Miehistön kuljetus

[Einomies1]

£5.5bn Ajax armoured vehicle project on ‘end-of-life watch’​

The Ministry of Defence have confirmed that “all testing and training on Ajax vehicles remains paused” adding “we will not accept a vehicle that is not fit for purpose”.​

Additionally, the statement below states “it is not possible to determine a realistic timescale for the introduction of Ajax vehicles into operational service”.

The following is an excerpt of statement from Jeremy Quin, the Minister for Defence Procurement...

£5.5bn Ajax armoured vehicle project on ‘end-of-life watch’

John Healey, Shadow Secretary of State for Defence, argued that "the Minister’s statement now puts Ajax on an end-of-life watch".

ukdefencejournal.org.uk

Viittaisi alustan suunnittelupuutteisiin mahdollisesti? Aika vaikeaa on poistaa noita haittoja kokonaan jos näin on. Koko jousitus ja voimansiirto äänieristyksineen pitäisi miettiä uudelleen ja se maksaa.

Eipä tunnu uusien ryntö- ja tiedusteluvaunujen suunnittelu ja käyttöönotto olevan helppoa ja halpaa. Pumankin kehittäminen on takunnut, eikä Kurganets 25 liene sekään ongelmaton. Tässä suhteessa CV 90- perhe erottuu muista edelleen modernina ja kehityskelpoisena tuotteena. Sekään tuskin on ongelmaton, mutta evoluutio alkusarjasta lähtien on muokannut uusia versioita varmaan paremmaksi.

Saas nähdä miten Aussien ja jenkkien hankkeiden käy...

 

[Huhta]

Viittaisi alustan suunnittelupuutteisiin mahdollisesti? Aika vaikeaa on poistaa noita haittoja kokonaan jos näin on. Koko jousitus ja voimansiirto äänieristyksineen pitäisi miettiä uudelleen ja se maksaa.

Eipä tunnu uusien ryntö- ja tiedusteluvaunujen suunnittelu ja käyttöönotto olevan helppoa ja halpaa. Pumankin kehittäminen on takunnut, eikä Kurganets 25 liene sekään ongelmaton. Tässä suhteessa CV 90- perhe erottuu muista edelleen modernina ja kehityskelpoisena tuotteena. Sekään tuskin on ongelmaton, mutta evoluutio alkusarjasta lähtien on muokannut uusia versioita varmaan paremmaksi.

Saas nähdä miten Aussien ja jenkkien hankkeiden käy...

Tanskan ja Hollannin Mk 3 -alustaisista vaunuista (siis CV) on kuulunut huhuja, että ne olisivat jossakin määrin ongelmallisia. Onko ongelma sitten huollossa vai missä, paha sanoa.

Itse olen miettinyt, että ehkäpä ongelma löytyy tekniikan määrästä? Kun tuodaan uusia ominaisuuksia, tuodaan yleensä myös lisää tekniikkaa mahdollistamaan ne ominaisuudet ja potentiaalisia vikaantuvia komponentteja kertyy lisää.

Toinen huolenaihe on siinä, että tuodaan jatkuvasti uusi sukupolvi. Foorumin CV:n mukaan noissa on huomattavia sukupolvikohtaisia eroja, lähinnä ulkomuoto on säilynyt, mutta Mk 3 on tekniikaltaan melkein täysin eri kuin esim. suomalaisten Mk 2. Miten mikään voisi ikinä kehittyä luotettavammaksi, kun minimissään 10 vuoden välein tuodaan ihan uusi mallisukupolvi uudella tekniikalla uusine lastentauteineen?

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1437737077806927874

https://twitter.com/x/status/1437748408173805571

https://twitter.com/x/status/1437743067184996353

DSEI 2021: Latest CV90 turret system comes to London | Shephard

BAE Systems Hägglunds displays new-look D-series turret.

www.shephardmedia.com

 

[Einomies1]

Tanskan ja Hollannin Mk 3 -alustaisista vaunuista (siis CV) on kuulunut huhuja, että ne olisivat jossakin määrin ongelmallisia. Onko ongelma sitten huollossa vai missä, paha sanoa.

Itse olen miettinyt, että ehkäpä ongelma löytyy tekniikan määrästä? Kun tuodaan uusia ominaisuuksia, tuodaan yleensä myös lisää tekniikkaa mahdollistamaan ne ominaisuudet ja potentiaalisia vikaantuvia komponentteja kertyy lisää.

