Miehistön kuljetus

J0h1F

Ylipäällikkö
Jos ei ole tehtaalta tullut perusversio 30 vuoden takaa niin ihan on tämän päivän vaatimukset täyttävä. Jopa tuo 25 mm tykki on riittää venäläiselle kuljetusvaunulle sekä rynnäkkövaunulle.
Ja lisäksi 30 mm Bushmaster II menee suoraan samoihin kiinnikkeisiin ja on aseen mittojen puolesta ongelmaton. Ongelmaksi 30 mm tykin asentamiselle Bradleyyn vain tulee tila tornissa, jossa tykin vyölaatikot ovat miehistön polvien edessä, ja 30 mm vyölaatikot veisivät miltei 5 cm enemmän tilaa juuri syvyyssuunnassa, eli syöttölinjoja pitäisi enemmänkin muokata 30 mm tykin asennusta varten, ellei siedettäisi sitä, että miehistö todellakin joutuu olemaan aivan polvet suussa.
 

Mikfin70

Eversti
Ja lisäksi 30 mm Bushmaster II menee suoraan samoihin kiinnikkeisiin ja on aseen mittojen puolesta ongelmaton. Ongelmaksi 30 mm tykin asentamiselle Bradleyyn vain tulee tila tornissa, jossa tykin vyölaatikot ovat miehistön polvien edessä, ja 30 mm vyölaatikot veisivät miltei 5 cm enemmän tilaa juuri syvyyssuunnassa, eli syöttölinjoja pitäisi enemmänkin muokata 30 mm tykin asennusta varten, ellei siedettäisi sitä, että miehistö todellakin joutuu olemaan aivan polvet suussa.
Valitaan vain lyhytjalkaisia miehiä Bradley-miehistöön 😉
 

Ylimatruusi

Luutnantti
Eikö PV ole valmistautunut sodanajan kalusto tukeen länsimailta? Siis kait kaikki mahdollinen meille lähettettävä länsimainen kalusto on ennalta arvioitu ja prosessit niille olemassa osana varautumista.
 

kimmo.j

Respected Leader
Eikö PV ole valmistautunut sodanajan kalusto tukeen länsimailta? Siis kait kaikki mahdollinen meille lähettettävä länsimainen kalusto on ennalta arvioitu ja prosessit niille olemassa osana varautumista.
Ei realistinen ajatus. Osaaminen yksistään on asia jota on ylläpidettävä.

Eikä ole ollut mitään meille lähetettävää kalustoa, olemme vasta liittymässä Naton.
 

ultimateidiot

Luutnantti
Ei realistinen ajatus. Osaaminen yksistään on asia jota on ylläpidettävä.

Eikä ole ollut mitään meille lähetettävää kalustoa, olemme vasta liittymässä Naton.
Joo, kuulostaisi tuon aikaisemmin kerrotun prosessin pohjalta aika hommalta ruveta valmiiksi antamaan edes koekäyttölupia eri vaunuille/ajoneuvoille. Käytännössähän meillä pitäisi olla testeissä koko ajan useampi ajoneuvotyyppi, tai vähintään kysellä valmistajilta/käyttäjiltä niitä manuaaleja/tietoja, ja ne tuppaa yleensä olemaan salassapidettävää matskua eli ei (ainakaan kaikkea) niitä saataisi. Ja lopputuloksena ennen Nato-jäsenyyttä tosiaan olisi ollut, että ei välttämättä olisi saatu mitään, tai pessimistisesti ajateltuna olisi saatu juuri sitä mihin ei mitään lappuja/testejä ole tehty.

Fiksumpi että kriisin ollessa kuumimmillaan yritetään hommata jo käytössä olevaa kalustoa kun ruveta häsläämään uusien ajoneuvojen, muuntokoulutuksien, huoltoketjujen jne. kanssa. Tilanteen rauhoittuessa voidaan sitten vetää tyyppihyväksynnät ja koulutukset läpi jos sattuukin että saadaan jotain mitä ei ole ennestään käytössä.
 
