Ja lisäksi 30 mm Bushmaster II menee suoraan samoihin kiinnikkeisiin ja on aseen mittojen puolesta ongelmaton. Ongelmaksi 30 mm tykin asentamiselle Bradleyyn vain tulee tila tornissa, jossa tykin vyölaatikot ovat miehistön polvien edessä, ja 30 mm vyölaatikot veisivät miltei 5 cm enemmän tilaa juuri syvyyssuunnassa, eli syöttölinjoja pitäisi enemmänkin muokata 30 mm tykin asennusta varten, ellei siedettäisi sitä, että miehistö todellakin joutuu olemaan aivan polvet suussa.
Valitaan vain lyhytjalkaisia miehiä Bradley-miehistöön
Ei realistinen ajatus. Osaaminen yksistään on asia jota on ylläpidettävä.
Joo, kuulostaisi tuon aikaisemmin kerrotun prosessin pohjalta aika hommalta ruveta valmiiksi antamaan edes koekäyttölupia eri vaunuille/ajoneuvoille. Käytännössähän meillä pitäisi olla testeissä koko ajan useampi ajoneuvotyyppi, tai vähintään kysellä valmistajilta/käyttäjiltä niitä manuaaleja/tietoja, ja ne tuppaa yleensä olemaan salassapidettävää matskua eli ei (ainakaan kaikkea) niitä saataisi. Ja lopputuloksena ennen Nato-jäsenyyttä tosiaan olisi ollut, että ei välttämättä olisi saatu mitään, tai pessimistisesti ajateltuna olisi saatu juuri sitä mihin ei mitään lappuja/testejä ole tehty.
Itse olen ollut uskossa, että kalustotukea olisi meidän kriisissä tullut ulkomailta tilanteessa, vaikka emme ole NATOn jäsen. Minun väärin ymmärrys. Nyt kun NATO jäsenyys lähestyy ja Ukraina on kuluttanut entistä Neuvosto kalustoa lännen varastoista. Saamme kalustoa kriisissä NATO liitolaisilta, joten siihen kalustoonkin pitäisi tutustua. USAlla on ne suurimmat varastot.
Tässä tulee ristiriita jos vaunuja ei käytetä Lapissa mutta ne on miehitetty saamelaisillaValitaan vain lyhytjalkaisia miehiä Bradley-miehistöön
Kyllä etelässä on persjalkaisia myöskin.Tässä tulee ristiriita jos vaunuja ei käytetä Lapissa mutta ne on miehitetty saamelaisilla
Nojaa, APC on vähän sellainen ajoneuvo, mikä on yhtälailla "lumihiutale" isoissakin maissa (siis kaikki tuppaavat tuottamaan oman mallinsa, eivät vaikka VAB tai Fuchs ole nekään alansa standardiajoneuvoja. Niistä on suorastaan runsaudenpula), sen tuotanto oli kotimaista eli tuotetuki ja saatavuus oli turvattu (lisäksi se perustui pitkälti sarjatuotettujen Sisun S- ja SA-mallisarjojen komponentteihin) eikä panssaribussi nyt muutenkaan ole niin monimutkainen laite, etteikö sen kanssa pärjättäisi. Joku MBT tai IFV on jo monimutkaisuudeltaan toiseen potenssiin. Muutenkin Pasin kanssa irtauduttiin BTR-riippuvuudesta ajoneuvoluokan osalta, ja kyllä se aika pienellä riskillä tehtiin. Ehkä Nasu on enemmän lumihiutale, siinä on vielä enemmän uniikkeja ja tuontikomponentteja, eikä koko ajoneuvoluokkaa oikein käytetä kuin Pohjoismaissa ja vähän marginaalisesti joissain merijalkaväkiyksiköissä ympäri maailmaa.
Pasi on kyllä sen verran yksinkertaista tekniikkaa, että jopa tämmönen pasi-kouluttamaton mies osaisi tehä sille perushuoltoa tarpeen vaatiessa.