Toinen huolenaihe on siinä, että tuodaan jatkuvasti uusi sukupolvi. Foorumin CV:n mukaan noissa on huomattavia sukupolvikohtaisia eroja, lähinnä ulkomuoto on säilynyt, mutta Mk 3 on tekniikaltaan melkein täysin eri kuin esim. suomalaisten Mk 2. Miten mikään voisi ikinä kehittyä luotettavammaksi, kun minimissään 10 vuoden välein tuodaan ihan uusi mallisukupolvi uudella tekniikalla uusine lastentauteineen?

On lastentauteja ja lastentauteja. Elektroniikka mutkistaa aina huoltoa, mutta ilman sitä ei enää pärjätä. Onhan mk 2- versioidenkin huolto mutkikkaampaa kuin vanhan bemarin. On tietenkin eri asia jos tämän lisäksi perusrakenne on huonosti suunniteltu. Sen päälle ei kannata tehdä mitään eikä kehityskaari kanna kauas.

Leoparditkin on omia alatyyppejään, kuten Suomen NL- versiot ja Saksan tai Ruotsin hevisti moodattu malli. Silti niistä pidetään ja ne myyvät. Uudemmat on kehitetty vanhempien kokemuksista ja käyttäjien tarpeet huomioiden. Niin tehdään toimiva tuote.

 

[Ylimatruusi]

Kertokaas tyhmälle: traktorissa takarenkaat saa lukittua erikseen jarrulla eri puolilta. Voisiko AMV (tai PASI 2.0) varustella muutamalle akselille sellaisilla ketjuilla kun metsäkoneissa on, parin akselin yli? Siis voitaisiin asentaa vain tarpeeseen miehistön toimesta. Niillä pääsisi telavehkeiden perässä huonommassa maastossa. Samalla pystyisi ohjailemaan niillä "traktori mallisilla" jarruilla?

 

[Snautsi]

Kertokaas tyhmälle: traktorissa takarenkaat saa lukittua erikseen jarrulla eri puolilta. Voisiko AMV (tai PASI 2.0) varustella muutamalle akselille sellaisilla ketjuilla kun metsäkoneissa on, parin akselin yli? Siis voitaisiin asentaa vain tarpeeseen miehistön toimesta. Niillä pääsisi telavehkeiden perässä huonommassa maastossa. Samalla pystyisi ohjailemaan niillä "traktori mallisilla" jarruilla?

Ainakin paseissa on käytetty jo päälle 30-vuotta ketjuja (maastoliikkuvuuden ja lumessa liikkumisen parantamiseen), joten uskoisin ettei sellaisten laittaminen uudempiin vehkeisiin ole ongelma eikä mikään? Pelkät ketjut ei tee kuitenkaan renkaista telaketjuja eikä niillä taideta mitenkään päästä telavehkeiden vauhtiin paskassa maastossa. Traktorijarruista en tiedä, liian monimutkainen asia keskiverto kaupunkilaiselle ymmärtää

 

[Bombsquad]

Kertokaas tyhmälle: traktorissa takarenkaat saa lukittua erikseen jarrulla eri puolilta. Voisiko AMV (tai PASI 2.0) varustella muutamalle akselille sellaisilla ketjuilla kun metsäkoneissa on, parin akselin yli? Siis voitaisiin asentaa vain tarpeeseen miehistön toimesta. Niillä pääsisi telavehkeiden perässä huonommassa maastossa. Samalla pystyisi ohjailemaan niillä "traktori mallisilla" jarruilla?

Pasissa on kaksi kääntyvää akselia, ja AMV:ssä taitaa olla kolme? Joten ei taida onnistua. Lukot on sitten kaikissa akseleissa.

 

[Makkaramestari]

Ainakin paseissa on käytetty jo päälle 30-vuotta ketjuja (maastoliikkuvuuden ja lumessa liikkumisen parantamiseen), joten uskoisin ettei sellaisten laittaminen uudempiin vehkeisiin ole ongelma eikä mikään? Pelkät ketjut ei tee kuitenkaan renkaista telaketjuja eikä niillä taideta mitenkään päästä telavehkeiden vauhtiin paskassa maastossa. Traktorijarruista en tiedä, liian monimutkainen asia keskiverto kaupunkilaiselle ymmärtää

Tässä ei taidettu nyt tarkoittaa mitään pyöräkohtaisia ketjuja, vaan pitkää telaketjua joka kiertäisi kaikki kolme pyörää, kummallekkin puolelle tietenkin oma tela.

