Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Siitä ei tosiaan ole kerrottu päivitetäänkö lisää Paseja. Paikallisjoukkojen lisäksi kelpaavat varmasti Ukrainaan, ilman päivitystä. Stena on nykyään Ukraina.
Samaa myös mietin, Ukrainaanhan Paseja on jo mennyt, miksipä ei menisi lisää.

Aikaisemminkin olen täällä äimistellyt sitä, miksei 6x6 ja GTP linjat pyöri jo täysillä. Syytä en vieläkään ole keksinyt, GTP:tä nyt sentään pieni määrä on tulossa, nolla perään siihen tilaukseen niin alkais olla kohdillaan sen osalta.
 
Eikä ihan pelkkä huhu, koko ykköslinjan miehistönkuljetuskalusto on menossa uusiksi. Liittyy uuteen taistelutapaan ja sen edellyttämään liikkuvuuteen. Kunnostetut pasit siirtyvät maakuntajoukoille ym kakkosluokan käyttöön. Kaikki muu taitaa mennä pääosin poistoon kun tunnit tulee täyteen. 6x6 ja GTP ovat kaiketi itsestään selviä valintoja, tekan ja muun telakaluston korvaajat auki. Yli 1000 vaunua on kuitenkin hankinnassa.

Olisin yllättynyt, jos myös AMV ei kuulu johonkin kokoonpanoon. Nyt sitten odottelemaan ensimmäistä kommenttia siitä miksi AMV on saatanasta hintansa vuoksi ja halvinta mahdollista on kertakaikkiaan hankittava.

Muoks typo

Ymmärrän tuon Mikfinin kommentin liittyneen Ukrainan lyhyen aikavälin tarpeisiin ja mahdolliseen Bemarien laivaukseen sinne ASAP. Sehän on ollut tiedossa jo pitkään, että BMP-2 sinnittelee MLU:n turvin 30-luvulle ja sitten sen elinkaari päättyy.

AMV:hen en henkilökohtaisesti usko, juuri noista muista mainitsemistasi hankinnoista johtuen. Hankintalistalla on suorastaan käsittämätön määrä kaikkea muutakin eikä rahaa kuitenkaan ole puolalaistyyppisesti. En usko AMV:n kuuluneen ainakaan pre-2022 suunnitelmiin, joissa kustannustehokkuus oli kaiken A ja O, koska tällöin ei olisi ollut tarvetta kehittää halvempaa 6X6:tta, vaan AMV olisi korvannut Pasit ykkösportaassa ja Pasit olisi työnnetty kakkosportaaseen.

No, nyt kun rahaa on ehkä rahtunen enemmän, niin AMV:lle voi kyllä nähdä teoreettisen mahdollisuuden. VYKS-käytössä hyvin panssaroitu ja väkevästi aseistettu pyöräpanssariajoneuvo voisi olla force multiplier yllätyshyökkäyksiä vastaan versus tavalliseen APC:hen pakattu jääkäriryhmä. Samoin se soveltuisi väkivaltaisen tiedustelun välineeksi esim. pataljoonan tiedustelujoukkueelle. Tosin tältäkin osin voi pohtia, riittäisikö samoihin hommiin Patria 6X6 "hinnat alkaen" -mallia paremmalla varustelulla. Patriahan on demonnut 6X6:tta muistaakseni ainakin 25 mm konetykillä aseistettuna.
 
Samaa myös mietin, Ukrainaanhan Paseja on jo mennyt, miksipä ei menisi lisää.

Aikaisemminkin olen täällä äimistellyt sitä, miksei 6x6 ja GTP linjat pyöri jo täysillä. Syytä en vieläkään ole keksinyt, GTP:tä nyt sentään pieni määrä on tulossa, nolla perään siihen tilaukseen niin alkais olla kohdillaan sen osalta.