Viimeksi muokattu:

Ylimatruusi

Luutnantti
Joo, kuulostaisi tuon aikaisemmin kerrotun prosessin pohjalta aika hommalta ruveta valmiiksi antamaan edes koekäyttölupia eri vaunuille/ajoneuvoille. Käytännössähän meillä pitäisi olla testeissä koko ajan useampi ajoneuvotyyppi, tai vähintään kysellä valmistajilta/käyttäjiltä niitä manuaaleja/tietoja, ja ne tuppaa yleensä olemaan salassapidettävää matskua eli ei (ainakaan kaikkea) niitä saataisi. Ja lopputuloksena ennen Nato-jäsenyyttä tosiaan olisi ollut, että ei välttämättä olisi saatu mitään, tai pessimistisesti ajateltuna olisi saatu juuri sitä mihin ei mitään lappuja/testejä ole tehty.

Fiksumpi että kriisin ollessa kuumimmillaan yritetään hommata jo käytössä olevaa kalustoa kun ruveta häsläämään uusien ajoneuvojen, muuntokoulutuksien, huoltoketjujen jne. kanssa. Tilanteen rauhoittuessa voidaan sitten vetää tyyppihyväksynnät ja koulutukset läpi jos sattuukin että saadaan jotain mitä ei ole ennestään käytössä.
Itse olen ollut uskossa, että kalustotukea olisi meidän kriisissä tullut ulkomailta tilanteessa, vaikka emme ole NATOn jäsen. Minun väärin ymmärrys. Nyt kun NATO jäsenyys lähestyy ja Ukraina on kuluttanut entistä Neuvosto kalustoa lännen varastoista. Saamme kalustoa kriisissä NATO liitolaisilta, joten siihen kalustoonkin pitäisi tutustua. USAlla on ne suurimmat varastot.
 

Samovarius

Kenraali
Jos huolestuttaa, että onko täällä osaamista sellaiseen kalustoon, mitä kaverit voisivat meille lähettää aseapuna, niin tähänhän on melko yksinkertainen ratkaisu: vältetään kaikenlaisia uniikkeja lumihiutaleita, ja ostetaan armeijan kalustoksi sellaisia malleja, joilla on laaja käyttäjäkunta.

Tätä nyt tukisi noin yleisestikin moni taloudellinen ja tekninen seikka, kuten vaikka varaosien ja tuotetuen saatavuus ja hinta... Noh, onneksi ajoneuvokalustossa meillä on aika vähän niitä lumihiutaleita, ei nyt äkkiseltään tule mieleen kuin Marksman?
 

Huhta

Greatest Leader
Jos huolestuttaa, että onko täällä osaamista sellaiseen kalustoon, mitä kaverit voisivat meille lähettää aseapuna, niin tähänhän on melko yksinkertainen ratkaisu: vältetään kaikenlaisia uniikkeja lumihiutaleita, ja ostetaan armeijan kalustoksi sellaisia malleja, joilla on laaja käyttäjäkunta.

Tätä nyt tukisi noin yleisestikin moni taloudellinen ja tekninen seikka, kuten vaikka varaosien ja tuotetuen saatavuus ja hinta... Noh, onneksi ajoneuvokalustossa meillä on aika vähän niitä lumihiutaleita, ei nyt äkkiseltään tule mieleen kuin Marksman?

Pasit olivat hankittaessa uniikki lumihiutale ja varauksin myös AMV:t.
 

Samovarius

Kenraali
Pasit olivat hankittaessa uniikki lumihiutale ja varauksin myös AMV:t.
Nojaa, APC on vähän sellainen ajoneuvo, mikä on yhtälailla "lumihiutale" isoissakin maissa (siis kaikki tuppaavat tuottamaan oman mallinsa, eivät vaikka VAB tai Fuchs ole nekään alansa standardiajoneuvoja. Niistä on suorastaan runsaudenpula), sen tuotanto oli kotimaista eli tuotetuki ja saatavuus oli turvattu (lisäksi se perustui pitkälti sarjatuotettujen Sisun S- ja SA-mallisarjojen komponentteihin) eikä panssaribussi nyt muutenkaan ole niin monimutkainen laite, etteikö sen kanssa pärjättäisi. Joku MBT tai IFV on jo monimutkaisuudeltaan toiseen potenssiin. Muutenkin Pasin kanssa irtauduttiin BTR-riippuvuudesta ajoneuvoluokan osalta, ja kyllä se aika pienellä riskillä tehtiin. Ehkä Nasu on enemmän lumihiutale, siinä on vielä enemmän uniikkeja ja tuontikomponentteja, eikä koko ajoneuvoluokkaa oikein käytetä kuin Pohjoismaissa ja vähän marginaalisesti joissain merijalkaväkiyksiköissä ympäri maailmaa.

