Miehistön kuljetus

Kannattaa huomata, että mönkijäähän saa ajaa käsittääkseni hyvin monessa maassa tavallisella B-luokan ajokortilla, mutta moottoripyörä vaatii lainsäätäjien kusipäisyyden takia oman korttinsa. Em. tekijä vaikuttanee selvästi vehkeitten yleisyyteen.
 
Kannattaa huomata, että mönkijäähän saa ajaa käsittääkseni hyvin monessa maassa tavallisella B-luokan ajokortilla, mutta moottoripyörä vaatii lainsäätäjien kusipäisyyden takia oman korttinsa. Em. tekijä vaikuttanee selvästi vehkeitten yleisyyteen.
Minusta taas kaksipyöräisten kortti on suorastaan erinomainen ajatus. Samoin se ettei sitä enää saa kaupan päälle kun ajaa B-kortin. Prätkähommat ovat ihan oma lukunsa.
 
Aiemmin oli puhe polkupyöristä. Moottoripyörä on kenties hieman eri asia (nopeus, teho, kantama jne.). (Toki polkupyörässä varmaan on omat etunsa kv-erikoisoperaatioissa, kun hätätilanteessa voi jatkaa polkemista sähkön loppuessa...)

Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus. PV:n omat moottoripyörät sähköisiksi? Vaihteeton, hiljainen, vähähuoltoinen (akun elinikä ei ehkä riitä pyörän eliniäksi?)... Lataus voi tosin tuottaa jotain ongelmia pidemmillä matkoilla, vaikka käytettäisiin vaihtoakkuja, mutta kaipa sen pyörän saa tarvittaessa nostettua kuormurin lavalle.
Tuttava hankki sähköisen ja katulaillisen enduron nurkka-ajeluun. Kantama on 60km ja akku vaihdettavissa. Ainakin omana inttiaikana aggrekaatit jauhoi virtaa komentopisteillä jatkuvasti, joten akun vaihto täyteen olisi triviaalinen juttu. Tositilanteessa lähetti ei ajaisi kovin pitkiä matkoja, joten tuo 60km riittäisi kyllä. Akkuja voi myös ladata missä tahansa polttomoottoriajoneuvossa ajon yhteydessä.

Ajaminen sähköisellä kaksipyöräsellä on naurettavan helppoa, kun vaihteita ei ole ja kaikki hallintalaitteet ovat tangossa, kuten polkupyörissä.
 
Tuttava hankki sähköisen ja katulaillisen enduron nurkka-ajeluun. Kantama on 60km ja akku vaihdettavissa. Ainakin omana inttiaikana aggrekaatit jauhoi virtaa komentopisteillä jatkuvasti, joten akun vaihto täyteen olisi triviaalinen juttu. Tositilanteessa lähetti ei ajaisi kovin pitkiä matkoja, joten tuo 60km riittäisi kyllä. Akkuja voi myös ladata missä tahansa polttomoottoriajoneuvossa ajon yhteydessä.

Ajaminen sähköisellä kaksipyöräsellä on naurettavan helppoa, kun vaihteita ei ole ja kaikki hallintalaitteet ovat tangossa, kuten polkupyörissä.

Ajattelin lähinnä pidempää moottorimarssia puolen Suomen halki. Silloinhan pitäisi vähintään pysähtyä vaihtamaan se akku eikä voisi ajaa yhtä soittoa, vaikka kyse lieneekin minuutin hommasta. Mutta kuten todettua, ehkä noilla pitkillä marsseilla pyörä nostetaan ennemmin huollon kuorma-auton lavalle tai köytetään Pasin katolle.

Muuten, paljonko sotilasajoneuvoista saa yleensä virtaa ulos? Riippuu tietysti ajoneuvosta, mutta nuo Pasit ja maastokuorma-autot? (Kotimainen voi olla turvaluokiteltua, mutta ulkomaisista vastineista varmaan löytyy tietoa.) Mistään Land Cruiserin tai otto-Scanian tupakansytytinliitännästähän noita akkuja ei varmaan latailla tai ainakin se on tuhottoman hidasta puuhaa.
 
En ole koskaan ajanut kuorma-autolla jossa muistaisin olleen mitään erityistä sähkövirran ulosottoa, ei edes porakaivohommissa (sähköt tuotettiin aggregaatilla, jos verkkovirtaa ei ollut saatavilla). Uudemmassa kalustossa voi toki olla, sähkölaitteiden määrä on jo pitkään ollut kasvava. Silloinkin lataaminen yleensä edellyttää moottorin olemista käynnissä.

