Miehistön kuljetus

Näissä pitkärunkoisissa on käytössä YaMZ-238N ahdettu kone ja ällissä tuo peruskone. Ja kyllä ovat puhtaita kuorma-auton moottoreita, helppohuoltoisia ja kestäviä sekä luotettavia.
Juu, YaMZ-238 on aika perustapaus, ja KrAZhan onkin kuorma-auto. Tosin oman kokemukseni mukaan YaMZ on herkkä vetämään ilmat polttoaineputkeen, mitä sitten moneen kertaan nännipumpulla stöbötettiin pois. Laiska paskahan se on, 14,8 litran veekasista otetaan huimat 240 kaakkia ulos. Mutta käyntiin lähti kovallakin pakkasella kuin palmun alta. Kait ton laiskan litratehon sivutuotteena kans koneen elinkaari on pitkä, siinä eivät rasitukset kasva. Ja isolle vaparipannulle tyypillisesti alavääntö on hyvä ja laakea.
 
Juu, YaMZ-238 on aika perustapaus, ja KrAZhan onkin kuorma-auto. Tosin oman kokemukseni mukaan YaMZ on herkkä vetämään ilmat polttoaineputkeen, mitä sitten moneen kertaan nännipumpulla stöbötettiin pois. Laiska paskahan se on, 14,8 litran veekasista otetaan huimat 240 kaakkia ulos. Mutta käyntiin lähti kovallakin pakkasella kuin palmun alta. Kait ton laiskan litratehon sivutuotteena kans koneen elinkaari on pitkä, siinä eivät rasitukset kasva. Ja isolle vaparipannulle tyypillisesti alavääntö on hyvä ja laakea.
Ällissä on kunnollinen käsipumppu polttoainejärjestelmän ilmaukseen, ei tarvi litkutella PA-pumpun päästä lyhyellä liikkeellä.
 
Juu, YaMZ-238 on aika perustapaus, ja KrAZhan onkin kuorma-auto. Tosin oman kokemukseni mukaan YaMZ on herkkä vetämään ilmat polttoaineputkeen, mitä sitten moneen kertaan nännipumpulla stöbötettiin pois. Laiska paskahan se on, 14,8 litran veekasista otetaan huimat 240 kaakkia ulos. Mutta käyntiin lähti kovallakin pakkasella kuin palmun alta. Kait ton laiskan litratehon sivutuotteena kans koneen elinkaari on pitkä, siinä eivät rasitukset kasva. Ja isolle vaparipannulle tyypillisesti alavääntö on hyvä ja laakea.

On se hyvä, että edes naapurissa tehdään kunnon autoja. Mitä siitäkin nyt tulisi, kun ne 240 otettaisiin jostakin 1.6-litraisesta turbokoneesta...

Nimimerkillä,
Ei pikkuturboja
 
"Yksi niistä voidaan nostaa korkeammalle vesiajoa varten." Ällissä ei ole vesiajoprismaa, BMP kalustolla on.
"Vaunua ohjataan sauvoilla, mutta vaihteisto ja jarrujärjestelmä on erilainen kuin perinteisesti panssarivaunuissa käytettävä."
Riippuu ihan mikä aikakauden vaunua tutkii. MM Monisädeohjaus on ollut käytössä jo pitkään ja on edelleen käytössä.
"PT-76-panssarivaunun = BTR-50 ei ällin esikuva." Ensin oli MT-L jonka suunnitteluun on saattanut vaikuttaa PT-76 sinänsä outoa koska toinen on tehty tankiksi ja toinen vain vaikeiden olosuhteiden ajoneuvoksi.
Ällissä ei ole pakoputkelle jatkeita vaan kaihtimen ja pakokaasuläppien ympärille tulee kaulus joka estää veden pääsyn keskipakotuulettajan pohjalle.
"Potkureita ei MT-LB:ssä ole, joten se etenee vedessä vain telojensa avulla. Niihin voidaan asentaa levyjä parantamaan vetoa." Kelluu kyllä mutta ei muuten ui ilman näitä virtauslevyjä edessä ja takana.
"Itä-Saksan sotavoimien jäämistöstä ostettiin 90-luvun alussa meille muutamia tykistön MT-LBu-komentopaikkapanssarivaunuja." Hankittiin 56 kpl joka on enemmän kuin muutama.

Tuossa nyt muutamia.

