Miehistön kuljetus

[Huhta]

Mitäpä jos katseltaisiin Korealaisia tässä kun sieltä suunnalta on haettu tykkejä? K21- rynnäkkövaunu ja K200A1 kuljetusvaunu voisivat olla kustannustehokas vaihtoehto.
K21:a on komposiittipanssarointi ja hydropneumaattinen jousitus, mutta silti lupaavat sille jopa 50% alempaa hintaa. On jopa amfibio -kykyä noiden kellukkeiden avulla! En uskoisi muuten hintaan, mutta kun tykkejäkin oli varaa hankkia niin.....
https://www.hanwha-defense.co.kr/eng/products/maneuver-k21.do

K200 muistuttaa lähinnä M113 tai AIFV. En usko, että se herättää innostusta. K200:n paino on muuten n. 13 tonnia, eli se on ihan samanlainen pelttipurkki kuin ällitälli, kun aiemmin moitit ällin puutteellista suojaa.

 

[Huhta]

Eikö nämä Euroopan massimiehet ole panssaroitua Bankkua hankkimassa? Tarpeet ovat tietysti kovin erilaiset jos puhutaan esim. Hollannin merijalkaväestä tai Suomen pohjoiseen sijoitetuista joukoista. Se hankitaanko isolla budjetilla sata vai pienellä satoja kääntää kuviot eri asentoihin.

Bankku on merijalkaväkiporukoiden ratkaisu ainakin siksi, että ajoneuvojen pitää pystyä uimaan. Nuo raskaammat, lähinnä rynnäkköpanssarivaunun alustalle rakennetut APC:t harvemmin uivat. Muuten tarjoaisivat toki ylivertaista suojaa ja massiakin saisi palamaan enemmän.

 

[Rannari]

Bankku on merijalkaväkiporukoiden ratkaisu ainakin siksi, että ajoneuvojen pitää pystyä uimaan. Nuo raskaammat, lähinnä rynnäkköpanssarivaunun alustalle rakennetut APC:t harvemmin uivat. Muuten tarjoaisivat toki ylivertaista suojaa ja massiakin saisi palamaan enemmän.

Kun meillä tarvitaan useita satoja ajoneuvoja niin turhan arvokas se on joka tapauksessa. Tai sanotaanko niin että kannattaa vähintäänkin kääntää kaikki kivet josko hommasta selvittäisiin edullisemmin ja vielä kotimaassa valmistaen. Voihan siinä käydä vielä niinkin että saadaan huonompaa kalliimmalla .

 

[Einomies1]

K200 muistuttaa lähinnä M113 tai AIFV. En usko, että se herättää innostusta. K200:n paino on muuten n. 13 tonnia, eli se on ihan samanlainen pelttipurkki kuin ällitälli, kun aiemmin moitit ällin puutteellista suojaa.

Väliäkö sitä miltä se muistuttaa. On totta että vaunu ei ole samanlailla suojattu kuin esim. CV-alusta, mutta nettitietojen mukaan kestää kuitenkin edestä 12,7mm kk:n osumat ja ympäri kiväärin.
Ällissä on muistaakseni yksittäinen 7mm teräslevy suojana ainakin sivuilla, joten siitä ampuu 7,62mm ap-luodillakin läpi. Ehkä läheltä normaalillakin rk 7,62 patruunalla, jos muistin mukaan läpäisy oli 8mm terästä 25m päästä.
https://weaponsystems.net/system/731-K200+KIFV
K200A1 sisältää useita parannuksia, kuten automaattivaihteiston ja reippaasti tilaa jääkäreille( 3+9 hlö). Panssarointina on alumiini ja teräs. Vaunu on vesistön ylityksiin soveltuva, joka on etu tietyissä tilanteissa varsinkin suomessa. Jos valittavana olisi vesistön ylitys K200A1 tai MT-LB vaunuilla niin arvaa kumman valitsisin?

Tuossa vaunuperheessä on koko joukko eri versioita, kuten krh, recovery ja johtoajoneuvot saatavilla mahdollisesti. Jos/ kun Korea hankkii uusia vaunutyyppejä, noita voisi irrota varastosta taas kohtuuhintaan. Myönnän että miinasuojaus ei ole tätä päivää, mutta jos tuo 1,4 miljoonan hinta kuljetusvaunusta pitää kutinsa niin jostain täytyy luopua hinnassa. Käytettynä voisi irrota jopa miljoonalla tai alle. Panssarilevyn pulttaus + miinasuojatut istuimet voidaan varmasti asentaa kotimaassakin.

