Miehistön kuljetus

Iso-Mursu kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Susitaival kirjoitti:
MT-LBV on kokonaisuutena parempi kuin Pasi, mutta Pasi on parempi kuin pakko-otetut siviiliautot tai polkupyörät.

Riippuu vähän siitä millaisessa maastossa on tarkoitus toimia ja kuinka paljon pitkiä siirtymisiä on luvassa, jos Ruotsaliset olisivat myyneet samaan rahaan yhtä hyväkuntoisia Paseja, ja meidän Psh74:set olisi jo romutusvalmiita teknisesti, niin meillä olisi tod.näk. Paseihin ja 122H+maastokuorkkeihin pohjautuvat moot. tst-osastot.

MtLb kalustolla on puolensa ja se liittyy sen erityisen hyvän maastoliikkuvuuden suomiin reitin valinnan mahdollisuuksiin ja sitä kautta taktisiin yllätyksiin. Kevyenäkin joukkona se on kuitenkin oleellisesti Pasi/kuorma-auto tst-osastoa raskaammin huollettava ja sidottu tiukemmin alueelle jonne se laveteilla keskitysvaiheessa pudotetaan.

Paljollakohan Länsirannan pojat pyytäs Paseistaan

Jos ne on ajettu kv-touhuissa ns. loppuun, niin eipä niistä paljon iloa taida olla kerta täällä arvotaan riittääkö rahat edes omien jäljellä olevien Pasien remppaamiseen :dodgy:
Myynnissähän ne voisivat hyvinkin olla kun kerta ostivat AMV:tä tilalle...
 
En ymmärrä pasien läpikotaisin haukkumista, itsellä ei ainakaan jääny mitään huonoja fiiliksiä XA-180:stä. Jos CV jätti, pasi ei. :heart:

Pasi kehitettiin 80-luvulla, ja sitä on sen jälkeen kuten kaikki tiedämme, päivitelty ajan mukaan. XA-203:ssa kuitenkin huomattavasti parempi panssarointi, ergonomia, ja ampujakin ajoneuvon suojassa. Niinhän se on missä tahansa, ei vanhaa tekelettä voi vertailla 15 vuotta vanhaan? Noissa uusimmissa paseissa on yksi heikkous, eli tehopainosuhde alkaa olla heikko.


Pyöräpanssariajoneuvoille on omat paikkansa, samoin kun vaikka rynnäkköpanssarivaunuille.
 
commando kirjoitti:
SJ: no onko Pasinkaan tarkoitus olla mikään pitkän matkan taksi? Tod. näk. ei koska eihän niitä riitä siihen hommaan vaan pitemmät matkat on siirryttävä muilla ajoneuvoilla. Myöskin on vähän kyseenalaista mikä on se ns. taistelukentän taksin toiminta-alue. Suojaisihan esim. BTR-50 tyyppinen ajoneuvokin noilta panssarisirotemiinoilta? Lisäksi se liikkuisi maastossa paremmin, olisi siluetiltaan ja mitoiltaan pienempi ja onko merkitystä voidaanko asvalttitiellä ajaa marssi esim. 50 vai 80 km/h? Kuitenkaan noita ajoneuvoja kai ei ole tarkoitettu kumpaakaan mihinkään matka-ajoon vaan toimimaan taistelualueella joukkojen siirtoon lyhyemmillä matkoilla ja eikö vauhtietu muutu muilla kuin sora- ja asvalttiteillä eli niillä tilapäisrakennetuilla teillä tela-ajoneuvon eduksi varsinkin jos lasketaan mukaan ajoneuvojen juuttumiset ja niiden kaivamiset ja vetämiset? Myöskin itse tehdyt tiet ovat siinä mielessä kysymysmerkki että mikä estää valtiota jolla on ilmaylivoima, satelliitteja yms. iskemästä myös pioneerien rakentamille teille? Ne tietähän eivät ihan hetkessä synny? Lisäksi paljon pienempiä raivauksia ja tasoituksia tarvitsisi tehdä telaketjuajoneuvolle. Jos taas tehdään teitä kuorma-autoille niin siinä kyllä menee aikaa aika runsaasti mutta silloin jopa Pasi ei jää kiinni. Onko sitten mitään järkeä tehdä teitä paseille? Onko se enää ns. taksitoimintaa ja nopeaa joukkojen siirtoa jos sitä varten pitää rakentaa tiet eli ainakin minimissään katkaista puut edestä ja tehdä kierrot upottaville maastokohdille?