MT-LBU on toki 70 cm pidempi ja siinä on yksi telapyörä enemmän. Siinä on myös moottori, jossa on turbo ja 60 hv ja reilusti enemmän vääntöä. Isona erikoisuutena on, että ohjaaja istui vaihteiston päällä.
MT-LBu kyllä kuulee kun se liikkuu, sen verran miehekäs turbon vihellys niissä.
 
Riippuu ihan kuinka modernin ja teknisen siitä tekee, mutta ei markkinoille ole tällä hetkellä mitään M113 vastaavaa vaan kaikki on rynnäkkövaunuja mitä on myynnissä.
Nopeasti, jos miettii niin uuden kuljwtusvaunun rakennetta niin..
Telat samat kuin esim RsRakH, sama telapyörien ja polviakselien kanssa. Voimapaketti valmistuotteena Scania moottori ja RENK vast. vaihteisto. CV:n paketti lienee turhan kallis. Rungon rakentaisin ps-teräksestä samalla tasolla kuin 6x6 on. Muuten mahdollisimman paljon samoja osia kuin 6x6:saa.
Päälle joku edullinen sisältä ohjattava 0.5 cal asejärjestelmä ehkä sama köngsberg kuin AMV:ssä.
 
Nopeasti, jos miettii niin uuden kuljwtusvaunun rakennetta niin..
Telat samat kuin esim RsRakH, sama telapyörien ja polviakselien kanssa. Voimapaketti valmistuotteena Scania moottori ja RENK vast. vaihteisto. CV:n paketti lienee turhan kallis. Rungon rakentaisin ps-teräksestä samalla tasolla kuin 6x6 on. Muuten mahdollisimman paljon samoja osia kuin 6x6:saa.
Päälle joku edullinen sisältä ohjattava 0.5 cal asejärjestelmä ehkä sama köngsberg kuin AMV:ssä.
Millaisen ohjausjärjestelmän laittaisit?
 
Nopeasti, jos miettii niin uuden kuljwtusvaunun rakennetta niin..
Telat samat kuin esim RsRakH, sama telapyörien ja polviakselien kanssa. Voimapaketti valmistuotteena Scania moottori ja RENK vast. vaihteisto. CV:n paketti lienee turhan kallis. Rungon rakentaisin ps-teräksestä samalla tasolla kuin 6x6 on. Muuten mahdollisimman paljon samoja osia kuin 6x6:saa.
Päälle joku edullinen sisältä ohjattava 0.5 cal asejärjestelmä ehkä sama köngsberg kuin AMV:ssä.
Tälle luulisi olevan myös vientimarkkinaa, jos hinta pysyisi tolkullisena.
 
Tätä mä olen kieltämättä vähän oudoksunut, että miksi tela-APC:n tuotanto ja kehitys lopetettiin länsimaissa melkeinpä tykkäänään 1970-luvun jälkeen. Lähinnä panssari-tekoja ja ambibiovaunuja on nähty, muttei sellaista M113:n seuraajaa. Pyörävehkeet ovat varmaan halvempia, erityisesti ylläpitää, ja parantunut tieverkosto varmaan paransi niiden asemaa, mutta silti vähän outoa, että ajoneuvotyyppi unohdettiin melkein kokonaan. Onhan panssarijoukoissa aina osia, joiden varustaminen IFV:llä ei ole kannattavaa, mutta kaipaisivat kuitenkin tela-alustaa. Eikö pyöräajoneuvojen, IFV-kaluston ja vanhojen APC-alustojen kierrättämisen välissä ollut ysärin krapuloissa taloudellista lokeroa, vai halusiko teollisuus myydä huomattavasti kallimpia IFV-vaunuja paremmalla katteella?
 
Tätä mä olen kieltämättä vähän oudoksunut, että miksi tela-APC:n tuotanto ja kehitys lopetettiin länsimaissa melkeinpä tykkäänään 1970-luvun jälkeen. Lähinnä panssari-tekoja ja ambibiovaunuja on nähty, muttei sellaista M113:n seuraajaa. Pyörävehkeet ovat varmaan halvempia, erityisesti ylläpitää, ja parantunut tieverkosto varmaan paransi niiden asemaa, mutta silti vähän outoa, että ajoneuvotyyppi unohdettiin melkein kokonaan. Onhan panssarijoukoissa aina osia, joiden varustaminen IFV:llä ei ole kannattavaa, mutta kaipaisivat kuitenkin tela-alustaa. Eikö pyöräajoneuvojen, IFV-kaluston ja vanhojen APC-alustojen kierrättämisen välissä ollut ysärin krapuloissa taloudellista lokeroa, vai halusiko teollisuus myydä huomattavasti kallimpia IFV-vaunuja paremmalla katteella?
Samaa olen miettinyt usein ja Ukrainan jälkeen varmasti alkaa uudelleen tela-APC:n kehittäminen. Pyörillä pääsee nopeasti tiellä, mutta maastossa liike loppuu aikaisemmin kuin telavehkeellä.

