Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
olisko 13 miljoonalla saanut MAN UK kuorma-autoja +500kpl. Varastoihin vääränpuolen ohjauksella seuraavaksi 20vuodeksi... Olis niillä voinut muutaman päivän vuodessa kouluttaakin.

Ei ihan noin montaa tuolla summalla, jos niitä nyt edes on ylijäämänä noin montaa. Tässä on yksi ~10 tkm ajettu 45 000€ hintapyynnöllä.

Ja nuo PV:n hankkimat autot ovat ainakin osittain eri käyttötarkoitukseen. 8x8 Scaniat koukkulaitteella varustettuna kiskoo päälleen varmaan ainakin 20 tonnin kontin, kun taas noissa brittiautoissa lavan kantavuus on ilmeisesti vain kuusi tonnia ja lastaukset/purut pitää suorittaa käsin tai ulkopuolisin työkonein. Mutta ehkä ne olisivat kuitenkin olleet hinta-laatu-suhteeltaan parempi hankinta kuin toteutuneen kaupan 4x4 Mersut. Kranaatinheittimien ja D-30:ien vetureina varmaan ihan kelvollisia.
 
Ei ihan noin montaa tuolla summalla, jos niitä nyt edes on ylijäämänä noin montaa. Tässä on yksi ~10 tkm ajettu 45 000€ hintapyynnöllä.

Ja nuo PV:n hankkimat autot ovat ainakin osittain eri käyttötarkoitukseen. 8x8 Scaniat koukkulaitteella varustettuna kiskoo päälleen varmaan ainakin 20 tonnin kontin, kun taas noissa brittiautoissa lavan kantavuus on ilmeisesti vain kuusi tonnia ja lastaukset/purut pitää suorittaa käsin tai ulkopuolisin työkonein. Mutta ehkä ne olisivat kuitenkin olleet hinta-laatu-suhteeltaan parempi hankinta kuin toteutuneen kaupan 4x4 Mersut. Kranaatinheittimien ja D-30:ien vetureina varmaan ihan kelvollisia.
Olisivat ostaneet jos olisi ollut kustannustehokasta. Mersut sotilaskäytössä lienee huollollisesti helpompia ja edullisempia käytössä kun niitä löytyy jo täältä. Ketjut ja sopimukset on tehty sekä tukijärjestelmä niille olemassa.

Kyllä noita varmasti silmäillään tarkasti logistiikkalaitoksella ja isketään heti kiinni jos on sopivia.
 
Ei ihan noin montaa tuolla summalla, jos niitä nyt edes on ylijäämänä noin montaa. Tässä on yksi ~10 tkm ajettu 45 000€ hintapyynnöllä.

Ja nuo PV:n hankkimat autot ovat ainakin osittain eri käyttötarkoitukseen. 8x8 Scaniat koukkulaitteella varustettuna kiskoo päälleen varmaan ainakin 20 tonnin kontin, kun taas noissa brittiautoissa lavan kantavuus on ilmeisesti vain kuusi tonnia ja lastaukset/purut pitää suorittaa käsin tai ulkopuolisin työkonein. Mutta ehkä ne olisivat kuitenkin olleet hinta-laatu-suhteeltaan parempi hankinta kuin toteutuneen kaupan 4x4 Mersut. Kranaatinheittimien ja D-30:ien vetureina varmaan ihan kelvollisia.
Väärin puolen ohjaus ja iso määrä autoja olisi laskenut hintaa. Ei aktiivikäytössä vaan varastoon pääasiallisesti. Olihan siinä mukana tankkiautoja ja samat vaihtolavalaittet kuin aikaisemmin ostetuissa? Olisi polttoainelogistiikka korjattu vuosikymmeksi.
 
Olisivat ostaneet jos olisi ollut kustannustehokasta. Mersut sotilaskäytössä lienee huollollisesti helpompia ja edullisempia käytössä kun niitä löytyy jo täältä. Ketjut ja sopimukset on tehty sekä tukijärjestelmä niille olemassa.

Kyllä noita varmasti silmäillään tarkasti logistiikkalaitoksella ja isketään heti kiinni jos on sopivia.

No juu, olet liki varmasti oikeassa tuon ajatuksen kanssa, että ne autot ovat olleet logistiikkalaitoksen tiedossa eikä niitä ole nähty hintansa arvoiseksi hankinnaksi. Sitä vain pohdin, onko siellä arvioissa vaikuttanut muut kuin sotataloudelliset perusteet. Viittaan nyt siis siihen väärällä puolella olevaan ohjaukseen. Sitähän voi perustellusti pitää liikenneturvallisuusriskinä ja rauhan aikana näyttää pahalta, jos piruntorjuntaupseeri lähtee viemään suruviestiä, koska ratti oli väärällä puolella.