Itse asiassa pasilla voidaan siirtyä suht nopsaan hyvinkin pitkiä matkoja. Tähän ei tela vehkeistä ole vaan tela vehkeet vaativat käytännössä aina pidemmille siirtymille lavetti kuljetuksen.

Jotenkin voisin väittää että jos meillä on 230000 ukkoa rivissä joista 60000 saattaa olla operatiivisia että sieltä ihan oikeasti löytyy koulutettua pioneeria teitä rakentelemaan varsinkin kun tämä uusi taistelutapa sitoo pioneereja hyvin paljon vihollisen liikkumista haittaamaan ja ohjaamaan.
 
BTR-50 ei todellakaan suojaa siroitemiinoilta. Näkemäni maaastoliikkuvuus on sekin melko heikkoa tasoa, ei niillä pakoon päässyt meidän hitaita T-55,sia. Itänaapurin kaikki kevyet telavehkeet ovat eritäin huonoja miinasuojauksen suhteen. Ehkä uusimmat mallit ovat saaneet oppia Kaukasukselta. Pyöräajoneuvot ovat tässä suhteessa parempia ja Pasi sarjansa kärkeä, toki uudemmat ajoneuvot, kuten AMV ovat vielä parempia.

Mitä tulee sitten ylipäätään Pasin hyvyyteen ja järkevyyteen, voin sanoa vain sen, ettei mikään halvempi oikein pysty samaan. Jalkahiki-intiaani matkustaa suojassa säältä ja vihollisen vaikutukselta. Neukkujen vehkeisiin verrattuna ergonomiakin on kohtuullinen.

Eihän Pasi ole mikään rynnäkkövaunu, mutta toimii kohtuullisen hyvin roolissaan.
 
SJ: no onko Pasinkaan tarkoitus olla mikään pitkän matkan taksi? Tod. näk. ei koska eihän niitä riitä siihen hommaan vaan pitemmät matkat on siirryttävä muilla ajoneuvoilla.

No, kovasti ovat puhuneet strategisesta liikkuvuudesta, mutta tietenkään kaikille joukoille ei noita ole antaa. Mutta ehkäpä ne riittää siihen, että ne siirrettävissä olevat joukot saadaan siirrettyä.

Myöskin on vähän kyseenalaista mikä on se ns. taistelukentän taksin toiminta-alue. Suojaisihan esim. BTR-50 tyyppinen ajoneuvokin noilta panssarisirotemiinoilta?

Empä laskisi tuon varaan. Panssari olisi epäilemättä auttava, mutta muistetaampa, että Pasi:n miinasuojaus nousi maineeseen ent. jugoslavian alueella, jossa MT-LB:t ja M113:t todettiin kuolemanloukuiksi miinavaara alueella. M113 oli toki saanut lisäyksen miinasuojaukseensa jo vietnamin aikoihin ja silti se todettiin täysin käyttökelvottomaksi irakissakin. MT-LB:n tekemisistä Afgoissa en ole juurikaan kuullut, mutta rakenteeltaan tuo on niin lähellä, että kuinka paljon parempi se voisi olla? Mutta BTR:n pyörämallit sen sijaan todettiin Jugoissa ihan kelvollisiksi miinaräjähdyksissä.

Lisäksi se liikkuisi maastossa paremmin, olisi siluetiltaan ja mitoiltaan pienempi ja onko merkitystä voidaanko asvalttitiellä ajaa marssi esim. 50 vai 80 km/h?