Maailma on täynnä käytettyä pyöräkalustoa, tahoilla, joilla on sitä varaa antaa paljon paremmin kuin meillä (USA MRAP:eineen tulee mieleen ensimmäisenä, britit samoin, Ranska korvattavine VAB:eineen, Belgia korvattavine ajoneuvoineen...). Toki se kannattaa antaa mikä muutoinkin menisi romuksi melkein heti, mutta esim. 5 tai 10 vuotta käyttöikää omaavaa kamaa en ihan hevillä pistäisi Ukrainaan ammuttavaksi ennen kuin meillä on korvaajat olemassa.
 
Tyrmäyksen perusteluihin kommentoin jo, kyllä meidän suorituskyvyssä voi olla ajallisia lovia tässä tilanteessa. On noita isompiakin puutteita, enkä näe venäjän superjuonta panssarihyökkäyksestä Natomaahan, jolla on osittaisen ryntökaluston vaihto menossa - samaan aikaan kun kalusto palaa Ukrainassa. Minulle tämä näyttää kaikki voittaa -tilanteelta, ja harvassa on hetket, kun joku muu maksaa vanhenevan kaman vaihdon. Uusia vaunuja tänne tuskin hankitaan 10 M/kpl 30-luvulla, vaikka olen aina valmis yllättymään iloisesti.

"On noita isompiakin puutteita". Jos on jo isoja puutteita, miksi pitäisi synnyttää lisää puutteita?

Se jos joku oikeasti maksaa meille uudet kalut vanhojen tilalle, se on sitten asia erikseen. Mutta onko sieltä EU:n rauhanrahastosta vieläkään saatu mitään merkittävää rahaa, kun eikö meidän apupakettien yhteissumma huitele jo miljardin toisella puolella? Missä on se meille kuuluva miljarditukiaisemme EU:lta??!!

Sanoin A-mallista päivitettyjä CV:itä Suomeen, siis selvää parannusta Bemariin verrattuna. Ruotsin suunnitelma päivittää omansa on Wikipediasta, en tiedä sen sisällöstä.

Jos ne on A-mallista päivitettyjä, niin sitten Ruotsin pitää luovuttaa meille niitä jo valmiiksi päivitettyjä 100 kpl. Muutoin joudumme odottamaan pari-kolme vuotta, että teollisuus saa toimitettua ne päivitykset niihin CV9040A-vaunuihin.

Lisäksi, tykin osalta sitä A-mallia ei voi järkevästi päivittää. Koko ase (ja mahdollisesti muukin torni) menee vaihtoon, mikä kasvattaa kustannuksia megalomaanisesti, jos alustan elinkaari on päättymässä 30-luvulla. Tokikaan ruotsalaisten tykki ei ole absoluuttisen huono vaihtoehto, nuoliammuksellahan 40 mm tykki on varmasti tehokkaampi kuin 30 mm tykki, mutta toisaalta jalkaväen roiskiminen sirpalekranaateilla on haasteellisempaa, kun lipas tyhjenee nopeammin kuin vyö.


Suomen toimituksia Ukrainaan pitäisi Naton myötä muutenkin nostaa, ja parissa viimeisessä paketissa tähän on jo mentykin. Pidän melko varmana, että kun Ukr on Oryxin mukaan menettänyt enemmän IFV/AFV:itä kuin tankkeja, ja lännestä IFV:itä, varsinkin pimeätoimintakykyisiä, on annettu melko vähän, olisi Bemareille huutava pula tankkien rinnalle.

Ajattelen toisin. Suomi ei voi tallentaa ( ;) ) Ukrainaa. Ukrainan pelastaa paljon voimakkaammat toimijat, joilla on myös resursseja auttaa Ukraina voittoon. Tuoreen NATO-liittolaisen on toki syytä kerätä poliittisia irtopisteitä sieltä mistä voi (esim. vanhentuva itätykistö ampumatarvikkeineen), mutta panssarikalusto ei ole sellaista, jota muut eivät pystyisi toimittamaan.