Aika monessa kohdin varmaan voidaan heittää perusteluksi ensin politiikka&raha ja sittemmin pelkkä raha. Sitä kautta on sitten päädytty vaikkapa K9/Umkhonto-linjalle. Eikä 60/70-luvulla ollut todellista mahdollisuutta hankkia kaluja lännestä jolloin nuo mainitsemasi M113 ja M109 jäivät automaattisesti sivuraiteelle.
navalpost.com
Hyvä että joku muistaa mitä minä olen postannut. Kiitos siitä!Varmasti noin. Eikä nuo läntisetkään tekniset ratkaisut aina niin ihmeellisiä ole (M113 vs. MT-LBv voisi olla tyyppiesimerkki). Mutta kyllähän esim. 90-luku meni tässä mielessä perseelleen. Köyhän rahat riittivät mennä seisomaan romumetallinostajien joukkoon derkkukaluston huutokauppaan, vaikka läntistäkin second-handia oli verkkopihat pullollaan. (Mitä nyt ilmavoimille ostettiin tehdasuusia Horneteja miljardeilla... mutta ei enempää tästä aiheesta, koska se on liian kuuma peruna.)
Onneksi VT-1:iä on ilmeisesti suurehko määrä noin niin kuin suomalaisen ilmatorjunnan mittakaavassa. Arveliko Sipri, että niitä olisi hankittu kolme lavettikertaa? Tilanne on fantastisen oloinen, kun eivät nuo lavetitkaan mitään tuhoutumattomia vehkeitä liene.
En tokikaan osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia Crotalen tai ASRAD-R:n sijasta. Kunhan kritisoin.
Jane'sin sivuilta valkatessa ADATS olisi ollut paperilla kova haastaja Crotalelle, mutta liekö ollut niin, ettei järjestelmä ollut tarjolla tällaiseen huojuvaan reunavaltioon. Loppuviimein käyttäjien sitoutuminen siihen on osoittautunut heikoksi, joten ei se Crotalea parempi olisi ollut. Muuten on vähän heikkoa - ehkä jenkki-Chaparral olisi voinut tulla kysymykseen, jos sitä olisi saanut käytettynä, sillä sehän alkoi poistua joskus 80-/90-lukujen taitteessa. Tela-alustalla sen olisi ainakin saanut Crotale-Pasia parempaan tuliasemaan, ulottumaa on selvästi olkapääohjusta enemmän (vaikka Crotalesta jäädäänkin) ja viimeinen (MIM-72G) ohjusvariantti sisälsi ilmeisesti varsin pätevän hakupään.
ASRAD-R:n osalta en osaa sanoa, mitä olisi pitänyt hankkia. Olen tosin jäänyt käsitykseen, että ASRAD-R hankittiin osin Crotalen hankintamäärien jäätyä toivotusta? Eli mahdollisesti olisin hoitanut asian jo 90-luvulla ostamalla jotakin derkkukamaa, esim. Kreikallahan on edelleen DDR:n kuolinpesän IT-ohjuksia käytössään. Valmiusprikaateille olisi sitten vuosituhannen vaihduttua voinut ostaa uusia olkapääohjuksia (Stingereitä) matalatorjuntaan ja siirtää Iglat jääkäriprikaateille/jalkaväkiprikaateille. Tai ehkä 2000-luvun alussa olisi voitu ASRAD-R:n sijaan hankkia lisää IT-panssarivaunuja? Ruotsillahan on CV90:stä ITPSV-variantti, kai jotain 90-luvun peruja ennen ikuista rauhaa. Saman tornin olisi varmaan voinut istuttaa CV90-rungolle KARJPR:lle, AMV-rungolle PORJPR:lle ja KAIJPR olisi mennyt pyhällä hengellä. Tai sitten Patria olisi tehnyt Marksman-torneja, koska eikös me saatu niihin oikeudet, kun valmistaja kyllästyi tappelemaan kanssamme vehkeen ongelmista?
Mutta nämä on näitä.
Postasit muistaakseni aikanaan artikkelin koskien tuota RBS-15:n hankintaa.
Taisi olla niin, että Harpoonin suorituskykyä pidettiin vaatimattomana. RBS-15 sisälsi ehkä paremman tutkan (isompi antenni ainakin) ja reititettävyyden (ilmeisesti meille tarjotussa versiossa ei tuota ollut).