AMV taisi alunperinkin tähdätä ensisijaisesti vientimarkkinoille, vaikka ysärin lopulla haaveiltiin Porin prikaatin varustamisesta niillä kokonaan.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

crane

Kenraali
Nojaa, APC on vähän sellainen ajoneuvo, mikä on yhtälailla "lumihiutale" isoissakin maissa (siis kaikki tuppaavat tuottamaan oman mallinsa, eivät vaikka VAB tai Fuchs ole nekään alansa standardiajoneuvoja. Niistä on suorastaan runsaudenpula), sen tuotanto oli kotimaista eli tuotetuki ja saatavuus oli turvattu (lisäksi se perustui pitkälti sarjatuotettujen Sisun S- ja SA-mallisarjojen komponentteihin) eikä panssaribussi nyt muutenkaan ole niin monimutkainen laite, etteikö sen kanssa pärjättäisi. Joku MBT tai IFV on jo monimutkaisuudeltaan toiseen potenssiin. Muutenkin Pasin kanssa irtauduttiin BTR-riippuvuudesta ajoneuvoluokan osalta, ja kyllä se aika pienellä riskillä tehtiin. Ehkä Nasu on enemmän lumihiutale, siinä on vielä enemmän uniikkeja ja tuontikomponentteja, eikä koko ajoneuvoluokkaa oikein käytetä kuin Pohjoismaissa ja vähän marginaalisesti joissain merijalkaväkiyksiköissä ympäri maailmaa.

AMV taisi alunperinkin tähdätä ensisijaisesti vientimarkkinoille, vaikka ysärin lopulla haaveiltiin Porin prikaatin varustamisesta niillä kokonaan.
Pasi on kyllä sen verran yksinkertaista tekniikkaa, että jopa tämmönen pasi-kouluttamaton mies osaisi tehä sille perushuoltoa tarpeen vaatiessa.
 

Huhta

Greatest Leader
Nojaa, APC on vähän sellainen ajoneuvo, mikä on yhtälailla "lumihiutale" isoissakin maissa (siis kaikki tuppaavat tuottamaan oman mallinsa, eivät vaikka VAB tai Fuchs ole nekään alansa standardiajoneuvoja. Niistä on suorastaan runsaudenpula), sen tuotanto oli kotimaista eli tuotetuki ja saatavuus oli turvattu (lisäksi se perustui pitkälti sarjatuotettujen Sisun S- ja SA-mallisarjojen komponentteihin) eikä panssaribussi nyt muutenkaan ole niin monimutkainen laite, etteikö sen kanssa pärjättäisi. Joku MBT tai IFV on jo monimutkaisuudeltaan toiseen potenssiin. Muutenkin Pasin kanssa irtauduttiin BTR-riippuvuudesta ajoneuvoluokan osalta, ja kyllä se aika pienellä riskillä tehtiin. Ehkä Nasu on enemmän lumihiutale, siinä on vielä enemmän uniikkeja ja tuontikomponentteja, eikä koko ajoneuvoluokkaa oikein käytetä kuin Pohjoismaissa ja vähän marginaalisesti joissain merijalkaväkiyksiköissä ympäri maailmaa.

AMV taisi alunperinkin tähdätä ensisijaisesti vientimarkkinoille, vaikka ysärin lopulla haaveiltiin Porin prikaatin varustamisesta niillä kokonaan.

Kotimaisen kaluston saatavuutta hiukka epäilen. Pasi-tuotanto oli kovin pienellä liekillä ja sittemmin on vain menty huonompaan suuntaan, kun AMV-tuotanto siirrettiin Puolaan ja Hämeenlinnassa keskityttiin rakentamaan prototyyppejä. Ukrainasta on nähty, ettei isonkaan maan kotimainen teollisuus riitä alkuunkaan sodittaessa suurvaltaa vastaan, vaan materiaali pitää olla tai sen pitää tulla valmiina kuin illallinen manulle.