 

[SJ]

Kertokaas tyhmälle: traktorissa takarenkaat saa lukittua erikseen jarrulla eri puolilta. Voisiko AMV (tai PASI 2.0) varustella muutamalle akselille sellaisilla ketjuilla kun metsäkoneissa on, parin akselin yli? Siis voitaisiin asentaa vain tarpeeseen miehistön toimesta. Niillä pääsisi telavehkeiden perässä huonommassa maastossa. Samalla pystyisi ohjailemaan niillä "traktori mallisilla" jarruilla?

AMV:ssä ei ole mahdollista, kun telalle ei ole tilaa minkään pyöräparin välillä. Paseissa ei myöskään, mutta kaipa noihin uusiin 6x6 malleihin se voisi olla mahdollinen jos niin päätettäisiin järjestää.

 

[SatSotHist]

Pasissa on kaksi kääntyvää akselia, ja AMV:ssä taitaa olla kolme? Joten ei taida onnistua. Lukot on sitten kaikissa akseleissa.

Kun PV järjesti 1980 kilpailutuksen panssaroidusta miehistönkuljetusajoneuvosta, niin yhtenä vaatimuksena/toiveena oli mahdollisuus puolitelan käyttöön. Eli puolitela-optio on ollut Paseissa ainakin konseptin asteella, eri asia menikö tuotantomalleihin saakka.

Renkaiden päälle tuleva puolitela ei vaadi mitään ihmeellistä, riittää jos renkaat ovat lähellä toisiaan ja välissä ei ole kulkuestettä. Se lisää maastoliikkuvuutta, mutta on käytössä työläs kun löystyy herkästi. Eli jos vaikka Pasilla ei jonnekkin pysty ajamaan ilman puoliteloja, niin sinne ei sitten oikeastaan kannata ajaa ollenkaan.

Renkaan kääntyminenkään ei välttämättä ole totaalinen käyttöeste, mutta tosi hankalaa se on sillä puolitela saattaa muljahtaa renkaan päältä.

Olen teininä pari kertaa ollut mukana laittamassa puoliteloja traktoriin, eli en ihan mahdottoman syvällisesti aiheeseen ole perehtynyt. Mutta tiedän kuitenkin että tietyissä olosuhteissa ne toimivat jotenkuten.

 

[Samovarius]

Vähän mietityttää, että miten traktoriin laitetaan puolitelat kun takana on vain yksi akseli ja etuakseliin on pari metriä matkaa ja astinlaidat yms. välissä, puhumattakaan siitä ettei tela pysy kääntyvän pikkurattaan päällä. Apuratas astinlaudan alle?

Puolitela on kyllä sangen kömpelö apulaite ja ajoneuvotyyppinä historiaa. Metsäkoneissa erikoistapauksena niitä näkee, mikä ilmeisesti johtuu täyden puukuorman massasta. Telahan ei sinänsä lisää pitoa sen enempää kuin lumiketju, vaan jakaa massaa isommalle alalle. Jotain on tehty väärin jos pyöräajoneuvo ajetaan niin upottavalle maalle ettei jokapyöräveto lukkoineen auta, nykyaikaisessa maastoajoneuvossa tulee suunnittelijan maksimoida vetokyky huonoissa olosuhteissa. Hyvin suunnitellussa ajoneuvossa siis ei ole puolitelaviritelmille tarvetta, vaan paskassa ajo sujuu jokapyörävedolla, jokaisen akselin lukoilla, oikein toimivalla jousituksella, sopivalla vetovälityksellä ja riittävällä määrällä possua. Lisäksi maavaran tulee olla riittävä, lähestymis- ja jättökulmien suuria ja pohjan sileä, ettei vaunu jää tukivoimilla kiinni. Tuohon päälle kuljettajan on vielä nähtävä, minne on orkesteria viemässä. Jos nuo asiat ovat kunnossa, en näe puoliteloille tarvetta (enkä ole sellaisia koskaan nykyaikessa panssariajoneuvossa nähnytkään; niitä voi toki silti olla) ja se hinta mikä niiden asennusmahdollisuudesta joudutaan maksamaan, eli todennäköisesti yhdestä ohjaavasta akselista luopuminen ja taimmaisten akselien joustovaran rajoittaminen ei vastaa telavirityksen mahdollisia hyötyjä. Jos taas edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa, joudutaan ehkä kyseenalaistamaan suorituskyky nykyaikaisena maastoajoneuvona.

