Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin, eli kuten sanoin, vaihdetaan komponentteja niiltä osin mitä tarvitsee, ehkä lisätään jotain jos rahat riittää, mutta mitään isompaa remppaa ei ole tulossa.


Tuskinpa. CV-osaaminen on aika pitkälti Vekaralla, ja Panssarikoululla joitain henkilöitä (?). Mutta tuskin Vekaralla riittää kapasiteetti ruveta kouluttamaan koko BMP-2 henkilöstöä uusiksi missään järin lyhyessä ajassa. Eikä se tosiaan ole ihan päivän tai parin homma, vaan siihen menee väkisinkin viikkoja, kun toinen on analogia-ajan vehje, ja toinen digiajan tuote (saatte itse päätellä kumpi on kumpi). Sama homma huollon kanssa, sen osaaminen on aika pitkälti Vekaralla, ja tiedonvaihtoa Parolan kanssa pitäisi käydä aika tavalla, että huollot saisi pelaamaan siellä päässä.

Tuohon päälle se, että meidän käytössä olevien CV:den ja nykyisin valmistuksessa olevien välillä on aika paljon eroja, kun siinä on kuitenkin muutama sukupolvi välissä. Eli ei ole ollenkaan varmaa kuinka paljon päivittämisen tarvetta Vekaran päässäkään olisi. Ja muistaakseni osien yhteensopivuuskaan ei ole läheskään sitä luokkaa kun äkkiseltään kuvittelisi.

Eli näin niinkuin ylätason ajatuksena ja visiona tuo on ihan kiva ajatus, mutta ruohonjuuritasolle jalkauttaessa alkaa tulla ongelmia.
Kyllä. Enkä suinkaan korjannut sinua, vaan ainoastaan korotin itseäni heittämällä sekaan hienon lyhenteen ja vähän lontoota.
 
Niin, eli kuten sanoin, vaihdetaan komponentteja niiltä osin mitä tarvitsee, ehkä lisätään jotain jos rahat riittää, mutta mitään isompaa remppaa ei ole tulossa.


Tuskinpa. CV-osaaminen on aika pitkälti Vekaralla, ja Panssarikoululla joitain henkilöitä (?). Mutta tuskin Vekaralla riittää kapasiteetti ruveta kouluttamaan koko BMP-2 henkilöstöä uusiksi missään järin lyhyessä ajassa. Eikä se tosiaan ole ihan päivän tai parin homma, vaan siihen menee väkisinkin viikkoja, kun toinen on analogia-ajan vehje, ja toinen digiajan tuote (saatte itse päätellä kumpi on kumpi). Sama homma huollon kanssa, sen osaaminen on aika pitkälti Vekaralla, ja tiedonvaihtoa Parolan kanssa pitäisi käydä aika tavalla, että huollot saisi pelaamaan siellä päässä.

Tuohon päälle se, että meidän käytössä olevien CV:den ja nykyisin valmistuksessa olevien välillä on aika paljon eroja, kun siinä on kuitenkin muutama sukupolvi välissä. Eli ei ole ollenkaan varmaa kuinka paljon päivittämisen tarvetta Vekaran päässäkään olisi. Ja muistaakseni osien yhteensopivuuskaan ei ole läheskään sitä luokkaa kun äkkiseltään kuvittelisi.

Eli näin niinkuin ylätason ajatuksena ja visiona tuo on jättekiva, mutta ruohonjuuritasolle jalkauttaessa alkaa tulla ongelmia.
Mieluusti istuisin vaikka puoli vuotta kovassa kertauksessa CV:tä opettelemassa. Mutta ei se järkevää ole, vain oma fetissini.

Lisäksi kuten sanot, CV-sukupolvien välillä on huimia eroja käytännön kannalta. Ekan ulosrullatun CV:n ja nyt tehtaan uunituoreen välillä on eroa kuin päivällä ja yöllä. Verratkaa vaikkapa ekaan AMV:hen ja nyt tehtävään, tuskin kovi moni osa sopii. Luonnollista kun kyseessä on pitkään valmistettu tuote, alikomponentit muuttuvat, paranevat, alihankkijoita menee konkkaan jne. Jäljellä ei ole kuin nimi.
 
