Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Lähiaikoina ei panssarikalustosta luopuvia operaattoreita liene ainakaan Euroopassa juuri lainkaan. Käytettyjen helmien aika oli ja meni, esmes Norjan ylijäämäalustat meni Viroon. Uuttahan tietty saa tehtaalta rahaa vastaan, mutta vuosituhannen vaihteen ja tämän hetken CV90:t ovat ilmeisesti eri sukupolvea voimalinjaltaan eivätkä varaosat ole vaihtokelpoisia? Se on ainakin pikkuinen miinus, vaikkei tietysti mikään ylittämätön ongelma.
 
Lähiaikoina ei panssarikalustosta luopuvia operaattoreita liene ainakaan Euroopassa juuri lainkaan. Käytettyjen helmien aika oli ja meni, esmes Norjan ylijäämäalustat meni Viroon. Uuttahan tietty saa tehtaalta rahaa vastaan, mutta vuosituhannen vaihteen ja tämän hetken CV90:t ovat ilmeisesti eri sukupolvea voimalinjaltaan eivätkä varaosat ole vaihtokelpoisia? Se on ainakin pikkuinen miinus, vaikkei tietysti mikään ylittämätön ongelma.
Onhan siellä vaikka mitä alustoja joka tapauksessa. Esimerkkinä kolme AMV.tä per pataljoona krh-vaunuina. Yksi ratkaisu voisi myös olla uusien vaunujen hankkiminen tiedustelijoille ja vanhan kaluston uudelleen jyvittäminen jääkärijoukkueille. On toisaalta niinkin että jos puute olisi katastrofaalinen olisi se varmaan jo ratkaistu.
 
AMV:a on käytetty muistaakseni TIS-järjestelmää, ainakin optiona. Sen kautta jokaisen rengasparin painetta voidaan säädellä. Hankalampaan maastoon mentäessä painetta lasketaan ja tiellä paine nostetaan korkeammalle. Siinä ei välttämättä ole samalla run-flat ominaisuutta tai sitten on.

Anyway, pyöräpanssarit eivät nekään ajele kummoista vauhtia välttämättä liiku lainkaan jos useampi rengas on mäsänä. Jopa 26 tonnia painavan ajoneuvon kuljettaminen ei ole ihan helppoa enää kumitetuilla vanteillakaan. Jos tykistön ja luotiaseiden vaurioita toistuu, se merkitsee kyllä isompaa haastetta logistiikalle noiden renkaiden kanssa.

Enpä viitsi vääntää enempää tästä, mutta ymmärrän hyvin miksi tela-ajoneuvoja suositaan tietyissä paikoissa. Varsinkin siellä, jossa ollaan välittömästi ja jatkuvasti vihollistykistön vaikutuksen alaisina.

Joo, siis en minäkään yritä vääntää. Siksi postasin sen linkin siihen tutkimukseen, jonka "figure 5" kuvaa vakavasti silpoutuneita renkaita. Jos noin lähelle/paljon tulee tulivaikutusta, niin saattaapi tosiaan mennä ajoneuvolta liikuntakyky.

1648309542600.png
 
Onhan siellä vaikka mitä alustoja joka tapauksessa. Esimerkkinä kolme AMV.tä per pataljoona krh-vaunuina. Yksi ratkaisu voisi myös olla uusien vaunujen hankkiminen tiedustelijoille ja vanhan kaluston uudelleen jyvittäminen jääkärijoukkueille. On toisaalta niinkin että jos puute olisi katastrofaalinen olisi se varmaan jo ratkaistu.

En nyt muista organisaatiokaavioita, mutta panssarijääkärijoukkueita lienee komppaniassa kolme tai neljä. Oliko panssarijääkärikomppanioita kaksi per pataljoona ja pataljooniahan on kolme? Tuolloin pitäisi saada vaunuja 18-24 kpl pelkästään panssarijääkärijoukkueiden Pasien korvaamiseksi, eli ei taida riittää prikaatin tiedustelukomppanian vaunujen korvaaminen uudemmilla. Lisäksi noin pieni määrä uutta rynnäkköpanssarivaunua kävisi luultavasti kokonaisuudessa kalliiksi suhteessa saatavaan hyötyyn.

Fiksuin vaihtoehto olisi ehkä hankkia BMP-2:n korvaajaa enemmän kuin Parolan pumput tarvitsevat, siis myös KARJPR:n Pasien korvaamiseksi. Tai jos Parolan pumput menevät 30-luvulla Stenalle, niin sitten voisi laajentaa karjalaisia kolmesta pataljoonasta neljään pataljoonaan. Siinä kun hankittaisiin uusia vaunuja reippaasti joka tapauksessa neljännelle pataljoonalle, niin samalla olisi helppo tilata myös Pasit korvaavat vaunut.
 
