Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ohjesääntötasolla ainakin kummittelevat jääkärijoukkojen kalustona. Kun taisteluosastoja jumpattiin pystyyn, niin muistaakseni esillä olleista tyypeistä oli traktorikuljetteinen TSTOS. Lähde: jääkärijoukkueen ja ryhmän käsikirja.
 

Liitteet

  • 1687121281617.png
    1687121281617.png
    318 KB · Luettu: 78
Ei kyse ole siitä, että olisin käsittänyt kyseen olevan Pasien korvaamisesta, vaan että saadaanko panssarikontilla sellaista hyötyä, mitä siihen sidottava pääoma edellyttää. On se mahdollista, mutta olen skeptinen.

Tuo asia on tosiaan iso kysymysmerkki. Joukkohan jämähtää helposti paikalleen ottaessaan sirpalekuuron niskaansa, kun ajoneuvotekniikka vaurioituu/tuhoutuu, vaikka miehistötappiot jäisivät vähäisiksi. Näin ollen suojauksen positiivinen arvo sotilaallisessa mielessä rajautuisi lähinnä sen taisteluhenkeä kasvattavaan vaikutukseen. Negatiivisia taas olisivat ajoneuvojen lisääntyvä paino (sitä myöten heikentynyt maastoliikkuvuus ja lisääntynyt huoltorasite) sekä rahallinen investointi.

Toisaalta jos kontti maksaa esim. 60 000 euroa ja nuorehkon reserviläisen arvo on vaikkapa 6 miljoonaa euroa, niin keskimäärin yhden kontin sadasta pitää pelastaa yhden taistelijan henki ja investointi on jo maksanut itsensä takaisin. Toki tämä on valtion talouden kannalta tehtävää tarkastelua.
 
Tuo asia on tosiaan iso kysymysmerkki. Joukkohan jämähtää helposti paikalleen ottaessaan sirpalekuuron niskaansa, kun ajoneuvotekniikka vaurioituu/tuhoutuu, vaikka miehistötappiot jäisivät vähäisiksi. Näin ollen suojauksen positiivinen arvo sotilaallisessa mielessä rajautuisi lähinnä sen taisteluhenkeä kasvattavaan vaikutukseen. Negatiivisia taas olisivat ajoneuvojen lisääntyvä paino (sitä myöten heikentynyt maastoliikkuvuus ja lisääntynyt huoltorasite) sekä rahallinen investointi.

Toisaalta jos kontti maksaa esim. 60 000 euroa ja nuorehkon reserviläisen arvo on vaikkapa 6 miljoonaa euroa, niin keskimäärin yhden kontin sadasta pitää pelastaa yhden taistelijan henki ja investointi on jo maksanut itsensä takaisin. Toki tämä on valtion talouden kannalta tehtävää tarkastelua.

Niin, tämä tunnetaan tunnetusti taloustieteessä nimellä vaihtoehtoiskustannukset. Sotilaallisesti suojauksen arvo on kyllä paljon suurempi, kuin pelkkä henkinen vaikutus, sillä se säästää koulutettujen ja varustettujen sotilaiden henkiä, jotka voivat osallistua toiseen taistelutoimeen vaikka ajuneuvo tuhoutuisi matkalla ensisijaiseen.

Kyse onkin siitä, että voiko sen sanotaan tuo 60 000 euroa käyttää johonkin hyödyllisempään? Kasvaako yksikön toimintakyky (ja samalla mahdollisuus välttää tappioita) enemmän vaikkapa investoimalla sama summa ryhmää kohti henkilökohtaisiin suojavarusteisiin, panssarintorjuntaan tai pimeänäkölaitteisiin? Ainakin sellainen on nykypäivänä vallitseva suuntaus. Muutenkin tuo konttihomma kaipaisi sanotaanko vähän lihaa luiden ympärilleen ollakseen realistinen vaihtoehto.

