Miehistön kuljetus

[ultimateidiot]

500 miljoonan hankinta jaottuen 10 vuodelle

MT-LBv varmasti korvataan aikanaan, mutta aika-ikkunan soisi olevan lyhyempi. Nyt kun suuri yleisökin on heittänyt unholaan syvän rauhan harhaluulot, niin olisi hyvä ettei Moot. Taisteluos. heitettäisi noin pitkäksi aikaa luiskaan. Ja todennäköisesti halutaan korvaavan kaluston olevan olevan enemmän "APC" kuin "IFV" jo ihan hinnan vuoksi, ei ole järkeä ostaa mersua tekemään ladalle sopivia hommia.

 

[Huhta]

MT-LBv varmasti korvataan aikanaan, mutta aika-ikkunan soisi olevan lyhyempi. Nyt kun suuri yleisökin on heittänyt unholaan syvän rauhan harhaluulot, niin olisi hyvä ettei Moot. Taisteluos. heitettäisi noin pitkäksi aikaa luiskaan. Ja todennäköisesti halutaan korvaavan kaluston olevan olevan enemmän "APC" kuin "IFV" jo ihan hinnan vuoksi, ei ole järkeä ostaa mersua tekemään ladalle sopivia hommia.

Moottoroitujen taisteluosastojen poistumisesta on keskusteltu, mutta onko meillä varmuutta, että MT-LB olisi menossa johonkin vielä pitkään aikaan? Vanhojahan osa niistä kyllä on, mutta olisiko niiden ylläpito patarautana kuitenkin yleisesti käsitettyä helpompaa? Onhan 80-luvulla valmistetut Pasitkin vahvasti mukana pitkälle tulevaisuuteen.

Moottoroituja taisteluosastoja on foorumikeskustelussa viitattu käytettävän siellä, mihin ei riitä mekkejä tai karjalaisia, eli ilmeisesti jossakin pohjoisemmassa (Pohjois-Karjala, Kainuu, Lappi?). Varsinkin nyt, kun niille on myös taistelupanssarivaunuja.

Onko konsepti relevantti jatkossa, kun Leopard 2A4:stä tulee horoputkinen, hydraulinestettä vuotava suihkulähde, jonka pimeätähtäimet ovat sammuneet jo vuosia sitten? Jos/Kun pohjoiseen halutaan nykyisiä telakuorma-autoja paremmin panssaroidulla kalustolla liikkuvia joukkoja, niin eikö kannattaisi suosiolla korvata pohjoisen varuskunnissa koulutettavien jääkäripataljoonien/taisteluosastojen telakuorma-autoja?

Tuntuu oudolta ajatella, että pääasiassa pohjoisessa operoiva joukko koulutetaan etelässä. Panssarijoukkojen (joiksi moottoroidut taisteluosastotkin voi mieltää) koulutusinfra on toki Parolassa ja Vekaralla, mutta jos joukolla ei ole taistelu- eikä rynnäkköpanssarivaunuja, niin onko se enää panssarijoukko? Eikö sen voisi kouluttaa mikä hyvänsä jääkäreitä kouluttava joukko-osasto?

 

[kimmo.j]

laitain tännekin.
1. Eikös tämä Ukrainan tuki mene PV budjetin ulkopuolelta. BMP-2:set kaikki ammuksineen ja varaosineen Ukrainaan jos/kun ruotsi myy meille käytettyjä CV9040 tilalle ja ostavat itse uusia. Tämä olisi helpoin/nopein integroida meidän systeemiin ja saadaan ukrainan tuen varjolla uudistettua omaa kalustoa. Helppo siirtää UPMn vuokraamilla Roro-laivoilla lakon aikana suoraan Puolan satamaan.
2. PVn Krazt(ukrainassa tehtyjä) kuorma-autot lähetetään ja tilalle UKn poistoista MAN HX kuorma-autot tilalle. tietenkin varaosineen.

Tässä olisi vielä kunnon logistiikka harjoitus/ saatto harjoitus.