Siinä varmaan olet oikeassa, että jotenkin olisi pärjätty / pärjättäisiin sen ulkomailta tulevan simppelimmän kaluston kanssa, ja perus pyöräpanssariajoneuvot lukeutunevat tähän samoin kuin erilaiset mieskuljetteiset asejärjestelmät (luotiaseet, singot, olkapääohjukset, pst-ohjukset), jotka oppii lukemalla manuaalin. Mutta eipä tuo monimutkaisempi ja huoltointensiivisempi kalustokaan nyt ole ihan pelkkää auvoa ja yhteensopivuutta. Aika paljon löytyy sellaista "yhteensopiva parin maan kanssa" -kalustoa, kuten K9, CV90, ASRAD-R, Crotale... Läntiset de facto -standardit, kuten M109 ja M113, on ohitettu näppärästi. Samoin merivoimilla on ihmeellinen hinku eksoottisiin pintatorjuntaohjuksiin - ensin valittiin ruotsalainen RBS-15, koska se oli "parempi" kuin läntinen de facto NATO-standardi Harpoon ja sittemmin Gabriel eikä uutta de facto NATO-standardi NSM:ää. Torpedoksi otettiin ruotsalainen eikä MU90:tä. Merivoimien IT pohjattiin Umkhontoon eikä läntisiin standardeihin. No, nää on näitä.
 

rty19

Respected Leader
Kotimaisen kaluston saatavuutta hiukka epäilen. Pasi-tuotanto oli kovin pienellä liekillä ja sittemmin on vain menty huonompaan suuntaan, kun AMV-tuotanto siirrettiin Puolaan ja Hämeenlinnassa keskityttiin rakentamaan prototyyppejä. Ukrainasta on nähty, ettei isonkaan maan kotimainen teollisuus riitä alkuunkaan sodittaessa suurvaltaa vastaan, vaan materiaali pitää olla tai sen pitää tulla valmiina kuin illallinen manulle.

Siinä varmaan olet oikeassa, että jotenkin olisi pärjätty / pärjättäisiin sen ulkomailta tulevan simppelimmän kaluston kanssa, ja perus pyöräpanssariajoneuvot lukeutunevat tähän samoin kuin erilaiset mieskuljetteiset asejärjestelmät (luotiaseet, singot, olkapääohjukset, pst-ohjukset), jotka oppii lukemalla manuaalin. Mutta eipä tuo monimutkaisempi ja huoltointensiivisempi kalustokaan nyt ole ihan pelkkää auvoa ja yhteensopivuutta. Aika paljon löytyy sellaista "yhteensopiva parin maan kanssa" -kalustoa, kuten K9, CV90, ASRAD-R, Crotale... Läntiset de facto -standardit, kuten M109 ja M113, on ohitettu näppärästi. Samoin merivoimilla on ihmeellinen hinku eksoottisiin pintatorjuntaohjuksiin - ensin valittiin ruotsalainen RBS-15, koska se oli "parempi" kuin läntinen de facto NATO-standardi Harpoon ja sittemmin Gabriel eikä uutta de facto NATO-standardi NSM:ää. Torpedoksi otettiin ruotsalainen eikä MU90:tä. Merivoimien IT pohjattiin Umkhontoon eikä läntisiin standardeihin. No, nää on näitä.

Onhan tuossa se hyöty että kun kaikki maat eivät käytä samoja ohjuksia, vastapuoli joutuu varaamaan vastatoimet useammanlaisille tapauksille.
 

Rannari

Greatest Leader
Kotimaisen kaluston saatavuutta hiukka epäilen. Pasi-tuotanto oli kovin pienellä liekillä ja sittemmin on vain menty huonompaan suuntaan, kun AMV-tuotanto siirrettiin Puolaan ja Hämeenlinnassa keskityttiin rakentamaan prototyyppejä. Ukrainasta on nähty, ettei isonkaan maan kotimainen teollisuus riitä alkuunkaan sodittaessa suurvaltaa vastaan, vaan materiaali pitää olla tai sen pitää tulla valmiina kuin illallinen manulle.