Itse kallistuisin sille kannalle, että se 60 000 euroa olisi paremmassa käytössä muussa varustuksessa. Näen koukkulava-autojen suurimman hyödyn olevan logistiikassa, ja noita ad hoc-panssarointeja varmasti tehdään mikäli tuuletin-kakka-relaatiot lämpenevät äkisti. Ne varmaankin ajavat saman asian, mutta niiden investointikustannukset eivät ole pois rauhanaikana tehtävistä hankinnoista. Tällä voi olla yllättävän suuri merkitys, Ukrainan sota on ihan hyvä esimerkki siitä, miten sitä modernia high-tech -kamaa kuluu ja paljon, eikä sitä pieraista noin vain lisää, vaan se on hankittava hyvissä ajoin. Sensijaan rautakauppakamalla ei ole tällaisia rajoitteita, joten oon taipuvainen suosimaan sen "älykaman" hankintaa rajallisilla rauhanajan resursseilla.

Tietysti asioistahan on mahdollista tehdä kompromissi. Panssarikontin ja ohjaamon suojalevypaketin voi suunnitella teollisuustukena, mutta (suur)hankintoja voidaan lykätä. Tyhmää rautaa nimittäin saadaan tehtailta suhteellisen nopeastikin, varsinkin jos piirustukset ja tuotantosuunnitelmat ovat valmiita.
 
Sen vielä voisi mainita, että ei se koukkulava tietenkään ole pakollinen. Kyllä sen henkilöstömodulin voi samalla tavalla yhdistää melkeinpä mihin tahansa muuhun kuorma-autoon jossa on lava ja riittävä kantavuus.
 
Niin, tämä tunnetaan tunnetusti taloustieteessä nimellä vaihtoehtoiskustannukset. Sotilaallisesti suojauksen arvo on kyllä paljon suurempi, kuin pelkkä henkinen vaikutus, sillä se säästää koulutettujen ja varustettujen sotilaiden henkiä, jotka voivat osallistua toiseen taistelutoimeen vaikka ajuneuvo tuhoutuisi matkalla ensisijaiseen.

Reservillä on reippaasti kokoa ja taistelijoiden tuotantotahti on osapuilleen 20 000 vuodessa. Homma ei kaadu rivimiesten puutteeseen, ei varsinkaan, kun rivimiesten merkitys vähenee kaiken aikaa (esim. logistiikkaketjun koneellistuminen ja miesvoimaintensiivisten asejärjestelmien katoaminen).

Mutta ei tuo edelleenkään ole mikään ratkaisu. Jos tarkoitus on nostaa suorituskykyä se ratkaisu ei ole traktorit ja kevytsirpalesuojalevyt. Miksi sijoittaa euroakaan suojaan jos suorituskyky ei lisäänny? Miehistä meillä ei tule ensin pula, eikä niiden suojaaminen varsinkaan missään takalinjoilla ole mikään prioriteetti. Pula on ja tulee olemaan vihollisen modernin tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykynevistä joukoista. Korostan sanaa joukko. Näiden varustaminen on maavoimille kriittistä tulevaisuudessa tulevaisuuden sodankuvassa ja siksi poikkeuksellisesti uskon tässä määrän laatuun ts. halpaan ja riittävän hyvään.
 
Reservillä on reippaasti kokoa ja taistelijoiden tuotantotahti on osapuilleen 20 000 vuodessa. Homma ei kaadu rivimiesten puutteeseen, ei varsinkaan, kun rivimiesten merkitys vähenee kaiken aikaa (esim. logistiikkaketjun koneellistuminen ja miesvoimaintensiivisten asejärjestelmien katoaminen).

Meillä on ikäluokat pienentyneet nyt 30 vuoden ajan, joten mikäli touhua on tarkoitus jatkaa Douglas Haigin doktriinilla, voidaan ihan hyvällä syyllä kysyä, että onko PV:n tarkoitus toimia kansakunnan säilyttämiseksi vai tuhoamiseksi?

