Miehistön kuljetus

Reserviläisessä melkoinen tietopakkaus ällitällistä:

Tällainen on Ukrainan sodassakin nähty MT-LB​

Se on pieni, matala ja monikäyttöinen. MT-LB eli tuttujen kesken Ällitälli ei ole ehkä hohdokkain sotavaruste, mutta paikkansa se on lunastanut.

Ei nyt erityisen ammattitaitoinen kirjoitus, joka sisälsi kohtuullisen paljon virheitä..
 
Tänään Turun satamassa näkyi lavetila Paseja. Ajattelin ensin, että Ukrainaan menevät mutta suuntasivat sieltä pois päin. Mistäköhän tulleet?
 
Patria testasi ja PV seurasi samalla sivusta, jos @CV9030FIN on uskominen (ja kuva tästä päätyi PV:n niteisiinkin, nimittäin silloisen PVTT:n Sotatekniseen arvioon ja ennusteeseen 2025, osaan 1 sivulle 162). Hänen näkemyksensä kyllä aika vahvasti tuki sitä, että AMV:t tarvitsisivat konetykkitornit, muistaakseni vapaasti lainaten "PV:lla on ehkä maailman paras pyöräalustainen IFV, joka on nyt käytössä maailman kalleimpana ITKK-lavettina".

Alun perinhän noihin oli tarkoitus osaan hankkia konetykkitornit, ja mm. SDP:n taannoinen vaalilupaus oli, että AMV-hankinta olisi ollut merkittävästi toteutunutta suurempi (taisi olla juuri 2007 vaaleihin, jossa demarit eivät päässeet hallitukseen) kotimaisen teollisuuden tukemiseksi. Ongelmia tuli kuitenkin tykkitornien osalta jo heti kättelyssä, kun Patria ei silloin suostunut integroimaan CV9030:n tornia AMV:een, vaan halusi kaupata omaa (alun perin Delcon) torniaan.

Muokkauksena tässä nyt vielä tuo STAE 2025 sisältämä kuva:
Katso liite: 69675
Näissä(kin) jutuissa kannattaisi tarkistaa faktat. Patria todellakin testasi Rafaelin 30 mm:n kauko-ohjattua tornia vuonna 2005. Tuossa vaiheessa torni oli vielä kehitteillä ja keskeneräinen, joten se ei sellaisenaan ollut vaihtoehto AMV FIN- hankkeeseen.

CV9030:n tornia ei voitu integroida tuolloiseen AMV:hen vaaditulla suojaustasolla. Silloisen ajoneuvon kantavuus ei olisi riittänyt. Ei siis pidä paikkaansa, että Patria olisi kieltäytynyt sen integroinnista "oman" torninsa eduksi. Tuo mainittu Delcon torni (GM Defence) siirtyi tuotteena yritykauppojen kautta General Dynamicsille. Noin vuoden kuluessa GD lopetti entisen Delcon toiminnat ja tämä torni poistui markkinoilta. Joka näitä markkinoita hiemankaan tuntee, tietää GD:n olevan Patrian merkittävimpiä kilpailijoita alalla. Osa Delcon henkilöstöstä perusti uuden firman ja he tarjosivat vastaavaa tornia. Koska yritys oli uusi, se ei Puolustushallinnon kannan mukaan ollut uskottava toimija. Näinollen tämä kostruktio, joka itse asiassa täytti Puolustusvoimien suorituskykyvaatimukset, ei koskaan päätynyt FIN- sarjan asejärjestelmäksi.
 
Pääsin tänään kattomaan Patria 6*6:n sisälle. Oli muuten yllättävän tilava vaunu. Kuten jossain tavoitteessa puhuttiin, niin tuolla voi matkustaa hyvin pidemmänkin aikaa.