Siinä varmaan olet oikeassa, että jotenkin olisi pärjätty / pärjättäisiin sen ulkomailta tulevan simppelimmän kaluston kanssa, ja perus pyöräpanssariajoneuvot lukeutunevat tähän samoin kuin erilaiset mieskuljetteiset asejärjestelmät (luotiaseet, singot, olkapääohjukset, pst-ohjukset), jotka oppii lukemalla manuaalin. Mutta eipä tuo monimutkaisempi ja huoltointensiivisempi kalustokaan nyt ole ihan pelkkää auvoa ja yhteensopivuutta. Aika paljon löytyy sellaista "yhteensopiva parin maan kanssa" -kalustoa, kuten K9, CV90, ASRAD-R, Crotale... Läntiset de facto -standardit, kuten M109 ja M113, on ohitettu näppärästi. Samoin merivoimilla on ihmeellinen hinku eksoottisiin pintatorjuntaohjuksiin - ensin valittiin ruotsalainen RBS-15, koska se oli "parempi" kuin läntinen de facto NATO-standardi Harpoon ja sittemmin Gabriel eikä uutta de facto NATO-standardi NSM:ää. Torpedoksi otettiin ruotsalainen eikä MU90:tä. Merivoimien IT pohjattiin Umkhontoon eikä läntisiin standardeihin. No, nää on näitä.
Aika monessa kohdin varmaan voidaan heittää perusteluksi ensin politiikka&raha ja sittemmin pelkkä raha. Sitä kautta on sitten päädytty vaikkapa K9/Umkhonto-linjalle. Eikä 60/70-luvulla ollut todellista mahdollisuutta hankkia kaluja lännestä jolloin nuo mainitsemasi M113 ja M109 jäivät automaattisesti sivuraiteelle.

Voi myös miettiä mikä olisi ollut se läntinen standardikalu joka olisi hankittu ASRAD-R:n sijasta? Sitä voi pohtia olisiko nuo kannattanut varustaa yhteensopiviksi Stingerin ja Mistralin kanssa. (jos näin ei ole toimittu) Tai mitä olisi pitänyt 80-luvulla hankkia Crotale-NG:n sijasta? Crotalen osalta tilanne on varmaan surkein kun edes ohjuslaukauksia ei saa lisää oikein mistään.

Merivoimien ohjuksista olisi mielenkiintoista kuulla missä määrin ratkaisuihin ovat vaikuttaneet raha ja suorituskyky. Olisiko korvaava standardiväline ollut huonompi kalliimmalla?
 

Huhta

Greatest Leader
Aika monessa kohdin varmaan voidaan heittää perusteluksi ensin politiikka&raha ja sittemmin pelkkä raha. Sitä kautta on sitten päädytty vaikkapa K9/Umkhonto-linjalle. Eikä 60/70-luvulla ollut todellista mahdollisuutta hankkia kaluja lännestä jolloin nuo mainitsemasi M113 ja M109 jäivät automaattisesti sivuraiteelle.

Varmasti noin. Eikä nuo läntisetkään tekniset ratkaisut aina niin ihmeellisiä ole (M113 vs. MT-LBv voisi olla tyyppiesimerkki). Mutta kyllähän esim. 90-luku meni tässä mielessä perseelleen. Köyhän rahat riittivät mennä seisomaan romumetallinostajien joukkoon derkkukaluston huutokauppaan, vaikka läntistäkin second-handia oli verkkopihat pullollaan. (Mitä nyt ilmavoimille ostettiin tehdasuusia Horneteja miljardeilla... mutta ei enempää tästä aiheesta, koska se on liian kuuma peruna.)

Voi myös miettiä mikä olisi ollut se läntinen standardikalu joka olisi hankittu ASRAD-R:n sijasta? Sitä voi pohtia olisiko nuo kannattanut varustaa yhteensopiviksi Stingerin ja Mistralin kanssa. (jos näin ei ole toimittu) Tai mitä olisi pitänyt 80-luvulla hankkia Crotale-NG:n sijasta? Crotalen osalta tilanne on varmaan surkein kun edes ohjuslaukauksia ei saa lisää oikein mistään.

Onneksi VT-1:iä on ilmeisesti suurehko määrä noin niin kuin suomalaisen ilmatorjunnan mittakaavassa. Arveliko Sipri, että niitä olisi hankittu kolme lavettikertaa? Tilanne on fantastisen oloinen, kun eivät nuo lavetitkaan mitään tuhoutumattomia vehkeitä liene.

En tokikaan osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia Crotalen tai ASRAD-R:n sijasta. Kunhan kritisoin. :D

Jane'sin sivuilta valkatessa ADATS olisi ollut paperilla kova haastaja Crotalelle, mutta liekö ollut niin, ettei järjestelmä ollut tarjolla tällaiseen huojuvaan reunavaltioon. Loppuviimein käyttäjien sitoutuminen siihen on osoittautunut heikoksi, joten ei se Crotalea parempi olisi ollut. Muuten on vähän heikkoa - ehkä jenkki-Chaparral olisi voinut tulla kysymykseen, jos sitä olisi saanut käytettynä, sillä sehän alkoi poistua joskus 80-/90-lukujen taitteessa. Tela-alustalla sen olisi ainakin saanut Crotale-Pasia parempaan tuliasemaan, ulottumaa on selvästi olkapääohjusta enemmän (vaikka Crotalesta jäädäänkin) ja viimeinen (MIM-72G) ohjusvariantti sisälsi ilmeisesti varsin pätevän hakupään.