Toisaalta jos käyttämätöntä/uudenveroista länsimaista maastokuorma-autoa saa tyyliin puolella-kolmanneksella uuden hinnasta, niin se on aika kummallinen kauppa ohittaa. Kun ne 30 vuotta vanhat britti-Daffit kelpasivat PV:lle (ostettiin yksi ja toinen erä), niin 10-vuotiaat (osin ajamattomat) Mannit pitäisi olla no-brainer. Merkkeinä DAF ja MAN ovat varmaan samaa luokkaa huoltoverkostoltaan Suomessa, eli aika lailla olemattomat, kun taas Scania ja Volvo ovat johtavat merkit ja Mersu asettuu jonnekin välimaastoon. Sitä paitsi Sisun A2045:t ovat pitkälti MAN:n tekniikkaa, esim. moottori on tyyppimerkinnä perusteella samaa sarjaa kuin noissa Manneissa, eli siinä tulisi yhtenevyyttä.

Mutta voihan se toki olla, että esim. se MAN:n huoltoverkosto olisi halunnut lypsää PV:n kuiviin. Mistä noita tietää.
 
Väärin puolen ohjaus ja iso määrä autoja olisi laskenut hintaa. Ei aktiivikäytössä vaan varastoon pääasiallisesti. Olihan siinä mukana tankkiautoja ja samat vaihtolavalaittet kuin aikaisemmin ostetuissa? Olisi polttoainelogistiikka korjattu vuosikymmeksi.

Jos katsot ne edellisen sivun kuvat ja linkit, niin ei niissä autoissa vaihtolavalaitteita ole. Kaksiakselisen kuljetuskapasiteetti on muutoinkin ihan eri luokkaa (negatiivisessa mielessä) kuin neliakselisen. Mutta kevyempiin kuljetustarpeisiin käypäistä kalustoa.

Tankkiautoja on myynnissä vain 10 kpl ja nekin ainoastaan 7,5 kuution pöntöllä, eli eipä sillä kenttäarmeijan mittakaavassa olisi juuri mitään merkitystä. Jollekin yksittäiselle pataljoonalle siinä olisi voinut silti ollakin polttoainetäydennyskalusto. Lisäksi ne polttoainesäiliöt pumppuineen ovat erillisenä moduulina, konttilukoilla kiinni lavassa, eli haluttaessa autoista saisi helposti ihan tavallisia, lavalla varustettuja maastokuorma-autoja.
 
Jos katsot ne edellisen sivun kuvat ja linkit, niin ei niissä autoissa vaihtolavalaitteita ole. Kaksiakselisen kuljetuskapasiteetti on muutoinkin ihan eri luokkaa (negatiivisessa mielessä) kuin neliakselisen. Mutta kevyempiin kuljetustarpeisiin käypäistä kalustoa.

Tankkiautoja on myynnissä vain 10 kpl ja nekin ainoastaan 7,5 kuution pöntöllä, eli eipä sillä kenttäarmeijan mittakaavassa olisi juuri mitään merkitystä. Jollekin yksittäiselle pataljoonalle siinä olisi voinut silti ollakin polttoainetäydennyskalusto. Lisäksi ne polttoainesäiliöt pumppuineen ovat erillisenä moduulina, konttilukoilla kiinni lavassa, eli haluttaessa autoista saisi helposti ihan tavallisia, lavalla varustettuja maastokuorma-autoja.

Niin, tarkoitushan olisi varastoida ajoneuvoja liikekannalle panoa varten. Otto-kalusto vaatii vissiinkin sotatilan julistamista ja olisi ihan hyvä jos olisi mahdollista laittaa x määrä kalustoa ja ukkoja liikkeelle "kaiken varalta" jo ennen sitä.
 
Niin, tarkoitushan olisi varastoida ajoneuvoja liikekannalle panoa varten. Otto-kalusto vaatii vissiinkin sotatilan julistamista ja olisi ihan hyvä jos olisi mahdollista laittaa x määrä kalustoa ja ukkoja liikkeelle "kaiken varalta" jo ennen sitä.

Kyllä. Etenkin nyt, kun PVKOM voi käskeä 25 000 (muistanko lukumäärän oikein?) miestä aseisiin omalla päätöksellään. Lisäksi vielä valmiusyksiköt.

Lisäys: Toki autovuokraamoiden ja ehkä kuljetusliikkeidenkin kanssa on olemassa jonkinlaisia valmiusdiilejä. Mutta niiden kalusto ei kuitenkaan ole maastokelpoisimmasta päästä, joten siinä mielessä jokunen maastokuorma-auto lisää ei ehkä olisi pahitteeksi.
 