Ellen ole ihan väärässä, niin tässä oli aikaisemmin maininta siitä, että mikäli Pasin ajokilsa maksoi egen, niin tekan kilsa maksoi 5. Ja luuletko, että teka ei olisi telavehkeiden joukossa se halvin ajettava? Mitä taas tulee nopeuteen, niin itse suosisin sitä ajoneuvoa, joka tekee matkan lähes tuplasti nopeammin. Viholliselle jää vähemmän aikaa tehdä siirrolle mitään ja meillä on enemmän aikaa valmistautua perillä, jos siihen olisi aikaa alun alkaenkaan. Telavehkeiden huollon tarpeista toiset jo mainitsivat.

Myöskin itse tehdyt tiet ovat siinä mielessä kysymysmerkki että mikä estää valtiota jolla on ilmaylivoima, satelliitteja yms. iskemästä myös pioneerien rakentamille teille? Ne tietähän eivät ihan hetkessä synny? Lisäksi paljon pienempiä raivauksia ja tasoituksia tarvitsisi tehdä telaketjuajoneuvolle. Jos taas tehdään teitä kuorma-autoille niin siinä kyllä menee aikaa aika runsaasti mutta silloin jopa Pasi ei jää kiinni. Onko sitten mitään järkeä tehdä teitä paseille? Onko se enää ns. taksitoimintaa ja nopeaa joukkojen siirtoa jos sitä varten pitää rakentaa tiet eli ainakin minimissään katkaista puut edestä ja tehdä kierrot upottaville maastokohdille?

Huomaa, että pioneerit eivät tee noita teitä vain paseille, vaan myös huollolle, oikeastaan huollolle erityisesti. Se miten nopeasti tuo tie valmistuu riippuu siitä, että miten paljon työtä se vaatii. Yksinkertaisimmillaan homma hoituu siten, että joukkueellinen pioneereja kulkee valittua väylää panostaen tiellä olevia puita ja kantoja ja perästä tulee traktori etukuormaajan kauha täynnä soraa. Ja saattaa mukana olla jokin KA, joka kuskaa lavallista hiekkaa. Niin, ja muista että ne pioneeritiet olisi tehtävä myös silloin, kun ukot kuljetetaan telavehkeillä, koska huolto on edelleen pyörillä.

Mitä taas tulee vihollisen ilmatoimintaan, niin en oikein käsitä pointtiasi? Tottakai vihollinen voi koettaa iskeä noillekin teille. Oletettavasti maalin löytäminen olisi vaikeampaa, ehkä ei. Mutta pointti noille teille on se, että ei ole pakko pitää yhtään maantietä ajokunnossa vain siksi, että oma huolto pelaa.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Paseilla, AMV:llä, kuorma-autoilla varustetulla joukolla ei ole mitään ongelmaa siirtyä perustamisvaruskunnasta täysin omin voimin minne päin Suomea tahansa +80km/h, tela-ajoneuvoilla se onnistuu köytännössä vain KarPr:lta oletetulle toiminta alueelle. Eihän se Pasi mikään edestakaisin suhaava linjuri ole millä syötetään ukkoja jatkuvana virtana eteen, ne on varattu tietyille joukoille ryhmien ajoneuvoiksi ihan samaan tapaan kuin rynnäkkövaunutkin.

Sittenhän nimitys taksi on väärä, koska taksi palvelee useita asiakkaita. Vaikka joku panssaroitu ajoneuvo olisi paperille jollekin joukolle niin käytännössähän kaluston puute, hajoamiset ja tilanteet sanelevat sen miten tuollaisia ajoneuvoja käytetään.

Tela-ajoneuvoilla ei ole todellakaan suotavaa alkaa ajelemaan mitään 3-numeroisia km siirtymiä, mitä enemmän marssi km kertyy sitä tod.näk. muodostuvat kalustorikot. Telavehkeet vaativat joka tapauksessa huollolta enemmän resursseja joka saralla. Ei mitään järkeä laitttaa porukkaa teloille jos tarkoitus on jalkautua ennen viholliskosketusta ja tiestöä on käytössä siten kun Etelä-Suomessa tänä päivänä ainakin on.

