Miehistön kuljetus

[Tuntematonpotila$]

Olisiko tuo mahdollista touteuttaa tietokone ohjatusti?
Ne ohjaavat nykyisin melkein mitä vain, joten tuollainen ei ehkä olisi mikään amerikan temppu.

Sanotaan näin että se pitää toteuttaa tietokoneohjattuna.

On se, pitäisi rakentaa yhteen vaunuun kaksi ohjausjärjestelmää.

Mitä tarkoitat kahdella ohjausjärjestelmällä?

Miten niin? Ei minunkaan dakiassa ole kahta ohjausjärjestelmää vaikka ajonvakautus eli tietokone siinäkin säätää koko ajan ja sitä enemmän mitä kovempaa ja/tai liukkaammalla mennään. Tiettykään runko-ohjatulle telavehkeelle ei varmaankaan ole valmiita algoritmeja ostettavissa tuunaamisen pohjaksi, mutta mitäs Suomesta löytyy jos ei koodareita?

Jos googlaat tuon FAMOUS2- konsortion niin huomaat että siinä on lähes kaikki Euroopan johtavat puolustusalan yritykset mukana eli osaamisen puutteeseen tämä hanke ei kaadu. Puhutaan kuitenkin tekniikasta joka on vaikeusasteeltaan ehkä henkilöauton luistoneston luokkaa.

Oonko mä ainoo, jonka päässä alkaa soida sellanen klusterfukkivaroitin, kun puhutaan kaksiosaisesta panssaroidusta tela-ajoneuvosta, joka on silloin tällöin runko-ohjattu ja toisinaan telaohjattu? Ja vaunuja pitäisi saada muutama sata kappaletta ja vielä halvalla?

Kieltämättä aina varoituskellot soi kun joku hanke on EU-jotain..mutta tuo toimintatapa on omaa spekulaatiotani joten suolan kanssa sekin...en vaan keksi muuta keinoa miten saisi tekan ominaisuudet yhdistettyä hyvään operatiiviseen liikkuvuuteen, 70km/h maantienopeuksineen, turvallisesti.

Nyt on kysymys, johon en jaksa alkaa kännykällä kirjoittamaan pitkää vastausta. Lyhyesti runko-ohjatun ajoneuvon ohjaus tapahtuu nivelellä ja tavallisen telavetoisen ohjaus tapahtuu vaikuttamalla telastojen pyörintänopeuteen. Ne ovat aivan eri järjestelmiä joita ei oikeen järkevästi saa yhdistettyä. Ajonvakautus kyllä on nivelohjattuun mahdollista toteuttaa, mutta miksi sellainen tehtäisiin, laite kun lähtee heti lapasesta vauhdissa jos järjestelmä vikaantuu. Vähän sama kun suunnittelisi käärmeen, joka ei luikertele. Perinteisellä telastolla saadaan kyllä ihan yhtä hyvä maastoliikkuvuus kuin tekalla.

Tässä ehdotuksessani on nimenomaan kyse noiden kahden ominaisuuden yhdistämisestä. Operatiivisilla siirtymillä esim. valtateillä tuo välinivel ei siis toteuttaisi ohjaustehtäviä lainkaan vaan olisi "lukittu" ja ohjaus toteutuisi neljän telapyörästön nopeutta säätämällä drive-by-wire eli tietokoneohjattuna. Hitailla nopeuksilla nivelohjaus.

Veikkaan että paras (tuskin halvin) ratkaisu ohjaamiseen on hybridijärjestelmä ja lukittava runko-ohjaus. Sähkömoottoreita teloissa pystyy ohjaamaan aika helposti.

Tämä olisi optimaalinen voimalinja esittämääni ohjausratkaisuun(ja kallis). ps. voi olla että tähän päädytään, EU-hankkeisiin kun on aina leivottuna aimo annos vihreyttä kuten tämänkin hankkeen määrittelystä voi lukea. Tosin dieselillähän se sähkövoimakone pyörii..

Niin, että kahden ohjausjärjestelmän lisäksi laitetaan kaksi voimayksikköä ja halpa massatuotantolaite piti olla. Saattaa olla, että tulee jotain muuta.

Jos päädytään dieselsähköiseen niin yksi sähkövoimakone+4 sähkömoottoria riittää.

 

[kimmo.j]

On se, pitäisi rakentaa yhteen vaunuun kaksi ohjausjärjestelmää.

Jos halutaan TeKa tyyppinen ajoneuvo, jolla on tietysti omat hyvä puolensa ja toki myös huonot puolensa, voidaan jättää se telojen nopeuden säätely pois.
Näin selvitäään yhdellä ohjausjärjestelmällä. Jos taas halutaan perinteinen telaajoneuvo, käytetään siihen soveltuvaa ohjausta.