ASRAD-R:n osalta en osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia. Olen tosin jäänyt käsitykseen, että ASRAD-R hankittiin osin Crotalen hankintamäärien jäätyä toivotusta? Eli mahdollisesti olisin hoitanut asian jo 90-luvulla ostamalla jotakin derkkukamaa, esim. Kreikallahan on edelleen DDR:n kuolinpesän IT-ohjuksia käytössään. Valmiusprikaateille olisi sitten vuosituhannen vaihduttua voinut ostaa uusia olkapääohjuksia (Stingereitä) matalatorjuntaan ja siirtää Iglat jääkäriprikaateille/jalkaväkiprikaateille. Tai ehkä 2000-luvun alussa olisi voitu ASRAD-R:n sijaan hankkia lisää IT-panssarivaunuja? Ruotsillahan on CV90:stä ITPSV-variantti, kai jotain 90-luvun peruja ennen ikuista rauhaa. Saman tornin olisi varmaan voinut istuttaa CV90-rungolle KARJPR:lle, AMV-rungolle PORJPR:lle ja KAIJPR olisi mennyt pyhällä hengellä. Tai sitten Patria olisi tehnyt Marksman-torneja, koska eikös me saatu niihin oikeudet, kun valmistaja kyllästyi tappelemaan kanssamme vehkeen ongelmista?

Mutta nämä on näitä.

Merivoimien ohjuksista olisi mielenkiintoista kuulla missä määrin ratkaisuihin ovat vaikuttaneet raha ja suorituskyky. Olisiko korvaava standardiväline ollut huonompi kalliimmalla?

Postasit muistaakseni aikanaan artikkelin koskien tuota RBS-15:n hankintaa.


Taisi olla niin, että Harpoonin suorituskykyä pidettiin vaatimattomana. RBS-15 sisälsi ehkä paremman tutkan (isompi antenni ainakin) ja reititettävyyden (ilmeisesti meille tarjotussa versiossa ei tuota ollut).
 

magitsu

Greatest Leader
Harpoonien osalta taisi olla ratkaisevaa, että ne ilmeisesti junnasivat niin pitkään paikallaan rannikko-ohjuksena että ehtivät kokonaan poistua käytöstä vanhentuneena (Tanska). Kunnes sitten Taiwaniin nyt naputellaan blokki 2+ mitä meillekin tarjottiin. Eli oliko joko vanhentunutta tai liian vaiheessa? Käyttäjien määrä rannarina on ainakin ollut surkea jopa NSM verrattuna.

Eli saavat vasta 2025 kelvolliseksi sen.

Sitten kun tuon ei kerrota olleen osa "The purchase was not part of Taiwan weapon acquisition plan for 2020" niin voinee arvella, ettei niitä ostettu erityisen akuutin MTO/PTO puutteen takia, vaan lähinnä USA-turpopisteiden lunastaminen takia jotain hyödyllistä vaikka päällekkäistä.
 

Rannari

Greatest Leader
Varmasti noin. Eikä nuo läntisetkään tekniset ratkaisut aina niin ihmeellisiä ole (M113 vs. MT-LBv voisi olla tyyppiesimerkki). Mutta kyllähän esim. 90-luku meni tässä mielessä perseelleen. Köyhän rahat riittivät mennä seisomaan romumetallinostajien joukkoon derkkukaluston huutokauppaan, vaikka läntistäkin second-handia oli verkkopihat pullollaan. (Mitä nyt ilmavoimille ostettiin tehdasuusia Horneteja miljardeilla... mutta ei enempää tästä aiheesta, koska se on liian kuuma peruna.)



Onneksi VT-1:iä on ilmeisesti suurehko määrä noin niin kuin suomalaisen ilmatorjunnan mittakaavassa. Arveliko Sipri, että niitä olisi hankittu kolme lavettikertaa? Tilanne on fantastisen oloinen, kun eivät nuo lavetitkaan mitään tuhoutumattomia vehkeitä liene.