 

[Markksman]

Mitähä tulisi maksamaan muokata Patrian 6x6 telaversio?

Niin, saisihan siinä synergiaetuja huollolle jos olis samoja palikoita. Ammoisilta ajoilta muistan ruotsalaisten SEP hankkeen, jossa oli sekä pyörä-, että telaversio samasta vaunusta.

Splitterskyddad EnhetsPlattform - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[Huhta]

Niin, saisihan siinä synergiaetuja huollolle jos olis samoja palikoita. Ammoisilta ajoilta muistan ruotsalaisten SEP hankkeen, jossa oli sekä pyörä-, että telaversio samasta vaunusta.

Splitterskyddad EnhetsPlattform - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Mielenkiintoista, että tuosta SEP-projektista löytyy suhteellisen kattava Wikipedia-artikkeli. Hyvä löytö!

Tästä olisi toivonut tulleen isompi juttu kuin siitä lopulta tuli. Ruotsi suunnitteli tilaavansa 1600 kpl. Siihen olisi ollut helppoa Suomenkin tulla rinnalle, olisi ollut pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu laite ja olisi päästy ratsastamaan suuren määrän vaunuja omaavan pääkäyttäjän rinnalla.

Huomiotaherättävä kylläkin tuo kehityskaari - suunnittelu alkoi 1994 ja ensimmäiset oli tarkoitus saada käyttöön 2014. Tuohan on pidempi kuin Gripenillä! Ja nyt puhutaan kuitenkin maakulkuneuvosta eikä lentokoneesta.

Olisikohan tuo vielä elvytettävissä? Ostetaan halvalla piirustukset ja mittausdata Arktinen liikkuvuus -hanketta varten. Lockheed Martinhan teki saman, kun alkoi protota F-35:ttä, eli osti Venäjältä Yak-141:n piirustukset.

Viedään maaliin se, mihin Ruotsilla ei ollut munaa! Voitonpäivän paraatissa sinivalkoiset liput liehuvat SEP:n päällä Tukholmassa, samalla tavoin kuin Moskovassa sinikeltaiset liput liehuvat T-64:n päällä.

 

[Mazikaze]

Itsehän olen joskus mallaillut pohjoismaista yhteistyötä seuraavan sukupolven miehistönkuljetukseen. Ruotsi handlaa telavehkeet, Suomi pyöröajoneuvot. Molemmat käyttävät toistensa laitteita jo nyt ristiin. Miten siis olisi malli, jossa voimansiirto olisi suurelta osin sama, modulaaripanssarielementit sopisivat molempiin, kumpaankin voitaisiin asentaa sama kranaatinheittimen (Suomi) tai konetykillä varustettu IFV:n (Ruotsi) torni. Kansainvälinen myynti ja huoltoorganisaatio olisi yhteinen, jolloin myyntiin olisi enemmän paukkuja. Samalta pohjalta voisi kehittää myös SEP- ja Patria 6x6 -henkisen kevytversionkin.

 

[Olympiakasarmi]

Itsehän olen joskus mallaillut pohjoismaista yhteistyötä seuraavan sukupolven miehistönkuljetukseen. Ruotsi handlaa telavehkeet, Suomi pyöröajoneuvot. Molemmat käyttävät toistensa laitteita jo nyt ristiin. Miten siis olisi malli, jossa voimansiirto olisi suurelta osin sama, modulaaripanssarielementit sopisivat molempiin, kumpaankin voitaisiin asentaa sama kranaatinheittimen (Suomi) tai konetykillä varustettu IFV:n (Ruotsi) torni. Kansainvälinen myynti ja huoltoorganisaatio olisi yhteinen, jolloin myyntiin olisi enemmän paukkuja. Samalta pohjalta voisi kehittää myös SEP- ja Patria 6x6 -henkisen kevytversionkin.

Olisiko kansainvälinen myynti kuitenkin keskitettävä Ruotsiin eli BAE Systems Hägglundsiin, sillä heillä on rutkasti enemmän paukkuja kuin Patrialla.

