Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onnellinen oli se, joka onnistui kaappaamaan lavakyydin ajaksi naamioverkon nukkuma-alustaksi.
Muistan aina sen marssin, kun jaoskaverit veivät kaikki "hyvät" paikat lavan laidoilta. Mulle jätettiin läntti keskemmältä lavaa, mihin juuri mahtui retkipatjan päälle makailemaan. No, oli pirteä talvipäivä ja Rasin pakoputki meni lavan alla juuri siitä mun alle jätetyn läntin kohdalta. Minä en palellut sillä marssilla, kavereilla oli kylmempi kyyti.
 
Jostain syystä silloin oli hyvä nukkua vaikka halkopinon päällä.
Muistan erään metsäreissun kun paluumatkalle lähdettäessä Pasin takalootassa istuessani ummistin silmät hetkeksi. Silmät kun avasin uudestaan, niin aikaa oli mennyt 2h ja oltiin kasarmin takapihalla :D

Pasi oli kyllä pirun kylmä kapistus talvella. Lämmitin lähinnä muodosti jäätä lattialle ja seinille.
 
Pasi oli kyllä pirun kylmä kapistus talvella. Lämmitin lähinnä muodosti jäätä lattialle ja seinille.

Sehän on kuin jäähdytyselementti pyörillä. Pitäisi olla joko todella paljon tehokkaampi lämmitin tai jokin (homehtuva) eristys.

Mutta se olikin suunniteltu Suomen erikoisolosuhteisiin. Paikallaan ollessa se oli suht lämmin, ehkä lämmitin testattiin paikallaan?

Ergonomia oli myös mielenkiintoinen. Tämmöisellä pätkällä oli niska kyyryssä ja jalat lähes irti lattiasta.
 
Katselin tuota videota, ja kiinnitin huomiota siihen, että paljon nuo CV9035 IFV vaunut peruuttelivat sujuvasti pitkiä matkoja. Liekkö tarkoituksena pitää paremmin panssaroitu keula viholliseen päin.

 
Katselin tuota videota, ja kiinnitin huomiota siihen, että paljon nuo CV9035 IFV vaunut peruuttelivat sujuvasti pitkiä matkoja. Liekkö tarkoituksena pitää paremmin panssaroitu keula viholliseen päin.

PSV:n heikoimmin suojattu osa on takaosa ja samalla tavalla on myös rynnpsv:ssa. Lähes kaikissa uusissa tai modernisoiduissa vaunuissa on peruutuskamera millä ajaja näkee peruuttaa ja johtaja ei sitoudu olemaan silminä perustettaessa vaan voi tähystää uhanalaisimpaan suuntaa.

Ensimmäisiä vaunumiehen tst-koulutusopetuksia on "kylki aina puskassa kiinni ja keula aina uhanalaiseen suuntaan, äläkä paljasta kylkeä viholliselle".
 
Millä ammuksella tuossa ammutaan? Osa näyttää räjähtävän ilmassa ennen osumaa (voi myös olla illuusio) ja osa varmasti räjähtää kimmokkeen jälkeen.
 
Millä ammuksella tuossa ammutaan? Osa näyttää räjähtävän ilmassa ennen osumaa (voi myös olla illuusio) ja osa varmasti räjähtää kimmokkeen jälkeen.
Tässä artikkeli aiheesta. Käyttävät ilmassa poksahtavat ammusta (mikä nyt olisi oikea nimitys?)

Footage has been published online showing fire on a forest plantation using 30mm Mk 310 PABM-T programmable airburst projectiles from the Mk44 Bushmaster II autocannon of a Polish Rosomak armored personnel carrier of the Ukrainian Armed Forces.

Ammukseen ohjelmoidaan etäisyys. Ammus päättelee kuljetun etäisyyden kierrosmäärän perusteella.
As can be seen in the footage, air-burst ammunition lands quite densely in the forest plantation area. During preparation for firing, immediately before feeding the projectile into the barrel, a special programmer enters the distance at which the main charge should be detonated into the fuse electronics via the receiving coil. Under the action of the barrel rifling, the projectile rotates around its longitudinal axis during firing and in flight. The electronics of the programmable projectiles count the number of revolutions and detonates after a preset number of revolutions. The use of air-burst ammunition increases the effectiveness of defeating infantry hiding in trenches or lying down, as well as shooting down air targets.
 
Puolustusselonteosta pomittua:

-Poistuva jalkaväen taisteluajoneuvo korvataan ja määrää lisätään. (BMP-2 korvaus, ehkä myös XA-18X korvaus KARPR:ssa ja/tai MTLB korvaus)

-Jalkaväen liikkumista ja suojaa parannetaan jatkamalla kuljetuspanssarivaunujen hankintaa sekä turvaamalla pohjoisen alueen liikkuvuus. (XA-300 + Famous)

-Hankitaan suojattuja maastokuorma-autoja.
 