Sillä perusteella se kova iskevä panssarinyrkki joudutaan joka tapauksessa kuskaamaan lavateilla idemmäs ellei oleteta että ne ajetaan suoraan Helsinkiin... :D Se on kyllä totta että kyllä Suomessa riittää metsäteitä ja kaikenlaisia teitä lähes joka paikassa, eksyminen on mahdotonta ellei ole vajakki. Siksi ihmettelinkin että miksi teitä pitäisi raivata ja olettaa tieuria sulutetuiksi.
 
commando kirjoitti:
Lisäksi se liikkuisi maastossa paremmin, olisi siluetiltaan ja mitoiltaan pienempi ja onko merkitystä voidaanko asvalttitiellä ajaa marssi esim. 50 vai 80 km/h? Kuitenkaan noita ajoneuvoja kai ei ole tarkoitettu kumpaakaan mihinkään matka-ajoon vaan toimimaan taistelualueella joukkojen siirtoon lyhyemmillä matkoilla ja eikö vauhtietu muutu muilla kuin sora- ja asvalttiteillä eli niillä tilapäisrakennetuilla teillä tela-ajoneuvon eduksi varsinkin jos lasketaan mukaan ajoneuvojen juuttumiset ja niiden kaivamiset ja vetämiset?

Kyllä kai sillä marssinopeudella on jokin merkitys. Varsinkin kun suuria osia Suomea olisi tulevaisuuden sodissa käytännössä sotilaallisesti tyhjiä.

Ja eikös alueellistenkin joukkojen siirtymävauhdiksi haaveiltu joskus 200km/päivä. Ei siinä kauaa kupeksita että tuollaisen päiväsiirtymän saa tehtyä.
 
Yksi asia tuli tuossa mieleen mikä on huomattu pyöräajoneuvon ja tela-ajoneuvon eroksi. Tela jos katkeaa, niin matka loppuu siihen, rengas tai jopa useampikin hajoaa, niin ajoneuvo jatkaa matkaa, joskin hieman hitaammin ja ohjaaminen on vaikeampaa. Voi siis ajaa pois sieltä miinakentästä.
 
commando kirjoitti:
Se on kyllä totta että kyllä Suomessa riittää metsäteitä ja kaikenlaisia teitä lähes joka paikassa, eksyminen on mahdotonta ellei ole vajakki. Siksi ihmettelinkin että miksi teitä pitäisi raivata ja olettaa tieuria sulutetuiksi.

Ajattele vaikkapa oikotietä. Teitä saattaa olla paljon, mutta viekö ne oikeaan paikkaan?

Nyt itseasiassa en ymmärrä, että mikä tässä on inttämisen pointti? Onko pointtina se, että pasit on vanhoja eikä niitä saisi suurin surminkaan käyttää yhtään mihinkään, vaikka rahaa ei olisikaan korvaajaan?
 
Toinen väittää että ainoa turvallinen tie on pioneerien rakentama, toinen että teitä riittää. Sitten toinen että pasi toimii taksina ja toinen että se on tietylle porukalle varattu... Ota nyt tuosta selvää sitten kun kolmas syyttää vielä inttämisestä vaikka hänen olisi pitänyt ottaa ensisijassa kantaa alk. per. väitteen esittäjän argumentteihin. Mielestäni joku jatkosodan aikainen ajatus että teitä rakennellaan ja junilla siirretään kalustoa on vanhanaikaista sekä huoltovarmuuden aikaansaamiseksi kuorma-auton alusta pitää tehdä Suomessa mutta muut osat hankkia ulkomailta jotta sitten parin päivän tai viikon sodan aikana ehditään rakentaa niitä... Missä olivat georgialaiset pioneerit tekemässä teitä kun olemassa olevat tiet olivat niin sulutettuja tai piti oikaista tai miten pyöri georgialainen sotavarusteteollisuus konfliktin aikana? :D :D
 