 

[Mazikaze]

Olisiko kansainvälinen myynti kuitenkin keskitettävä Ruotsiin eli BAE Systems Hägglundsiin, sillä heillä on rutkasti enemmän paukkuja kuin Patrialla.

Voisi olla näinkin. Lähinnä pointtina olisi että jos ostaja haluaakin telakaluston lisäksi esim. pyöröajoneuvoja ja kranaatinheitintorneja, löytyisivät ne suoraan Suomen puolelta tässä yhteisvirityksessä, johon kumpikin maa toisi parhaat nykyisen osaamisensa.

 

[Mili]

Ihmetellyt sitä, että kun suhtkoht kaikki pitävät mtlb:tä toimivana, niin miksei kopioida sitä tarvittavin muutoksin ja parannuksin? Tosi yksinkertainen peli.

Nykyaikaisemmasta pellistä niin saadaan osa luodeista pysymään ulkona. Sopiva jigi minkä päällä levyt hitsataan, niin melkein mikä tahansa konepaja pystyy tekemään standardinmukaista koppaa. Tela, telapyörä ja tukivarsi lähetetään varastosta nakkilaan componentalle ja sanotaan että noita valetaan x+z kpl. Ovakon kuvastosta tankoa jousitukseksi. Koneeksi joku acgolta tai pari hiluxin turbodieseliä thaimaasta+ automaattivaihteisto. Sähköt on aika yksinkertaiset ja kotimaassakin tehdään valmiita johtosarjoja suoraan asennettaviksi. Vaihteistoja valmistetaan Suomessa useammassa tehtaassa, sinne malliksi yksi ja sanotaan että vastaavaa tarvitsisi saada.

Valmiiksitehtyjä komposiittilevyjä joita voi pultata heikompiin kohtiin kiinni valmiisiin kiinnikkeisiin jos sota syntyy. Muuten jotkut vanerilevyt mallina.

Joskus määräkin on laatua...

 

[ultimateidiot]

Ehkä keskustelu on jo edennyt tästä, mutta vastataan nyt kummiskin:

En saa kiinni ajatuksesta koskien joukkotuotannon lopettamista 10 vuodeksi. On arkipäivää, että kalustolle koulutetaan käyttäjiä syklisesti ja välissä kalusto on suurelta osin koipussissa koulutuksen painopisteen ollessa jossakin muussa kalustossa ja joukossa. Kalusto kuluu suotta ja reserviläisten kiertoaika on hirmuinen, jos jatkuvalla syötöllä työnnetään ulos "panssaripataljoonia". Lisäksihän tuossa oli kahden taisteluosaston kalusto (nirkoinen sellainen), joten jo puolet vaunuista ~viidessä vuodessa riviin saatua voisi "joukkotuottaa" ensimmäisen taisteluosaston.

Tosin sinänsä 10 vuoden toimitusaika ei minunkaan mielestäni vaikuta hyvältä. Jos tilattaisiin 100 kpl vaunuja, kuten tuo yksi kirjoittaja ehdotti, niin tuotanto pyörisi vain 10 vaunun vuositahtia. Tuskin on kovin taloudellista, ja tuona aikana moni asia ehtii jo muuttua (komponenttien saatavuus, tekninen kehitys jne.), jolloin loppupään vaunut saattavat olla joko vanhahtavassa speksissä tai sitten niissä on eri komponentteja kasvattamassa huoltorasitetta. Lisäksi 10 vuoden ylimenokausi on pitkä, kun pitää pyörittää päällekkäisiä huolto- ja kunnossapitojärjestelmiä korvattavalle ja korvaavalle kalustolle.

Juu, mutta erona tuossa on se, että normaalisyklissä on koko ajan reservissä joku porukka mille se kalusto on jyvitetty ja ennen kuin kun se poistuu, koulutetaan uusi. Jos aikajänteellä 10 vuotta hankitaan korvaavaa kalustoa, niin missä vaiheessa sitten lopetetaan MTTSTOS joukkotuotanto ällialustalla, ja siirrytään uuteen Korvaavaan Alustaan (TM). Jos se on vuosi ensimmäisten alustojen saapumisen jälkeen (eli 1 vuosi varattu kansallistamiselle, hlö-kunnan koulutukselle jne), niin minun laskennalla ällialustaiset joukkoyksiköt alkaa jo poistua reservistä kun vasta ensimmäisiä MTTSTOS kokoonpanoja saadaan täysmääräisesti sijoitettua. Koulutustahti ei kuitenkaan ole mitään TSTOS per vuosi tasoa, ja Mekit vaatii myös Ällikoulutettuja.

