Hyvä että emme ostaneet noita CV90
35NL -vaunuja. Ne nyt kun ovat nimen etuosaa CV90 -lukuun ottamatta täysin eri vaunuja kun meidän käytämät CV90
30FIN -vaunut. Yhteisiä komponentteja lienee noin 30-40% ja niistäkin suurin osa on huoltovarmuuden kannalta merkityksettömiä komponentteja kuten; sisävaloja, penkkejä, työkaluja, jne. Kyseiset vaunut ovat Mk III sukupolvea kun taas meidän ovat Mk II -sukupolvea. Kannattaa myös huomata että nykyisillä puolustusväline markkinoilla vaunut speksataan vahvasti ostavan valtion vaateisiin, toisin kun vielä esim. 1990-luvulla (vrt. Leopard 2A6NL jossa muutokset ovat huomattavasti pienempiä verrattuna alkuperäiseen saksalaiseen spesifikaatioon kun CV90:ssä on tehty). Vaikka CV9035 on loistava rynnäkköpanssarivaunu ja vaikka ostos meidän iskukykyämme kasvattaisikin, kyseinen ostos noin pienenä määränä (~pataljoonan kalusto) ei ole iskukyvyn lisäykseksi kovin merkittävä ja tuo vaan uuden logistisen murheen nyt jo äärimmäisen kirjavan kaluston joukkoon. Jos taas hankitaan uusi järjestelmä tuomaan suorituskykyä jota ei jo ole voisin kaupan ymmärtää (esim. PzH2000).
Foorumin haaveilijoiden kannattaa muistaa että myös Ruotsalaisten CV90
40:n yhteen sopivuus on vain tuota 30% luokkaa. Lisäksi CV9040A:ssa (joka lienee se jota olisi myynnissä) suorituskyky ei vastaa kaikilta osin edes modernisoitua BMP-2:sta, joten tuo
@Ohjus-tiedustelija :n esille nostama hinta-laatu suhde on erittäin hyvä pointti. Sitä paitsi esim. 40mm Bofors on jo kerran hankintavaiheessa hävinnyt 30mm Bushmaster II:lle, joten eikai sitä kukaan riesakseen halua?
Jos haluaisimme lisätä CV90
30:n määrää niin paras olisi yrittää ostaa Sveitsiläisten CV90
30CH:ta jotka ovat Mk II -sukupolvea, niiden yhteen sopivuus omien CV90
30FIN:mme kanssa lienee 90% luokkaa ja suurimmat muutokset ovat irrelevantteja tai halpoja modata (esim. savuheittimien valmistaja, erilaiset tornilaatikot, ramppi, lisäpanssaroinnin puute). Seuraavaksi paras vaihtoehto olisi Mk I -sukupolven CV9030N:ä Norjasta; näiden yhden mukaisuus CV90
30FIN:n kanssa ylittänee 70%, eivätkä suurimmat muutokset aiheuta isoja haasteita (vanhempi moottori ja CAN-väylän puute eli "analoogisuus"). Ongelma on se että Norjalaiset eivät ole järjestelmästä luopumassa vaan tekevät sille MLU:n ja osatavat jopa lisää alustoja.