En nyt muista organisaatiokaavioita, mutta panssarijääkärijoukkueita lienee komppaniassa kolme tai neljä. Oliko panssarijääkärikomppanioita kaksi per pataljoona ja pataljooniahan on kolme? Tuolloin pitäisi saada vaunuja 18-24 kpl pelkästään panssarijääkärijoukkueiden Pasien korvaamiseksi, eli ei taida riittää prikaatin tiedustelukomppanian vaunujen korvaaminen uudemmilla. Lisäksi noin pieni määrä uutta rynnäkköpanssarivaunua kävisi luultavasti kokonaisuudessa kalliiksi suhteessa saatavaan hyötyyn.

Fiksuin vaihtoehto olisi ehkä hankkia BMP-2:n korvaajaa enemmän kuin Parolan pumput tarvitsevat, siis myös KARJPR:n Pasien korvaamiseksi. Tai jos Parolan pumput menevät 30-luvulla Stenalle, niin sitten voisi laajentaa karjalaisia kolmesta pataljoonasta neljään pataljoonaan. Siinä kun hankittaisiin uusia vaunuja reippaasti joka tapauksessa neljännelle pataljoonalle, niin samalla olisi helppo tilata myös Pasit korvaavat vaunut.
Tiedustelijoita on ainakin ennen ollut myös pataljoonissa. Organisaatiokaavio kaikkinensa ei liene julkinen joten arvailuksi menee. Nythän on menty halvimman mukaan eli ei ole tehty mitään joten vaihtoehdot ovat varmasti kalliimpia :)

Ongelma ( jos sellainen on olemassa ) varmasti poistuu kun koko orkesteri laitetaan seuraavan kerran uusiksi.
 
Kiinnostaisi tietää, miten edullisia valmistaa, kestäviä, helppoja korjata jne. ovat nämä nykyiset miehistönkuljetusvaunut ja olisiko järkevää koettaa siihen saumaan tehdä jotain uutta? "Joo mutta on kato se uusi Pasi ja muuta" Ei, niissä on mm. noudatettava siviilipuolen päästörajoja moottorissa jotta voivat ajaa teillä, on varmuudella kaikenlaista haavoittuvaa ja herkkää elektroniikkaa kasapäin ja ajokokemus on kuin BMW:llä ajaisi. Kiva juttu, mutta herkkä, vaikea korjata, liian mukava tarkoitukseensa nähden minusta ja tietenkin kallis sitä kautta.

Pitäisi saada vaunu, joka antaa riittävän liikkuvuuden maastossa ja suojan kiväärikaliiberisilta aseilta, mutta on karvalakkimallia, kestävä ja helppo korjata jos pakko, ei mitään ylimääräistä eikä kallista. Semmoinen, joka toki syö polttoainetta enemmän ja saastuttaa ehkä joo enemmän ja jossa ajomukavuus ei ole lomailua. Mutta se maksaisi vähemmän, kestäisi pitkään ja olisi helppo korjata kun alkaa joku osa hajota. Niitä saisi sitten paljon ja pidemmäksi ajaksi kuin jotain teknohirviöitä vaunuja. Vaihtoehto kun ei ole varustaa joukkoja CV-9035:llä tai edes AMV:llä. Vaihtoehto on varustaa murunen joukoista CV-9035:llä, tai pieni määrä AMV:llä ja loput saavat sitten körötellä ottoteitse otetulla kuorma-autolla tai traktorin vetämällä lavalla taistelukentälle. Mieluummin valkkaisi sen vaihtoehdon, että välttämätön ydin saisi ne CV-9035 ja muille sitten karvalakkimallia kuljetuskalustoa. Karvalakkimalli myöskin kestäisi vuosikymmeniä siinä missä CV:t pitänee uusia siinä vaiheessa jo 2-3 kertaa.
 
Noh, kunhan 6x6 tulee täydessä vahvuudessa käyttöön, niin meillähän kasvaa huomattavasti se osuus joukoista, joilla on APC. Ällitällin tai M113:n kaltaista tela-ajoneuvoa ei taida kovin paljoa edes olla markkinoilla tätä nykyä?
 