commando kirjoitti:
Toinen väittää että ainoa turvallinen tie on pioneerien rakentama, toinen että teitä riittää. Sitten toinen että pasi toimii taksina ja toinen että se on tietylle porukalle varattu... Ota nyt tuosta selvää sitten kun kolmas syyttää vielä inttämisestä vaikka hänen olisi pitänyt ottaa ensisijassa kantaa alk. per. väitteen esittäjän argumentteihin. Mielestäni joku jatkosodan aikainen ajatus että teitä rakennellaan ja junilla siirretään kalustoa on vanhanaikaista sekä huoltovarmuuden aikaansaamiseksi kuorma-auton alusta pitää tehdä Suomessa mutta muut osat hankkia ulkomailta jotta sitten parin päivän tai viikon sodan aikana ehditään rakentaa niitä... Missä olivat georgialaiset pioneerit tekemässä teitä kun olemassa olevat tiet olivat niin sulutettuja tai piti oikaista tai miten pyöri georgialainen sotavarusteteollisuus konfliktin aikana? :D :D

Jos et ole tajunnut, niin tietyissä tilanteissa se pioneerien tekemä tie saattaa olla ainoa turvallinen tie, mutta tarkoitus ei ole sanoa, että näin olisi aina. Etenkään nyt uuden taistelutavan aikana asia voi olla kovastikin toinen.

Ja tuo kommentti jonka mukaan teitä riittää taisi sisältää maininnan Etelä-Suomesta. Teiden rakentaminen saattaa olla jatkosodan aikainen idea, joskin mielestäni vertaus on harhaanjohtava, kun ne tiet tehtiin tietääkseni sellaisiksi, että niitä voisi kutsua nykyäänkin teiksi. Nuo urat mitä pioneeri tekisivät muistuttaisivat enemmän moottorikelkka reittiä. Ja se voi hyvinkin olla, että tuollaisten teiden tekemistä ei enää pioneereille opetetakaan, mutta se on varmaa, että silloin kun Pasit suunniteltiin, niin suunniteltiin myös laajamittaisten miinoitteiden tekoa.

Mitä taas tulee siihen, että onko pasit varattu jollekin yksikölle vai ei on mielestäni irrelevanttia tässä yhteydessä, koska tuo "taksi" -termi on otettu tähän yhteyteen maailmalla liikkuneesta termistä "battle-taxi", siitäkin huolimatta, että ajoneuvoja ei käytetty taksina, ainakaan sinun määritelmän mukaan.

Paseissa on miinasuojaus, koska sellainen niihin oli päätetty sisällyttää suunnitteluvaiheessa ja sitä ei niistä saa poistettua. Paseja myöskin on yhä käytössä ja niitä ei kyetä nyt korvaamaan.

Ja mitä tekemistä Georgialaisilla on tässä asiassa? Heillä on/oli varmaankin ihan omat suunnitelmat.
 
Silloin kun pasit suunniteltiin oli meillä myös 500 000 miehen reservi ja osa terävintä kärkeä sotki polkupyörillä eteenpäin. Jos taistelutapa muuttuu pitää myös kaluston muuttua vastaamaan taktiikkaa. Ei voida olettaa että pasilla ja traktorilla peräkärryllä varustettuna ajatetaan ryhmä 2 km:n päähän viholliskosketuksesta ja aletaan valaisemaan taivasta valopistoolilla ja ampumaan tähdyttyjä kertalaukauksia pystykorvalla (kuten ennen DDR-kauppoja) valmiiksi kaivetuista ja raivatuista asemista.

Takseja on ihan oikeasti käytetty, pariisilaiset taksikuskit kyyditsivät miehiä linjaa 1. ms:ssa ja tämä osaltaan pysäytti saksalaisten etenemisen ja muutti koko länsirintaman asemasodaksi.
 
commando kirjoitti:
Silloin kun pasit suunniteltiin oli meillä myös 500 000 miehen reservi ja osa terävintä kärkeä sotki polkupyörillä eteenpäin. Jos taistelutapa muuttuu pitää myös kaluston muuttua vastaamaan taktiikkaa. Ei voida olettaa että pasilla ja traktorilla peräkärryllä varustettuna ajatetaan ryhmä 2 km:n päähän viholliskosketuksesta ja aletaan valaisemaan taivasta valopistoolilla ja ampumaan tähdyttyjä kertalaukauksia pystykorvalla (kuten ennen DDR-kauppoja) valmiiksi kaivetuista ja raivatuista asemista.