 

[Mölkky]

Jos halutaan TeKa tyyppinen ajoneuvo, jolla on tietysti omat hyvä puolensa ja toki myös huonot puolensa, voidaan jättää se telojen nopeuden säätely pois.
Näin selvitäään yhdellä ohjausjärjestelmällä. Jos taas halutaan perinteinen telaajoneuvo, käytetään siihen soveltuvaa ohjausta.

Niiiiiiiin

 

[Pzgnrl]

Saa nähdä mitä Patria on keksinyt ällin korvaajaksi. Lieköhän juuri sellainen vaunu mitä taannoisessa opinnäytetyössä oli esillä? Siinä painoksi arvioitiin 18t, mikä on aikalailla painavampi älliin nähden, mutta höyhensarjaa länsimaiseen vaunukalustoon verrattuna. Halpa se tuskin on, ainakaan ensimmäiset sarjat.

Mitenköhän riittää Patrian tuotantokapasiteetti? Käsitykseni mukaan R&D-osasto on paljon isompi kuin kokoonpanolinja. Kapasiteetti on muutama kymmenen vaunua vuosittain. Kun lasketaan mukaan Pasit, ällit, tekat ja bemmit, korvattavaksi tulee jotain 500 kappaleen luokkaa oleva potti. Siinä voi hetken kestää.

 

[Kyylä]

Saa nähdä mitä Patria on keksinyt ällin korvaajaksi. Lieköhän juuri sellainen vaunu mitä taannoisessa opinnäytetyössä oli esillä? Siinä painoksi arvioitiin 18t, mikä on aikalailla painavampi älliin nähden, mutta höyhensarjaa länsimaiseen vaunukalustoon verrattuna. Halpa se tuskin on, ainakaan ensimmäiset sarjat.

Mitenköhän riittää Patrian tuotantokapasiteetti? Käsitykseni mukaan R&D-osasto on paljon isompi kuin kokoonpanolinja. Kapasiteetti on muutama kymmenen vaunua vuosittain. Kun lasketaan mukaan Pasit, ällit, tekat ja bemmit, korvattavaksi tulee jotain 500 kappaleen luokkaa oleva potti. Siinä voi hetken kestää.

Jos kalustoa minkäänlaisella kohtuullisella prosentilla korvataan, niin puhutaan kyllä reilusti yli tuhannesta ajoneuvosta. Aikajänne kymmenen vuoden luokkaa. Noin 10 kpl pitäisi saada nykerrettyä kuukaudessa.

 

[Pzgnrl]

Jos kalustoa minkäänlaisella kohtuullisella prosentilla korvataan, niin puhutaan kyllä reilusti yli tuhannesta ajoneuvosta. Aikajänne kymmenen vuoden luokkaa. Noin 10 kpl pitäisi saada nykerrettyä kuukaudessa.

Siihen ei P:n kapasiteetti luultavasti taivu. Yhden mallin kohdalta ehkä, mutta jos monta mallia (AMV, 6x6 ja ÄllinKorvaaja) pitää yrittää nykertää ulos, ei tule mitään.

 

[Kyylä]

Siihen ei P:n kapasiteetti luultavasti taivu. Yhden mallin kohdalta ehkä, mutta jos monta mallia (AMV, 6x6 ja ÄllinKorvaaja) pitää yrittää nykertää ulos, ei tule mitään.

Pitkä sopimus voisi mahdollistaa kokoonpanokapasiteetin kasvattamisen vaikkapa yhteistyötahon kautta.

 

[Mölkky]

Jos kalustoa minkäänlaisella kohtuullisella prosentilla korvataan, niin puhutaan kyllä reilusti yli tuhannesta ajoneuvosta. Aikajänne kymmenen vuoden luokkaa. Noin 10 kpl pitäisi saada nykerrettyä kuukaudessa.

Aikajänne on varmaankin luokkaa 15-20 -vuotta.

 

[TheRomanRuler]

Pitkä sopimus voisi mahdollistaa kokoonpanokapasiteetin kasvattamisen vaikkapa yhteistyötahon kautta.

Niin, Itä-Eurooppa on paikka jossa teknistä taitoa jonkin verran löytyy, mutta palkat eli hinnat ovat paljon halvemmat. Lisäksi siellä on motivaatiota maanpuolustukselle, eli parhaimmillaan voisi jopa saada jonkin valtion yhteistyökumppaniksi.