Noh, kunhan 6x6 tulee täydessä vahvuudessa käyttöön, niin meillähän kasvaa huomattavasti se osuus joukoista, joilla on APC. Ällitällin tai M113:n kaltaista tela-ajoneuvoa ei taida kovin paljoa edes olla markkinoilla tätä nykyä?
Oma pointti oli tämä, että kun nyt Patrian johdolla ja EU:n rahoituksella kehitetään sitä arktista ajoneuvoa, niin kehityksen tuloksena saisi olla jotain simppeliä Ällin tai M113 kaltaista.

Juurikin siksi, että sellaiselle olisi selvä markkinarako tälläisten persaukisten armeijoiden miehistöstönkuljetukseen tai järjestelmäajoneuvoksi. Pyörävaihtoehto jo on(Patria 6x6), mutta telapuolella ei. Telavaihtoehtoina on jo elinkaarensa lopussa olevat ajoneuvot tai uudet, sikakalliit, rynnäkkövaunun alustat.
 
Oma pointti oli tämä, että kun nyt Patrian johdolla ja EU:n rahoituksella kehitetään sitä arktista ajoneuvoa, niin kehityksen tuloksena saisi olla jotain simppeliä Ällin tai M113 kaltaista.

Juurikin siksi, että sellaiselle olisi selvä markkinarako tälläisten persaukisten armeijoiden miehistöstönkuljetukseen tai järjestelmäajoneuvoksi. Pyörävaihtoehto jo on(Patria 6x6), mutta telapuolella ei. Telavaihtoehtoina on jo elinkaarensa lopussa olevat ajoneuvot tai uudet, sikakalliit, rynnäkkövaunun alustat.
Mitähä tulisi maksamaan muokata Patrian 6x6 telaversio?
 
Lähiaikoina ei panssarikalustosta luopuvia operaattoreita liene ainakaan Euroopassa juuri lainkaan. Käytettyjen helmien aika oli ja meni, esmes Norjan ylijäämäalustat meni Viroon. Uuttahan tietty saa tehtaalta rahaa vastaan, mutta vuosituhannen vaihteen ja tämän hetken CV90:t ovat ilmeisesti eri sukupolvea voimalinjaltaan eivätkä varaosat ole vaihtokelpoisia? Se on ainakin pikkuinen miinus, vaikkei tietysti mikään ylittämätön ongelma.
Menivätkö ne kaikki Norjan alustat Viroon? Norjahan siis hankki uusia vaunuja, joissa on vanhojen tornit päivitettyinä, mutta vanhojen alustoista 69 oli menossa stenalle, vain 34 oli menossa uudelleekäytettäviksi päivitettyinä tornittomina alustoina Norjassa. Ostiko Viro kaikki 69?

Norjan vanhat CV9030NO-vaunuthan olivat CV90 Mk I, meidän toki Mk II. Norjan uudet ovat Mk IIIb.

1200042431.jpg

Norjahan siis osti 2015 144 uutta CV90:tä, rynnäkköpanssarivaunujen (74 kpl) lisäksi myös tiedusteluvaunuja (21 kpl), joukkueenjohtajan rynnäkkövaunuja (15 kpl), pioneerivaunuja (16 kpl) ja kranaatinheitinvaunuja (16 kpl) sekä 2 ajoharjoitteluvaunua. Näistä ilmeisesti viimeiset 34 kpl käytti vanhoja alustoja, uusille alustoille asennettujen torneista päivitettyjä oli 103 ja lisäksi ostivat 7 täysin uutta.


Yksi vaihtoehtohan olisi ostaa kokonaan uudet vaunut karjalaisille ja siirtää vanhempi kalusto muille (elvyttää edesmennyt KaiJPr?), ja hankkia vaikka panssaroidut tekat niille Pasien korvaajiksi. Tällöin tosin panssarijääkäreiden koulutus kannattaisi silti pitää Vekaralla myös siihen toiseen, koska kouluttajien ammattitaito pysyy paremmin siten yllä (joten teknisesti joukko olisi pikemminkin "II KarJPr").

Ostoslista olisi siis varmaankin jotain Norjan kalustomäärien luokkaa täysin uusilla CV90:llä varustellulle KarJPr:lle, ja kaikki uusina alustoina uusine torneineen. Ei se olisi halpaa, mutta lisäisi todella paljon suorituskykyä, 30 tai 35 mm konetykeillä varustetut vaunut ovat todella suuri suorituskykylisä meidän maastoissamme, paljon vielä taistelupanssarivaunuja merkittävämpi, ja kokonainen uusi mekanisoitu prikaati siten erittäin merkittävä. Jos Leopard 2A4:t päivitetään kaikki 100 kpl, niin silloinhan meillä olisi riittävästi taistelupanssarivaunuja tukemaan toista mekanisoitua prikaatia ja kahta MTTSTOS:a alun perin taisteluvaunuilla tuettaviksi suunniteltujen yhden mekanisoidun prikaatin ja kahden MEKTSTOS:n lisäksi.
 