Tuo aikaisemmin mainittu yhden pyörän jarruttaminen on kokonaan eri homma, se on tavallaan tapa toteuttaa tasauspyörästön lukko ilman lukkoa, eli jarruttaa sutivaa rengasta. Jos tempun osaa, tällä voi tietyissä tilanteissa saada henkilöauton jumipaikasta pois, jos yksi vetävä rengas on pitävällä maalla, eli painaa yhtäaikaa varovasti kaasua ja vielä varovammin jarrua. Neliakselisella vehkeellä tämä voi olla jo epätoivoista hommaa eikä jokapyörävetoisella tällaiselle ole tarvetta, lukot ovat tätä varten.

Numeraalin ja yksikön väliin ei tule miinusmerkkiä ja tehdä jonkun toimesta ei ole suomen kielen ilmaisu.

 

[Ylimatruusi]

Ajatuksena oli, että AMV (tai PASI) voisi seurata telavehkeiden mukana tai jos tyrmätään ettei kuulu seurata maastossa homma on selvä. Laitetaan puolitelat päälle lumessa tai muuten pehmeässä maastossa. Muuten ollaan tiestön vankina. Tällä haetaan halvemmalle pyöräalustaiselle tela-alustaisen ominaisuuksia kohtuuhinnalla ja kykyä seurata mukana edes jotenkin.
Traktoreissa on sellainen kahdenpolkimen jarru, joilla voi jarruttaa toista puolta. Samalla tekniikalla ajatus (ei polkimet) ohjailusta teloilla.
Onko muuten Pasin toisen akselin kääntyminen, maastoajoon, maantieliikenne ajoon vai pyörien kuluminen ensisijaisesti?

 

[Ylimatruusi]

ja kiitos huonon suomen kielen taitamiseni huomautuksesta.

 

[Huhta]

On lastentauteja ja lastentauteja. Elektroniikka mutkistaa aina huoltoa, mutta ilman sitä ei enää pärjätä. Onhan mk 2- versioidenkin huolto mutkikkaampaa kuin vanhan bemarin. On tietenkin eri asia jos tämän lisäksi perusrakenne on huonosti suunniteltu. Sen päälle ei kannata tehdä mitään eikä kehityskaari kanna kauas.

Elektroniikka on joiltakin osin hyvinkin tarpeellista, esimerkiksi ajajan valonvahvistin vaunuissa. Ehkä ABS-jarrutkin ja elektronisesti ohjattu moottori ovat kustannuksiensa arvoisia asioita. En ole suinkaan kaikkea teknoa vastaan.

Sen sijaan joitakin parannuksia kyseenalaistan - ihan yleisellä tasolla erilaisissa ajoneuvoissa, en juuri viimeisintä CV90:tä koskien. Tarvitaanko rengaspaineenseurantajärjestelmää (pyöräajoneuvossa)? Automaatti-ilmastointia? Palaneista polttimoista tai avoimista ovista ja luukuista varoittavia systeemejä? Sähköisesti säätyviä penkkejä? Fantastista digitaalista sisäpuhelinjärjestelmää, jolla voi puhua juuri sille jolle haluaa ja yhdellä napinpainalluksella toiseen vaunuun, mutta joka on kestävyydessään lähempänä kännykkää kuin HPY:n veivattavaa lankapuhelinta? Jokaisen pyörän erillisjousitusta? Peräti ilmajousitusta? Jopa kamerasysteemillä tuettua ilmajousitusta, jolla vaunu saadaan kulkemaan ihan helkutin tasaisesti ja säätämään jousitusta maastoa ennakoivasti (K2 Black Pantherissa on tällainen)?

Tosijuttuna voin kertoa, että PV:n uusissa Hiluxeissa on kosketusnäyttö infotainment-systeemissä. Montakohan vuotta mahtaa toimia, kun väsyneet ja vittuuntuneet varusmiehet lääppivät märillä hanskoilla? Kovassa paikassa olisi ihan kiva kuunnella ilmavalvontaselostetta Ylen kanavilta, mutta kaipa se on luotettava, että jokaiseen maastohenkilöautoon riittää Tadiranin radio ja joku ehtii varoittamaan sitä kautta, kerran autoradio on lakannut toimimasta jo vuosia sitten (tai vaihtoehtoisesti kosketusnäyttöä on vaihdettu joka toinen vuosi uuteen helvetillisellä hinnalla merkkihuollossa).