Panssarikontti kuorma-auton päällä ei välttämättä tuo juuri ollenkaan lisää kykyä sille joukolle hyökätä, mutta sama määrä rahaa muuhun varustukseen voi hyvinkin sitä tehdä - tätä varmaan myös toveri @CV9030FIN on tarkoittanut?
 
Tarkoitin peruslaatuista terästä jota on yleisesti saatavilla. Jos käytetään pehmeämpää, kuten S355J2 jonka HB arvo on vain luokkaa 200, silloin sitä tarvitaan reilusti paksummin kuin varsinaista panssariterästä. Tokihan järkevintä olisi valmistaa nuo aikanaan kunnon tavarasta.
S355:sta en tosiaan käyttäisi ballistiseen suojaukseen. Ramor, Armox, ad hoc Hardox. Ainoa mihin voisin perusrakenneterästä käyttää, on miinasuojaan, esimerkiksi kennorakenteisena uumien materiaalina vs pintalevyt, jotta uumalle saadaan tarpeeksi plastista kapasiteettia. Mutta sekin on tapauskohtaista, ja vaatisi laskentaa.

Kannattaa tutustua MiKu-ketjun materiaaleihin, joita herrat @ERAkko , @Samovarius , @Huhta ja monet muut ovat linkanneet kyseiseen ketjuun. Esimerkiksi Paul J. Hazellin Armour: Materials, Theory and Design. Käytännössä, koska seinämävahvuus on pienempi kuin alkuun ajattelemasi 20 mm, niin myös levykenttien lommahdus pitkittäis- ja poikittaissuunnissa pitää huomioida sopivin jäykistein.

Itse huomasin Mikua suunnitellessani, että on paljon asiaa, jota ei ole tullut edes ajateltua. Välillä se kävi ihan työstä.
En edelleenkään pidä sellaista tuotetta juuri muuna, kuin parempana kuin ei mitään. Tolleen vertailun vuoksi, neukkujen BTR-152 on aikalailla kuvattu ajoneuvo, mutta paljon näppärämpi versio: se on yksinkertaisesti panssarikuorella vuorattu 6x6 kuorma-auto. Sitä pidettiin kuitenkin vanhentuneena jo 1960-luvulla, ja vaikka amerikkalaiset tekivät vähän vastaavia ad hoc-tykkirekkoja Vietnamissa, ne olivat kuitenkin juuri sitä ad hocia: lähinnä parempi kuin ei mitään.
En nyt pitäisi BTR-152:sta minään ad hocina amerikkalaisten Vietnamin tykkirekkojen tapaan. Vai onko Senator myöskin ad hoc? Sehän on panssarikori kasattuna 4x4:n kuorma-auton rungolle. BTR-152:sta tuotettiin ihan tehdastyönä, tykkirekkoja paikallisilla varikoilla hitsailemalla levyjä koreihin kiinni ja tekemällä hiekkasäkkihäkkejä.
 
Mitä täällä taas horistaan, on tainnut helle pehmittää päät. Vois vaikka jatkaa huumorisivuilla konttijuttuja. Tuollaisia ei todellakaan tarvita, jos tarvittaisiin niitä olis jo. Mistä ihmeestä nämä ideat sikiää.
 
Mitä täällä taas horistaan, on tainnut helle pehmittää päät. Vois vaikka jatkaa huumorisivuilla konttijuttuja. Tuollaisia ei todellakaan tarvita, jos tarvittaisiin niitä olis jo. Mistä ihmeestä nämä ideat sikiää.

Eiköhän niitä ajattelevilla ihmisillä tule kuin luonnostaan.

Joskus hyvät ideat kuulostaa alkujaan typeriltä. Jos haluaa, että jotain uusia ideoita syntyy niin niitä typeriäkin ideoita pitää kestää.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän niitä ajattelevilla ihmisillä tule kuin luonnostaan.