Viimeksi muokattu:
Tieliikennelaissa sanotaan monesta asiasta käskettävän erikseen Puolustusvoimissa. Rauhan aikana lavalla jokaisella pitää olla istuin ja turvavyöt (tietyin poikkeuksin). Maastokuorma-autojen lavoille on irrotettavat istuinmodulit tätä varten, mutta kapasiteetti noin puolittuu. Marssinopeus niillä on muistaakseni 80km/h. Perävaunuun ei saa ottaa ihmisiä ja säällittävät tapauksetkin ovat poistuneet ohjeistuksesta.
Mutta jos pistetään lavalle ITKK kiinni köytettynä ja pari radiota niin se onkin asejärjestelmä ja täten laillinen matkustaa lavalla.
 
Katselin tuota videota, ja kiinnitin huomiota siihen, että paljon nuo CV9035 IFV vaunut peruuttelivat sujuvasti pitkiä matkoja. Liekkö tarkoituksena pitää paremmin panssaroitu keula viholliseen päin.

Juuri se on tarkoituksena. CV menee (tasaisella) taaksepäin kakkosvaihteella about 40km/h, eli sillä pääsee kiperistä tilanteista irti melko vauhdilla. Toki kääntösäde on sitten pakkikakkosella melko hirvittävä.
 
Juuri se on tarkoituksena. CV menee (tasaisella) taaksepäin kakkosvaihteella about 40km/h, eli sillä pääsee kiperistä tilanteista irti melko vauhdilla. Toki kääntösäde on sitten pakkikakkosella melko hirvittävä.
Minkä takia kääntösäde on peruuttaessa erilainen? CV:ssähän on käsittääkseni kaksoisdiffentiaalilla ja hydrauliikkamoottorilla toteutettu kääntökoneisto joka pystyy kääntämään vaunun myös paikallaan.
 
Minkä takia kääntösäde on peruuttaessa erilainen? CV:ssähän on käsittääkseni kaksoisdiffentiaalilla ja hydrauliikkamoottorilla toteutettu kääntökoneisto joka pystyy kääntämään vaunun myös paikallaan.
CV:n (ja monen muunkin modernin vaunun) kaksoisdifferentiaalivaihteistossa voimanvälitys antaa molemmille teloille saman pyörimisnopeuden, ja planeettavaihteistolla säädetään telojen nopeuseroa. Eri vaihteiden eri (maksimi)kääntösäteet tulee sitä kautta, että kun kääntäessä toista puolta hidastetaan aurinkopyörien avulla, niin sitä ei voi kuitenkaan hidastaa määräänsä enempää, ts. jos telalle ei mene enää poweria niin se on käytännössä jo moottorijarrulla (ja ykkösellä käytännössä pysähtynyt), niin paha sitä on enempää hidastaa. Kannattaa huomata, että toisin kuin vanhemmissa vaunuissa, moderneissa ei ole eri teloille omia jarruja ohjaukseen. Jos siis halutaan tiukempaa käännöstä, pitää lyödä pienempää vaihdetta tupaan.

Ja tosiaan pystyy kääntymään paikallaan jos vaihteisto on vapaalla, tämäkin johtuu siitä, että planeettavaihteet ajaa toista telaa eteen ja toista taaksepäin.
 
CV:n (ja monen muunkin modernin vaunun) kaksoisdifferentiaalivaihteistossa voimanvälitys antaa molemmille teloille saman pyörimisnopeuden, ja planeettavaihteistolla säädetään telojen nopeuseroa. Eri vaihteiden eri (maksimi)kääntösäteet tulee sitä kautta, että kun kääntäessä toista puolta hidastetaan aurinkopyörien avulla, niin sitä ei voi kuitenkaan hidastaa määräänsä enempää, ts. jos telalle ei mene enää poweria niin se on käytännössä jo moottorijarrulla (ja ykkösellä käytännössä pysähtynyt), niin paha sitä on enempää hidastaa. Kannattaa huomata, että toisin kuin vanhemmissa vaunuissa, moderneissa ei ole eri teloille omia jarruja ohjaukseen. Jos siis halutaan tiukempaa käännöstä, pitää lyödä pienempää vaihdetta tupaan.