 

[Jukkis]

Nyt on kysymys, johon en jaksa alkaa kännykällä kirjoittamaan pitkää vastausta. Lyhyesti runko-ohjatun ajoneuvon ohjaus tapahtuu nivelellä ja tavallisen telavetoisen ohjaus tapahtuu vaikuttamalla telastojen pyörintänopeuteen. Ne ovat aivan eri järjestelmiä joita ei oikeen järkevästi saa yhdistettyä. Ajonvakautus kyllä on nivelohjattuun mahdollista toteuttaa, mutta miksi sellainen tehtäisiin, laite kun lähtee heti lapasesta vauhdissa jos järjestelmä vikaantuu. Vähän sama kun suunnittelisi käärmeen, joka ei luikertele. Perinteisellä telastolla saadaan kyllä ihan yhtä hyvä maastoliikkuvuus kuin tekalla.

No tämä lyhytkin vastaus oli aivan riittävä. Olemme siis eri mieltä ainoastaan tuosta ajonvakautuksen sopivuudesta nivelohjattuun ajoneuvoon. Samaa mieltä että Mt-Lb:n henkinen perillinen on parempi ratkaisu. Saadaan parempi skaala- ja huoltoetu kun korvataan molemmat yhdellä ajoneuvolla. Vanhat vielä poistuvat sopivan pitkän ajan kuluessa että yhden vuoden hankintakulut pysyvät siedettävinä.

 

[Kyylä]

Aikajänne on varmaankin luokkaa 15-20 -vuotta.

Suomen perushankinnat, joihin viittasin, ajoittuvat noin kymmenen vuoden jaksolle. Ihannetapauksessa tilauksia tulee tietysti muualta vielä pitkään sen jälkeenkin.

 

[Samovarius]

Niin, Itä-Eurooppa on paikka jossa teknistä taitoa jonkin verran löytyy, mutta palkat eli hinnat ovat paljon halvemmat. Lisäksi siellä on motivaatiota maanpuolustukselle, eli parhaimmillaan voisi jopa saada jonkin valtion yhteistyökumppaniksi.

Johan 6x6 on tuotannossa Latuaaniassa. Tosin PM varmaan poliittisista syistä haluaisi kotimaisen alihankkijan, mutta onkohan soveltuvaa olemassa? Sisu olisi tietysti luonteva, mutta siellä on sitten oma GTP tuotannossa, muut ajoneuvoalan yritykset taas tuottavat traktoreita, metsä- ja työkoneita. Tulee varmaan samat ongelmat volyymin kanssa eteen kuin itse Patrialla, ja vielä osaaminenkin pitäisi kehittää.

Varmaan olisi yksinkertaisempaa ulkoistaa komponenttien ja alikokoonpanojen tuotantoa ja hoitaa itse rungon hitsaaminen ja loppukokoonpano. Voisin kuvitella, että tilanne onkin näin.

 

[Kyylä]

Johan 6x6 on tuotannossa Latuaaniassa. Tosin PM varmaan poliittisista syistä haluaisi kotimaisen alihankkijan, mutta onkohan soveltuvaa olemassa? Sisu olisi tietysti luonteva, mutta siellä on sitten oma GTP tuotannossa, muut ajoneuvoalan yritykset taas tuottavat traktoreita, metsä- ja työkoneita. Tulee varmaan samat ongelmat volyymin kanssa eteen kuin itse Patrialla, ja vielä osaaminenkin pitäisi kehittää.

Varmaan olisi yksinkertaisempaa ulkoistaa komponenttien ja alikokoonpanojen tuotantoa ja hoitaa itse rungon hitsaaminen ja loppukokoonpano. Voisin kuvitella, että tilanne onkin näin.

Olemassa olevan kokoonpanolinjan skaalaaminen voi tosiaan olla helpompaa kuin kokonaan uuden luominen. Joku Ugin autotehdas tms. ei välttämättä ihan tällaiseen sopimusvalmistukseen taivu.

Mut odotetaan kuitenkin ensin josko Patrian kataloogiin ilmaantuisi jotain valmistettavaa

 

[Iso-Mursu]

Johan 6x6 on tuotannossa Latuaaniassa. Tosin PM varmaan poliittisista syistä haluaisi kotimaisen alihankkijan, mutta onkohan soveltuvaa olemassa? Sisu olisi tietysti luonteva, mutta siellä on sitten oma GTP tuotannossa, muut ajoneuvoalan yritykset taas tuottavat traktoreita, metsä- ja työkoneita. Tulee varmaan samat ongelmat volyymin kanssa eteen kuin itse Patrialla, ja vielä osaaminenkin pitäisi kehittää.

Varmaan olisi yksinkertaisempaa ulkoistaa komponenttien ja alikokoonpanojen tuotantoa ja hoitaa itse rungon hitsaaminen ja loppukokoonpano. Voisin kuvitella, että tilanne onkin näin.