Ruotsin 1. sukupolven CV90:t vaunut eivät ole yhteensopivia meidän vaunujen kanssa. Osaajat kirjoittivat tästä jo vuosia sitten.
Eikä 40mm Bofors ole erityisen onnistunut ase rynnäkkövaunuun.

Lisäksi vaunut saattavat olla remontin tarpeessa.

 

[SJ]

Ruotsin 1. sukupolven CV90:t vaunut eivät ole yhteensopivia meidän vaunujen kanssa. Osaajat kirjoittivat tästä jo vuosia sitten.
Eikä 40mm Bofors ole erityisen onnistunut ase rynnäkkövaunuun.

Lisäksi vaunut saattavat olla remontin tarpeessa.

Lisäksi noissa vaunuissa oli se ongelma, että niissä ei ollut IP kameroita ja ilmeisesti myöskään vakainta/vaunun alusta ei soveltunut liikkeestä ampumiseen. Nämä hienommat ominaisuudet tulivat vasta ruotsalaisten C-malliin josta alettiin kehittää todellista modernia rynnäkkövaunua joka menisi myös myyntiin.

 

[Samovarius]

Entäs Ukrainaan nuo PVn Krazt kuorma autot ja tilalle UKn MAN HX surplus autoja (vähillä tunneilla)?

KrAZ. Myöskään pizzaan ei tule t:tä.

Suomessa oli käytössä lähinnä aika onneton KrAZ-255, jotka näyttää olevan pioneerijoukkojen osalta olevan jo poistettu (ainakin PMP-ponttoonikalusto on siitterru Scanian neliakselialustalle). Näistä yli jääneet päällirakenteettomat autot lienee romutettu tai myyty huutokaupassa koneharrastajille. Rannikkotykistöllä oli lavallisia KrAZ-255:iä 130 K 54:n vetureina, niitä voi jokunen vielä ollakin. On kyseenalaista, että tekisikö Ukraina muutamalla loppuun ajetulla isolla ja kömpelöllä kuorma-autolla mitään, ja niiden rahtaaminen perille asti olisi aikaavievää ja vaivalloista, ne pitäisi laivarahdata Puolaan ja ajaa sieltä perille. Varmaan se UK:n MAN-kalusto suoraan olisi ukreillekin käyttökelpoisempaa. ZIL-131 -kalustoa sen sijaan voi olla enemmänkin, ellei niitä ole jo romutettu tai poistettu, ei niitä idän ihmeitä nimittäin ole näkynyt enää toviin kuin harvakseltaan. Minun puolestani kyllä joutavat, mutta tosiaan, ei niitä tuhottomasti ole ja maayhteyden puuttuessa perillesaaminen vaatii vähän järjestelyjä.

 

[Huhta]

Lisäksi noissa vaunuissa oli se ongelma, että niissä ei ollut IP kameroita ja ilmeisesti myöskään vakainta/vaunun alusta ei soveltunut liikkeestä ampumiseen. Nämä hienommat ominaisuudet tulivat vasta ruotsalaisten C-malliin josta alettiin kehittää todellista modernia rynnäkkövaunua joka menisi myös myyntiin.

Ei vissiin noin. CV9040C tuli vasta 2002. Norja tilasi CV9030:n jo 1994, Sveitsi valitsi sen vuonna 1999 ja Suomi tilasi vuonna 2000. Eli myyntikelpoisuus vientimarkkinoilla oli jo olemassa, tosin vähän eri konfiguraatiossa kuin Ruotsin omat vaunut.

Lähteet:

Stridsfordon 90 – Wikipedia

sv.wikipedia.org

Army Guide

Army Guide - information about the main battle tanks, armoured vehicles and armament of the land forces and also the information concerning other army subjects - CV9030 Mk II, Infantry fighting vehicle, Armoured Vehicles

www.army-guide.com

 

[Huhta]

KrAZ. Myöskään pizzaan ei tule t:tä.