Minusta näyttää siltä, että Ukrainan auttamisessa on koko ajan pyritty säilyttämään status quo. Ukrainan ei haluta häviävän maailmankartalta, mutta Ukrainaa ei myöskään uskalleta päästää puremaan Putinin palleja. Vatulointi taistelupanssarivaunuista, vatulointi hävittäjistä, vatulointi risteilyohjuksista, GMLRS:n kuohitseminen niin ettei niitä voi ampua Venäjän maaperälle...
 
Viimeksi muokattu:
Siitä ei tosiaan ole kerrottu päivitetäänkö lisää Paseja. Paikallisjoukkojen lisäksi kelpaavat varmasti Ukrainaan, ilman päivitystä. Stena on nykyään Ukraina.

XA-180:t on päivitetty. XA-185 ja XA-203 osalta asiat on toki vielä auki, mutta XA-203 on suht tuoretta kamaa vuosituhannen vaihteen tienoilta ja ylipäätään hienommaksi (=paremmin panssaroiduksi) tehty, joten niistä ei varmaan hevillä luovuta.

Tiedotteet
- 23.11.2022

Patria sai XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen elinkaaripäivityksen valmiiksi​




Patria-XA-MLU


Patria sai XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen elinkaaripäivitysprojektin valmiiksi ja luovutti viimeiset ajoneuvot Maavoimille. Puolustusvoimat ja Patria allekirjoittivat sopimuksen XA-180-miehistönkuljetusajoneuvojen päivityksestä vuonna 2013.
”XA-sarjan eli tunnetummin Pasien modernisointiprojekti on ollut Patrialle tärkeä kotimainen hanke. Sillä on saatu turvattua ajoneuvojen elinkaari ja käytettävyys 2040-luvulle saakka, johon mennessä XA-180-ajoneuvojen Puolustusvoimille tuoma liikkuvuuden suorituskyky on tarkoitus korvata Patria 6x6 -ajoneuvoilla. Patria on kiitollinen joustavasta yhteistyöstä Puolustusvoimien ja lukuisien yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kotimaassa hankkeen työllistämisvaikutus on ollut kokonaisuudessaan yli 450 henkilötyövuotta”, kommentoi Patrian Finland-divisioonan Maavoimien yhteistyöstä vastaava johtaja Tommi Svensk.
Noin yhdeksän vuotta kestäneen projektin aikana kaikki XA-180-sarjan ajoneuvot on modernisoitu ja yhdenmukaistettu. Niihin on vaihdettu muun muassa sähköjärjestelmät ja viestintälaitteet sekä miehistötila on päivitetty parannetuin istuinratkaisuin. Elinkaaripäivityksen aikana ajoneuvojen moottorit, voimansiirrot ja akselit on myös tarkastettu ja tarvittaessa korjattu tai vaihdettu.
Lisätietoja:
Tommi Svensk, Army-liiketoiminta-alueen johtaja, Patrian Finland-divisioona, [email protected]
 
Eikä ihan pelkkä huhu, koko ykköslinjan miehistönkuljetuskalusto on menossa uusiksi. Liittyy uuteen taistelutapaan ja sen edellyttämään liikkuvuuteen. Kunnostetut pasit siirtyvät maakuntajoukoille ym kakkosluokan käyttöön. Kaikki muu taitaa mennä pääosin poistoon kun tunnit tulee täyteen. 6x6 ja GTP ovat kaiketi itsestään selviä valintoja, tekan ja muun telakaluston korvaajat auki. Yli 1000 vaunua on kuitenkin hankinnassa.

Olisin yllättynyt, jos myös AMV ei kuulu johonkin kokoonpanoon. Nyt sitten odottelemaan ensimmäistä kommenttia siitä miksi AMV on saatanasta hintansa vuoksi ja halvinta mahdollista on kertakaikkiaan hankittava.

Muoks typo
Siirtokoulutus Bemarista Pasiin MAAKissa? 😍
 
Mutta vakavasti puhuen: mikä korvaa Bemmit ja ällit jos koko neukkukalusto laitetaan pataan? Bemmien korvaaja lienee CV, mutta ällille ei taida suoraa korvaajaa olla. Ellei sitten todeta, että antaa olla ja laitetaan 6x6:t tilalle.
 