Mikäs firma Suomessa tekikään tiekarhuja

 

[Huhta]

Olemassa olevan kokoonpanolinjan skaalaaminen voi tosiaan olla helpompaa kuin kokonaan uuden luominen. Joku Ugin autotehdas tms. ei välttämättä ihan tällaiseen sopimusvalmistukseen taivu.

Mut odotetaan kuitenkin ensin josko Patrian kataloogiin ilmaantuisi jotain valmistettavaa

Onko sulta mennyt ohi se Suomen 6X6 tilaus vai mihin viittaat?

Lisäys: Eipä ollutkaan, keskustelussa olikin se ihmehärveli-TEKA-korvaaja.

 

[Kyylä]

Onko sulta mennyt ohi se Suomen 6X6 tilaus vai mihin viittaat?

Lisäys: Eipä ollutkaan, keskustelussa olikin se ihmehärveli-TEKA-korvaaja.

Keskustelussa oli tosiaan koko setti, ei pelkkä 6x6.

 

[Huhta]

Jos kalustoa minkäänlaisella kohtuullisella prosentilla korvataan, niin puhutaan kyllä reilusti yli tuhannesta ajoneuvosta. Aikajänne kymmenen vuoden luokkaa. Noin 10 kpl pitäisi saada nykerrettyä kuukaudessa.

Tuliko Pasit ja Nasut aikanaan samalta valmistajalta ja mikäköhän oli valmistuksen huipputahti?

 

[PM]

Runko-ohjaus ja nopea sellanen laite lähtee lapasesta Ari Vataseltakin, jos ei sitten ole keksitty jotain mistä en tiedä. Se on mahdollista, mutta vahva epäily siihen. Fysiikan lakeja on paha muuttaa.

Bensa Nasu kulkee maantiellä ja tasaisella 65 km/h.

Maantiellä nopeus kohoaa parhaimmillaan 65 kilometriin tunnissa.

https://moottori.fi/matkailu/jutut/maastoajoelamys-nasu-vakevatehoinen-uimamaisteri-kumiteloilla/

Eräs kaverini oli teka-kuljettaja varusmiehenä. Kertoi saaneensa mittariin bensa Nasulla suuren lukeman alamäessä, muistaakseni 90 km/h. Siitä huolimatta laite ei lähtenyt lapasesta. Toki hän oli taitava kuljettaja, mutta ei varsinaisesti harrastanut rallia.

Diesel Nasun kyydissä olleena siinäkin maantienopeus on huomattavasti korkeampi kuin mainittu 40 km/h eikä kuskeilla tuntunut olevan vaikeuksia hallinnan kanssa.

Nivelohjatuilla kuormaajillakin on ajettu kovia nopeuksia osamuutosten jälkeen. Nivelohjaus toimii samalla tavalla kuin suurimmassa osassa uudempia traktoreita oleva hydrostaattinen ohjaus. Ratti pyörittää orbitol -venttiiliä joka ohjaa hydraulinestettä sylintereille yksikössä tai monikossa. Orbitol ohjaus oli jopa jossakin aikaisessa Proto Sisun (tai Masin) versiossa.

Myös nivelohjatulle Archerille luvataan huippunopeudeksi 70 km/h.

 

[Mölkky]

Suomen perushankinnat, joihin viittasin, ajoittuvat noin kymmenen vuoden jaksolle. Ihannetapauksessa tilauksia tulee tietysti muualta vielä pitkään sen jälkeenkin.

Mistä tuo tieto on peräisin? 2023 eteenpäin GTP ja 6x6, telakaluston korvaajan tavoiteaikataulu on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 2026 eteenpäin, jolloin nykyistä teka-kalustoa aletaan poistamaan. Ällien osalta ei yhtäkkiä tule mieleen mihin asti käyttöikää riittää. Oli miten oli, en usko tuota projektia kymmenessä vuodessa vietävän läpi.

 

[Kyylä]

Mistä tuo tieto on peräisin? 2023 eteenpäin GTP ja 6x6, telakaluston korvaajan tavoiteaikataulu on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 2026 eteenpäin, jolloin nykyistä teka-kalustoa aletaan poistamaan. Ällien osalta ei yhtäkkiä tule mieleen mihin asti käyttöikää riittää. Oli miten oli, en usko tuota projektia kymmenessä vuodessa vietävän läpi.

Siitä että nyt aloitetaan ja noin 2035 pitäisi olla maavoimien uusi kärki olemassa. Uudet ajoneuvot tulevat sille kärjelle. Samoina vuosina pitäisi olla kalustettuna myös ps-joukkojen seuraava sukupolvi. Noin kymmenestä vuodesta puhutaan tärkeimpien joukkojen osalta. Tuotanto voisi pyöriä täysiä 2025 mennessä ja siitä kymmenisen vuotta eteenpäin oltaisiin ensimmäisessä välietapissa.