Miehistön kuljetus

Miksi Etelä-Suomessa pyöräkalusto nähdään pääasiallisena vaihtoehtona. Eikö esim. panssaroitu teka voisi olla kuitenkin joustavampi ratkaisu. Etelässä on paljon peltoalueita joille syys sateiden ja kevään kelirikkoaikaan ole paljon menemistä raskaalla kalustolla ,lisäksi maastoa halkovien ojien ja purojen ylitys onnistuu paremmin teloilla. Lumiolosuhteissakin etu on huomattava. Sitoutuminen tiestöön rajoittaa kuitenkin taktista liikkuvuutta huomattavasti. Huonona puolena en näe muuta kuin sen että rauhanaikainen liikkuminen harjoitusalueiden välillä yleisillä teillä ei tapahdu aivan muun liikenteen vauhdissa.Lisäksi voisi todeta että tiestö on varmasti ensisijaisesti vihollisen vaikutuksen alaisena tällöin teka tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet vaihtoehtoisten reittien valintaan.
 
Miksi Etelä-Suomessa pyöräkalusto nähdään pääasiallisena vaihtoehtona. Eikö esim. panssaroitu teka voisi olla kuitenkin joustavampi ratkaisu. Etelässä on paljon peltoalueita joille syys sateiden ja kevään kelirikkoaikaan ole paljon menemistä raskaalla kalustolla ,lisäksi maastoa halkovien ojien ja purojen ylitys onnistuu paremmin teloilla. Lumiolosuhteissakin etu on huomattava. Sitoutuminen tiestöön rajoittaa kuitenkin taktista liikkuvuutta huomattavasti. Huonona puolena en näe muuta kuin sen että rauhanaikainen liikkuminen harjoitusalueiden välillä yleisillä teillä ei tapahdu aivan muun liikenteen vauhdissa.Lisäksi voisi todeta että tiestö on varmasti ensisijaisesti vihollisen vaikutuksen alaisena tällöin teka tarjoaa parhaimmat mahdollisuudet vaihtoehtoisten reittien valintaan.
Koska teitä on kaikkialla käytettävissä... :cool:
1571474145421.png
Vähän vakavammin:
Rauhanaikana pyöräkalusto on aivan ehdoton. Siirtymiset hoituvat muun liikenteen joukossa sujuvasti ja nopeasti *). Pyöräkaluston kulut ovat marginaaliset telakalustoon verrattuna.

Liikkuvuus ei ole nykyaikaisella 6*6 ja 8*8 -kalustolla mitenkään huono. Eri harjoituksissa 1990- ja 2000-luvuilla Pasit olivat aina mukana, eikä niiden kanssa tullut isoja ongelmia Etelä-Suomen maastossa. Yhdessä harjoituksessa sen sijaan T72 upposi tuusulalaiseen peltoon niin, että siitä ei enää näkynyt kuin johtajan luukku. Jos rahaa ei tarvitsisi miettiä, jokin AMV:n tapainen olisi varmasti optimiratkaisu Etelä-Suomen joukoille.

*) Yhdessä harjoituksessa Paseilla varustettu komppania teki hyökkäyksen Kehä I:n varrella olevaan kohteeseen heti aamuruuhkan jälkeen. Mietimme, että pitäisikö tätä varten järjestää esim. poliisit liikenteenohjaukseen. Kantahenkilökunnan mielestä ei tarvinnut ja he tiesivät mistä puhuivat. Pasi-komppania sulahti muun liikenteen joukkoon Kehä I:lle eikä se näyttänyt muita tienkäyttäjiä edes haittaavaan....
 
Koska teitä on kaikkialla käytettävissä... :cool:
Katso liite: 33835
Vähän vakavammin:
Rauhanaikana pyöräkalusto on aivan ehdoton. Siirtymiset hoituvat muun liikenteen joukossa sujuvasti ja nopeasti *). Pyöräkaluston kulut ovat marginaaliset telakalustoon verrattuna.

Liikkuvuus ei ole nykyaikaisella 6*6 ja 8*8 -kalustolla mitenkään huono. Eri harjoituksissa 1990- ja 2000-luvuilla Pasit olivat aina mukana, eikä niiden kanssa tullut isoja ongelmia Etelä-Suomen maastossa. Yhdessä harjoituksessa sen sijaan T72 upposi tuusulalaiseen peltoon niin, että siitä ei enää näkynyt kuin johtajan luukku. Jos rahaa ei tarvitsisi miettiä, jokin AMV:n tapainen olisi varmasti optimiratkaisu Etelä-Suomen joukoille.

*) Yhdessä harjoituksessa Paseilla varustettu komppania teki hyökkäyksen Kehä I:n varrella olevaan kohteeseen heti aamuruuhkan jälkeen. Mietimme, että pitäisikö tätä varten järjestää esim. poliisit liikenteenohjaukseen. Kantahenkilökunnan mielestä ei tarvinnut ja he tiesivät mistä puhuivat. Pasi-komppania sulahti muun liikenteen joukkoon Kehä I:lle eikä se näyttänyt muita tienkäyttäjiä edes haittaavaan....