Mieluusti istuisin vaikka puoli vuotta kovassa kertauksessa CV:tä opettelemassa. Mutta ei se järkevää ole, vain oma fetissini.

Lisäksi kuten sanot, CV-sukupolvien välillä on huimia eroja käytännön kannalta. Ekan ulosrullatun CV:n ja nyt tehtaan uunituoreen välillä on eroa kuin päivällä ja yöllä. Verratkaa vaikkapa ekaan AMV:hen ja nyt tehtävään, tuskin kovi moni osa sopii. Luonnollista kun kyseessä on pitkään valmistettu tuote, alikomponentit muuttuvat, paranevat, alihankkijoita menee konkkaan jne. Jäljellä ei ole kuin nimi.
Ja eiköhän löytyisi moni muukin vapaaehtoinen, mutta tuskin niin montaa vuosittain, että koko 100 vaunun BMP-lautta saataisiin korvattua vastaavalla määrällä CV:tä nopeammin, kuin jos sama tehtäisiin kouluttamalla varusmiehiä. Ja varsinkin kun se varusmieskoulutus pitäisi pyörittää siinä samalla.

Tuosta yhteensopivuudesta oli aiemmin keskustelua kun Viro hommasi puukengiltä pois kuleksimasta CV9035NL:ää. Tuossa ei olisi tullut kuin sukupolven hyppäys, ja silti osien yhteensopivuus kärsii aika rajusti. Nyt jos ostettaisiin uusi vaunu, puhuttaisiin kuitenkin jo vähintään Mk IV:tä tai jopa Mk. V:tä, ja niissä menee sitten jo alustakin uusiksi.

Hyvä että emme ostaneet noita CV9035NL -vaunuja. Ne nyt kun ovat nimen etuosaa CV90 -lukuun ottamatta täysin eri vaunuja kun meidän käytämät CV9030FIN -vaunut. Yhteisiä komponentteja lienee noin 30-40% ja niistäkin suurin osa on huoltovarmuuden kannalta merkityksettömiä komponentteja kuten; sisävaloja, penkkejä, työkaluja, jne. Kyseiset vaunut ovat Mk III sukupolvea kun taas meidän ovat Mk II -sukupolvea. Kannattaa myös huomata että nykyisillä puolustusväline markkinoilla vaunut speksataan vahvasti ostavan valtion vaateisiin, toisin kun vielä esim. 1990-luvulla (vrt. Leopard 2A6NL jossa muutokset ovat huomattavasti pienempiä verrattuna alkuperäiseen saksalaiseen spesifikaatioon kun CV90:ssä on tehty). Vaikka CV9035 on loistava rynnäkköpanssarivaunu ja vaikka ostos meidän iskukykyämme kasvattaisikin, kyseinen ostos noin pienenä määränä (~pataljoonan kalusto) ei ole iskukyvyn lisäykseksi kovin merkittävä ja tuo vaan uuden logistisen murheen nyt jo äärimmäisen kirjavan kaluston joukkoon. Jos taas hankitaan uusi järjestelmä tuomaan suorituskykyä jota ei jo ole voisin kaupan ymmärtää (esim. PzH2000).

Foorumin haaveilijoiden kannattaa muistaa että myös Ruotsalaisten CV9040:n yhteen sopivuus on vain tuota 30% luokkaa. Lisäksi CV9040A:ssa (joka lienee se jota olisi myynnissä) suorituskyky ei vastaa kaikilta osin edes modernisoitua BMP-2:sta, joten tuo @Ohjus-tiedustelija :n esille nostama hinta-laatu suhde on erittäin hyvä pointti. Sitä paitsi esim. 40mm Bofors on jo kerran hankintavaiheessa hävinnyt 30mm Bushmaster II:lle, joten eikai sitä kukaan riesakseen halua?