Takseja on ihan oikeasti käytetty, pariisilaiset taksikuskit kyyditsivät miehiä linjaa 1. ms:ssa ja tämä osaltaan pysäytti saksalaisten etenemisen ja muutti koko länsirintaman asemasodaksi.

Sanoisin että miehistön kuljetus on yksi kriittisimmistä asioista tänäpäivänä koska reservin määrä on pienentynyt puoleen tarkoittaa se että pienempien joukkojen on tehtävä sama kuin aiemmin ja ehkä jopa enemmän. Tämä nähdäkseni tarkoittaa että joukkoja on kyettävä heittämään paikasta toiseen nopeasti ja suojatusti. Varsinkin tuo jälkimmäinen tulee tuottamaan vaikeuksia.

Näen asian siksi näin että meillä yksinkertaisesti ole varaa siihen että vihollinen pääsee jossain päin muodostamaan painopisteen emmekä saa siirrettyä reservejä tukemaan taistelua.
 
Raveni kirjoitti:
commando kirjoitti:
Silloin kun pasit suunniteltiin oli meillä myös 500 000 miehen reservi ja osa terävintä kärkeä sotki polkupyörillä eteenpäin. Jos taistelutapa muuttuu pitää myös kaluston muuttua vastaamaan taktiikkaa. Ei voida olettaa että pasilla ja traktorilla peräkärryllä varustettuna ajatetaan ryhmä 2 km:n päähän viholliskosketuksesta ja aletaan valaisemaan taivasta valopistoolilla ja ampumaan tähdyttyjä kertalaukauksia pystykorvalla (kuten ennen DDR-kauppoja) valmiiksi kaivetuista ja raivatuista asemista.

Takseja on ihan oikeasti käytetty, pariisilaiset taksikuskit kyyditsivät miehiä linjaa 1. ms:ssa ja tämä osaltaan pysäytti saksalaisten etenemisen ja muutti koko länsirintaman asemasodaksi.

Sanoisin että miehistön kuljetus on yksi kriittisimmistä asioista tänäpäivänä koska reservin määrä on pienentynyt puoleen tarkoittaa se että pienempien joukkojen on tehtävä sama kuin aiemmin ja ehkä jopa enemmän. Tämä nähdäkseni tarkoittaa että joukkoja on kyettävä heittämään paikasta toiseen nopeasti ja suojatusti. Varsinkin tuo jälkimmäinen tulee tuottamaan vaikeuksia.

Näen asian siksi näin että meillä yksinkertaisesti ole varaa siihen että vihollinen pääsee jossain päin muodostamaan painopisteen emmekä saa siirrettyä reservejä tukemaan taistelua.

Kuten Parkatin jo klassikoksi muodostunut artikkelikin toteaa, Paseja riittää osalle alueellisista joukoista. Ei liene liian kaukaa haettua olettaa että Paseja jaetaan ensisijaisesti alueellisten hyökkäyksellisemmille porukoille, joiden tehtävänsä vuoksi pitää kyetä siirtymään rivakasti pisteestä A pisteeseen B. Puolustuksellisemmat/vähemmän liikkuvat alueelliset porukat saavat tulla toimeen Valtroilla ja sontakärryillä sekä Vähä-Näljäkkälän Liikenne Oy:n (vast.) busseilla.
 