Eräs ympäristötietoinen twiittaaja muuten juhli Euro 6 -päästövaatimukset täyttävien kuorma-autojen hankintaa PV:lle... Veikkaan, että kukaan autotekniikasta mitään ymmärtävä ei sitä päätöstä juhli. Urea-ruiskutukset ja päästöjä valvovat systeemit ovat taistelukentällä luotettavuusriski ja rauhanaikana ylimääräinen kuluerä köyhälle PV:lle. Mitään käytännön arvoa niillä ei ole Suomen maanteillä ja keskellä metsää, missä typen oksidit eivät häiritse ketään. Olisi ehkä kannattanut tilata autot kehitysmaa-speksissä, mutta imagosyyt menivät edelle...

https://twitter.com/x/status/1172547899558944768

Siinä on tietty ironiansa, että MT-LBV on väitetysti PV:n parhaimman maastoliikkuvuuden omaava vaunu ja samaan aikaan se on vähiten tekno.

Leoparditkin on omia alatyyppejään, kuten Suomen NL- versiot ja Saksan tai Ruotsin hevisti moodattu malli. Silti niistä pidetään ja ne myyvät. Uudemmat on kehitetty vanhempien kokemuksista ja käyttäjien tarpeet huomioiden. Niin tehdään toimiva tuote.

Olen ymmärtänyt, että Leopardien alusta ei ole muuttunut kovin paljoa eri versioiden välillä ja muutokset on tehty lähinnä torniin. Tämä on varmaan tietyllä tavalla helpompaa. CV90:ssä on tehty enemmän muutoksia ajanmittaan, Mk 4 tukee jo 38 tonnin kokonaismassaa, mikä on valtava kasvu alkupään versioista. Siinä menee "kaikki" uusiksi. Moottorit, vaihteistot, jousitukset (tässä on siirrytty myös kehittyneempään/monimutkaisempaan teknologiaan ajan mitaan), telapyörästöt...

Loppuun CV:n kehityksestä kertova video:

CV90 Evolution full version [10:31]

www.baesystems.com

 

[Huhta]

Ajatuksena oli, että AMV (tai PASI) voisi seurata telavehkeiden mukana tai jos tyrmätään ettei kuulu seurata maastossa homma on selvä. Laitetaan puolitelat päälle lumessa tai muuten pehmeässä maastossa. Muuten ollaan tiestön vankina. Tällä haetaan halvemmalle pyöräalustaiselle tela-alustaisen ominaisuuksia kohtuuhinnalla ja kykyä seurata mukana edes jotenkin.
Traktoreissa on sellainen kahdenpolkimen jarru, joilla voi jarruttaa toista puolta. Samalla tekniikalla ajatus (ei polkimet) ohjailusta teloilla.
Onko muuten Pasin toisen akselin kääntyminen, maastoajoon, maantieliikenne ajoon vai pyörien kuluminen ensisijaisesti?

Kyllä se on maastoajoon (tai ylipäätänsä ajoon ahtaissa paikoissa) paremman kääntyvyyden aikaansaamiseksi.

 

[Samovarius]

Eiköhän sillä toisella kääntyvällä akselilla haeta pienempää kääntösädettä, varsinkin ajoneuvossa missä kolme akselia on ripoteltu tasaisin välimatkoin se keskimmäinen rengas olisi aina kanittamassa vastaan käännöksissä. Sehän pyrkisi eteenpäin kuin kiskoilla. Kuorma-autoissakin toinen kääntyvä akseli alkaa nykyään jolla kolmiakselisissa jo arkipäivää (eritoten vetotavassa 6x2) ja vähän wanhemmissa nostetaan taimmainen teli ylös kun sitä ei tarvita (tietysti tätäkin järjestelyä tehdään edelleen). Syy taka-akselin nostoon näkyy tässä kuvassa (tosin tässä vetotapa ilmeisesti 8x2), kääntösäteen origo siirtyy jotakuinkin metrin (kun takateli nostetaan ylös, kääntösäteen orgo tulee luonnollisesti 3. aksen kohdalle):



Vastaavalla tavalla 8x8-maastoajoneuvoissa halutaan käyttää kääntyvää nelosakselia. Se sekä ketteröittää ajoneuvoa huomattavasti, että vähentää voimansiirron rasituksia, lisäksi se lisää redundanssia.