Oma pointti oli tämä, että kun nyt Patrian johdolla ja EU:n rahoituksella kehitetään sitä arktista ajoneuvoa, niin kehityksen tuloksena saisi olla jotain simppeliä Ällin tai M113 kaltaista.

Juurikin siksi, että sellaiselle olisi selvä markkinarako tälläisten persaukisten armeijoiden miehistöstönkuljetukseen tai järjestelmäajoneuvoksi. Pyörävaihtoehto jo on(Patria 6x6), mutta telapuolella ei. Telavaihtoehtoina on jo elinkaarensa lopussa olevat ajoneuvot tai uudet, sikakalliit, rynnäkkövaunun alustat.
Eiköhän siinä kehitellä juuri budjettiratkaisua. Rahamiehillehän on jo olemassa Bankun versiot.
 
Oma pointti oli tämä, että kun nyt Patrian johdolla ja EU:n rahoituksella kehitetään sitä arktista ajoneuvoa, niin kehityksen tuloksena saisi olla jotain simppeliä Ällin tai M113 kaltaista.

Juurikin siksi, että sellaiselle olisi selvä markkinarako tälläisten persaukisten armeijoiden miehistöstönkuljetukseen tai järjestelmäajoneuvoksi. Pyörävaihtoehto jo on(Patria 6x6), mutta telapuolella ei. Telavaihtoehtoina on jo elinkaarensa lopussa olevat ajoneuvot tai uudet, sikakalliit, rynnäkkövaunun alustat.

Älä unohda singaporelaista Broncoa äläkä ruotsalais-brittiläisä BvS10:tä. Panssaroituja telakuorma-autoja, nääs. Ja onhan BAE:lla myös se panssaroimaton (valinnaisesti panssaroitu?) Beowulf.

 
Eiköhän siinä kehitellä juuri budjettiratkaisua. Rahamiehillehän on jo olemassa Bankun versiot.

Bankku rahamiehen versio? Mites Nasu? Sehän on käytännössä BV, toki osat eivät ole yhteensopivia, mutta perusajatukseltaan kuitenkin.

Kyllä tämä nykytilanne on ennen kaikkea sitä, että materiaalihankintoihin osoitettu osa puolustusbudjettia on kutistunut liian pieneksi. Vähän sama juttu kuin syyttäisi autokauppiasta ryöväriksi, kun itse yrittää ostaa auton samalla rahalla kuin 80-luvulla sai Ladan.
 
Bankku rahamiehen versio? Mites Nasu? Sehän on käytännössä BV, toki osat eivät ole yhteensopivia, mutta perusajatukseltaan kuitenkin.

Kyllä tämä nykytilanne on ennen kaikkea sitä, että materiaalihankintoihin osoitettu osa puolustusbudjettia on kutistunut liian pieneksi. Vähän sama juttu kuin syyttäisi autokauppiasta ryöväriksi, kun itse yrittää ostaa auton samalla rahalla kuin 80-luvulla sai Ladan.
Eikö nämä Euroopan massimiehet ole panssaroitua Bankkua hankkimassa? Tarpeet ovat tietysti kovin erilaiset jos puhutaan esim. Hollannin merijalkaväestä tai Suomen pohjoiseen sijoitetuista joukoista. Se hankitaanko isolla budjetilla sata vai pienellä satoja kääntää kuviot eri asentoihin.
 
En nyt muista organisaatiokaavioita, mutta panssarijääkärijoukkueita lienee komppaniassa kolme tai neljä. Oliko panssarijääkärikomppanioita kaksi per pataljoona ja pataljooniahan on kolme? Tuolloin pitäisi saada vaunuja 18-24 kpl pelkästään panssarijääkärijoukkueiden Pasien korvaamiseksi, eli ei taida riittää prikaatin tiedustelukomppanian vaunujen korvaaminen uudemmilla. Lisäksi noin pieni määrä uutta rynnäkköpanssarivaunua kävisi luultavasti kokonaisuudessa kalliiksi suhteessa saatavaan hyötyyn.