Mitäään järkeä jossain 300 km pyörämarssissa ei ole, oli vehkeessä sähkö tai ei. Se on niitä valamarssirituaaleja, pyörällä kuljettavat matkat ovat nykyään ehkä jokusen kymmenen km korkeintaan, ja sekin on omien hallitsemalla alueella, mä epäilen. Polkupyörällä liikkuva osasto on lähinnä nopeammin, mutta tieuria pitkin etenevä jalkaosasto, ei sellaisella ole kykyä mihinkään kovin monimutkaisiin operaatioihin ainakaan etäällä tukikohdasta, ja yllätettynä se on aika yksin. Joku tiedustelija tietysti voi joutuakin liikkumaan sen ulkopuolella, mutta kun moottoriajoneuvoja on nykyään niin paljon saatavilla (onkohan PV:llä itselläänkin about sama määrä moottoriajoneuvoja kuin koko maassa oli viime sodassa?) ja tieverkosto kattava, ei ole oikein järkeä sotkea jollain jv-komppanialla kahta päivää ja tulla perille hengästyneenä ja vähäisillä tarvikkeilla. Muutamalla kuorma-autolla on sama joukko perillä parissa tunnissa ja kalusto mukanaan. Muutenkin ollaan jo vuosikymmeniä menty vähän sillä taktisellakin periaatteella, että ryhmällä on jokin ajoneuvo. Tekisi mieli melkein sanoa hiihdosta samaa, ja osin niin onkin: tuskin mitään isompien joukkojen satojen kilometrien hiihtomarsseja mikään sotatilanne edellyttää, mutta pienemmille yksiköille se voi joissain oloissa toki olla käyttökelpoista.

Sinänsä sähköpyörä kait tiedustelijoille ja läheteille voisi ollakin näppärä työkalu, mutta mä miettisin suoraan sitä sähkömoottoripyörää. Liikkuvuus vähän toista luokkaa kuitenkin, ja kun kerran akut pitää kuitenkin ladata joko sähköverkosta tai aggregaatilla, ei siitä moraaliposeerauspyörästä saa yhtään sen enempää irti, mutta paljon menetetään.
 
En ole koskaan ajanut kuorma-autolla jossa muistaisin olleen mitään erityistä sähkövirran ulosottoa, ei edes porakaivohommissa (sähköt tuotettiin aggregaatilla, jos verkkovirtaa ei ollut saatavilla). Uudemmassa kalustossa voi toki olla, sähkölaitteiden määrä on jo pitkään ollut kasvava. Silloinkin lataaminen yleensä edellyttää moottorin olemista käynnissä.

Mitäään järkeä jossain 300 km pyörämarssissa ei ole, oli vehkeessä sähkö tai ei. Se on niitä valamarssirituaaleja, pyörällä kuljettavat matkat ovat nykyään ehkä jokusen kymmenen km korkeintaan, ja sekin on omien hallitsemalla alueella, mä epäilen. Polkupyörällä liikkuva osasto on lähinnä nopeammin, mutta tieuria pitkin etenevä jalkaosasto, ei sellaisella ole kykyä mihinkään kovin monimutkaisiin operaatioihin ainakaan etäällä tukikohdasta, ja yllätettynä se on aika yksin. Joku tiedustelija tietysti voi joutuakin liikkumaan sen ulkopuolella, mutta kun moottoriajoneuvoja on nykyään niin paljon saatavilla (onkohan PV:llä itselläänkin about sama määrä moottoriajoneuvoja kuin koko maassa oli viime sodassa?) ja tieverkosto kattava, ei ole oikein järkeä sotkea jollain jv-komppanialla kahta päivää ja tulla perille hengästyneenä ja vähäisillä tarvikkeilla. Muutamalla kuorma-autolla on sama joukko perillä parissa tunnissa ja kalusto mukanaan. Muutenkin ollaan jo vuosikymmeniä menty vähän sillä taktisellakin periaatteella, että ryhmällä on jokin ajoneuvo. Tekisi mieli melkein sanoa hiihdosta samaa, ja osin niin onkin: tuskin mitään isompien joukkojen satojen kilometrien hiihtomarsseja mikään sotatilanne edellyttää, mutta pienemmille yksiköille se voi joissain oloissa toki olla käyttökelpoista.