No juu, olet liki varmasti oikeassa tuon ajatuksen kanssa, että ne autot ovat olleet logistiikkalaitoksen tiedossa eikä niitä ole nähty hintansa arvoiseksi hankinnaksi. Sitä vain pohdin, onko siellä arvioissa vaikuttanut muut kuin sotataloudelliset perusteet. Viittaan nyt siis siihen väärällä puolella olevaan ohjaukseen. Sitähän voi perustellusti pitää liikenneturvallisuusriskinä ja rauhan aikana näyttää pahalta, jos piruntorjuntaupseeri lähtee viemään suruviestiä, koska ratti oli väärällä puolella.

Toisaalta jos käyttämätöntä/uudenveroista länsimaista maastokuorma-autoa saa tyyliin puolella-kolmanneksella uuden hinnasta, niin se on aika kummallinen kauppa ohittaa. Kun ne 30 vuotta vanhat britti-Daffit kelpasivat PV:lle (ostettiin yksi ja toinen erä), niin 10-vuotiaat (osin ajamattomat) Mannit pitäisi olla no-brainer. Merkkeinä DAF ja MAN ovat varmaan samaa luokkaa huoltoverkostoltaan Suomessa, eli aika lailla olemattomat, kun taas Scania ja Volvo ovat johtavat merkit ja Mersu asettuu jonnekin välimaastoon. Sitä paitsi Sisun A2045:t ovat pitkälti MAN:n tekniikkaa, esim. moottori on tyyppimerkinnä perusteella samaa sarjaa kuin noissa Manneissa, eli siinä tulisi yhtenevyyttä.

Mutta voihan se toki olla, että esim. se MAN:n huoltoverkosto olisi halunnut lypsää PV:n kuiviin. Mistä noita tietää.

Olen ehkä lukenut tätä ketjua hieman hyppien, mutta vaikutelmaksi on jäänyt, että monta kertaa on viitattu brittien vanhoihin Leyland-Daf - autoihin. Nehän olivat DROPS-ajoneuvoja ja tarkoitettu Reinin-armeijan käyttöön Euroopan mantereella (kokonaismäärä kait noin 1500?), eli ohjaus oli meidän näkökulmasta se oikea.
 
Viimeksi muokattu:
Olen ehkä lukenut tätä ketjua hieman hyppien, mutta vaikutelmaksi on jäänyt, että monta kertaa on viitattu brittien vanhoihin Leyland-Daf - autoihin. Nehän olivat DROPS-ajoneuvoja ja tarkoitettu Reinin-armeijan käyttöön Euroopan mantereella (kokonaismäärä kait noin 1500?), eli ohjaus oli meidän näkökulmasta se oikea.

Mutta onko ohjauksella lopulta väliä? Jos Posti voi ajaa väärältä puolelta, niin kai nyt puolustusvoimatkin?

Sinänsä kun lausuit tuon akronyymin, niin ihan mielenkiintoisen oloinen hanke tuo ajoneuvojen alkuperäinen hankinta. "Operational Requirement" etenkin. Samoin herää kysymys, miksei Suomen puolustusvoimilla ole "tankomiinoja".

 
Mutta onko ohjauksella lopulta väliä? Jos Posti voi ajaa väärältä puolelta, niin kai nyt puolustusvoimatkin?

Sinänsä kun lausuit tuon akronyymin, niin ihan mielenkiintoisen oloinen hanke tuo ajoneuvojen alkuperäinen hankinta. "Operational Requirement" etenkin. Samoin herää kysymys, miksei Suomen puolustusvoimilla ole "tankomiinoja".


Koska meillä oli telamiinoja varastot täynnä? Peruste noiden hankkimiselle olisi varmaankin ollut mahdollisuus laskea nuo maahan koneellisesti, mutta en usko että tuo miinanlaskija olisi toiminut routaisessa maassa.
 
Koska meillä oli telamiinoja varastot täynnä? Peruste noiden hankkimiselle olisi varmaankin ollut mahdollisuus laskea nuo maahan koneellisesti, mutta en usko että tuo miinanlaskija olisi toiminut routaisessa maassa.

Ei kai miina säily ikuisuuksia varastossa, kun räjähdysaineet happanevat?

Kun tuon Wiki-artikkelin mukaan noita tarvitaan vain puolet traditionaalisista telamiinoista, niin se kuulostaa hyvältä niin miinoittamisen nopeuden kuin logistiikankin kannalta. Tuskin tuo kustannuksiltaan on sentään moninkertainen pyöreään miinaan verrattuna, ja ideahan on tärkein, voitaisiin hyvin tehdä kotimaassakin vastaava.

The bar mine's principal advantage is its long length, and therefore its trigger length. -- The bar mine's shape allows a 50% reduction in the number of mines in a minefield without reducing its effectiveness.