Suomessa oli käytössä lähinnä aika onneton KrAZ-255, jotka näyttää olevan pioneerijoukkojen osalta olevan jo poistettu (ainakin PMP-ponttoonikalusto on siitterru Scanian neliakselialustalle). Näistä yli jääneet päällirakenteettomat autot lienee romutettu tai myyty huutokaupassa koneharrastajille. Rannikkotykistöllä oli lavallisia KrAZ-255:iä 130 K 54:n vetureina, niitä voi jokunen vielä ollakin. On kyseenalaista, että tekisikö Ukraina muutamalla loppuun ajetulla isolla ja kömpelöllä kuorma-autolla mitään, ja niiden rahtaaminen perille asti olisi aikaavievää ja vaivalloista, ne pitäisi laivarahdata Puolaan ja ajaa sieltä perille. Varmaan se UK:n MAN-kalusto suoraan olisi ukreillekin käyttökelpoisempaa. ZIL-131 -kalustoa sen sijaan voi olla enemmänkin, ellei niitä ole jo romutettu tai poistettu, ei niitä idän ihmeitä nimittäin ole näkynyt enää toviin kuin harvakseltaan. Minun puolestani kyllä joutavat, mutta tosiaan, ei niitä tuhottomasti ole ja maayhteyden puuttuessa perillesaaminen vaatii vähän järjestelyjä.

Ajetaan Helsingissä tallinanlauttaan ja siitä edelleen Ukrainaan. Hyvä, jos puolet autoista pääsevät perille Ukrainan rajalle omalla moottorillaan.

 

[ultimateidiot]

Moottoroitujen taisteluosastojen poistumisesta on keskusteltu, mutta onko meillä varmuutta, että MT-LB olisi menossa johonkin vielä pitkään aikaan? Vanhojahan osa niistä kyllä on, mutta olisiko niiden ylläpito patarautana kuitenkin yleisesti käsitettyä helpompaa? Onhan 80-luvulla valmistetut Pasitkin vahvasti mukana pitkälle tulevaisuuteen.

Moottoroituja taisteluosastoja on foorumikeskustelussa viitattu käytettävän siellä, mihin ei riitä mekkejä tai karjalaisia, eli ilmeisesti jossakin pohjoisemmassa (Pohjois-Karjala, Kainuu, Lappi?). Varsinkin nyt, kun niille on myös taistelupanssarivaunuja.

Onko konsepti relevantti jatkossa, kun Leopard 2A4:stä tulee horoputkinen, hydraulinestettä vuotava suihkulähde, jonka pimeätähtäimet ovat sammuneet jo vuosia sitten? Jos/Kun pohjoiseen halutaan nykyisiä telakuorma-autoja paremmin panssaroidulla kalustolla liikkuvia joukkoja, niin eikö kannattaisi suosiolla korvata pohjoisen varuskunnissa koulutettavien jääkäripataljoonien/taisteluosastojen telakuorma-autoja?

Tuntuu oudolta ajatella, että pääasiassa pohjoisessa operoiva joukko koulutetaan etelässä. Panssarijoukkojen (joiksi moottoroidut taisteluosastotkin voi mieltää) koulutusinfra on toki Parolassa ja Vekaralla, mutta jos joukolla ei ole taistelu- eikä rynnäkköpanssarivaunuja, niin onko se enää panssarijoukko? Eikö sen voisi kouluttaa mikä hyvänsä jääkäreitä kouluttava joukko-osasto?

Vastasin viestiin missä ehdotettiin MT-LB:n korvaamista CV-Armadillolla, ehkä konteksti hävisi osittaisen lainauksen takia. Pidän tuota alkuperäisessä lainauksessa esitettyä 10 vuoden aikajännettä korvaavan kaluston hankinnoille näin amatöörin silmin aika pitkänä, ehkä 5 vuotta olisi parempi. Pahoin pelkään, että jos joukkotuotanto lopetetaan 10 vuodeksi, kerkeää siinä ajassa kalusto hapantua ja terävin kärki hävitä reservistä, eli Motot menisi melko varmasti vajaalla suorituskyvyllä ennen korvaavan kaluston täysimittaista joukkotuotantoa. Sinällään toki samaa mieltä, että Ällit ei ole vielä mihinkään häviämässä aikoihin, ja tuskin kukaan osaa sanoa miten maailma silloin makaa.