Sinänsä sähköpyörä kait tiedustelijoille ja läheteille voisi ollakin näppärä työkalu, mutta mä miettisin suoraan sitä sähkömoottoripyörää. Liikkuvuus vähän toista luokkaa kuitenkin, ja kun kerran akut pitää kuitenkin ladata joko sähköverkosta tai aggregaatilla, ei siitä moraaliposeerauspyörästä saa yhtään sen enempää irti, mutta paljon menetetään.
Homma varmaan etenee samaan tahtiin kuin erilaisia sähkövehkeitä tulee siviilipuolella käyttöön. Sähköavusteisia maastofillareita olisi vaikka heti mutta sähkömoottoripyörä ei välttämättä ole vielä kovin yleinen.
 
Minusta sähköinen moottoripyörä soveltuu hieman eri hommaan. Sähköpolkupyörän ”etuina” 1. matka jatkuu ilman sähköä. 2.Kohtuu kevyt verrattuna sähkömoottoripyörään (esim.Metsässä). Ja molemmista voi myös luovuttaa sähköä tärkeämmille pien laitteille.
 
Minusta sähköinen moottoripyörä soveltuu hieman eri hommaan. Sähköpolkupyörän ”etuina” 1. matka jatkuu ilman sähköä. 2.Kohtuu kevyt verrattuna sähkömoottoripyörään (esim.Metsässä). Ja molemmista voi myös luovuttaa sähköä tärkeämmille pien laitteille.
Ei nuo tosiaan toisiaan pois sulje. Käyttötarpeita on monenlaisia.
 
Tekisi mieli melkein sanoa hiihdosta samaa, ja osin niin onkin: tuskin mitään isompien joukkojen satojen kilometrien hiihtomarsseja mikään sotatilanne edellyttää, mutta pienemmille yksiköille se voi joissain oloissa toki olla käyttökelpoista.
Hiihdosta se sanottakoon, että pohjoisessa hiihtohinaus on käytännössä välttämätöntä nopeaa liikkumista varten talvella (tai siis lumisena aikana, joka vastaa jotakuinkin etelän loppusyksystä loppukevääseen olevaa aikaa). Siitä pystyy nopeasti "jalkautumaan" ja jatkamaan liikkumiskykyisenä, toisin kuin millään muulla liikkumistavalla, ja toisaalta hiihtäen pystyy myös nopeasti liittymään takaisin hiihtohinaukseen. Ilman suksia ei joukko liiku oikeastaan minkään vertaa jalkautuneena, paitsi auratuilla tieurilla.

Ja pohjoisessa hiihto-osaaminenkin on parempaa kuin Helsingin tai Turun kaupunkilaispojilla.
 
Ja pohjoisessa hiihto-osaaminenkin on parempaa kuin Helsingin tai Turun kaupunkilaispojilla.

Meillä sattui olemaan kunnon talvi säkylässä, silloin kun itse palvelin. Jäänyt hyvin mieleen, kun kouluttaja opetti syöksymistä suksien kanssa. Yksi pyrähdys meni hyvin ja sitten kaatuili komeasti.

Mutta kyllä tuo aina talvella kävelyn hakkaa.
 
Ajattelin lähinnä pidempää moottorimarssia puolen Suomen halki. Silloinhan pitäisi vähintään pysähtyä vaihtamaan se akku eikä voisi ajaa yhtä soittoa, vaikka kyse lieneekin minuutin hommasta. Mutta kuten todettua, ehkä noilla pitkillä marsseilla pyörä nostetaan ennemmin huollon kuorma-auton lavalle tai köytetään Pasin katolle.

Muuten, paljonko sotilasajoneuvoista saa yleensä virtaa ulos? Riippuu tietysti ajoneuvosta, mutta nuo Pasit ja maastokuorma-autot? (Kotimainen voi olla turvaluokiteltua, mutta ulkomaisista vastineista varmaan löytyy tietoa.) Mistään Land Cruiserin tai otto-Scanian tupakansytytinliitännästähän noita akkuja ei varmaan latailla tai ainakin se on tuhottoman hidasta puuhaa.
Kuorma-autoissa auton jännite on 24V, pakettiautoissa 12V. Invertterillä saadaan hiukan tehottomasti sitten 230V, mutta se tuo omat ongelmansa.
Sitä onko sähköpyörän akku mahdollista ladata esim. 24V tasasähköllä on siten oma kysymyksensä. Akkutyökaluihin löytyy 12V autolatureita.
 
Kannattaa huomata, että mönkijäähän saa ajaa käsittääkseni hyvin monessa maassa tavallisella B-luokan ajokortilla, mutta moottoripyörä vaatii lainsäätäjien kusipäisyyden takia oman korttinsa. Em. tekijä vaikuttanee selvästi vehkeitten yleisyyteen.
No huh huh, kyllä lahjaksi saaduista A-korteista luopuminen oli suuri liikenneturvallisuusteko.