Mutta vakavasti puhuen: mikä korvaa Bemmit ja ällit jos koko neukkukalusto laitetaan pataan? Bemmien korvaaja lienee CV, mutta ällille ei taida suoraa korvaajaa olla. Ellei sitten todeta, että antaa olla ja laitetaan 6x6:t tilalle.
Arktisen liikkuvuuden kehityshanke voisi tuottaa jotakin, millä MT-LBV:n voisi korvata. Tuskin sillä samanlaisia kokoonpanoja lähdetään etelään rakentamaan, mutta tst- ja rynnäkkövaunut tarvitsevat joissain kokoonpanossa tela-alustaisen kaverin.
 
Arktisen liikkuvuuden kehityshanke voisi tuottaa jotakin, millä MT-LBV:n voisi korvata. Tuskin sillä samanlaisia kokoonpanoja lähdetään etelään rakentamaan, mutta tst- ja rynnäkkövaunut tarvitsevat joissain kokoonpanossa tela-alustaisen kaverin.
Haasteena on se, että laitteen panssaroinnin pitäisi olla modulaarinen; Mikun kanssa huomasin, että Tekan pintapaineisiin ei päästä juuri millään suojatulla vehkeellä. Pohjoisessa ei ehkä haittaa, mutta etelässä pitäisi olla jo vähän suojaakin mukana.
 
Haasteena on se, että laitteen panssaroinnin pitäisi olla modulaarinen; Mikun kanssa huomasin, että Tekan pintapaineisiin ei päästä juuri millään suojatulla vehkeellä. Pohjoisessa ei ehkä haittaa, mutta etelässä pitäisi olla jo vähän suojaakin mukana.
Kyllähän se pohjoisen hanke on kaiken kaikkiaan varsin haasteellinen. Odotetaan mielenkiinnolla mitä sieltä tulee, vai tuleeko mitään.
 
Jos ryhmä matkustaa vaunun katolla, sillä ei ole lainkaan panssaria, ei edes jalkaväen aseita vastaan.
Ryssien kulttuuri on syntynyt kahdesta asiasta, huonosta miinasuojasta ja ahtaista luukuista. Koulutuskin saattaa olla mitä sattuu, joten huono toiminta ei ole ihme.

Jos katsoo miten länsimaiset ammattilaiset matkustavat nykyaikaisissa vaunuissa/ajoneuvoissa, ei sielä kauheasti roikuta katolla. Tornissa/luukuissa saattaa olla ampuja/tähystäjä.
Näinhän se kyllä on. Ehkä Ukrainalaisten ja ryssien osalta on kyse myös panssaroidun kuljetuskaluston puutteesta?
 
Arktisen liikkuvuuden kehityshanke voisi tuottaa jotakin, millä MT-LBV:n voisi korvata. Tuskin sillä samanlaisia kokoonpanoja lähdetään etelään rakentamaan, mutta tst- ja rynnäkkövaunut tarvitsevat joissain kokoonpanossa tela-alustaisen kaverin.
Näin minäkin olen ymmärtänyt asian olevan, tähän kun yhdistää sen että sama tarve nopeaan liikkuvuuteen on monella muullakin maalla alkaa ajatukset pyöriä "TelaPasin" kaltaisessa ratkaisussa. Monikäyttöinen kevyehkö tela-alustainen nopea vaunu, kohtuullinen hinta mahdollisimman paljon siivilikomponentteja jne. Kuulostaako tutulta idealta:D. Pohjoiseen kevyemmin panssaroitu versio mainitsemasi pintapaineen vuoksi ja etelään sitten jotain paksumpaa palttoota päälle. Kovin montaa eril.aista vaunua ei ole fiksua hankkia, olisiko ratkaisu 6x6, GTP, ehkä AMV ja TelaPasi(Miku).
 