Motoissa ei tietääkseni Leoja ole, onko tämä muuttunut 2A6-hankinnan myötä? Käsitin, että 2A4:ta osa muutetaan erikoisvaunuiksi ja loput erillisiksi vaunukomppanioiksi mutta en muista kuulleeni että niitä Motojen kylkeen laitettaisiin. Toki se olisi loogisin loppusijoituspaikka niille. Se onko se konseptina relevantti tulevaisuudessa on sitten ihan mielenkiintoinen kysymys - itse väittäisin, että on. Kun vihollista on ensin kulutettu ja huoltoa häiritty, voi pienenkin (ja verrattain kevyen) joukon maastoa taitavasti hyödyntävä vastahyökkäys lyödä ne. Ongelma on toki käytettävän kaluston vanheneminen ja uuden pirullinen kalleus. Melkein epäilisin, että Motoja on ajateltu käytettävän juuri P-Karjala/Kainuu akselilla, missä maasto on epäsuotuisaa mekanisoiduille joukoille. En itsekään jaksa uskoa, että niitä Lappiin vietäisiin, eikö Jääkäriprikaati kouluta Lapin puolustusta varten SA-joukot?

Panssarijoukko pitää sisällään muutakin kuin taistelu- ja rynnäkkövaunuja. Mekanisoidun yhtymän hyökkäys liikkeestä on kokonainen oma taiteenlajinsa, johon kuuluu olennaisena osana aselajien yhteistoiminta. En pidä kauhean hedelmällisenä, että sitä kokemusta ja osaamista mikä tuon yhteistoiminnan koulutuksessa on vuosien varrella saatu aletaan hajauttaa ympäri valtakuntaa, jolloin se mahdollisesti vesittyy.

 

[Huhta]

Vastasin viestiin missä ehdotettiin MT-LB:n korvaamista CV-Armadillolla, ehkä konteksti hävisi osittaisen lainauksen takia. Pidän tuota alkuperäisessä lainauksessa esitettyä 10 vuoden aikajännettä korvaavan kaluston hankinnoille näin amatöörin silmin aika pitkänä, ehkä 5 vuotta olisi parempi. Pahoin pelkään, että jos joukkotuotanto lopetetaan 10 vuodeksi, kerkeää siinä ajassa kalusto hapantua ja terävin kärki hävitä reservistä, eli Motot menisi melko varmasti vajaalla suorituskyvyllä ennen korvaavan kaluston täysimittaista joukkotuotantoa. Sinällään toki samaa mieltä, että Ällit ei ole vielä mihinkään häviämässä aikoihin, ja tuskin kukaan osaa sanoa miten maailma silloin makaa.

En saa kiinni ajatuksesta koskien joukkotuotannon lopettamista 10 vuodeksi. On arkipäivää, että kalustolle koulutetaan käyttäjiä syklisesti ja välissä kalusto on suurelta osin koipussissa koulutuksen painopisteen ollessa jossakin muussa kalustossa ja joukossa. Kalusto kuluu suotta ja reserviläisten kiertoaika on hirmuinen, jos jatkuvalla syötöllä työnnetään ulos "panssaripataljoonia". Lisäksihän tuossa oli kahden taisteluosaston kalusto (nirkoinen sellainen), joten jo puolet vaunuista ~viidessä vuodessa riviin saatua voisi "joukkotuottaa" ensimmäisen taisteluosaston.

Tosin sinänsä 10 vuoden toimitusaika ei minunkaan mielestäni vaikuta hyvältä. Jos tilattaisiin 100 kpl vaunuja, kuten tuo yksi kirjoittaja ehdotti, niin tuotanto pyörisi vain 10 vaunun vuositahtia. Tuskin on kovin taloudellista, ja tuona aikana moni asia ehtii jo muuttua (komponenttien saatavuus, tekninen kehitys jne.), jolloin loppupään vaunut saattavat olla joko vanhahtavassa speksissä tai sitten niissä on eri komponentteja kasvattamassa huoltorasitetta. Lisäksi 10 vuoden ylimenokausi on pitkä, kun pitää pyörittää päällekkäisiä huolto- ja kunnossapitojärjestelmiä korvattavalle ja korvaavalle kalustolle.