Moottoripyöräkauppiaita viiksettää kun osa potentiaalisista asiakkaista ei lähde autokoulun, mutta ne jotka lähtee ovat paremmin perehtyneitä asiaan.

Tästä johtuen moottoripyöristä ei ole suuremmassa mitassa sotilaiden kulkuneuvoiksi. Keskiverto ressu ei osaa ajaa.
 
Kuorma-autoissa auton jännite on 24V, pakettiautoissa 12V. Invertterillä saadaan hiukan tehottomasti sitten 230V, mutta se tuo omat ongelmansa.
Sitä onko sähköpyörän akku mahdollista ladata esim. 24V tasasähköllä on siten oma kysymyksensä. Akkutyökaluihin löytyy 12V autolatureita.

Tarkoitin siis virtaa (ampeereja), en jännitettä (voltteja). Vaikka olisin kai voinut kirjoittaa suoraan tehosta (wateista).

Tehollahan on valtava merkitys latausaikoihin. Internet väittää, että henkilöauton 12 v tupakansytytinliitäntä olisi yleensä 10 ampeerin sulakkeen takana, eli ulos saisi enintään 120 wattia. Tuosta pois invertterin ja akkulaturin häviöt, niin esim. 5 kwh moottoripyöräakun lataaminen kestää ainakin kaksi vuorokautta... eli ei kovin käytännöllistä.

Kuorma-autoissa tilanne voinee olla parempi, jotta esim. kylmäkuljetuskäyttöön varusteltavan auton kylmälaitteelle saadaan riittävästi tehoa? Ja asevoimien tilaamana tietysti laitetaan just sellainen laturi auton moottorin pyöritettäväksi kuin asiakas speksaa.
 
En ole koskaan ajanut kuorma-autolla jossa muistaisin olleen mitään erityistä sähkövirran ulosottoa, ei edes porakaivohommissa (sähköt tuotettiin aggregaatilla, jos verkkovirtaa ei ollut saatavilla). Uudemmassa kalustossa voi toki olla, sähkölaitteiden määrä on jo pitkään ollut kasvava. Silloinkin lataaminen yleensä edellyttää moottorin olemista käynnissä.
Paloautoissa olen nähnyt sähkögeneraattoreita eli sivukaapissa on tavallinen sähkötaulu, jossa liittimet piuhoille. Edellyttää moottorin käynnissä olemista ja sieltä voimanulosotto pyörittää generaattoria. Jossakin erikoiskalustossa kuten hinausautoissa on myös tuollaisia. Noilla sähköistää vaikka pienen kylän.

Invertterillä saa virtaa kertaluokkaa pienempään tarpeeseen.
 
Paloautoissa olen nähnyt sähkögeneraattoreita eli sivukaapissa on tavallinen sähkötaulu, jossa liittimet piuhoille. Edellyttää moottorin käynnissä olemista ja sieltä voimanulosotto pyörittää generaattoria. Jossakin erikoiskalustossa kuten hinausautoissa on myös tuollaisia. Noilla sähköistää vaikka pienen kylän.

Invertterillä saa virtaa kertaluokkaa pienempään tarpeeseen.
Paloautojen generaattorit ovat pääsääntöisesti mekaanisella yhteydellä moottoriin, mutta myös hydraulivetoisia on tehty.
Normi höökissä on noin 10 KVA generaattori.
 

Dynawatt 5000, hihnavetoinen 230v generaattori intin Sprinterissä.
 
Viimeksi muokattu:
No huh huh, kyllä lahjaksi saaduista A-korteista luopuminen oli suuri liikenneturvallisuusteko.

Moottoripyöräkauppiaita viiksettää kun osa potentiaalisista asiakkaista ei lähde autokoulun, mutta ne jotka lähtee ovat paremmin perehtyneitä asiaan.

Tästä johtuen moottoripyöristä ei ole suuremmassa mitassa sotilaiden kulkuneuvoiksi. Keskiverto ressu ei osaa ajaa.
Onko tuosta minkäänlaisia todisteita, että liikenneturvallisuus olisi juuri tuon takia oleellisesti parantunut? Etenkin suhteessa isoon rahasiirtoon kansalaisilta autokouluille. Todella surkea muutos, kun ylipäätään byrokratiaa pitäisi vähentää.
 
Back
Top