Jos haluaisimme lisätä CV9030:n määrää niin paras olisi yrittää ostaa Sveitsiläisten CV9030CH:ta jotka ovat Mk II -sukupolvea, niiden yhteen sopivuus omien CV9030FIN:mme kanssa lienee 90% luokkaa ja suurimmat muutokset ovat irrelevantteja tai halpoja modata (esim. savuheittimien valmistaja, erilaiset tornilaatikot, ramppi, lisäpanssaroinnin puute). Seuraavaksi paras vaihtoehto olisi Mk I -sukupolven CV9030N:ä Norjasta; näiden yhden mukaisuus CV9030FIN:n kanssa ylittänee 70%, eivätkä suurimmat muutokset aiheuta isoja haasteita (vanhempi moottori ja CAN-väylän puute eli "analoogisuus"). Ongelma on se että Norjalaiset eivät ole järjestelmästä luopumassa vaan tekevät sille MLU:n ja osatavat jopa lisää alustoja.

Kadettien ja aliupseerien psv-opintojen kalusto on joka toisella kurssilla CV ja joka toisella BMP eli kyllä Parolassa on myös CV osaamista.
En yrittänytkään väittää, ettei sitä ole ollenkaan. Se mitä hain oli, että jos ruvettaisiin muuntokouluttamaan BMP-2 ressuja CV:lle Parolassa, niin arkipäivän rutiineissa olisi uuden kaluston kanssa vähän hakemista. Ihan sama homma kuin jos Vekaralle annettaisiin kaikki BMP-kalusto, niin kyllä siinä opettelua/vanhan muistelua tulisi.

Mutta pointti oli joka tapauksessa oli siinä, että ihan turha edes haaveilla mistään yhdelle vaunukalustolle koulutetun reservin muuntokouluttamisesta toiseen, ei siitä mitään tule.
 
Viimeksi muokattu:
Ja eiköhän löytyisi moni muukin vapaaehtoinen, mutta tuskin niin montaa vuosittain, että koko 100 vaunun BMP-lautta saataisiin korvattua vastaavalla määrällä CV:tä nopeammin, kuin jos sama tehtäisiin kouluttamalla varusmiehiä. Ja varsinkin kun se varusmieskoulutus pitäisi pyörittää siinä samalla.

Tuosta yhteensopivuudesta oli aiemmin keskustelua kun Viro hommasi puukengiltä pois kuleksimasta CV9035NL:ää. Tuossa ei olisi tullut kuin sukupolven hyppäys, ja silti osien yhteensopivuus kärsii aika rajusti. Nyt jos ostettaisiin uusi vaunu, puhuttaisiin kuitenkin jo vähintään Mk IV:tä tai jopa Mk. V:tä, ja niissä menee sitten jo alustakin uusiksi.




En yrittänytkään väittää, ettei sitä ole ollenkaan. Se mitä hain oli, että jos ruvettaisiin muuntokouluttamaan BMP-2 ressuja CV:lle Parolassa, niin arkipäivän rutiineissa olisi uuden kaluston kanssa vähän hakemista. Ihan sama homma kuin jos Vekarelle annettaisiin kaikki BMP-kalusto, niin kyllä siinä opettelua/vanhan muistelua tulisi.

Mutta pointti oli joka tapauksessa oli siinä, että ihan turha edes haaveilla mistään yhdelle vaunukalustolle koulutetun reservin muuntokouluttamisesta, ei siitä mitään tule.
8 kk kestää sen toimivan vaunumiehistön ja joukon koulutus ja sitä on hankala mitenkään saada lyhyemmäksi. Muistan edelleen, kuinka varusmiehet vei meitä (kadetit ja tu-opp) taisteluharjoituksissa 12-0 simulaattorilla..
 