Itse asiassa tuo ideointiin vielä, kumi telat käyttöön, jolloin saa painoa alas ja telan massan pienentyessä sen pyörimisnopeutta voi kasvattaa.

Edit, amerikkalaisilla on M113 korvaaja.

 
Tätä mä olen kieltämättä vähän oudoksunut, että miksi tela-APC:n tuotanto ja kehitys lopetettiin länsimaissa melkeinpä tykkäänään 1970-luvun jälkeen. Lähinnä panssari-tekoja ja ambibiovaunuja on nähty, muttei sellaista M113:n seuraajaa. Pyörävehkeet ovat varmaan halvempia, erityisesti ylläpitää, ja parantunut tieverkosto varmaan paransi niiden asemaa, mutta silti vähän outoa, että ajoneuvotyyppi unohdettiin melkein kokonaan. Onhan panssarijoukoissa aina osia, joiden varustaminen IFV:llä ei ole kannattavaa, mutta kaipaisivat kuitenkin tela-alustaa. Eikö pyöräajoneuvojen, IFV-kaluston ja vanhojen APC-alustojen kierrättämisen välissä ollut ysärin krapuloissa taloudellista lokeroa, vai halusiko teollisuus myydä huomattavasti kallimpia IFV-vaunuja paremmalla katteella?

Tässä pitää varmaan ensin miettiä, millainen olisi moderni tela-APC. Veikkaan, että harva kenraali ilahtuisi, kun hänelle yritettäisiin myydä uusi "M113". Ei hän halua mitään säilykepurkkia, vaan hän haluaa pilveen kytketyn haluaa teknolelun, jossa hänen miehensä eivät kuole massoittain.

Moderni tela-APC on jo keksitty. Se on tela-IFV ilman tornia. Se on MBT ilman tornia. Esim. brittien Ajaxin tornittomat versiot tukirooleihin, Norjan ja Viron tornittomat CV90-alustat tukirooleissa, tai Israelin Namer.
 
Tässä pitää varmaan ensin miettiä, millainen olisi moderni tela-APC. Veikkaan, että harva kenraali ilahtuisi, kun hänelle yritettäisiin myydä uusi "M113". Ei hän halua mitään säilykepurkkia, vaan hän haluaa pilveen kytketyn haluaa teknolelun, jossa hänen miehensä eivät kuole massoittain.

Moderni tela-APC on jo keksitty. Se on tela-IFV ilman tornia. Se on MBT ilman tornia. Esim. brittien Ajaxin tornittomat versiot tukirooleihin, Norjan ja Viron tornittomat CV90-alustat tukirooleissa, tai Israelin Namer.
Nuo kaikki ovat todella painavia ja kalliita vaikka torni puuttuu ja Ajax taitaa olla menneen talven lumia melu ja tärinän johdosta.
Nyt taas pitää muistaa, että APC ei ole taisteluajoneuvo vaan väline liikkua paikasta toiseen, kuten MT-LBV.
 
Nuo kaikki ovat todella painavia ja kalliita vaikka torni puuttuu ja Ajax taitaa olla menneen talven lumia melu ja tärinän johdosta.

Tuo linkkaamasi M113:n korvaajakin on ihan samaa kaliberia. Linkkisi mukaan kappalehinta 3,7 miljoonaa dollaria, ja olikohan se vielä Bradleyn rungolle rakennettuja versioita vaiko uustuotantoa? Ei ole halpaa, ei.

Nyt taas pitää muistaa, että APC ei ole taisteluajoneuvo vaan väline liikkua paikasta toiseen, kuten MT-LBV.

Totta, APC ei ole taisteluajoneuvo, kuten ei ole myöskään MRAP. Silti yleislänsimainen trendi on, että kuljetusvälineiden pitää kestää ankaraakin kuritusta. Sotatoimialueella ei enää ajella millään panssaroimattomalla Jeepillä.