Sakuilla oli jo:


Liekö sitten vaikutus liian heikko? Katkaisee vain telan eikä toivoa muun vahingon tekemisestä juuri ole?
 
Liekö sitten vaikutus liian heikko? Katkaisee vain telan eikä toivoa muun vahingon tekemisestä juuri ole?

Riippuen miinan sijainnista sen räjähtäessä, niin arvelisin tuon Brittien miinan olevan potentiaalisesti tuhoisampi, kun se voi räjähtää kohtuullisen pitkällä vaunun alla.
 
Riippuen miinan sijainnista sen räjähtäessä, niin arvelisin tuon Brittien miinan olevan potentiaalisesti tuhoisampi, kun se voi räjähtää kohtuullisen pitkällä vaunun alla.

Saatat olla oikeassa. Wikipedian mukaan n. tilt-rod-sytytin tuotti paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa, kun miina räjähti vaunun mahan alla. (Tilt-rod-sytytin on siis miinasta törröttävä ohut tikku, joka taipuu vaunun törmätessä siihen ja räjäyttää sitten erittäin lyhyen aikaviiveen jälkeen miinan (toivottavasti) vaunun alla.

Joskin tuossa 1,2 metrin pituisessa brittimiinassa on räjähdettä 8,4 kg. Onko painevaikutus riittävä, kun räjähde on hajautettu noin laajalle? Tosin äkkiäkös tuohon lisää suunnatun räjähdysvaikutuksen, jos se on siitä kiinni. Siinä olisi melkoinen köyhän miehen pohjamiina!
 
Saatat olla oikeassa. Wikipedian mukaan n. tilt-rod-sytytin tuotti paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa, kun miina räjähti vaunun mahan alla. (Tilt-rod-sytytin on siis miinasta törröttävä ohut tikku, joka taipuu vaunun törmätessä siihen ja räjäyttää sitten erittäin lyhyen aikaviiveen jälkeen miinan (toivottavasti) vaunun alla.

Joskin tuossa 1,2 metrin pituisessa brittimiinassa on räjähdettä 8,4 kg. Onko painevaikutus riittävä, kun räjähde on hajautettu noin laajalle? Tosin äkkiäkös tuohon lisää suunnatun räjähdysvaikutuksen, jos se on siitä kiinni. Siinä olisi melkoinen köyhän miehen pohjamiina!

BMP-2:n pohjapanssaria kerrotaan parannellun kuskin kohdalta kestämään 4 kilon TNT latauksen, kun Afghanistanissa alkoi mennä kuskeja liikaa. Ja saattoi olla, että tuo 4kiloa piti olla telan alla, eikä suoraan kuskin alla.
 
Niin, tarkoitushan olisi varastoida ajoneuvoja liikekannalle panoa varten. Otto-kalusto vaatii vissiinkin sotatilan julistamista ja olisi ihan hyvä jos olisi mahdollista laittaa x määrä kalustoa ja ukkoja liikkeelle "kaiken varalta" jo ennen sitä.
Näyttää MB Uninmog 200kpl myynnissä.. Voisiko näillä vetää D-30 tai Raskas KRH. Näihin on huolto jne on olemassa. Kuvissa on vasemman puolen ohjaus. Just passeli meille jos halvalla.
 
BMP-2:n pohjapanssaria kerrotaan parannellun kuskin kohdalta kestämään 4 kilon TNT latauksen, kun Afghanistanissa alkoi mennä kuskeja liikaa. Ja saattoi olla, että tuo 4kiloa piti olla telan alla, eikä suoraan kuskin alla.

Varmaan telan alla räjähtämisestä on ollut kyse. Bemarin ajaja taitaa istua melko edessä vaunua, joten räjähtänee lähellä, kun tela ylittää miinan. Jos pohjan alla räjähtäisi, niin silloinhan pitäisi suojata myös muuta miehistöä ja matkustajia, kun eihän se välttämättä juuri ajajan alla räjähdä.
 
Näyttää MB Uninmog 200kpl myynnissä.. Voisiko näillä vetää D-30 tai Raskas KRH. Näihin on huolto jne on olemassa. Kuvissa on vasemman puolen ohjaus. Just passeli meille jos halvalla.
Olisi kyllä kova!

Näitäkö?


Käytettyjä saksalaisia vuodelta 1988... Yksikään ei ole alta 10 tkm ajettu ja kilometrejä kalustossa on aina 60 tkm asti.

Loppuunajettua romua, jos minulta kysytään. Tai no, menisivät tietysti samassa hengessä kuin DAF:t - aito kylmän sodan tuulahdus miehitetystä Saksasta.
 
Back
Top