Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
ZSSW-30 jota suunnittelevat hankkivansa 2000kpl on siis tuo vaunun torni, joita myös Rosomakeihin/AMV aikovat istuttaa. Eli että osa 2000 tornista voi mennä uusiin ja vanhoihin Rosomakeihin.
Ah, aivan. Toisaalta Puolalla on vielä 800 BMP-1:stä käytössä, jotka täytyy korvata jossain vaiheessa.
 
Täytyy sanoa, että en tiedä. Tiskin alta olen kuullut muita huhuja, mutta en vielä kommentoi sitä.

Tähänkö se Israelin PV:n komentajan vierailu liittyikin, että Nameria tulossa? :love:

No, ehkä korealaisten K21 on kuitenkin parempi arvaus... tai uusin CV90 yhteishankintana Ruotsin kanssa.
 
Kannattaisiko tutkia sähköavusteisuus PV polkupyöriin.

No ei helvetissä. Polkupyöräprikaatit on mennyttä aikaa eikä se varusmiestenkään kuntoa nosta, jos kasarmilta ajellaan ampumaradalle sähköpyörällä...
 
Tiedustelijoilla sähköinen mp voisi olla kova sana.

Aiemmin oli puhe polkupyöristä. Moottoripyörä on kenties hieman eri asia (nopeus, teho, kantama jne.). (Toki polkupyörässä varmaan on omat etunsa kv-erikoisoperaatioissa, kun hätätilanteessa voi jatkaa polkemista sähkön loppuessa...)

Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus. PV:n omat moottoripyörät sähköisiksi? Vaihteeton, hiljainen, vähähuoltoinen (akun elinikä ei ehkä riitä pyörän eliniäksi?)... Lataus voi tosin tuottaa jotain ongelmia pidemmillä matkoilla, vaikka käytettäisiin vaihtoakkuja, mutta kaipa sen pyörän saa tarvittaessa nostettua kuormurin lavalle.
 
Miksi ei erilaisten partioiden käyttöön. kulkee pienemmillä poluilla ja ääneti. Ja sähkön loputtua matka jatkuu ja selvästi pyörä vs jalan pyörällä pidemmälle. Ehkä hieman lisää kantokykyä.

Mitä tarkoitat "pienemmillä poluilla"?

Itse ajattelisin, että juuri mikään partio ei liiku niin kaukana pääjoukosta, ettäkö polkemistarvetta ilmenisi versus täysi tankki/akku mönkijässä/moottoripyörässä. Jos taas ollaan jossakin linjojen takana, niin silloin kannattanee ylipäätään välttää kaikenlaista tiestöä, joka vie jostakin jonnekin. Ne reitit asetetaan varmasti valvonnan alle ensimmäisenä, jahka vihollisen puolisotilaalliset joukot saapuvat vakauttamaan aluetta ja kiusaamaan sissejä.

Noin muutoin näkisin yleiskäytössä ennemmin nelipyöräisiä kuin kaksipyöräisiä ajokkeja. Helpompi opittava eikä kokematonkaan käyttäjä niin helposti telo itseään. Bonuksena mahdollisuus myös sääsuojaan, jos ollaan valmiita menemään kaksipyöräisistä ja pikkumönkkäreistä traktorimönkijään ja Hiluxiin.
 
Noin muutoin näkisin yleiskäytössä ennemmin nelipyöräisiä kuin kaksipyöräisiä ajokkeja. Helpompi opittava eikä kokematonkaan käyttäjä niin helposti telo itseään.
Jos puhutaan mönkkäristä vs moottoripyörästä maastossa, niin käsittääkseni tilastojen mukaan mönkkäri on huomattavasti vaarallisempi laite kuin enduropyörä. Mönkkäri vaikuttaa vakaalta ja huijaa kokematonta, mutta on suhteellisen korkea ja kapea. Yleisimpiä onnettomuuksia taitavat olla se, että mennään katon kautta ympäri mutkassa, tai kiivetessä vaikkapa ojaa. Mönkkärissä on kuitenkin sen verta massaa, että jos niskan päälle tulee kaikki, neliraajahalvaus lienee minimi.
 