Sen mitä olen Etelä-Suomessa liikkunu, niin voisin olettaa että pyöräkalustolla päästään siirtämään joukot taistelualueelle aika hyvin. Ja siitä ei ole kauhea matka jalkaisin toimivalla taistelijalla alueelle, jossa hänen oletetaan taistalevan
 
Tiesto taajama-alueiden ulkopuolella on kuitenkin harvempaa. Teka om mielestäni omiaan peltomaisemassa ja näin hyviä reittejä on lähes rajattomasti. Käyttökustannukset voi tekoilla olla suuremmat ,siihen en osaa ottaa kantaa. Rauhanajan vaatimukset tulisi kuitengin olla marginaalissa.
 
Tiesto taajama-alueiden ulkopuolella on kuitenkin harvempaa. Teka om mielestäni omiaan peltomaisemassa ja näin hyviä reittejä on lähes rajattomasti. Käyttökustannukset voi tekoilla olla suuremmat ,siihen en osaa ottaa kantaa. Rauhanajan vaatimukset tulisi kuitengin olla marginaalissa.
Etelässä teitä on niin tiheästi, ettei oikeastaan koskaan tarvitse jäädä 1-2 kilometriä kauemmas tappelupaikoista. Pasi-joukko siirtyy tarvittaessa parissa tunnissa >100 kilometriä sirpalesuojattuna, kun teka-porukka jurnuttaa vielä pelloilla. Harvoin pellot ovat siinä kunnossa, ettei siitä Pasilla pääsisi yli. Suuria soita ei ole ja talvella lumimassat ovat Pasilla hanskattavissa. Ilman muuta etelään pyöräajoneuvot ja Kainuun korpiin tekat!
 
Kustannuksista kun on puhe niin jossain Mäkipirtin kirjassa mainittiin Nasun käyttökustannusten olevan 5-6 kertaa sen mitä Pasilla. Tuollaisella on jo vaikutusta.
 
Sitäkin voi toisaalta miettiä, missä määrin meillä on tulevaisuudessa varaa varustaa joukkoja paikallisiin olosuhteisiin. Pitääkö iskukykyisten joukkojen kyetä taisteluun koko maassa vai onko varaa jättää pari prikaatia paistamaan makkaraa Pyhältöön, koska pyörät ja toista metriä lunta Lapissa?
 
Koska teitä on kaikkialla käytettävissä... :cool:
Katso liite: 33835
Vähän vakavammin:
Rauhanaikana pyöräkalusto on aivan ehdoton. Siirtymiset hoituvat muun liikenteen joukossa sujuvasti ja nopeasti *). Pyöräkaluston kulut ovat marginaaliset telakalustoon verrattuna.

Liikkuvuus ei ole nykyaikaisella 6*6 ja 8*8 -kalustolla mitenkään huono. Eri harjoituksissa 1990- ja 2000-luvuilla Pasit olivat aina mukana, eikä niiden kanssa tullut isoja ongelmia Etelä-Suomen maastossa. Yhdessä harjoituksessa sen sijaan T72 upposi tuusulalaiseen peltoon niin, että siitä ei enää näkynyt kuin johtajan luukku. Jos rahaa ei tarvitsisi miettiä, jokin AMV:n tapainen olisi varmasti optimiratkaisu Etelä-Suomen joukoille.

*) Yhdessä harjoituksessa Paseilla varustettu komppania teki hyökkäyksen Kehä I:n varrella olevaan kohteeseen heti aamuruuhkan jälkeen. Mietimme, että pitäisikö tätä varten järjestää esim. poliisit liikenteenohjaukseen. Kantahenkilökunnan mielestä ei tarvinnut ja he tiesivät mistä puhuivat. Pasi-komppania sulahti muun liikenteen joukkoon Kehä I:lle eikä se näyttänyt muita tienkäyttäjiä edes haittaavaan....
Taisinpa olla tuossa mainitsemassasi harjoituksessa, Leijona 94, mukana. Ainakin meillä kiersi juttua Tuusulaan juuttuneista panssareista, jotka olivat tulossa meidän Stadin puolustajien avuksi.
 
Olisiko joku yksi operatiivinen yhtymä 2035 Lappiin ja vielä alueellisia taisteluosastoja muutama realistinen kuva tulevaisuuden Lapin joukoista?
 
Taisinpa olla tuossa mainitsemassasi harjoituksessa, Leijona 94, mukana. Ainakin meillä kiersi juttua Tuusulaan juuttuneista panssareista, jotka olivat tulossa meidän Stadin puolustajien avuksi.
Oliko se jo Leijona-harjoituksessa? Se oli ensimmäinen harjoitus Stadissa, jossa olin mukana!
 