Näin minäkin olen ymmärtänyt asian olevan, tähän kun yhdistää sen että sama tarve nopeaan liikkuvuuteen on monella muullakin maalla alkaa ajatukset pyöriä "TelaPasin" kaltaisessa ratkaisussa. Monikäyttöinen kevyehkö tela-alustainen nopea vaunu, kohtuullinen hinta mahdollisimman paljon siivilikomponentteja jne. Kuulostaako tutulta idealta:D. Pohjoiseen kevyemmin panssaroitu versio mainitsemasi pintapaineen vuoksi ja etelään sitten jotain paksumpaa palttoota päälle. Kovin montaa eril.aista vaunua ei ole fiksua hankkia, olisiko ratkaisu 6x6, GTP, ehkä AMV ja TelaPasi(Miku).

"Kuulostaako tutulta idealta" - suoraan sanottuna kuulostaa F-35:ltä. Sehän meni sitten niin kuin meni, kun yhtä konetta alettiin vääntää kolmen eri puolustushaaran tarpeisiin.

Jos/Kun Arktinen Liikkuvuus korvaa etusijassa telakuorma-autot, niin se on syytä suunnitella siihen päärooliinsa ja jättää etelän vetelät syrjään hankintaprosessista. Valmiista ajoneuvosta voidaan sitten katsoa, kelpaisiko se myös panssarijoukkojen käyttöön vai ostetaanko panssarijoukoille jotakin muuta tukirooleihin.

Pahin tilanne olisi se, että saataisiin vesitetty kompromissi, johon kukaan ei olisi tyytyväinen. Etelässä voivoteltaisiin panssarin ohuutta ja pohjoisessa kirottaisiin maastoliikkuvuuden heikkenemistä. Se on lopputulos, johon ei saa päätyä.
 
"Kuulostaako tutulta idealta" - suoraan sanottuna kuulostaa F-35:ltä. Sehän meni sitten niin kuin meni, kun yhtä konetta alettiin vääntää kolmen eri puolustushaaran tarpeisiin.

Jos/Kun Arktinen Liikkuvuus korvaa etusijassa telakuorma-autot, niin se on syytä suunnitella siihen päärooliinsa ja jättää etelän vetelät syrjään hankintaprosessista. Valmiista ajoneuvosta voidaan sitten katsoa, kelpaisiko se myös panssarijoukkojen käyttöön vai ostetaanko panssarijoukoille jotakin muuta tukirooleihin.

Pahin tilanne olisi se, että saataisiin vesitetty kompromissi, johon kukaan ei olisi tyytyväinen. Etelässä voivoteltaisiin panssarin ohuutta ja pohjoisessa kirottaisiin maastoliikkuvuuden heikkenemistä. Se on lopputulos, johon ei saa päätyä.
Ilman muuta juuri näin. Arktista liikkuvuutta haetaan, joten fokus siihen. Jos valmiissa tuotteessa sitten nähdään mahdollisuus vaikkapa vaihtaa liikettä parempaan suojaan, niin siitä vaan. Mikään välttämättömyys se ei ole ja kuljetusvaunuja tosiaan saa muualtakin.
 
"Kuulostaako tutulta idealta" - suoraan sanottuna kuulostaa F-35:ltä. Sehän meni sitten niin kuin meni, kun yhtä konetta alettiin vääntää kolmen eri puolustushaaran tarpeisiin.

Jos/Kun Arktinen Liikkuvuus korvaa etusijassa telakuorma-autot, niin se on syytä suunnitella siihen päärooliinsa ja jättää etelän vetelät syrjään hankintaprosessista. Valmiista ajoneuvosta voidaan sitten katsoa, kelpaisiko se myös panssarijoukkojen käyttöön vai ostetaanko panssarijoukoille jotakin muuta tukirooleihin.