Tuotannon kannattavuudesta ja muusta logistiikasta samaa mieltä. Tuossa olisi potentiaalinen Olkiluoto 3 - vanhimmissa alustoissa pitää jo alkaa vaihtaa osaa kun uusimmat tulee vasta tehtaalta ulos.

Enpä löytänyt äkkiseltään luotettavaa lähdettä (kiltalehteä, Ruotuväen artikkelia tms.). Ainoastaan mainintoja foorumilta (hakuun "moottoroi*" ja hakualueeksi "This forum").



Hyökkäystaisteluhan kuuluu myös jääkäriyksiköiden toimenkuvaan. Jos moottoroitu taisteluosasto toimii ilman suora-ammuntatulivoimaa, niin voisi luulla toiminnan muistuttavan varsin pitkälti telakuorma-autoilla tai Paseilla liikkuvan jääkäripataljoonan hyökkäystä. Eli epäsuoran tulen ja jalkaväen merkitys korostuu eikä vaunuilla voida ajaa päätäpahkaa vihollisen ryhmitykseen tuhoten kohdattava vihollinen.

Tietysti esim. viestikalustossa, liikkeenedistämiskalustossa ja tykistössä on eroja. Mutta viestikaluston osalta moottoroidut taisteluosastot kai ainakin olivat vaatimattomissa kantimissa - en tiedä viime vuosien kehityksestä. Liikkeenedistämiskalustoa moottoroiduilla taisteluosastoilla taas on puolestaan ehkä paremmin kuin jääkäreillä, minkä lisäksi tykistö on teloilla, siinä missä jääkäreillä putket ovat luultavasti vedettäviä.

Viime vuosina muuten myös Leopard-koulutusta on hajautettu korpivaruskuntiin. Jos moinen on nähty edes puoliksi fiksuksi, niin lasikuitukoppisten telakuorma-autojen vaihtaminen kuljetuspanssarivaunuihin ja pienet hiomiset taistelutapaan tuskin tuottavat mainittavia ongelmia samoissa korpivaruskunnissa.

Tähänhän periaatteessa saatiin vastaus jäsen Mikfinin vahvistettua Motoissa olevan Leopardeja - eli yhteistoiminnan vuoksi on hyvä, että koulutus pidetään Parolassa missä koulutetaan yksiköihin kuitenkin tst-vaunut, ps-jalkaväki, ps-pioneerit, IT, tykistö, ja muut tukevat osat.

Jos aikaikkuna on liian pitkä niin sitä voi lyhentää. Tuo oli suhteutettuna rahoitukseen, jossa on tunnetusti montaa muutakin reikää mm.liikkuvuuden ja tulivoiman osalta.
Mielestäni on perusteltua hankkia laatua jos jotakin hankitaan. Kustannustehokkaisiin hankintoihin ei ole nykytilanteessa enää mahdollisuuksia, joten on hankittava uutta. Uudella on myös pitkä elinkaari, vaikka hintaa on enemmän. Jos rahoitusta saadaan, niin hankita voidaan tehdä vaikka 5 vuodessa jos tehtaalta saadaan tavaraa.

CV-90 on alustana kehittynyt ja kenttäkelpoinen, vaikka ei olekaan itäkaluston tasolla luotettavuudessa. Jos taas peilataan tapahtumia Ukrainaan, niin nähdään kyllä selvästi panssaroimattoman ja heikosti panssaroidun kaluston kohtalo. Kaikki ei tietenkään pohjaa vain passiiviseen suojaan, vaan sensoreihin ja tilannekuvaan. Tykistökeskityksessä tarvitaan suojaa sirpaleilta sekä miinoja vastaan pohjasuojaus. Nämä ovat perusjuttuja. Sen lisäksi vaunun miehistö ja jääkärit tarvitsevat sensorit ja tilannekuvan siitä mitä ulkopuolella tapahtuu. Kamerat, lämpökamerat ja omasuoja (savu, omasuoja-ase) sekä tehokkaat viestiyhteydet ovat tärkeitä suojan kokonaisuudessa.