8 kk kestää sen toimivan vaunumiehistön ja joukon koulutus ja sitä on hankala mitenkään saada lyhyemmäksi. Muistan edelleen, kuinka varusmiehet vei meitä (kadetit ja tu-opp) taisteluharjoituksissa 12-0 simulaattorilla..
Juu, tuo on jäänyt vähän tästä muuntokoulutuspohdinnasta pois, ja muutenkin usein unohtuu kun ihmetellään mikä siinä vaunukoulutuksessa kestää, mutta miehistön yhteenhitsautumiseenkin pitää varata aikaa. Yhteiset toimintatavat ja koulutuskäytännöt helpottaa/nopeuttaa, mutta siinä palaa väkisin aikaa ja tupakkia, että miehistö pääsee samalle aaltopituudelle ja asioita rupeaa tapahtumaan ajatuksennopeudella. Sama tosiaan toistuu joukkue- ja komppaniatasalla.

Varsinkin siinä kohtaa homma puuroutuu aika äkkiä jos vaununjohtajat ja 15 ei ole samalla kartalla (tai ehkä oikeammin 15 ei tunne vaununjohtajia), ja se vaikuttaa nopeasti loppukomppaniankin toimintaan. Jos miehistöltä löytyy kuitenkin koulutus kalustoon, niin silloin jää sentään kapasiteettia yhteistoiminnan opetteluun.
 
8 kk kestää sen toimivan vaunumiehistön ja joukon koulutus ja sitä
Ei voi kestää noin kauaa. Jos se varusmiehellä tuon kestää, nii se ei ole kerro kuin että missä ajassa sen pystyy pakottamaan epämotivoituneisiin huonolla teholla ku samalla kikkaillaan kaikkea muuta ja 90% ajasta odotetaan. Minkään mekaanisen työtehtävän perehdyttäminen ei siviilissä kestä tuota aikaa. Varmaan helikopterin lupakirjatkin saa nollasta hankittua nopeampaa.
 
Ei voi kestää noin kauaa. Jos se varusmiehellä tuon kestää, nii se ei ole kerro kuin että missä ajassa sen pystyy pakottamaan epämotivoituneisiin huonolla teholla ku samalla kikkaillaan kaikkea muuta ja 90% ajasta odotetaan. Minkään mekaanisen työtehtävän perehdyttäminen ei siviilissä kestä tuota aikaa. Varmaan helikopterin lupakirjatkin saa nollasta hankittua nopeampaa.
En tiedä missä olet vm-palveluksesi suorittanut, mutta oma kokemus on se, että vaunumieheksi yleensä halutaan. Mekaanisen työtehtävän suorittaminen on eri asia, kuin esim rynnäkköpsv:n opiskelu, ensin vaunumiesten kesken, sitten joukkueen osana, lisätään siihen jalkautuvat osat ja komppania kokonaisuus taistelussa. Tärkeä osa koko toimintaa on oppia myös ylläpito huollot, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisu sekä vaunumoehistön itse suorittamat korjaustyöt. Vaunumiehistön tulee kyetä ratkaisemaan suurin osa ongelmista itse.

Länsikaluston käyttö Ukrainassa on hyvä esimerkki siitä, että on annettu vain kalustokoulutus ei koko nousujohteista aselajikoulutusta. Kyllä vaunun ajamisen ja johtamisen oppii parissa kuukaudessa, mutta se on täysin eri asia, kuin toimiva joukkue tai komppania kokonaisuus. Taistelu CV on eri kuin esim BMP:llä.

Ei lentolupakirja vielä tarkoita sitä, että osaat lentää, se tarkoittaa, että saat aloittaa itsenäisen harjoittelun ja oppimisen.
 
En tiedä missä olet vm-palveluksesi suorittanut, mutta oma kokemus on se, että vaunumieheksi yleensä halutaan. Mekaanisen työtehtävän suorittaminen on eri asia, kuin esim rynnäkköpsv:n opiskelu, ensin vaunumiesten kesken, sitten joukkueen osana, lisätään siihen jalkautuvat osat ja komppania kokonaisuus taistelussa. Tärkeä osa koko toimintaa on oppia myös ylläpito huollot, erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisu sekä vaunumoehistön itse suorittamat korjaustyöt. Vaunumiehistön tulee kyetä ratkaisemaan suurin osa ongelmista itse.