Pahin tilanne olisi se, että saataisiin vesitetty kompromissi, johon kukaan ei olisi tyytyväinen. Etelässä voivoteltaisiin panssarin ohuutta ja pohjoisessa kirottaisiin maastoliikkuvuuden heikkenemistä. Se on lopputulos, johon ei saa päätyä.
Tuon vertailun keksit ihan omasta päästä. F-35:n eri rooleja yhdistää oikeastaan vaan se, että tehtävät pitää hoitaa ilmasta. Maavoimien liikkuvuuden merkittävin ero on toimintakyky eri maasto -ja keliolosuhteissa. Esim. Yksinkertaisesti telaa leventämällä ja/tai pidentämällä muuttuu ajoneuvon luonne täysin. Mutta joo, ammattilaiset varmasti osaavat oikean valinnan tehdä ilman amatöörien neuvojakin.
 
Tuon vertailun keksit ihan omasta päästä. F-35:n eri rooleja yhdistää oikeastaan vaan se, että tehtävät pitää hoitaa ilmasta. Maavoimien liikkuvuuden merkittävin ero on toimintakyky eri maasto -ja keliolosuhteissa. Esim. Yksinkertaisesti telaa leventämällä ja/tai pidentämällä muuttuu ajoneuvon luonne täysin. Mutta joo, ammattilaiset varmasti osaavat oikean valinnan tehdä ilman amatöörien neuvojakin.

Miksi et sitten tekisi ainoastaan niitä leveä- ja pitkätelaisia vaunuja? Ei kai siitä leveästä telasta mainittavaa haittaa ole etelässäkään. Mutta on tässä muutakin ongelmaa kuin telan leveys...

Hypoteettisesti: Pohjoisessa halutaan erinomainen maastoliikkuvuus ja kohtuullinen hinta, koska kyse on massamaisesti hankittavasta kulkuvälineestä. Etelässä taas maastoliikkuvuudeksi riittää, kun pysytään raskaampien vaunujen mukana, mutta sen sijaan vaaditaan selvästi parempaa suojausta, koska kalusto tulee painopisteen tulivaikutuksessa vastahyökkäävien panssariyhtymien käyttöön. Etelässä ei ole niin tiukkaa kustannustenkaan suhteen, koska vaunuja hankitaan vähemmän.

Noiden vaatimusten yhdistäminen on käytännössä mahdotonta. Pohjoisen joukkojen vaunuun syntyy turhaa lisäpainoa ja kustannusta, jos ajoneuvotekniikka mitoitetaan etelän käyttämän lisäpanssaroinnin mukaan. Jos taas etelä tinkii suojavaatimuksestaan, niin sitten harmitellaan, kun vastahyökkäävän yhtymän viestiasemien ja panssaripioneerien taistelunkestävyys on ihan yhtä huono kuin MT-LB -kaluston aikakaudella. Tai sitten kumpikin tinkii vaatimuksistaan ja lopputuloksena on kompromissi, joka ei liiku hyvin maastossa mutta ei ole myöskään hyvin panssaroitu. Tai sitten eriytetään kehitystyö kahdeksi eri vaunuversioksi, joilla ei ole muuta yhteistä kuin yhteinen projektitoimisto ja karkea ulkonäkö, ja sisuskalujen yhteensopivuuden asteeksi muodostuu parinkymmentä prosenttia, kuten F-35:n eri versioiden välillä.
 
Miksi et sitten tekisi ainoastaan niitä leveä- ja pitkätelaisia vaunuja? Ei kai siitä leveästä telasta mainittavaa haittaa ole etelässäkään. Mutta on tässä muutakin ongelmaa kuin telan leveys...

Hypoteettisesti: Pohjoisessa halutaan erinomainen maastoliikkuvuus ja kohtuullinen hinta, koska kyse on massamaisesti hankittavasta kulkuvälineestä. Etelässä taas maastoliikkuvuudeksi riittää, kun pysytään raskaampien vaunujen mukana, mutta sen sijaan vaaditaan selvästi parempaa suojausta, koska kalusto tulee painopisteen tulivaikutuksessa vastahyökkäävien panssariyhtymien käyttöön. Etelässä ei ole niin tiukkaa kustannustenkaan suhteen, koska vaunuja hankitaan vähemmän.