Sitäkin voi toisaalta miettiä, missä määrin meillä on tulevaisuudessa varaa varustaa joukkoja paikallisiin olosuhteisiin. Pitääkö iskukykyisten joukkojen kyetä taisteluun koko maassa vai onko varaa jättää pari prikaatia paistamaan makkaraa Pyhältöön, koska pyörät ja toista metriä lunta Lapissa?
Pyhällön Pop-Cafeta voi hyvin pitää tukikohtana!

Tuskin sellaista tilannetta tulee koskaan, että joko Lappi tai Etelä-Suomi tyhjennettäisiin kokonaan joukoista.
 
Pyhällön Pop-Cafeta voi hyvin pitää tukikohtana!

Tuskin sellaista tilannetta tulee koskaan, että joko Lappi tai Etelä-Suomi tyhjennettäisiin joukoista.

Ei tietenkään kokonaan tyhjäksi. Paikallisjoukot ovat läsnä aina, varmaankin myös puolustuksellinen osa alueellisista joukoista, mutta hyökkäykseen kykenevien joukkojen määrä kavennee väistämättä tulevaisuudessa. Siitä päästään esittämääni kysymykseen, missä määrin joukon pitää kyetä toimimaan koko maassa. Voi esim. kysyä, miten KARJPR pärjäisi joukkuetason Pasien kanssa napapiirin pohjoispuolella tai voisiko pohjoisen hyökkäyskyky perustua jatkossa vain kahteen pataljoonaan panssaroiduilla telakuorma-autoilla. Vai tehdäänkö kenties valinta, että maan pohjoisosia ei puolusteta kuin nimellisesti ja tosiasiallinen vastuu ulkoistetaan Ruotsille ja Norjalle.
 
Miltäs tällainen kokoonpano näyttäytyisi jollekin Pohjois-Suomessa käytettävän prikaatin yhdeksi pataljoonaksi?
 

Liitteet

  • d7r9lwd-0133d8ac-5968-49b5-aa20-927c65e662cf.png
    d7r9lwd-0133d8ac-5968-49b5-aa20-927c65e662cf.png
    851 KB · Luettu: 73
Tiesto taajama-alueiden ulkopuolella on kuitenkin harvempaa. Teka om mielestäni omiaan peltomaisemassa ja näin hyviä reittejä on lähes rajattomasti. Käyttökustannukset voi tekoilla olla suuremmat ,siihen en osaa ottaa kantaa. Rauhanajan vaatimukset tulisi kuitengin olla marginaalissa.
Tekan ongelma taitaa olla "huono" liikkuvuus maantiellä.
Jos joudutaan kesällä ajamaan 200km maantietä kovalla vauhdilla, saattaa telasto olla kovilla.
Sodan ajan olosuhteissa pyöräkalustolla kuljetaan helposti 80km/h vauhtia pitkiä aikoja.
 
Miltäs tällainen kokoonpano näyttäytyisi jollekin Pohjois-Suomessa käytettävän prikaatin yhdeksi pataljoonaksi?
Kovasti näyttää brittiläiseltä...
  • esikunnan koko suomalaista pienempi
  • lääkintähuolto vasta pataljoonatasolla ja kooltaan varsin vaatimaton, Suomessa 1. linjan joukoissa lääkäritasoinen ensihoito jo komppaniatasalla
  • pataljoonan viestijoukkue varsin suppea ja viestiasemia on kaksi koko pataljoonaa varten
  • pataljoonatasolla neljä tarkka-ampujaryhmää, mistä plussaa
  • pataljoonatasolla ei ole raskasta KRH:ta, ainoastaan 4 82-millistä
  • komppaniatasolla ainoa epäsuoratuli komppanian 82-millinen (1 kpl)
  • sinkomiehiä ainoastaan kaksi per joukkue, ei PST-voimaa komppaniatasolla
  • PSTO-joukkue on aika suomalaisen kaltainen
  • kaksi tiedustelujoukkuetta, mistä plussaa
  • lennokkitiedustelu(ryhmä) puuttuu kokonaan
  • kaksi hinausvaunua, mistä plussaa
  • komppaniatason huolto on todella kevyt (täydennysryhmä?)
  • tulenjohtovoima puuttuu kokonaan
  • sinällään pataljoonalla on hyvä liikkuvus vaunujen puolesta
Tuon kaltainen pataljoona olisi aika heikoilla Suomessa puutteidensa takia ja yllättävän paljon heikompi kuin suomalainen vastineensa!

EDIT vielä: Haa, kaavioon oli piilotettu yksi nainen. Kuka löytää?
 
Viimeksi muokattu:
Nämä olivatkin ilmeisesti kuvitteellisia kaavioita, luulin brittiläisiksi! Piirtäjä on todennäköisesti sikäläisessä armeijassa palvellut britti, sen verran vahva lämpimän oluen ja Fish&Chipsien maku kaavioissa oli... :cool:

Patteriston kaavioon on piirretty yksi tulenjohtoryhmä. Ilmeisesti ajatus on, että tuo ryhmä johtaa oman patteristonsa tulta. Suomalaisittain ällistyttävän vanhanaikainen ja kankea ratkaisu!
 
Back
Top