Jos puhutaan mönkkäristä vs moottoripyörästä maastossa, niin käsittääkseni tilastojen mukaan mönkkäri on huomattavasti vaarallisempi laite kuin enduropyörä. Mönkkäri vaikuttaa vakaalta ja huijaa kokematonta, mutta on suhteellisen korkea ja kapea. Yleisimpiä onnettomuuksia taitavat olla se, että mennään katon kautta ympäri mutkassa, tai kiivetessä vaikkapa ojaa. Mönkkärissä on kuitenkin sen verta massaa, että jos niskan päälle tulee kaikki, neliraajahalvaus lienee minimi.
Tyypillinen tapaturmainen liikennekuolema on 40-50-vuotias mies joka kaataa mönkijän päälleen. Joskus kännissä ja joskus ei.

Mitä sähköfillariin tulee niin sille on helppo keksiä paljonkin sotilaskäyttöä vaikkapa tiedustelun puolella.
 
Radio Kipinän podcast.ssa joitakin vuosia sitten oli haastateltavana sen aikainen Utin pataljoonan komentaja. Hän mainitsi tulevaisuuden kehityskohteina sähköavusteiset maastopyörät erikoisjoukkojen nopean ja äänettömän siirtymämenetelmän vaihtoehtona.
Itse veikkaisin tällaisia olevan jo käytössä.
 
Jos puhutaan mönkkäristä vs moottoripyörästä maastossa, niin käsittääkseni tilastojen mukaan mönkkäri on huomattavasti vaarallisempi laite kuin enduropyörä. Mönkkäri vaikuttaa vakaalta ja huijaa kokematonta, mutta on suhteellisen korkea ja kapea. Yleisimpiä onnettomuuksia taitavat olla se, että mennään katon kautta ympäri mutkassa, tai kiivetessä vaikkapa ojaa. Mönkkärissä on kuitenkin sen verta massaa, että jos niskan päälle tulee kaikki, neliraajahalvaus lienee minimi.

Olisiko kyseessä tilastoharha? Vrt. turistit menevät mönkijäsafarille, mutta kuinka moni lähtee endurosafarille? Mönkijä löytyy jokaisen itseään kunnioittavan metsänomistajan ja maanviljelijän tallista, mutta moniko omistaa enduropyörän? Uskon, että mönkijällä ajeleminen maastossa on yleisempää kuin enduropyörällä ajaminen maastossa. Lisäksi väitän, että enduropyörällä on keskimäärin kokeneempi kuljettaja kuin mönkijällä.

Siinä olet varmasti oikeassa, että kun sitten sattuu, niin mönkijällä sattuu enemmän. Mutta noin yleisesti ottaen ei näytä kovin pahalta, esim. kuoleman todennäköisyys on "vain" puolitoistakertainen verrattuna maastomoottoripyörään (ORMC, off-road motorcycle). (Mönkijäonnettomuuksia oli toki kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin maastomoottoripyöräonnettomuuksia.)

Results: A total of 34,457 patients met inclusion criteria, of whom, 24,582 were ATV patients and 9875 were ORMC patients. ATV patients had 51% higher risk-adjusted odds of death (OR 1.51; 95% CI 1.03-2.20), 55% higher risk-adjusted odds of being admitted to an ICU (OR 1.55; 95% CI 1.42-1.70), and 42% higher risk-adjusted odds of being placed on a ventilator (OR 1.42, 95% CI 1.17-1.72) compared to ORMC crash victims.


Tilastojen valossa USA:ssa on mönkijän omistajia karkeasti kaksi kolmasosaa moottoripyörien omistajien määrästä. Siis kaikkien moottoripyörien, myös Harrikoiden ym. maastoajoon täysin soveltumattomien. Uskon myös, että maastoajoon kelpoisillakin pyörillä ajetaan huomattava osuus kilometreistä tiestöllä, siinä missä mönkijöiden tiekäyttö lienee vähäisempää. Eli se aiempi mönkijäonnettomuuksien suurempi lukumäärä ei vaikuta lopulta niin suurelta.


Kyllä mä luulen, että kaksipyöräisellä on ainakin helpompi olla maassa kyljellään kypärä paskottuna ja jokin paikka vähän kipeänä. Se ei ehkä mielikuvatasolla vastaa aiemmin mainitsemaani itsensä telomista, jos/kun selvitään ihon desinfioinnilla ja/tai Buranalla, mutta se on silti tehtävän suorittamista haittaava onnettomuus. Taisteluvarustus ja mahdollinen lisäromu selässä ei myöskään helpota kaksipyöräisellä tasapainoilua.
 
Back
Top