 

[SatSotHist]

Ajatuksena oli, että AMV (tai PASI) voisi seurata telavehkeiden mukana tai jos tyrmätään ettei kuulu seurata maastossa homma on selvä. Laitetaan puolitelat päälle lumessa tai muuten pehmeässä maastossa. Muuten ollaan tiestön vankina. Tällä haetaan halvemmalle pyöräalustaiselle tela-alustaisen ominaisuuksia kohtuuhinnalla ja kykyä seurata mukana edes jotenkin.

Renkaiden päälle vedettävä puolitela ei ole ratkaisu AMV:n tai Pasin maastoliikkuvuus-ongelmaan (jos sellaista ongelmaa edes on).

Puolitela oli huono ja epäkäytännöllinen ratkaisu. Hankala asentaa, ajaminen hidasta, käännökset vaikeita, löystyy nopeasti, eikä se sitä maastoliikkuvuuttakaan kovin paljoa paranna. Sitä käytettiin ennenvanhaan kun ei ollut joka renkaalla vetäviä ajoneuvoja.

 

[Snautsi]

Tässä ei taidettu nyt tarkoittaa mitään pyöräkohtaisia ketjuja, vaan pitkää telaketjua joka kiertäisi kaikki kolme pyörää, kummallekkin puolelle tietenkin oma tela.

okei, ymmärsin vaan väärin

 

[Einomies1]

Eräs ympäristötietoinen twiittaaja muuten juhli Euro 6 -päästövaatimukset täyttävien kuorma-autojen hankintaa PV:lle... Veikkaan, että kukaan autotekniikasta mitään ymmärtävä ei sitä päätöstä juhli. Urea-ruiskutukset ja päästöjä valvovat systeemit ovat taistelukentällä luotettavuusriski ja rauhanaikana ylimääräinen kuluerä köyhälle PV:lle. Mitään käytännön arvoa niillä ei ole Suomen ma

Eivät ne Euro 6 moottorit ole sen epäluotettavampia kuin aikaisemmatkaan. Sitäpaitsi ilman adblueta voi ajaa ainakin Scanian moottoreilla ilman ongelmaa. On tämä asia otettu huomioon siellä pv:n puolella joten turha huoli.

Aikaisempi Euro 4- versio oli siinä mielessä huonompi että pakokaasujen takaisinkierrätys nosti pa-säiliön lämpötilaa huomattavasti ja sitä kautta ir-jälkeä.

Olen ymmärtänyt, että Leopardien alusta ei ole muuttunut kovin paljoa eri versioiden välillä ja muutokset on tehty lähinnä torniin. Tämä on varmaan tietyllä tavalla helpompaa. CV90:ssä on tehty enemmän muutoksia ajanmittaan, Mk 4 tukee jo 38 tonnin kokonaismassaa, mikä on valtava kasvu alkupään versioista. Siinä menee "kaikki" uusiksi. Moottorit, vaihteistot, jousitukset (tässä on siirrytty myös kehittyneempään/monimutkaisempaan teknologiaan ajan mitaan), telapyörästöt...

Vaikea sanoa noista versioista tarkempaa ilman kunnollisia lähteitä. On niissä eroja järjestelmissä, vaikka peruskonstruktio on sama.

 

[kimmo.j]

Elektroniikka on joiltakin osin hyvinkin tarpeellista, esimerkiksi ajajan valonvahvistin vaunuissa. Ehkä ABS-jarrutkin ja elektronisesti ohjattu moottori ovat kustannuksiensa arvoisia asioita. En ole suinkaan kaikkea teknoa vastaan.