Noiden vaatimusten yhdistäminen on käytännössä mahdotonta. Pohjoisen joukkojen vaunuun syntyy turhaa lisäpainoa ja kustannusta, jos ajoneuvotekniikka mitoitetaan etelän käyttämän lisäpanssaroinnin mukaan. Jos taas etelä tinkii suojavaatimuksestaan, niin sitten harmitellaan, kun vastahyökkäävän yhtymän viestiasemien ja panssaripioneerien taistelunkestävyys on ihan yhtä huono kuin MT-LB -kaluston aikakaudella. Tai sitten kumpikin tinkii vaatimuksistaan ja lopputuloksena on kompromissi, joka ei liiku hyvin maastossa mutta ei ole myöskään hyvin panssaroitu. Tai sitten eriytetään kehitystyö kahdeksi eri vaunuversioksi, joilla ei ole muuta yhteistä kuin yhteinen projektitoimisto ja karkea ulkonäkö, ja sisuskalujen yhteensopivuuden asteeksi muodostuu parinkymmentä prosenttia, kuten F-35:n eri versioiden välillä.
EI kait suoja pohjoisessakaan tarpeeton ole. Ymmärrän kyllä perustelusi ja olen niistä monelta osin samaa mieltä. Maastoliikkuvuus on kuitenkin myös etelässä tärkeä, ilman sitä joudutaan toimimaan vastustajan ehdoilla. Venäläisen yhtymän toimintakyky syvyydessä tiedetään nyt hyvin tarkkaan ja meidän täytyy olla siinä merkittävästi parempia. Eräs vaatimuksista mm. on se, että vaunun miehistöineen täytyy kyetä viikon itsenäiseen toimintaan ilman huoltoa. Ja sitten, jokainen massamaisesti valmistettu teollinen tuote on kompromissi, ihan jokainen.
 
EI kait suoja pohjoisessakaan tarpeeton ole. Ymmärrän kyllä perustelusi ja olen niistä monelta osin samaa mieltä. Maastoliikkuvuus on kuitenkin myös etelässä tärkeä, ilman sitä joudutaan toimimaan vastustajan ehdoilla.

Ei toki. Mutta jos suojaus tehdään teräksestä (kustannussäästöjen takia), niin paino nousee nopeasti ja jyrkästi mentäessä parempaan suojaustasoon.

Noin esimerkinomaisesti, norjalaisen teräsvalmistajan mukaan STANAG Level I -suojaus vaatii panssariterästä 6 mm paksuudelta ja Level III -suojaus jo 21 mm paksuudelta. Teräksen tiheys on n. 8 g/cm^3. Panssaroitaessa 50 neliömetrin pinta-alaa puhutaan 6 tonnin painoerostä ykköstason ja kolmostason välillä - tämä siis pelkän panssaroinnin osalta. Arvelisin lisäpainoa kertyvän useampi tonni ajoneuvotekniikasta, jos Level 1 -suojattuun vaunuun mitoitetaan kantokykyä tuolle 6 tonnin lisäpanssaroinnille, ja se on haaste maastoliikkuvuudelle sekä kustannuksille.

Tätä painonnousua (ja sen ajoneuvotekniikalle asettamia kohonneita vaatimuksia) voisi tietysti hillitä valmistamalla lisäpanssarointi komposiittimateriaaleista. Se kuitenkin taas kasvattaisi kustannuksia, ja kustannussäästöjen hakeminen lienee yksi Arktisen Liikkuvuuden takana olevista syistä, koska markkinoilla on valmiitakin panssari-tekoja, joilla saavutetaan niin suojaa kuin liikkuvuuttakin... mutta reippaasti toiselle miljoonalla menevän yksikköhinnan kustannuksella.

Venäläisen yhtymän toimintakyky syvyydessä tiedetään nyt hyvin tarkkaan ja meidän täytyy olla siinä merkittävästi parempia. Eräs vaatimuksista mm. on se, että vaunun miehistöineen täytyy kyetä viikon itsenäiseen toimintaan ilman huoltoa. Ja sitten, jokainen massamaisesti valmistettu teollinen tuote on kompromissi, ihan jokainen.