Patrian kaveri ei osannut vielä sanoa, koska uusi tekan prototyyppi tulee ulos
Onko se nyt jo varmaa, että saadaan vain uusi teka tuosta Patrian arktisen ajoneuvon kehitys projektista? Mikäli kyllä, niin olen kyllä pettynyt. Olisin toivonut mieluummin MT-LBv kaltaista, mutta modernia, silti kustannustehokasta ja monikäyttöistä uutta vaunua. Vähän kuin Patria 6x6, mutta teloilla.
 
Onko se nyt jo varmaa, että saadaan vain uusi teka tuosta Patrian arktisen ajoneuvon kehitys projektista? Mikäli kyllä, niin olen kyllä pettynyt. Olisin toivonut mieluummin MT-LBv kaltaista, mutta modernia, silti kustannustehokasta ja monikäyttöistä uutta vaunua. Vähän kuin Patria 6x6, mutta teloilla.
Huhujen mukaan mitä olen kuullut, niin tuollainen siellä on..mutta siis huhujen.
 
Onko se nyt jo varmaa, että saadaan vain uusi teka tuosta Patrian arktisen ajoneuvon kehitys projektista? Mikäli kyllä, niin olen kyllä pettynyt. Olisin toivonut mieluummin MT-LBv kaltaista, mutta modernia, silti kustannustehokasta ja monikäyttöistä uutta vaunua. Vähän kuin Patria 6x6, mutta teloilla.
Patria 6x6 teloilla tai MT-LB uudempi versio.. tämä olisi varmaan yhteistyössä tai vaihdannassa Ukrainan kanssa parempi tehdä, kunhan kähinä loppuu.. Meiltä heille korkeanteknologian tuotetta ja takaisin päin valmiiksi työstettyä rautaa.
 
Voitko listata noita virheitä vähemmän MT-LB:n sielunelämään perehtyneiden iloksi?
"Yksi niistä voidaan nostaa korkeammalle vesiajoa varten." Ällissä ei ole vesiajoprismaa, BMP kalustolla on.
"Vaunua ohjataan sauvoilla, mutta vaihteisto ja jarrujärjestelmä on erilainen kuin perinteisesti panssarivaunuissa käytettävä."
Riippuu ihan mikä aikakauden vaunua tutkii. MM Monisädeohjaus on ollut käytössä jo pitkään ja on edelleen käytössä.
"PT-76-panssarivaunun = BTR-50 ei ällin esikuva." Ensin oli MT-L jonka suunnitteluun on saattanut vaikuttaa PT-76 sinänsä outoa koska toinen on tehty tankiksi ja toinen vain vaikeiden olosuhteiden ajoneuvoksi.
Ällissä ei ole pakoputkelle jatkeita vaan kaihtimen ja pakokaasuläppien ympärille tulee kaulus joka estää veden pääsyn keskipakotuulettajan pohjalle.
"Potkureita ei MT-LB:ssä ole, joten se etenee vedessä vain telojensa avulla. Niihin voidaan asentaa levyjä parantamaan vetoa." Kelluu kyllä mutta ei muuten ui ilman näitä virtauslevyjä edessä ja takana.
"Itä-Saksan sotavoimien jäämistöstä ostettiin 90-luvun alussa meille muutamia tykistön MT-LBu-komentopaikkapanssarivaunuja." Hankittiin 56 kpl joka on enemmän kuin muutama.

Tuossa nyt muutamia.

MT-LBU on toki 70 cm pidempi ja siinä on yksi telapyörä enemmän. Siinä on myös moottori, jossa on turbo ja 60 hv ja reilusti enemmän vääntöä. Isona erikoisuutena on, että ohjaaja istui vaihteiston päällä.
 
