Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Näistä dronentorjunta -tavoista vielä. Olisiko kustannustehokkaampaa lisätä dronetorjunta jokaiseen vaunuun vai hankkia tueksi dronentorjuntaan erikoistunut vaunu?

Miten olisi tällänen "universal turret"-tyylinen konsepti Allen Control Systems:ltä. Kevyehkö ja halvahko (kaikki kai suhteellista vaikken tarkkaa hintalappua tiedä). Kaksi kameraa vaan eikä tutkaa ollenkaan, AI-konenäöllä seurataan kohdetta, ja tällä hetkellä rivissä on 4:llä eri aseelle, ja podissa puhuivat että laserinkin lisäys onnistuu teknisesti, niin miksei sitten vaikka konehaulikon jos on resursseja toteuttaa ja markkinat löytyvät?

1749963956028.webp
 
Miten olisi tällänen "universal turret"-tyylinen konsepti Allen Control Systems:ltä. Kevyehkö ja halvahko (kaikki kai suhteellista vaikken tarkkaa hintalappua tiedä). Kaksi kameraa vaan eikä tutkaa ollenkaan, AI-konenäöllä seurataan kohdetta, ja tällä hetkellä rivissä on 4:llä eri aseelle, ja podissa puhuivat että laserinkin lisäys onnistuu teknisesti, niin miksei sitten vaikka konehaulikon jos on resursseja toteuttaa ja markkinat löytyvät?

Katso liite: 122564
Periaatteessa jotain tollasta, löytysköhän jotain halpaa tutkaa/EO sensoria yuohon jalustan juureen, jolla saadaan 360 asteen kattavuus.

Kuten aikaisemmin kirjoitin niin Karjalan Prikaatin PSJ-joukkueen neljännen vaunun, Pasin (tulevaisuudessa Famous) vois tuon kaltaisella varustaa, yksi vaunumies lisää joka tuota hallitsisi.
 
Olisi hauska tietää miten ukrainalaiset ratkaisivat virrankulutus ongelman.
Kulkeeko noilla sitten joku erillinen latausrekka laseraseen mukana?
Eihän tuollaiset ole kuin muutama kymmenen kW teholtaan kun ampuu, ei siihen mitään latausrekkaa tarvitse. Verrannollinen esim kylmäkoneiston kompuraan tehotarpeiltaan. Kondensaattorit ladataan täyteen aina laukauksen jälkeen, sitten vaatii vain hieman ylläpitovirtaa + mitä nyt gimbaaleihin ja optroniikkaan menee.
 
Tässä WSJ jutussa kerrotaan ajoneuvoasenteisesta laserista. Teho meni iteltä ohi jos se tuossa mainittiin, googlauksella löysin maininnan 26kw:sta. Painoa systeemillä on puolisentoista tonnia. Polttoaika pienelle dronelle noin 15 sekuntia. Se on aika paljon. 50kmh = 200m / 15s.

Toki laser voi kai tuhota kohteesta kameran tms. nopeamminkin varsinkin jos se tulee kohti. Kahden tai useamman dronen samanaikainen torjunta ottaa kuitenkin aikaa varsinkin jos maasto lyhentää havainnointietäisyyttä tuntuvasti.

Hieman skeptinen olen näistä vielä.


 
Jutun LOCUST on kuitenkin "vain" 26kw järjestelmä, eli kuuluu tähän kevyeen luokkaan. Mm Raytheonin demonstraattori Stryker alustalla ovat olleet jo 50kw+ luokassa, jolloin voisi olettaa polttoajan enemmän kuin puolittuvan. Raytheon on kyennyt omissa testeissään tuhoamaan tuollaisella tehomäärällä KRH kranuja, joiden nopeus onkin ihan eri tasolla verrattuna hitaaseen ja pieneen droneen. Jossain kohti myös tapa, jolla säde ja teho luodaan voi muuttua merkittäväksi (esim yksi suuri linssi vs useammasta pienemmästä muodostuva yhteisteho jne). Itseäni viisaammat osaavat varmaan tästäkin kertoa enemmän ja vääntää rautalangasta.