Länsikaluston käyttö Ukrainassa on hyvä esimerkki siitä, että on annettu vain kalustokoulutus ei koko nousujohteista aselajikoulutusta. Kyllä vaunun ajamisen ja johtamisen oppii parissa kuukaudessa, mutta se on täysin eri asia, kuin toimiva joukkue tai komppania kokonaisuus. Taistelu CV on eri kuin esim BMP:llä.

Ei lentolupakirja vielä tarkoita sitä, että osaat lentää, se tarkoittaa, että saat aloittaa itsenäisen harjoittelun ja oppimisen.
Onko taistelutapa ja toiminta kuinka paljon erilaista CV90 ja BMP-2 välillä? Mietin vaan, että jos koko vaunun miehistö jalkautuvineen joukkoineen on sama kuin edellisessä vaunussa niin eihän sitä tarvii kuin oppia uuden vaunun käyttö, muuten ovat tottuneet toimimaan yhdessä. Samoin jos koko joukkue/komppania on jo aikaisemmin toiminut yhdessä, niin miten paljon siihen toimintaan vaikuttaa kaluston vaihto?
Kuitenkin eiköhän uudet länsimaalaiset vaunut ole helpompia ajettavia kuin ryssän vehkeet.

Minusta tuntuu oudolta tuon uuden vaunun oppimisen vaikeus, itse olen oppinut uudet jutut nopeasti, jopa henkilöauton pohjalta linja-auton ajaminen oli helppoa. Kun perusasiat (BMP-2) oli jo hallussa, ei ison auton (VC90) ajaminen ollut vaikeaa, tosin oli kokemusta isojen ajoneuvojen kanssa (traktori+peräkärri ja leikkuupuimuri)

Huolto ja ongelmien ratkaisu on tietysti iso osa toimintaa, mutta tarviiko kaikki oppia reservissä, voisiko osana koulutusta olla etäopiskelu? esim. niiden uusien laitteiden nappuloiden opetteleminen, tietäis mitä milläkin nappulalla tehdään, jos pilliin puhalletaan, niin sitten on tiedossa pitempi aikajakso opetella ne, jos muuten osataan toimia vaunun kanssa, voihan olla, että jollekkin tuo ongelmien ratkaisu on helppo oppia jo aikaisempien harjoituksien aikana.

Toisaalta olisi hienoa, jos suomelle/pohjoismaille tulisi sama IFV vaunu, mutta riittääkö suomella rahaa ostaa uusinta uutta, jos olisi edullista vähän käytettyä tarjolla, vaikka päivitettynä versiona.
 
Onko taistelutapa ja toiminta kuinka paljon erilaista CV90 ja BMP-2 välillä?
70-luvun tekniikka vs 90-luvun tekniikka, on eroa kun mm. asejärjestelmät ovat täysin erilaiset, lämpökamerat täysin erilaiset jne.
Kun perusasiat (BMP-2) oli jo hallussa, ei ison auton (VC90) ajaminen ollut vaikeaa, tosin oli kokemusta isojen ajoneuvojen kanssa (traktori+peräkärri ja leikkuupuimuri)
Ei ajaminen ole mikään ongelma, nyt puhutaan aseesta, jonka jokainen nappi pitää olla selkärangassa niin, että kun paska lyö leimaa kalsariin niin aseen vaihtaminen kk:lta tykille ei mene pieleen. Tähän ei päästä parissa viikossa, voin todeta 20 vuoden kokemuksella psv-kaluston opettamisesta.
jos pilliin puhalletaan, niin sitten on tiedossa pitempi aikajakso opetella ne, jos muuten osataan toimia vaunun kanssa, voihan olla, että jollekkin tuo ongelmien ratkaisu on helppo oppia jo aikaisempien harjoituksien aikana.
Silloin aloitetaan taistelu koulutuksella, kun pilliin puhalletaan ei ole enää aikaa opetella niitä nippeleitä vaan ne on tultava selkärangasta ja palauduttava mieliin per heti.