Samses kirjoitti:
Kuten Parkatin jo klassikoksi muodostunut artikkelikin toteaa, Paseja riittää osalle alueellisista joukoista
No ei tasan tarkkaan riitä. Niitä on alunperinkin vähän ja prikaatit ja mektstos vaativat vielä omansa. Puhumattakaan tietenkin siitä, että melkoinen osa niistä on käyttöikänsä päässä. Tsekatkaas kuinka monta pasia on valmistettu vaikka viimeisen 20 vuoden aikana ja laskekaa siitä montako on antaa. Ei yhtään.
 
hessukessu kirjoitti:
Samses kirjoitti:
Kuten Parkatin jo klassikoksi muodostunut artikkelikin toteaa, Paseja riittää osalle alueellisista joukoista
No ei tasan tarkkaan riitä. Niitä on alunperinkin vähän ja prikaatit ja mektstos vaativat vielä omansa. Puhumattakaan tietenkin siitä, että melkoinen osa niistä on käyttöikänsä päässä. Tsekatkaas kuinka monta pasia on valmistettu vaikka viimeisen 20 vuoden aikana ja laskekaa siitä montako on antaa. Ei yhtään.

En rupea inttämään, totean että näin silloinen maavoimien operaatiopäällikkö ja nykyinen Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kirjoitti artikkelissaan.

Kaikella kunnioituksella, kun on kyse PV:n kaluston määristä, uskon mieluummin häntä kuin sinua jos on pakko valita.

"Joukkojen organisoinnissa pyritään modulaarisuuteen ottaen huomioon erilaiset tehtävät ja toimintaolosuhteet. Jotkut pataljoonat varustetaan ja koulutetaan taistelemaan hajautetusti, toiset enemmän puolustuksellisesti tai hyökkäävästi ja osa joukoista koulutetaan ja varustetaan Pohjois-Suomen olosuhteisiin. Pohjois-Suomessa taisteluosastojen iskuportaat varustetaan telakuorma-autoilla. Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla"
 
Samses kirjoitti:
"Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla"
Osalle. Juu, yhdelle joukolle tai ehkä kahdelle komppanialle. Thats it. Lopuille ei.
 
hessukessu kirjoitti:
Samses kirjoitti:
"Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla"
Osalle. Juu, yhdelle joukolle tai ehkä kahdelle komppanialle. Thats it. Lopuille ei.

väitätkö tosissasi,ettei paseja ja maastokuorma-autoja ole enenpää,kuin parin komppanian tarpeisiin? :lanssi:
 
crane kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Samses kirjoitti:
"Etelä-Suomessa osalle alueellisista joukoista riittää panssaroituja pyöräajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, mutta pääosa liikkuu ottoajoneuvoilla"
Osalle. Juu, yhdelle joukolle tai ehkä kahdelle komppanialle. Thats it. Lopuille ei.

väitätkö tosissasi,ettei paseja ja maastokuorma-autoja ole enenpää,kuin parin komppanian tarpeisiin? :lanssi:

Yksi joukkue vie 2 pasia eli komppania tarvitsee noin 8-12kpl riippuen hieman kokoonpanosta + kuorma-autot. Ja jos paseja on 500kpl niin kyllä niitä muutamalle komppanialle riittää... Toisaalta jos operatiiviset joukot on noin 60000 miestä niin eipä niitä alueellisille enään riitä... Muita panssaroituja miehistönkuljetus ajoneuvoja on jonkin verran mutta ei lähellekään sitä mitä passeja on/on ollut.
 
Tällä hetkellä valmiusprikaatit ja rannikkojoukot sitovat hiukan yli 300 Pasia, joten pääkaupunkiin ja alueellisille joukoille jää luokkaa 150 kpl. Sillä varustaisi kolme perinteistä jääkäripataljoonaa, joka on selkeästi alueellista tst-osatoa köykäisempi kokoonpano. Pääkaupungin puolustajillekin on kuitenkin varattu jonkinmoinen määrä Paseja, joten nykykokoonpanoilla jatkettaessa Pasi on alueellisten joukkojen puolella lähinnä kuriositeetti. Kalustoa riittäisi ehkä yhden alueellisen tst-osaston tarpeiksi. Laajempi käyttö on mahdollista vasta kun Porin jääkäriprikaatista on ensin luovuttu.
 
Back
Top