Miten MT-LB selviää näissä tilanteissa? Vastaus on että vaunu, jossa on hädin tuskin suojaa rynnäkkökiväärin luodeilta ja ei lainkaan miinasuojausta tai häivettä missään muodossa, on pelkkä halpa ruumisarkku käyttäjilleen. Leo 2A6 hankinta sekä CV-90 MkII vaunut ja myös modernisoidut BMP-2MD vaunut ovat riittävän ajanmukaisia sekä tarjoavat kohtalaisen suojan miehistöilleen. Miksi panssarijääkärit kuljetusvaunuissaan eivät ansaitsisi samaa? Vaikutus taisteluhenkeen ja moraaliin on huomattava.

Näin CV-koulutettuna on pakko puolustaa, että CV90 on alustana luotettava, ja helpompi huoltaa kuin itävaunut. Ja kuten Ukrainassa on nähty, mikään alusta ei ole luotettava jos kunnossapito laiminlyödään.

CV90-alusta ja Älli on miehistönkuljetukseen tarkoitetuissa tela-alustoissa ne ääripäät eikä nyt pidä verrata niitä toisiinsa. CV90 on rynnäkkövaunun alustana sellainen, että sillä voi ajaa sen jv-ryhmän kanssa taisteluun. Ällillä se jv-ryhmä pitää jalkauttaa ja työntää ne vaunun edelle. Älli on suojaukseltaan enemmänkin Pasi paitsi teloilla - sen pitää vain suojata tykistön sirpaleilta ja olla riittävän liikkuva jotta pääsee sinne missä se jalkaväki pääsee oikeuksiinsa. Suorasuuntaustulelta riittää, että se kestää vaikka 12,7 edestä. Sinällään siis samaa mieltä, että Ällin suojauksessa olisi parannettavaa, mutta ehkä CV90 on jo vähän ylilyönti.

Ihmetellyt sitä, että kun suhtkoht kaikki pitävät mtlb:tä toimivana, niin miksei kopioida sitä tarvittavin muutoksin ja parannuksin? Tosi yksinkertainen peli.

Nykyaikaisemmasta pellistä niin saadaan osa luodeista pysymään ulkona. Sopiva jigi minkä päällä levyt hitsataan, niin melkein mikä tahansa konepaja pystyy tekemään standardinmukaista koppaa. Tela, telapyörä ja tukivarsi lähetetään varastosta nakkilaan componentalle ja sanotaan että noita valetaan x+z kpl. Ovakon kuvastosta tankoa jousitukseksi. Koneeksi joku acgolta tai pari hiluxin turbodieseliä thaimaasta+ automaattivaihteisto. Sähköt on aika yksinkertaiset ja kotimaassakin tehdään valmiita johtosarjoja suoraan asennettaviksi. Vaihteistoja valmistetaan Suomessa useammassa tehtaassa, sinne malliksi yksi ja sanotaan että vastaavaa tarvitsisi saada.

Valmiiksitehtyjä komposiittilevyjä joita voi pultata heikompiin kohtiin kiinni valmiisiin kiinnikkeisiin jos sota syntyy. Muuten jotkut vanerilevyt mallina.

Joskus määräkin on laatua...

Koska reverse engineering on hiukkasen tuota vaikeampaa. Jos se olisi noin yksinkertaista niin kaikkihan sitä tekisi, mutta kiinalaisilta voi vaikka kysyä miten heillä on sotamateriaalin kopiointi onnistunut ilman valmistajan tukea.

Eikä Suomessa muutenkaan ole kokemusta tela-alustaisten taisteluajoneuvojen valmistuksesta, niin on vähän siinä ja tässä olisiko tuo edes kannattavaa ja tulisiko siitä ikinä toimivaa peliä.

Paras ratkaisu olisi monikansallinen projekti jossa joku isompi valmistaja suunnittelee valmiin alustan, ja useampi maa sitten ostaa sitä kerralla jolloin saadaan kustannukset alas.