Onko tämä siis asetettu joltakin viralliselta taholta vaatimukseksi? Tuntuu aika hurjalta noin laveasti muotoiltuna. Viikko juoden pullovettä, syöden MRE:tä, patruunoita säästellen ja polttoainemittaria kytäten...
 
EI kait suoja pohjoisessakaan tarpeeton ole. Ymmärrän kyllä perustelusi ja olen niistä monelta osin samaa mieltä. Maastoliikkuvuus on kuitenkin myös etelässä tärkeä, ilman sitä joudutaan toimimaan vastustajan ehdoilla. Venäläisen yhtymän toimintakyky syvyydessä tiedetään nyt hyvin tarkkaan ja meidän täytyy olla siinä merkittävästi parempia. Eräs vaatimuksista mm. on se, että vaunun miehistöineen täytyy kyetä viikon itsenäiseen toimintaan ilman huoltoa. Ja sitten, jokainen massamaisesti valmistettu teollinen tuote on kompromissi, ihan jokainen.
Viikko itsenäiseen toimintaan on aika paljon vaadittu.

Muonat jne nyt voivatkin toimia, 48 h sissimuonat porukoille kertaa 4, mutta PA ja tväl on liki mahdoton toteuttaa. Nippa nappa voisi toimia ilman tst-kosketusta ja jos ei tarvitse ihan kauheasti liikkua. Mutta jotta saavutetaan se 50% PA ja tväl-reservi, vaunujen pitää hinata kuomukärryä mukanaan. Ja tst-kosketuksessa amitsuunia kuluu.
 
Ei toki. Mutta jos suojaus tehdään teräksestä (kustannussäästöjen takia), niin paino nousee nopeasti ja jyrkästi mentäessä parempaan suojaustasoon.

Noin esimerkinomaisesti, norjalaisen teräsvalmistajan mukaan STANAG Level I -suojaus vaatii panssariterästä 6 mm paksuudelta ja Level III -suojaus jo 21 mm paksuudelta. Teräksen tiheys on n. 8 g/cm^3. Panssaroitaessa 50 neliömetrin pinta-alaa puhutaan 6 tonnin painoerostä ykköstason ja kolmostason välillä - tämä siis pelkän panssaroinnin osalta. Arvelisin lisäpainoa kertyvän useampi tonni ajoneuvotekniikasta, jos Level 1 -suojattuun vaunuun mitoitetaan kantokykyä tuolle 6 tonnin lisäpanssaroinnille, ja se on haaste maastoliikkuvuudelle sekä kustannuksille.

Tätä painonnousua (ja sen ajoneuvotekniikalle asettamia kohonneita vaatimuksia) voisi tietysti hillitä valmistamalla lisäpanssarointi komposiittimateriaaleista. Se kuitenkin taas kasvattaisi kustannuksia, ja kustannussäästöjen hakeminen lienee yksi Arktisen Liikkuvuuden takana olevista syistä, koska markkinoilla on valmiitakin panssari-tekoja, joilla saavutetaan niin suojaa kuin liikkuvuuttakin... mutta reippaasti toiselle miljoonalla menevän yksikköhinnan kustannuksella.



Onko tämä siis asetettu joltakin viralliselta taholta vaatimukseksi? Tuntuu aika hurjalta noin laveasti muotoiltuna. Viikko juoden pullovettä, syöden MRE:tä, patruunoita säästellen ja polttoainemittaria kytäten...
Julkisuudessa on mainittu tarve suojan parantamiseen ja nopeuden lisäykseen, ensimmäinen onnistuu tekalla ja toinen ei taida. Vaikka huippunopus olisikin riittävä on vaunun ohjattavuus/ vakaus kovissa nopeuksissa haaste. Viikon itsenäinen toimintakyky on mainittu tavoitteena jossain aihetta käsittelevässä lehtijutussa, en muista missä se oli, ei nyt varmaan mikään vaatimus sinällään. Jäi tuo mieleen kun itsekin asiaa ihmettelin.
 
Back
Top