Viimeksi muokattu:
"PT-76-panssarivaunun = BTR-50 ei ällin esikuva." Ensin oli MT-L jonka suunnitteluun on saattanut vaikuttaa PT-76 sinänsä outoa koska toinen on tehty tankiksi ja toinen vain vaikeiden olosuhteiden ajoneuvoksi.
PT-76 ja MT-LB ei ole peräisin samalta tehtaalta eikä samasta suunnittelutoimistosta. Onhan niissä aika samannäköiset telaratkaisut, neuvostoteollisuudessa saattoi käydä niin että suunnittelutoimistolle annettiin joku alusta ja käsky "tällä on kiire, tee tuohon perustuen uusi laite".
Lähteet on hiukan erimielisiä kehitettiinkö MT-L ensin vai tehtiinkö se rinnakkain samasta perusalustasta MT-LB:n kanssa. Ensiksimainittua ei kuitenkaan tehty kai kovin paljoa, en löytänyt äkkiseltään yhtään valokuvaa, piirroksen vain:
%D0%9C%D0%A2-%D0%9B.png
 
Ei ihan näin yksinkertainen. Koitan löytää kuvan.


Kuvassa 1 pitää sisällään ohjauskytkimen ja jarrun ja 4 on telajarru jota käytetään vain ohjaussauvojen ollessa asennossa 2
Ahaa! Eli toisin sanoen systeemi on sama kuin esimerkiksi Panzer 38t:ssä ja IS-sarjassa. Eli brittilähteissä usein terminä " Wilson epicyclic steering".
 
Tuo MT-LB:n ja BTR-50:n omalaatuisen näköinen telapyörä lienee ihan yksinkertaisesti "tarvikeosa", mitä on käytetty, koska se oli soveltuva ja jo tuotannossa oleva osa. Muuten ajoneuvoilla ei oikein ole tekemistä keskenään. Kyllä Neuvostoliitossakin politbyroo speksasi uuden tuotteen käyttämään olemassaolevia komponentteja, se oli jopa yleistä. Ihan kirjaimellisesti pyörää ei kannata keksiä uudestaan (esmes PTS-amfibiovaunun kakkosvariantissa on T-64:n ja nelosversiossa T-80:n telapyörät). MT-LBu:hun pohjautuenhan tehtiin mm. 2S1 -telahaupitsikin ja moottori YaMZ-238 oli käytössä mm. KrAZ-255:ssä.
 
Ahaa! Eli toisin sanoen systeemi on sama kuin esimerkiksi Panzer 38t:ssä ja IS-sarjassa. Eli brittilähteissä usein terminä " Wilson epicyclic steering".
Ei, kyllä tuo neuvostoliittolainen monesädeohjaus 😂

Edit, näköjään on siis kopioitu jostain britti vaunusta vaihteisto, no miksi keksiä pyörää uudelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei, kyllä tuo neuvostoliittolainen monesädeohjaus 😂

Edit, näköjään on siis kopioitu jostain britti vaunusta vaihteisto, no miksi keksiä pyörää uudelleen.
Varmistukseksi: Kun Älliä halutaan kääntää esimerkiksi vasemmalle, niin vedetään vasenta sauvaa jolloin vasen ohjausjarru alkaa jarruttaa ja lukitsee planeettapyörästön kytkien samalla vasemmalle telalle alemman välityksen. Sauvaa edelleen vedettäessä ohjauskytkin avautuu ja ohjausjarrulla jarrutetaan telaa tarvittaessa pysähtymiseen asti?
 
Varmistukseksi: Kun Älliä halutaan kääntää esimerkiksi vasemmalle, niin vedetään vasenta sauvaa jolloin vasen ohjausjarru alkaa jarruttaa ja lukitsee planeettapyörästön kytkien samalla vasemmalle telalle alemman välityksen. Sauvaa edelleen vedettäessä ohjauskytkin avautuu ja ohjausjarrulla jarrutetaan telaa tarvittaessa pysähtymiseen asti?
Jotakuinkin, ensin aukeaa ohjauskytkin ja kun sauva on asennossa 1 ohjauskytkin on auki ja ohjausjarru on kiinni. Telojen pyörimisnopeus ero on Max 4 km/h jolloin vaunu kääntyy säteellä.

Paitsi jos on 1 vaihde tai pakki päällä.

Ja jos halutaan kääntyä telan keskipisteen ympäri niin silloin vedetään ohjaussauva 2 asentoon jolloin kytkin on auki, ohjausjarru auki ja telajarru kiinni.
 
Back
Top