Yrittäkää ymmärtää, anteeksi jääkäri, mutta kyseessä on hieman monimutkaisempi asia kuin rynnäkkökivääri ja ammunko puun oikealta vai vasemmalta puolelta. Tässä on polku siihen miten BTR-60 upposi Taipalsaaressa varusmiehet kyydissä.
 
Onko taistelutapa ja toiminta kuinka paljon erilaista CV90 ja BMP-2 välillä?
Itse taistelutekniikka tai -tapa eivät juurikaan eroa. Aka miten ryhmä, joukkue jne toimii. Miten psj:t jalkautuvat jne.

CV tietysti pystyy käyttämään paremmin esim hull down -asentoa puolustuksessa koska alakoro on parempi. Lämppäri oli isoin ero mutta BMP-2MD:n lämppäri on parempi kuin CV:n. Ammunnanhallinta tai oikeastaan sen puute lienee isoin seikka Bemari vs CV. Bemarissa on MK1 Monkey Brain laskemassa ennakkoa. Molemmissa on vakautus mutta käytännössä CV:n on parempi. Samoin CV:n aseen tarkkuus > 1000 m matkalla on paljon parempi, sekä läpäisy.

Ja hämmentävää kyllä, CV:n ampujan paikka on _ahdas_. Oman 190 cm lyhkäisen varteni sain Bemmin ampujan paikalle ilman ongelmaa, mutta CV:n ampujan paikalle en ergonomisesti mahtunut.
 
Ja hämmentävää kyllä, CV:n ampujan paikka on _ahdas_. Oman 190 cm lyhkäisen varteni sain Bemmin ampujan paikalle ilman ongelmaa, mutta CV:n ampujan paikalle en ergonomisesti mahtunut.
Mie oon luullut, että panssarijoukkoihin valitaan vähän pienempiä miehiä, ainakin keitä oon tähän mennessä tavannut, niin ovat olleet pienempiä kuin minä (178cm).
Jalkautuvaporukka on sitten erikseen
 
Mie oon luullut, että panssarijoukkoihin valitaan vähän pienempiä miehiä, ainakin keitä oon tähän mennessä tavannut, niin ovat olleet pienempiä kuin minä (178cm).
Jalkautuvaporukka on sitten erikseen
Näin 193cm PSJ näkökulmasta Pasi oli tilavin, MT-LB oli jalkatilaa mutta matala, BMP matala eikä jalkatilaa. BTR-60 muistan tilavimpana, mutta muistoa voi hämärtää että yli puolet palvelusajasta oli vain sääret sisällä. (Joukkueenjohtaja, KPÄÄL.)
 
Näin 193cm PSJ näkökulmasta Pasi oli tilavin, MT-LB oli jalkatilaa mutta matala, BMP matala eikä jalkatilaa. BTR-60 muistan tilavimpana, mutta muistoa voi hämärtää että yli puolet palvelusajasta oli vain sääret sisällä. (Joukkueenjohtaja, KPÄÄL.)
Meikäläinen on sitä ikäluokkaa, että panssarivaunuja ei nähnyt kuin tähtäimen toisella puolen. Polkupyörällä tuli sitten sitäkin enemmän sotkettua. Kainuunprikaatilla tais silloin olla vain muutama T-55 maalivaununa.
 
Meikäläinen on sitä ikäluokkaa, että panssarivaunuja ei nähnyt kuin tähtäimen toisella puolen. Polkupyörällä tuli sitten sitäkin enemmän sotkettua. Kainuunprikaatilla tais silloin olla vain muutama T-55 maalivaununa.
Unohdin tosiaan polkupyörän listasta, se oli kaikkein tilavin. 80-luvulta PSPR omat kokemukset.
 