Fiksuin vaihtoehto olisi ehkä hankkia BMP-2:n korvaajaa enemmän kuin Parolan pumput tarvitsevat, siis myös KARJPR:n Pasien korvaamiseksi. Tai jos Parolan pumput menevät 30-luvulla Stenalle, niin sitten voisi laajentaa karjalaisia kolmesta pataljoonasta neljään pataljoonaan. Siinä kun hankittaisiin uusia vaunuja reippaasti joka tapauksessa neljännelle pataljoonalle, niin samalla olisi helppo tilata myös Pasit korvaavat vaunut.
Mitäpä jos katseltaisiin Korealaisia tässä kun sieltä suunnalta on haettu tykkejä? K21- rynnäkkövaunu ja K200A1 kuljetusvaunu voisivat olla kustannustehokas vaihtoehto.
K21:a on komposiittipanssarointi ja hydropneumaattinen jousitus, mutta silti lupaavat sille jopa 50% alempaa hintaa. On jopa amfibio -kykyä noiden kellukkeiden avulla! En uskoisi muuten hintaan, mutta kun tykkejäkin oli varaa hankkia niin.....
https://www.hanwha-defense.co.kr/eng/products/maneuver-k21.do
 
Norjahan siis osti 2015 144 uutta CV90:tä, rynnäkköpanssarivaunujen (74 kpl) lisäksi myös tiedusteluvaunuja (21 kpl), joukkueenjohtajan rynnäkkövaunuja (15 kpl), pioneerivaunuja (16 kpl) ja kranaatinheitinvaunuja (16 kpl) sekä 2 ajoharjoitteluvaunua. Näistä ilmeisesti viimeiset 34 kpl käytti vanhoja alustoja, uusille alustoille asennettujen torneista päivitettyjä oli 103 ja lisäksi ostivat 7 täysin uutta.

Teoriassa siellä pitäisi olla 14 ylimääräistä tornia, kts. aiempi postaukseni alla. Jos siellä on alustojakin, niin... :D


Yksi vaihtoehtohan olisi ostaa kokonaan uudet vaunut karjalaisille ja siirtää vanhempi kalusto muille (elvyttää edesmennyt KaiJPr?), ja hankkia vaikka panssaroidut tekat niille Pasien korvaajiksi. Tällöin tosin panssarijääkäreiden koulutus kannattaisi silti pitää Vekaralla myös siihen toiseen, koska kouluttajien ammattitaito pysyy paremmin siten yllä (joten teknisesti joukko olisi pikemminkin "II KarJPr").

Ostoslista olisi siis varmaankin jotain Norjan kalustomäärien luokkaa täysin uusilla CV90:llä varustellulle KarJPr:lle, ja kaikki uusina alustoina uusine torneineen. Ei se olisi halpaa, mutta lisäisi todella paljon suorituskykyä, 30 tai 35 mm konetykeillä varustetut vaunut ovat todella suuri suorituskykylisä meidän maastoissamme, paljon vielä taistelupanssarivaunuja merkittävämpi, ja kokonainen uusi mekanisoitu prikaati siten erittäin merkittävä. Jos Leopard 2A4:t päivitetään kaikki 100 kpl, niin silloinhan meillä olisi riittävästi taistelupanssarivaunuja tukemaan toista mekanisoitua prikaatia ja kahta MTTSTOS:a alun perin taisteluvaunuilla tuettaviksi suunniteltujen yhden mekanisoidun prikaatin ja kahden MEKTSTOS:n lisäksi.

Ainakaan nyt kaavailtu/luvattu lisärahoitus ei riitä tämän toteuttamiseen. Tuollainen ~150 rynnäkköpanssarivaunun tilaus on minimissäänkin miljardin euron suuruuluokkaa oleva hankinta. 100 Leopardin päivitys vaikkapa vain puoli miljardia siihen päälle... Joo, kannattaa unohtaa.

Lisärahoituksenkin kanssa näkisin toivottavaksi lähinnä sen, että Parolassa on panssarikoulutusta myös BMP-2:n elinkaaren päättyessä. Ensimmäinen panssariprikaati Parolassa ja toinen panssariprikaati Vekaralla. Prikaatin pääosina kolme panssaripataljoonaa (2 PSVK + 2 PSJK) ja tykistörykmentti (K9:llä tai muulla panssarihaupitsilla). 14 vaunun komppanioina komppanioihin menisi 168 taistelupanssarivaunua ja 168 rynnäkköpanssarivaunua. Käytännössä rynnäkköpanssarivaunujen määrä olisi kolmannella sadalla, kun lasketaan tiedusteluosat ja panssarintorjuntaporukat mukaan mukaan.
 
Back
Top