 

[S. Monni]

Niin, saisihan siinä synergiaetuja huollolle jos olis samoja palikoita. Ammoisilta ajoilta muistan ruotsalaisten SEP hankkeen, jossa oli sekä pyörä-, että telaversio samasta vaunusta.

https://mobile.twitter.com/SisuAuto/status/1507008572340592642/photo/1

 

[Markksman]

https://mobile.twitter.com/SisuAuto/status/1507008572340592642/photo/1

Muistaakseni tämän palstan tietäjien mukaan MT-LB/V omaa paremmat maasto-ominaisuudet verrattuna panssarinoimattomaan telakuorma-autoon, ilmeisesti vielä paremmat verrattuna panssaroituun. MT-LB/V kulkee muuten samoin, mutta voittaa ojien ylityksissä. Telakuorma-auton käyttökulut myös verrattuna korkeat. Toisaalta telakuorma-autolla kulkee myös tavara. Misua pidin lupaavana projektina pyöräpuolella juuri tavarankuljetuskyvyn vuoksi.

 

[thelistener]

Ihmetellyt sitä, että kun suhtkoht kaikki pitävät mtlb:tä toimivana, niin miksei kopioida sitä tarvittavin muutoksin ja parannuksin? Tosi yksinkertainen peli.

Nykyaikaisemmasta pellistä niin saadaan osa luodeista pysymään ulkona. Sopiva jigi minkä päällä levyt hitsataan, niin melkein mikä tahansa konepaja pystyy tekemään standardinmukaista koppaa. Tela, telapyörä ja tukivarsi lähetetään varastosta nakkilaan componentalle ja sanotaan että noita valetaan x+z kpl. Ovakon kuvastosta tankoa jousitukseksi. Koneeksi joku acgolta tai pari hiluxin turbodieseliä thaimaasta+ automaattivaihteisto. Sähköt on aika yksinkertaiset ja kotimaassakin tehdään valmiita johtosarjoja suoraan asennettaviksi. Vaihteistoja valmistetaan Suomessa useammassa tehtaassa, sinne malliksi yksi ja sanotaan että vastaavaa tarvitsisi saada.

Valmiiksitehtyjä komposiittilevyjä joita voi pultata heikompiin kohtiin kiinni valmiisiin kiinnikkeisiin jos sota syntyy. Muuten jotkut vanerilevyt mallina.

Joskus määräkin on laatua...

Onhan tämä vähä maallikon pätemistä mutta samaa mieltä. Tässä voisi olla potentiaalia
Eiköhän yksi iso syy taistelukenttä taksien vähenemiseen ole ollut se, että usko konventionaaliseen suur-armeija sotaan on vähentynyt (COIN lisääntyi) ja armeija koot ovat pienentyneet jolloin se pari prikaatia voidaan varustaa IFV.
Mutta nyt kun on uudet tuulet Euroopassakin niin tällaiselle uudelle halvalle M113/MB-TL ratkaisulle voisi olla myös kysyntää ulkomailla, kun armeija koot tulevat kasvamaan ja moni muukin armeija käyttää vielä Euroopassakin kylmän sodan takseja M113/MB-TL (Edit. MT-LB)

 

[Huhta]

Muistaakseni tämän palstan tietäjien mukaan MB-TL/V omaa paremmat maasto-ominaisuudet verrattuna panssarinoimattomaan telakuorma-autoon, ilmeisesti vielä paremmat verrattuna panssaroituun. MB-TL/V kulkee muuten samoin, mutta voittaa ojien ylityksissä. Telakuorma-auton käyttökulut myös verrattuna korkeat. Toisaalta telakuorma-autolla kulkee myös tavara. Misua pidin lupaavana projektina pyöräpuolella juuri tavarankuljetuskyvyn vuoksi.

Sisun GTP on ehkä vielä parempi tavarankuljetuskyvyn puolesta? Sitähän on tarjolla vaikka millä päälliraketeilla. Misua ei ole muistaakseni näkynyt muuna kuin APC-varianttina suljetulla miehistötilalla.

 

[Samovarius]

Mä vähän ihmettelen, että miten vaikeaa on kirjoittaa MT-LB...

 

[Mikfin70]

Muistaakseni tämän palstan tietäjien mukaan MB-TL/V omaa paremmat maasto-ominaisuudet verrattuna panssarinoimattomaan telakuorma-autoon, ilmeisesti vielä paremmat verrattuna panssaroituun. MB-TL/V kulkee muuten samoin, mutta voittaa ojien ylityksissä. Telakuorma-auton käyttökulut myös verrattuna korkeat. Toisaalta telakuorma-autolla kulkee myös tavara. Misua pidin lupaavana projektina pyöräpuolella juuri tavarankuljetuskyvyn vuoksi.