Mie oon luullut, että panssarijoukkoihin valitaan vähän pienempiä miehiä, ainakin keitä oon tähän mennessä tavannut, niin ovat olleet pienempiä kuin minä (178cm).
Jalkautuvaporukka on sitten erikseen

Näin 193cm PSJ näkökulmasta Pasi oli tilavin, MT-LB oli jalkatilaa mutta matala, BMP matala eikä jalkatilaa. BTR-60 muistan tilavimpana, mutta muistoa voi hämärtää että yli puolet palvelusajasta oli vain sääret sisällä. (Joukkueenjohtaja, KPÄÄL.)
No, olin joukkueeni pisin. Älleissä oli vaunumiehinä pidempiä mutta yleensä johtajina, koska ajajan paikalla pituus on oleellisempi. Pisimmät ällin ajajat olivat 180 cm kuitenkin. Meillä pisin ajaja taisi olla rapiat 170-175.

Sain valita haluanko ajajaksi vai ampujaksi, ja valitsin ampujan koska en Bemmissä pystynyt vaihtamaan kunnolla vaihteita. Bemmin vaihteenvalitsin on vanhan Hiacen rattikarahka. Tuliseinä on ihan kiinni jalassa kun kenkä on syötöllä. Ja kun löysäät syöttöä vaihteenvaihtoa varten eli nostat oikeaa jalkaa ja samaan aikaan laitat vaihdevipua alas, niin hommasta loppuu huvi. Rattikin teki vähän vaikeuksia. Ällin ajajan paikalla olen istunut ja mahtunut ihan hyvin, ajanut toisaalta en ole. Sauvat ja valitsimen sijainti etuseinässä vaakavarrella helpottanee pitkille ajoa.

Ampujan ja vaununjohtajan paikat Bemmissä ovat todella tilavat. Vähän liikaakin, kun ajetaan maastossa ja heilut kuin heinämies. Torniin mahtuivat kolmet pikkureput sisälle heittämällä. T-55:n ampujan paikka on halkaistulle masokistille.

Bemareissa sitten jalkaukot olivat alle 170 cm pitkiä. Puolen vuoden miesten joukossa oli yksi 208 cm mutta hänet siirrettiin nopsaan pois. Bemmin takatila oli juurikin jalattomille kääpiöille. Ja ällin takatila sama huomio, päätilaa ei ole mutta jalat mahtuu.
 
Toivottavasti Patrian vehkeissä tilaa riittää, ovat sitten sotilaat tehokkaampia kun eivät jo matkalla väsy.
 
Minusta kyllä ennemminkin erillisrahoitus on parempi nyky tilanteessa, jos kyseessä on miljardien hankinta niin ei kyllä tavan budjetilla sitä tehdä.

Tuo isompi budjetti käy sitten kun koko puolustusvoimat ovat iskussa, eikä todella suuria hankintoja tarvii tehdä, silloin pystytään ylläpitämään hyvää tasoa. Nyt vaan on päässyt kertymään liian iso vaje joka pitäisi korjata nopeasti, siihen budjetti ratkaisu riitä.

Erillisrahoitus valitettavasti vain vääristää puolustusvoimien kokonaismenoja. Mitäs sitten tehdään, kun hallituspohja mahd muuttuu, ja ei tule enään erillisiä suurhankintoja? Budjettia kannattaa nyt hilata ylöspäin, ja varmistaa vaikka lakiteitse minimitaso.
 
Bemarit Ukrainaan vaikka 35 kpl / vuosi, eka erä naftaliinista per heti. Sitten Bradleytä tilalle, samalla vauhdilla, vaikka jollain teollisuusdiilillä. Tai vaikka käytettyä kunnostuksen kautta, jos myyvät.

Ei niitä tarvita kuin se sata+, ja meillä on jo ennestään 40+ Bradleyyn perustuvaa MRLS-alustaa täällä.
Bradleyn kohdallahan mahdollisuutena olisi se SA-panssariprikaatin luominen, joka vaatisi yli 150 vaunua, tästähän reilu vuosi sitten muistaakseni puhuttiin täällä. Bradley sopisi siksi hyvin, koska sille voitaisiin olettaa saatavan tappioita korvaavaa kalustoa USA:sta, CV90:lle ei onnistuisi samalla tavalla.
 
Back
Top