Sen sijaan joitakin parannuksia kyseenalaistan - ihan yleisellä tasolla erilaisissa ajoneuvoissa, en juuri viimeisintä CV90:tä koskien. Tarvitaanko rengaspaineenseurantajärjestelmää (pyöräajoneuvossa)? Automaatti-ilmastointia? Palaneista polttimoista tai avoimista ovista ja luukuista varoittavia systeemejä? Sähköisesti säätyviä penkkejä? Fantastista digitaalista sisäpuhelinjärjestelmää, jolla voi puhua juuri sille jolle haluaa ja yhdellä napinpainalluksella toiseen vaunuun, mutta joka on kestävyydessään lähempänä kännykkää kuin HPY:n veivattavaa lankapuhelinta? Jokaisen pyörän erillisjousitusta? Peräti ilmajousitusta? Jopa kamerasysteemillä tuettua ilmajousitusta, jolla vaunu saadaan kulkemaan ihan helkutin tasaisesti ja säätämään jousitusta maastoa ennakoivasti (K2 Black Pantherissa on tällainen)?

Tosijuttuna voin kertoa, että PV:n uusissa Hiluxeissa on kosketusnäyttö infotainment-systeemissä. Montakohan vuotta mahtaa toimia, kun väsyneet ja vittuuntuneet varusmiehet lääppivät märillä hanskoilla? Kovassa paikassa olisi ihan kiva kuunnella ilmavalvontaselostetta Ylen kanavilta, mutta kaipa se on luotettava, että jokaiseen maastohenkilöautoon riittää Tadiranin radio ja joku ehtii varoittamaan sitä kautta, kerran autoradio on lakannut toimimasta jo vuosia sitten (tai vaihtoehtoisesti kosketusnäyttöä on vaihdettu joka toinen vuosi uuteen helvetillisellä hinnalla merkkihuollossa).

Eräs ympäristötietoinen twiittaaja muuten juhli Euro 6 -päästövaatimukset täyttävien kuorma-autojen hankintaa PV:lle... Veikkaan, että kukaan autotekniikasta mitään ymmärtävä ei sitä päätöstä juhli. Urea-ruiskutukset ja päästöjä valvovat systeemit ovat taistelukentällä luotettavuusriski ja rauhanaikana ylimääräinen kuluerä köyhälle PV:lle. Mitään käytännön arvoa niillä ei ole Suomen maanteillä ja keskellä metsää, missä typen oksidit eivät häiritse ketään. Olisi ehkä kannattanut tilata autot kehitysmaa-speksissä, mutta imagosyyt menivät edelle...

https://twitter.com/x/status/1172547899558944768

Siinä on tietty ironiansa, että MT-LBV on väitetysti PV:n parhaimman maastoliikkuvuuden omaava vaunu ja samaan aikaan se on vähiten tekno.



Olen ymmärtänyt, että Leopardien alusta ei ole muuttunut kovin paljoa eri versioiden välillä ja muutokset on tehty lähinnä torniin. Tämä on varmaan tietyllä tavalla helpompaa. CV90:ssä on tehty enemmän muutoksia ajanmittaan, Mk 4 tukee jo 38 tonnin kokonaismassaa, mikä on valtava kasvu alkupään versioista. Siinä menee "kaikki" uusiksi. Moottorit, vaihteistot, jousitukset (tässä on siirrytty myös kehittyneempään/monimutkaisempaan teknologiaan ajan mitaan), telapyörästöt...

Loppuun CV:n kehityksestä kertova video:

CV90 Evolution full version [10:31]

www.baesystems.com

Nuo nykyaikaiset ominaisuudet ovat tietysti pelottavia, mutta rengaspaineen seurantajärjestelmä on EU:ssa katsastusvaruste, joten poistamisesta joutuisi maksamaan extraa. Automaatti ilmastointi on monissa autoissa vakiovaruste, samoin palaneista polttimoista ja avoimista ovista kertovat varoitusvalot. Niin ovat jopa sähköpenkit. PV:n ostamat määrät ovat niin pieniä, että tuollaisten poistaminen ei ole järkevää koska ovat vakiovarusteita.

Adblue järjestelmän ominaisuus joka vie tehot jos itse aine loppuu, on ohjelmallinen ominaisuus joka ohittamiseksi löytyy valmis asetus. Käytetään mm. paloautoissa. Jos haluttaisiin ostaa auto joissa ei tuollaista ole, jouduttaisiin ostamaan jotain jeesuksen aikaiseen teknologiaan pohjautuvia rotteloita.
On hyvä muistaa, että nuo nykykuorma-autot eivät ole mitenkään erityisen epäluotettavia. Sellaiset putoaisivat nopeasti pois markkinoilta, kun kuljetusliikkeet kiertäisivät ne kaukaa.