Ja tosiaan pystyy kääntymään paikallaan jos vaihteisto on vapaalla, tämäkin johtuu siitä, että planeettavaihteet ajaa toista telaa eteen ja toista taaksepäin.
Pientä tarkennusta kaksoisdifferentiaalin toiminnasta: Kääntäminen tapahtuu pyörittämällä ohjauksen sisääntuloakselia (steering input) jolloin teloille tehdään nopeusero. Toinen tela pyörii nopeammin ja toinen hitaammin kuin ilman kääntöpyyntöä. Keskimääräinen nopeus pysyy samana, mutta tehontarve kasvaa käännön aiheuttaman tehontarpeen takia (+ parin muun syyn takia). Kääntäminen ei siis aiheuta moottorijarrutusta vaan päinvastaisen tilanteen (vaikka hitaampi tela voi toki olla jarrutuksen puolella).

Jos käännön pyörittämisellä on rajoitus pyörintänopeudelle, kääntöympyrä kasvaa suuremmilla vaihteilla (eli vaihdekohtainen). Tämä on kuitenkin jopa toivottua, koska suurella nopeudella (eli suurella vaihteella) ei muutenkaan voi tehdä yhtä tiukkoja käännöksiä. Ohjauksen voisi yrittää tehdä sillä tavallakin, että 70 km/h teoreettinen kääntösäde olisi yhtä pieni kuin 10 km/h. Ohjaus olisi silloin hyvin herkkä suurilla nopeuksilla ja lähtisi helposti käsistä.

Sain sellaisen mielikuvan, että nimenomaan peruuttaessa kääntöympyrä kasvaisi verrattuna suoraan ajamiseen. Näinhän voisi olla jostakin muusta kuin kääntökoneiston toimintaperiaatteeseen liittyvästä syystä. Esim voidaan tarkoituksella rajoittaa kääntymistä peruutettaessa. Kyseessä taisi kuitenkin olla sama vaihdekohtainen kääntöympyräasia kuin eteenpäin ajettaessakin.
Differential_steering_mechanism.png
 
Pientä tarkennusta kaksoisdifferentiaalin toiminnasta: Kääntäminen tapahtuu pyörittämällä ohjauksen sisääntuloakselia (steering input) jolloin teloille tehdään nopeusero. Toinen tela pyörii nopeammin ja toinen hitaammin kuin ilman kääntöpyyntöä. Keskimääräinen nopeus pysyy samana, mutta tehontarve kasvaa käännön aiheuttaman tehontarpeen takia (+ parin muun syyn takia). Kääntäminen ei siis aiheuta moottorijarrutusta vaan päinvastaisen tilanteen (vaikka hitaampi tela voi toki olla jarrutuksen puolella).

Jos käännön pyörittämisellä on rajoitus pyörintänopeudelle, kääntöympyrä kasvaa suuremmilla vaihteilla (eli vaihdekohtainen). Tämä on kuitenkin jopa toivottua, koska suurella nopeudella (eli suurella vaihteella) ei muutenkaan voi tehdä yhtä tiukkoja käännöksiä. Ohjauksen voisi yrittää tehdä sillä tavallakin, että 70 km/h teoreettinen kääntösäde olisi yhtä pieni kuin 10 km/h. Ohjaus olisi silloin hyvin herkkä suurilla nopeuksilla ja lähtisi helposti käsistä.

Sain sellaisen mielikuvan, että nimenomaan peruuttaessa kääntöympyrä kasvaisi verrattuna suoraan ajamiseen. Näinhän voisi olla jostakin muusta kuin kääntökoneiston toimintaperiaatteeseen liittyvästä syystä. Esim voidaan tarkoituksella rajoittaa kääntymistä peruutettaessa. Kyseessä taisi kuitenkin olla sama vaihdekohtainen kääntöympyräasia kuin eteenpäin ajettaessakin.
Differential_steering_mechanism.png
Hyvä tarkennus. Kouluttaja ei aikanaan viitsinyt tuota vaihteiston toimintaa alkaa selittää juurtajaksain (ei ollut kuulemma johtajille oleellista).

Ja siis tosiaan tarkoitin, että kyseessä on vaihdekohtainen asia. CV:ssä on kaksi peruutusvaihdetta, ja kakkosella toisaan pääsee kovaa mutta kääntösäde on sitten sitä luokkaa että olisi hyvä olla aika suoraa baanaa mitä peruutella. edit: varsinkin, kun ajattamiskomennot pitää muistaa antaa "väärin päin".
 
Viimeksi muokattu:
Puola on tilannut kotimaastaan 80 kpl Rosomak-L ajoneuvoja 30 mm samoin kotimaista valmistetta olevilla torneilla ja Spike PST-ohjuksilla. Noin miljardin maksaa tuo lysti, mutta on ne kyllä laadukkaita vehkeitäkin.

2027 alkaa toimitukset.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top