Kun tekniikka hieman kehittyy (modulaarisuus, koko, paino, hinta...), niin tuossa ~20kw luokassa voidaan nähdä ihan päteviä yksittäisen ajoneuvon (esim MBT) katolle asennettavia omasuojaratkaisuja, kun taas 50-150kw ovat sitten itsenäisiä dedikoituja ajoneuvoja tai integroituina esimerkiksi NASAMS patteriin.
 
Eihän tuollaiset ole kuin muutama kymmenen kW teholtaan kun ampuu, ei siihen mitään latausrekkaa tarvitse. Verrannollinen esim kylmäkoneiston kompuraan tehotarpeiltaan. Kondensaattorit ladataan täyteen aina laukauksen jälkeen, sitten vaatii vain hieman ylläpitovirtaa + mitä nyt gimbaaleihin ja optroniikkaan menee.

No ei ehkä latausrekkaa, jos kevyitä drooneja (UAS I ja II targets, mitä sitten ovatkin?) yritetään tuhota (10 - 20) kW tehoisilla lasereilla, mutta kyllä systeemeillä painoa ja tilavuutta on niin paljon, että ne pitää asentaa eri ajoneuvoihin tai peräkarryihin kuin taisteluun tarkoitetut panssaroidut ajoneuvot. Tarkoitan, että vievät tilaa ja kuormankantokykyä, joten vaunuun ei mahdu enää samaa määrää kuormaa (ampumatarvikkeita ym tai jalkaväkeä miehistönkuljetusvaunuissa) laser-puolustusjärjestelmän asennuksen jälkeen.

Ohessa linkki israelilaisten 10 kW järjestelmään:
Ajoneuvossa sisällä operoija tietokonehärpäkkäineen, aika paljon menee tilaa.

Raytheon (RTX) tuotteina:
15 kW järjestelmä painaa 760 kg (josta voimalaitteiden m= 250 kg), UAS I, II
50 kW järjestelmä painaa 3275 kg (josta voimalaitteiden 1040 kg), UAS I, II, III ja raketit sekä KRH-ammukset maaleina

Lähde: https://www.rtx.com/raytheon/what-we-do/integrated-air-and-missile-defense/lasers

Ohessa kuvana RTX 15 kW ja 50 kW järjestelmän datat:
RTX-laser_sys_dataleike.gif

Ohessa kuvana RTX:n 10 kW järjestelmä v. 2023.
RTX 10kWlaser_kuvana.gif


VIrrantuottojärjestelmä on kohtuullisen iso, joten tehon lisäksi tulee järjestelmän tilavuus ja paino huomioida asennuksissa.
 
No ei ehkä latausrekkaa, jos kevyitä drooneja (UAS I ja II targets, mitä sitten ovatkin?) yritetään tuhota (10 - 20) kW tehoisilla lasereilla, mutta kyllä systeemeillä painoa ja tilavuutta on niin paljon, että ne pitää asentaa eri ajoneuvoihin tai peräkarryihin kuin taisteluun tarkoitetut panssaroidut ajoneuvot. Tarkoitan, että vievät tilaa ja kuormankantokykyä, joten vaunuun ei mahdu enää samaa määrää kuormaa (ampumatarvikkeita ym tai jalkaväkeä miehistönkuljetusvaunuissa) laser-puolustusjärjestelmän asennuksen jälkeen.

Ohessa linkki israelilaisten 10 kW järjestelmään:
Ajoneuvossa sisällä operoija tietokonehärpäkkäineen, aika paljon menee tilaa.

Raytheon (RTX) tuotteina:
15 kW järjestelmä painaa 760 kg (josta voimalaitteiden m= 250 kg), UAS I, II
50 kW järjestelmä painaa 3275 kg (josta voimalaitteiden 1040 kg), UAS I, II, III ja raketit sekä KRH-ammukset maaleina

Lähde: https://www.rtx.com/raytheon/what-we-do/integrated-air-and-missile-defense/lasers

Ohessa kuvana RTX 15 kW ja 50 kW järjestelmän datat:
Katso liite: 122586

Ohessa kuvana RTX:n 10 kW järjestelmä v. 2023.
Katso liite: 122587


VIrrantuottojärjestelmä on kohtuullisen iso, joten tehon lisäksi tulee järjestelmän tilavuus ja paino huomioida asennuksissa.
Jos 50kw torjunta-ajaksi arvioidaan vaikka 5-10 sekuntia (26kw yllä oli 15s) ja virtalähde tarjoaa polttoaikaa 120 sekunniksi ilman latausta, niin aika monta maalia pystyy peräkanaa ottamaan vastaan.
 