Meillä Suomessakin on nähtävissä samaa kehitystä. XA-180, XA-185, XA-203 ja XA-360 - ensimmäiset kaksi Pasia ovat panssaroinniltaan köykäisiä, viimeinen Pasi ja AMV sen sijaan kantavat suojanaan raskasta panssarointia. Uusi Patria 6X6 on kysymysmerkki - panssaroitavissa kai aina STANAG 4569 Level 4 -tasolle asti, pohjapanssari on kuitenkin kai vain Level 2. Luulisin, että lisäpanssarointikitit hankittaisiin SA-käyttöön, vaikka RA-käytössä mentäisiinkin ilman mm. huoltokustannusten minimoimiseksi.

Kyllä tässä on hankkijoille iso dilemma. En epäile, etteikö Suomessa voitaisi suunnitella ja valmistaa jotakin MT-LB:n ja M113:n kaltaista peltipurkkia kohtuullisin kustannuksin. Mutta onko se mitä maailmalla halutaan ostaa? Haluammeko edes me itse lähettää miehiä taisteluun sellaisen kyydissä?

Jos halutaan panssarointia, se näkyy painossa ja kaikessa muussa tekniikassa ja sitä kautta hinnassa. Tyydytäänkö mätiläpän suojaustasoon vai halutaanko enemmän? Uudelleenkeksitty M113 tai MT-LB voidaan varmasti valmistaa kohtuullisin kustannuksin, mutta raskaammin suojattu taitaa tulla kalliiksi täälläkin.
 
Tuo linkkaamasi M113:n korvaajakin on ihan samaa kaliberia. Linkkisi mukaan kappalehinta 3,7 miljoonaa dollaria, ja olikohan se vielä Bradleyn rungolle rakennettuja versioita vaiko uustuotantoa? Ei ole halpaa, ei.



Totta, APC ei ole taisteluajoneuvo, kuten ei ole myöskään MRAP. Silti yleislänsimainen trendi on, että kuljetusvälineiden pitää kestää ankaraakin kuritusta. Sotatoimialueella ei enää ajella millään panssaroimattomalla Jeepillä.

Meillä Suomessakin on nähtävissä samaa kehitystä. XA-180, XA-185, XA-203 ja XA-360 - ensimmäiset kaksi Pasia ovat panssaroinniltaan köykäisiä, viimeinen Pasi ja AMV sen sijaan kantavat suojanaan raskasta panssarointia. Uusi Patria 6X6 on kysymysmerkki - panssaroitavissa kai aina STANAG 4569 Level 4 -tasolle asti, pohjapanssari on kuitenkin kai vain Level 2. Luulisin, että lisäpanssarointikitit hankittaisiin SA-käyttöön, vaikka RA-käytössä mentäisiinkin ilman mm. huoltokustannusten minimoimiseksi.

Kyllä tässä on hankkijoille iso dilemma. En epäile, etteikö Suomessa voitaisi suunnitella ja valmistaa jotakin MT-LB:n ja M113:n kaltaista peltipurkkia kohtuullisin kustannuksin. Mutta onko se mitä maailmalla halutaan ostaa? Haluammeko edes me itse lähettää miehiä taisteluun sellaisen kyydissä?

Jos halutaan panssarointia, se näkyy painossa ja kaikessa muussa tekniikassa ja sitä kautta hinnassa. Tyydytäänkö mätiläpän suojaustasoon vai halutaanko enemmän? Uudelleenkeksitty M113 tai MT-LB voidaan varmasti valmistaa kohtuullisin kustannuksin, mutta raskaammin suojattu taitaa tulla kalliiksi täälläkin.
Ihan varmasti tulee ja lähetetään meillä joukkoja edelleen taisteluun traktorilla (KvJP) sekä lasikuitukopissa teka BV-206
 
Ihan varmasti tulee ja lähetetään meillä joukkoja edelleen taisteluun traktorilla (KvJP) sekä lasikuitukopissa teka BV-206

Se että suurimmalla osalla joukkoja on asiat perseellään tällä hetkellä, ei tarkoita, ettäkö kaiken uuden hankittavan pitäisi olla vain pieni parannus nykyiseen kalustoon. Suomi on mennyt hankintapäätöksissä teknologia edellä monesti aiemminkin (CV90, AMV, AMOS, K9 jne.) eikä ole tyydytty riittävän hyvään.
 
Back
Top