Joskus hyvät ideat kuulostaa alkujaan typeriltä. Jos haluaa, että jotain uusia ideoita syntyy niin niitä typeriäkin ideoita pitää kestää.
Tämä ei kyllä hyväksi muutu vaikka kullittais ne kontit. Muutoin olet kyllä oikeassa tuosta ideoinnista.
 
Mikä muuten on syynä, ettei BTR:ien tyyppinen vääntösauvajousitus saanut enempää vastakaikua pyöräpuolella?
 
En nyt pitäisi BTR-152:sta minään ad hocina amerikkalaisten Vietnamin tykkirekkojen tapaan. Vai onko Senator myöskin ad hoc? Sehän on panssarikori kasattuna 4x4:n kuorma-auton rungolle. BTR-152:sta tuotettiin ihan tehdastyönä, tykkirekkoja paikallisilla varikoilla hitsailemalla levyjä koreihin kiinni ja tekemällä hiekkasäkkihäkkejä.

En tarkoittanut sen oleva ad hoc, vaan että sellainen ajoneuvo ad hocista parhaimmillaan voi tulla, eli tavallinen kuorma-auto panssarikorilla. Parempi kuin ei mitään, muttei hyvä. Juuri siksihän se korvattiinkin ensilinjan käytössä suht pian.

Tosin kieltämättä BTR-152:n tapauksessa asiaan on voinut vaikuttaa ihan se WW2 aikainen bensiinimoottorinen ZiS-alusta, joka ei varmasti ollut mitenkään priimaa.
 
Meillä on ikäluokat pienentyneet nyt 30 vuoden ajan, joten mikäli touhua on tarkoitus jatkaa Douglas Haigin doktriinilla, voidaan ihan hyvällä syyllä kysyä, että onko PV:n tarkoitus toimia kansakunnan säilyttämiseksi vai tuhoamiseksi?

Panssarikontti kuorma-auton päällä ei välttämättä tuo juuri ollenkaan lisää kykyä sille joukolle hyökätä, mutta sama määrä rahaa muuhun varustukseen voi hyvinkin sitä tehdä - tätä varmaan myös toveri @CV9030FIN on tarkoittanut?

En ihan pysy kärryillä ajatuksenjuoksusi kanssa. Ensimmäisessä kappaleessa pidät tärkeänä miestappioiden välttämistä. Jälkimmäisessä kappaleessa taas olet sitä mieltä, että hyvä tulee, kun ostetaan traktorinlavajoukoille Tadiranin radiot tms. suojattujen ajoneuvojen sijaan ja laitetaan hyökkäämään vihollisen terässateeseen painopisteessä. Siinähän sitä vasta raatoa tulee, kun ilman tulivoimaa ja ilman suojaa lähdetään hyökkäämään!

Itse kyllä tulkitsen tuon CV:n "vihollisen modernin tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykenevän joukon" viittaavaan johonkin aivan muuhun kuin siihen, mitä osaa takalinjan joukkojen varustuksessa pitäisi kohentaa ensimmäisenä. Traktori-hirvi-prikaatista ei koskaan tule tulivaikutuksen alla painopisteessä hyökkäämään kykenevää. Sellaiseen vaaditaan mekanisoitu joukko kaikkine nykyaikaisine hilppeineen (viesti, tiedustelu, liikkuvuus, tulivoima, suoja jne.) - tulkitsen kirjoituksessa haetun näiden joukkojen määrän/laadun kasvattamista.
 