En tokikaan osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia Crotalen tai ASRAD-R:n sijasta. Kunhan kritisoin. :D

Jane'sin sivuilta valkatessa ADATS olisi ollut paperilla kova haastaja Crotalelle, mutta liekö ollut niin, ettei järjestelmä ollut tarjolla tällaiseen huojuvaan reunavaltioon. Loppuviimein käyttäjien sitoutuminen siihen on osoittautunut heikoksi, joten ei se Crotalea parempi olisi ollut. Muuten on vähän heikkoa - ehkä jenkki-Chaparral olisi voinut tulla kysymykseen, jos sitä olisi saanut käytettynä, sillä sehän alkoi poistua joskus 80-/90-lukujen taitteessa. Tela-alustalla sen olisi ainakin saanut Crotale-Pasia parempaan tuliasemaan, ulottumaa on selvästi olkapääohjusta enemmän (vaikka Crotalesta jäädäänkin) ja viimeinen (MIM-72G) ohjusvariantti sisälsi ilmeisesti varsin pätevän hakupään.

ASRAD-R:n osalta en osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia. Olen tosin jäänyt käsitykseen, että ASRAD-R hankittiin osin Crotalen hankintamäärien jäätyä toivotusta? Eli mahdollisesti olisin hoitanut asian jo 90-luvulla ostamalla jotakin derkkukamaa, esim. Kreikallahan on edelleen DDR:n kuolinpesän IT-ohjuksia käytössään. Valmiusprikaateille olisi sitten vuosituhannen vaihduttua voinut ostaa uusia olkapääohjuksia (Stingereitä) matalatorjuntaan ja siirtää Iglat jääkäriprikaateille/jalkaväkiprikaateille. Tai ehkä 2000-luvun alussa olisi voitu ASRAD-R:n sijaan hankkia lisää IT-panssarivaunuja? Ruotsillahan on CV90:stä ITPSV-variantti, kai jotain 90-luvun peruja ennen ikuista rauhaa. Saman tornin olisi varmaan voinut istuttaa CV90-rungolle KARJPR:lle, AMV-rungolle PORJPR:lle ja KAIJPR olisi mennyt pyhällä hengellä. Tai sitten Patria olisi tehnyt Marksman-torneja, koska eikös me saatu niihin oikeudet, kun valmistaja kyllästyi tappelemaan kanssamme vehkeen ongelmista?

Mutta nämä on näitä.



Postasit muistaakseni aikanaan artikkelin koskien tuota RBS-15:n hankintaa.


Taisi olla niin, että Harpoonin suorituskykyä pidettiin vaatimattomana. RBS-15 sisälsi ehkä paremman tutkan (isompi antenni ainakin) ja reititettävyyden (ilmeisesti meille tarjotussa versiossa ei tuota ollut).
Hyvä että joku muistaa mitä minä olen postannut. Kiitos siitä! :rolleyes:

Jos muistan mitään Ahti Lapin kirjoituksista 80-luvun kohdetorjuntaohjushankintaan liittyen niin neukkulasta oli tarjolla vanhentunutta ja raskashuoltoista anaaliteknologiaa ja ADATSia ei olisi tuolloin meille myyty. Rapier oli kallis ja suorituskyvyltään riittämätön. Käteen jäi Crotale. Sen vanhaa malliahan oli käytössä eri puolilla ihan mukavasti mutta menestys ei valitettavasti jatkunut NG-mallin kohdalla. Kovasti harvinainen ja hetikohta vanheneva vehje oli Chaparralkin. Teknisesti toimiva vaihtoehto olisi voinut olla Roland mutta osin saksalaisena sitä ei voinut edes harkita.

It-kaluston osalta on yleensäkin se ongelma ettei oikein mitään ole lännessä laajemmalti käytössä. RBS-70 eri muodoissaan oli ainakin tuossa mielessä ihan ok valinta. Stinger tms. ei olisi voinut ASRAD-Bolidea korvata koska haluttiin kyky ampua lähestyviä maaleja riittävän etäältä jolloin vaihtoehdoiksi jäivät säteenseuraajat RBS-70 ja Starstreak. It-panssarithan olisivat olleet hyvä ratkaisu mutta ei samaan ongelmaan vaan it-panssarien puutteeseen. Jos siis puhutaan Gepardista.

Kokonaisuuden voi toisaalta rakentaa monella eri tavalla joten ehkä tässä kohdin ei kannata juuttua ajattelemaan täsmälleen toteutuneen kaltaista tehtäväjakoa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja varmasti löytyy jos koko paletin miettii uusiksi.
 
Top