Motoissa ei tietääkseni Leoja ole, onko tämä muuttunut 2A6-hankinnan myötä? Käsitin, että 2A4:ta osa muutetaan erikoisvaunuiksi ja loput erillisiksi vaunukomppanioiksi mutta en muista kuulleeni että niitä Motojen kylkeen laitettaisiin. Toki se olisi loogisin loppusijoituspaikka niille. Se onko se konseptina relevantti tulevaisuudessa on sitten ihan mielenkiintoinen kysymys - itse väittäisin, että on. Kun vihollista on ensin kulutettu ja huoltoa häiritty, voi pienenkin (ja verrattain kevyen) joukon maastoa taitavasti hyödyntävä vastahyökkäys lyödä ne. Ongelma on toki käytettävän kaluston vanheneminen ja uuden pirullinen kalleus. Melkein epäilisin, että Motoja on ajateltu käytettävän juuri P-Karjala/Kainuu akselilla, missä maasto on epäsuotuisaa mekanisoiduille joukoille. En itsekään jaksa uskoa, että niitä Lappiin vietäisiin, eikö Jääkäriprikaati kouluta Lapin puolustusta varten SA-joukot?

Enpä löytänyt äkkiseltään luotettavaa lähdettä (kiltalehteä, Ruotuväen artikkelia tms.). Ainoastaan mainintoja foorumilta (hakuun "moottoroi*" ja hakualueeksi "This forum").

Panssarijoukko pitää sisällään muutakin kuin taistelu- ja rynnäkkövaunuja. Mekanisoidun yhtymän hyökkäys liikkeestä on kokonainen oma taiteenlajinsa, johon kuuluu olennaisena osana aselajien yhteistoiminta. En pidä kauhean hedelmällisenä, että sitä kokemusta ja osaamista mikä tuon yhteistoiminnan koulutuksessa on vuosien varrella saatu aletaan hajauttaa ympäri valtakuntaa, jolloin se mahdollisesti vesittyy.

Hyökkäystaisteluhan kuuluu myös jääkäriyksiköiden toimenkuvaan. Jos moottoroitu taisteluosasto toimii ilman suora-ammuntatulivoimaa, niin voisi luulla toiminnan muistuttavan varsin pitkälti telakuorma-autoilla tai Paseilla liikkuvan jääkäripataljoonan hyökkäystä. Eli epäsuoran tulen ja jalkaväen merkitys korostuu eikä vaunuilla voida ajaa päätäpahkaa vihollisen ryhmitykseen tuhoten kohdattava vihollinen.

Tietysti esim. viestikalustossa, liikkeenedistämiskalustossa ja tykistössä on eroja. Mutta viestikaluston osalta moottoroidut taisteluosastot kai ainakin olivat vaatimattomissa kantimissa - en tiedä viime vuosien kehityksestä. Liikkeenedistämiskalustoa moottoroiduilla taisteluosastoilla taas on puolestaan ehkä paremmin kuin jääkäreillä, minkä lisäksi tykistö on teloilla, siinä missä jääkäreillä putket ovat luultavasti vedettäviä.

Viime vuosina muuten myös Leopard-koulutusta on hajautettu korpivaruskuntiin. Jos moinen on nähty edes puoliksi fiksuksi, niin lasikuitukoppisten telakuorma-autojen vaihtaminen kuljetuspanssarivaunuihin ja pienet hiomiset taistelutapaan tuskin tuottavat mainittavia ongelmia samoissa korpivaruskunnissa.

 

[Mikfin70]

Kumpaankin MTTST-os kuuluu panssarivaunukomppania (Leo 2A4) kuten niihin haluttiin ihan alusta lähtien T-72 kalustolla. Muutenhan siinä on kolme MT-JvK, KrhK, PshPsto, ItPtri, EHK sekä logistiikan osia.
Taitavalla joukon käytöllä tuo on tehokas sekä iskukykyinen joukko.

 

[Iso-Mursu]

Rahaa se vain vaatii, ja raha on se mitä PV:lla ei ole.