En ihan pysy kärryillä ajatuksenjuoksusi kanssa. Ensimmäisessä kappaleessa pidät tärkeänä miestappioiden välttämistä. Jälkimmäisessä kappaleessa taas olet sitä mieltä, että hyvä tulee, kun ostetaan traktorinlavajoukoille Tadiranin radiot tms. suojattujen ajoneuvojen sijaan ja laitetaan hyökkäämään vihollisen terässateeseen painopisteessä. Siinähän sitä vasta raatoa tulee, kun ilman tulivoimaa ja ilman suojaa lähdetään hyökkäämään!
Taitaa olla ylitulkintaa, koska viittaan koko ajan siihen, että millainen varustus auttaa välttämään tappioita eniten. Kyse on siis edelleen oikeastaan vaihtoehtoiskustannuksista, ja siitä, että onko panssarikontti kannattava ja hyödyllinen investointi. Itelleni tulee sen verran epätoivoisen oloinen tuoksu ajatuksesta, että pohdin ihan tosissani, että olisivatko tappiot vähäisempiä hankkimalla sen sijaan vaikkapa kattava pimeätaistelukyky ja käymällä vihollisen kimppuun tälle selvästi epäedullisemmissa olosuhteissa.
 
Taitaa olla ylitulkintaa, koska viittaan koko ajan siihen, että millainen varustus auttaa välttämään tappioita eniten. Kyse on siis edelleen oikeastaan vaihtoehtoiskustannuksista, ja siitä, että onko panssarikontti kannattava ja hyödyllinen investointi. Itelleni tulee sen verran epätoivoisen oloinen tuoksu ajatuksesta, että pohdin ihan tosissani, että olisivatko tappiot vähäisempiä hankkimalla sen sijaan vaikkapa kattava pimeätaistelukyky ja käymällä vihollisen kimppuun tälle selvästi epäedullisemmissa olosuhteissa.

Suurin hyöty varmaan saavutetaan unohtamalla hyökkäystaistelu ja keskittymällä puolustuksellisiin operaatioihin? Pimeätähtäin konekiväärin päälle, jottei mobikit rynni juoksuhautaan ykkössukupolven kiinalaiset valonvahvistimet silmillä ja teurasta pistintaistelussa. Kessejä sen verran laajaan jakoon, että jokaista asemiin vyöryvää vaunua pystytään ampumaan useampaan kertaan. Sirpalesuojaa jokaiselle kiväärimiehelle, jotta voidaan ottaa tykistöisku asemiin tuhoutumatta kokonaan. Ja niin pois päin.
 
En tarkoittanut sen oleva ad hoc, vaan että sellainen ajoneuvo ad hocista parhaimmillaan voi tulla, eli tavallinen kuorma-auto panssarikorilla. Parempi kuin ei mitään, muttei hyvä. Juuri siksihän se korvattiinkin ensilinjan käytössä suht pian.

Tosin kieltämättä BTR-152:n tapauksessa asiaan on voinut vaikuttaa ihan se WW2 aikainen bensiinimoottorinen ZiS-alusta, joka ei varmasti ollut mitenkään priimaa.
Wikin mukaan tehopainosuhde oli noin 10 hv/tonni, joten moottori tosiaan vaikuttaa hyvin alimitoitetulta. Tuo oli ongelma muutenkin, kevyitä ja tehokkaita vaunumoottoreita ei ollut, joten yritettiin saada patarautamoottoreista irti tarvittavia tehoja.

Esim. BTR-50:n V6 moottori 240 hepalla 1800 RPM olisi ollut paljon parempi valinta kuin ZILin 110 hv:n 3000 RPM -moottori. Mutta 152 suunniteltiin jo 1946-49, joten eivät suunnittelijat voineet nähdä tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä muuten on syynä, ettei BTR:ien tyyppinen vääntösauvajousitus saanut enempää vastakaikua pyöräpuolella?
Esimerkiksi 6x6:n alarunkoon olisi voinut erittäin hyvin saada vääntösauvan BTR:n tyyliin:

1687257388260.png
 
Jotta asiat olisvat mahdollisimman yksinkertaisia, BRT-50:n ja mm. PT-76:n moottori on kyllä rivikuutonen, mutta sen tyyppinimi on V-6 eli kyrillisillä aakkosilla jokseenkin B-6. Vastaavasti T-34/54/72 jne pääkone on 12-sylinterinen V-kone mutta tyyppinimeltään V-2. Tämä on jo toisen asteen Maskirovkaa.
 
Back
Top