MT-LBV kannelle voi asettaa 1500 kg kuormaa ja sisälle 1000 kg tai vaihtoehtoisesti sisälle 2500 kg.

Rovajärvellä on tullut ajettua ihan uskomattomiin paikkoihin ällillä mihin ei pyöräajoneuvolla ei pääse. Vastaavasti olen upottanut TEKA:n suohon (taisi olla kranaatti kuoppa) niin että takavaunua vähän näkyi.

 

[J0h1F]

Mitäpä jos katseltaisiin Korealaisia tässä kun sieltä suunnalta on haettu tykkejä? K21- rynnäkkövaunu ja K200A1 kuljetusvaunu voisivat olla kustannustehokas vaihtoehto.
K21:a on komposiittipanssarointi ja hydropneumaattinen jousitus, mutta silti lupaavat sille jopa 50% alempaa hintaa. On jopa amfibio -kykyä noiden kellukkeiden avulla! En uskoisi muuten hintaan, mutta kun tykkejäkin oli varaa hankkia niin.....
https://www.hanwha-defense.co.kr/eng/products/maneuver-k21.do

K21 olisikin ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

Teoriassa siellä pitäisi olla 14 ylimääräistä tornia, kts. aiempi postaukseni alla. Jos siellä on alustojakin, niin...

https://maanpuolustus.net/threads/miehist%C3%B6n-kuljetus.762/post-623377

Mielestäni nuo tiedusteluvaunujen tornit ovat vain AMAP-tyyppisellä lisäpanssarilla varustettuja, joten ei välttämättä olisi.

Viro näköjään tosiaan osti Norjalta 37 alustaa, Norja itse uudelleenkäytti 34 alustaa, kokonaismäärä vanhoissa oli 103. Mitäköhän lopuille 32 Mk I -alustalle tapahtui?

Estisk robotprodusent skal oppgradere gamle norske panservogner

Estland kjøpte brukte CV90-er fra Norge i 2016.

www.tu.no

Nuo 32 alustaa, jos ovat vielä olemassa, voisivat olla ihan hyvät meille joukkueiden neljänsiksi vaunuiksi ja vaikka AMOS/NEMO-alustoiksi tai ilmatorjunta-alustoiksi KarJPr:lle.

 

[Samovarius]

Jos ne 32 runkoa todella ovat vapaina, niin mikä ettei. Tuollaisen vaunumäärän hankinta ja varustelu varmaankin mahtuisi Marinin lupailemaan lisäbudjettiin.
Mutta merkittäviä määriä käytettyä kalustoa on kyllä vaikea ainakaan Euroopasta löytää. Koreasta ilmeisesti saa jokseenkin polkuhintaisata kamaa, onkohan kuvio sama, kuin konttialusten tuotennossa, eli mittavat teollisuustukiaiset?

 

[Huhta]

Jos ne 32 runkoa todella ovat vapaina, niin mikä ettei. Tuollaisen vaunumäärän hankinta ja varustelu varmaankin mahtuisi Marinin lupailemaan lisäbudjettiin.
Mutta merkittäviä määriä käytettyä kalustoa on kyllä vaikea ainakaan Euroopasta löytää. Koreasta ilmeisesti saa jokseenkin polkuhintaisata kamaa, onkohan kuvio sama, kuin konttialusten tuotennossa, eli mittavat teollisuustukiaiset?

Mitä käytettyyn kamaan tulee, niin ihmettelen vahvasti jenkkien omaksumaa linjaa. Siellä on ymmärtääkseni tuhansia Abramseja ja Bradleyta varastossa. Eivät kuitenkaan kovinkaan innokkaasti myy niitä ulkomaille, vaikka Kreikalle silloin jossakin vaiheessa tarjottiin 400(?) jo valmiiksi Euroopassa ollutta Abramsia.

Toki kalusto on varmaan pitkälti sellaista, jota on käytettykin ihan kunnolla ja sitten lykätty varastoon sellaisenaan, kun poliitikot ovat pakottaneet ostamaan tuotantolinjalta lisää vaunuja. Mutta peruskunnostuksella niistä luulisi saavan ihan käypäisiä esimerkiksi monelle Itä-Euroopan maalle.

Miksi niitä hillotaan?