Eikös nyt lupailtu jopa muutama satamiljoonaa puolustuksen tueksi.

 

[Iso-Mursu]

Kumpaankin MTTST-os kuuluu panssarivaunukomppania (Leo 2A4) kuten niihin haluttiin ihan alusta lähtien T-72 kalustolla. Muutenhan siinä on kolme MT-JvK, KrhK, PshPsto, ItPtri, EHK sekä logistiikan osia.
Taitavalla joukon käytöllä tuo on tehokas sekä iskukykyinen joukko.

Motothan näyttää SA-Int Somessa seikkailevan Kainuun ja Lapin kohtaamistaisteluissa. Joten panssarivaunukomppania tuntuu järkevältä ratkaisulta.

 

[SJ]

Motothan näyttää SA-Int Somessa seikkailevan Kainuun ja Lapin kohtaamistaisteluissa. Joten panssarivaunukomppania tuntuu järkevältä ratkaisulta.

Panssarivaunukomppania lisää kovasti muutoin MT-LB vaunuilla liikkuvan osaston kohtaamiskykyä. Nyt osasto kykenee juuri sellaisiin operaatioihin mihin se yksi kaveri olisi ollut käyttämässä T-72:ia ja BMP-1:ä jos ne oltaisiin pidetty rivissä.

 

[Mikfin70]

Eikös nyt lupailtu jopa muutama satamiljoonaa puolustuksen tueksi.

Miljardin puutteita ei korvata tuolla rahalla

 

[Mikfin70]

Motothan näyttää SA-Int Somessa seikkailevan Kainuun ja Lapin kohtaamistaisteluissa. Joten panssarivaunukomppania tuntuu järkevältä ratkaisulta.

Tuo riittää kun komentaja osaa käyttää joukkoa oikein.

 

[Iso-Mursu]

Miljardin puutteita ei korvata tuolla rahalla

Tiedän. Sarkasmini on välillä huonosti näkyvää

 

[Iso-Mursu]

Tuo riittää kun komentaja osaa käyttää joukkoa oikein.

Tässä viestissäni ei ollut sarkasmia

 

[PSS]

Eikös nyt lupailtu jopa muutama satamiljoonaa puolustuksen tueksi.

Virokin antoi jo 500 miljoonaa ja Viro on meitä paljon pienempi.

 

[Einomies1]

Mitä taas Armadilloon tulee, niin onko kukaan vieläkään ostanut sitä? Eikö siinä muutenkin ole ihan sama ongelma kuin AMV:ssä, eli mahtava IFV-alusta menee hukkaan, kun jätetään konetykki pois?

Lisäksi viiden miljoonan kappalehinta olisi pöyristyttävä! Jos kuljetuskapasiteetti on 10 miestä, niin tasajaolla jokainen saisi puoli milliä, jos rahat jaettaisiin miesten kesken vaunun ostamisen sijaan. Tuolla rahalla joka mies ostaisi itselleen oman RG-32:n... Tai yhden ryhmän Armadillon hinnalla saisi Patria 6X6:t koko joukkueelle.

Ihan hyviä pointteja ja hinta oli ihan hatusta repäisty. Voi olla enemmän tai vähemmän, mutta nyrkkisääntönä Hulkko mainitsi aikanaan että tornillisen? asejärjestelmän hinnat ovat jopa puolet vaunun kokonaishinnasta.

En missään nimessä vastusta AMV:a ja sen tykillistä versiota ja olen asiasta keskustelua aikanaan herätellytkin. Lukemani ja kuulemani perusteella (sekä hintojen), ymmärrän kuitenkin pyöräpanssariajoneuvojen hyvät ja huonot puolet meidän maastoissa sekä kokoonpanoissa. AMV on jo todettu pv:n toimesta liian kalliiksi ja siksi on lähdetty kehittämään Patriaa. Sen selkeämpää epäluottamuslausetta en keksi.