Joo, tulevat varmaan erillisiin IT-vaunuihin. Luukku-ukko ja haulikko m/25 RES -järjestelmällä mennään nykyisillä määrävahvuuksilla melko pitkään. Onneksi meillä on metsä, josta vittumainen löytää ja lentää.
 
Ei minkäänlaista, toisessa on PV mukana ja toisessa ei ole mitään osuutta PV:lla.
Eihän tuo vältämättä mitään tarkoita, jos Sisu GTT osoittautuu soivaksi vehkeeksi.

On tuo takavaunu ratkaisu mielenkiintoinen, voidaan helposti vaihtaa eritehtäviin, ymmärtääkseni vodaan suoraan nostaa 10 jalan kontti päälle.
Kantavuuskin 5 tonnia takavaunussa Famouksen 3,5 tonnia vastaan.

Kai molemmille olisi käyttöö.
 
Eihän tuo vältämättä mitään tarkoita, jos Sisu GTT osoittautuu soivaksi vehkeeksi.

On tuo takavaunu ratkaisu mielenkiintoinen, voidaan helposti vaihtaa eritehtäviin, ymmärtääkseni vodaan suoraan nostaa 10 jalan kontti päälle.
Kantavuuskin 5 tonnia takavaunussa Famouksen 3,5 tonnia vastaan.

Kai molemmille olisi käyttöö.
PV on aika pitkälti päättänyt kumpi on se hevonen mitä veikataan ja kumpaa testataan sekä kumman kehitykseen osallistutaan. Tämä on vähän sellainen XA-300 vs Protolab tilanne, tosin nyt ei ole hankittu yhtään GTT PV:n käyttöön.
 
PV on aika pitkälti päättänyt kumpi on se hevonen mitä veikataan ja kumpaa testataan sekä kumman kehitykseen osallistutaan. Tämä on vähän sellainen XA-300 vs Protolab tilanne, tosin nyt ei ole hankittu yhtään GTT PV:n käyttöön.
Minä kyllä veikkaan, että gtt:tä ostetaan 50-100kpl pohjoiseen. Kaikki tosin ei mene saman ministeriön joukoille.
 
Kenties TREMOSin alustana nuo GTT:t voisivat korvata tai täydentää 120 KRH-TEKAa ja niitä 81 mm Bankkuja? NA-122/123:n uudistuotannon ongelmama lienee vanha voimalinja ja ylipäätään vanhan Nasun komponenttien käyttö, vaikka takavaunu onkin täysin uusiksi suunniteltu, ja AMOS ja NEMO maksavat todennäköisesti jo pelkän tornin osalta enemmän.
 
Kenties TREMOSin alustana nuo GTT:t voisivat korvata tai täydentää 120 KRH-TEKAa ja niitä 81 mm Bankkuja? NA-122/123:n uudistuotannon ongelmama lienee vanha voimalinja ja ylipäätään vanhan Nasun komponenttien käyttö, vaikka takavaunu onkin täysin uusiksi suunniteltu, ja AMOS ja NEMO maksavat todennäköisesti jo pelkän tornin osalta enemmän.

Kun GTT on singaporelainen lisenssituote, niin on ihan turha ryhtyä moiseen edes teollisuuspoliittisista syistä. Sisu saa kyllä omansa, jos niin halutaan, katalogissa on riittävästi myytävää PV:lle (MKA ja GTP).

Jos jostakin syystä FAMOUS ei ole kaikkeenkelpaava, niin etusijassa katselisin, mitä Ruotsi ja Norja käyttää ja voisiko siinä saada synergiaetuja esim. Vikingiä ostamalla.
 
Back
Top