Sitten telapanssareihin: taisi olla tykistön tarkastaja tms. joka kommentoi aikanaan K9 arvioitaessa että tykistökeskityksen jälkeen pyöräajoneuvot ovat lähes kaikki renkaat puhki ja hyödyttömiä. Näin ei tietenkään tapahdu joka paikassa ja tuo kommentti viittasi ilmeisimmin vastatykistön käyttöön omia vastaan. Jos ajatellaan motorisoituja osastoja tai mekanisoituja yksiköitä niin fakta on kuitenkin se, että ne menevät sotaan jatkossakin teloilla. Vain telat antavat sellaisen maastoliikkuvuuden ympäri vuoden että ei ole sitouduttu taisteluissa teihin. Siellä vaanii erityinen kuolema, erityisesti vasta-iskuissa.

Armadillo voisi olla hyvä korvaaja meidän 60-luvulla kehitetyille ryssän peltitölkeille, joista aika on ajanut jo ohitse kauan sitten. Ne ovat halpoja, mutta suojattomia ja niissä ei ole mitään modernia teknologiaa. Jos jokin soveltuvampi vaihtoehto löytyy, niin se on plussaa. Armadillossa ei minusta ole kuitenkaan juuri riskejä, koska alusta on jo meille tuttu ja paljon valmistettu. Jalkaväellä on kuitenkin suojaa paljon enemmän sekä tilannetietoisuutta sensorien ym. lisäksi. Ne ratkaisevat nykyään.

 

[Rannari]

Ihan hyviä pointteja ja hinta oli ihan hatusta repäisty. Voi olla enemmän tai vähemmän, mutta nyrkkisääntönä Hulkko mainitsi aikanaan että tornillisen? asejärjestelmän hinnat ovat jopa puolet vaunun kokonaishinnasta.

En missään nimessä vastusta AMV:a ja sen tykillistä versiota ja olen asiasta keskustelua aikanaan herätellytkin. Lukemani ja kuulemani perusteella (sekä hintojen), ymmärrän kuitenkin pyöräpanssariajoneuvojen hyvät ja huonot puolet meidän maastoissa sekä kokoonpanoissa. AMV on jo todettu pv:n toimesta liian kalliiksi ja siksi on lähdetty kehittämään Patriaa. Sen selkeämpää epäluottamuslausetta en keksi.

Sitten telapanssareihin: taisi olla tykistön tarkastaja tms. joka kommentoi aikanaan K9 arvioitaessa että tykistökeskityksen jälkeen pyöräajoneuvot ovat lähes kaikki renkaat puhki ja hyödyttömiä. Näin ei tietenkään tapahdu joka paikassa ja tuo kommentti viittasi ilmeisimmin vastatykistön käyttöön omia vastaan. Jos ajatellaan motorisoituja osastoja tai mekanisoituja yksiköitä niin fakta on kuitenkin se, että ne menevät sotaan jatkossakin teloilla. Vain telat antavat sellaisen maastoliikkuvuuden ympäri vuoden että ei ole sitouduttu taisteluissa teihin. Siellä vaanii erityinen kuolema, erityisesti vasta-iskuissa.

Armadillo voisi olla hyvä korvaaja meidän 60-luvulla kehitetyille ryssän peltitölkeille, joista aika on ajanut jo ohitse kauan sitten. Ne ovat halpoja, mutta suojattomia ja niissä ei ole mitään modernia teknologiaa. Jos jokin soveltuvampi vaihtoehto löytyy, niin se on plussaa. Armadillossa ei minusta ole kuitenkaan juuri riskejä, koska alusta on jo meille tuttu ja paljon valmistettu. Jalkaväellä on kuitenkin suojaa paljon enemmän sekä tilannetietoisuutta sensorien ym. lisäksi. Ne ratkaisevat nykyään.

Se että torni kustantaa puolet paketin hinnasta toimii varmaan nyrkkisääntönä AMV:n kaltaisilla pyöräalustoilla. Tela-alusta lienee arvokkaampi joten samaisen tornin prosenttiosuus hinnasta voi laskea paljonkin.

Itse en hämmästyisi yhtään jos Armadillo varusteltuna maksaisikin jopa viisi milliä tai enemmänkin. Ja varusteluun ei siis kuulu tykkitornia. Maksoihan CV90 jo vuosituhannen vaihteessa nelisen miljoonaa kappaleelta.