Mikä alueilmatorjuntajärjestelmä olisi paras vaihtoehto suomelle?

[baikal]

Toistan kysymyksen: mitkä maalit lentävät pystysuunnassa 20 plus kilsaa ja jotka on ehdottomasti pudotettava pelistä pois? Joku Migin raskas versio, joo, mutta ei se sieltä lakikorkeudesta mitään taida saada aikaiseksi. Joku ohjus....ballistinen? Jonka torjunta on ihan hänessä joka tapauksessa. Tulovauhti on hirmuinen ja moderneimmille on saatu jo liikehtimiskykyäkin.....jää torjumatta erittäin suurella todennäköisyydellä. Daavidin linkoja on tähän turha sotkea: IDFn ei ole tarvinnut torjua ainoatakaan ns. modernia jytkälettä.

Onko yhdelläkään järjestelmällä todistettavia preferenssejä esim. parin moderneimman Venäjäohjuksen torjunnasta, ei taida olla.

Miljardilla vaan ei mitään herran huoneita rakennella. Reilu kymmenen vuotta sitten seminaarissa arvioitiin, että kohtuullinen Helsinkiä suojaava kate saadaan noin 5 mrd eurolla ja paino oli edelleen sanalla kohtuullinen. Ruotsin Patriot-case oli ehkä päänavaus, jota on laajennettava, jotta Tukholman suoja olisi edes -kohtuullinen-.

Jos miljardilla irtoaa yksi asejärjestelmä lisää ilmapuolustukseen, niin ok. Jos sillä voidaan kutkuttaa -isompaa kuutiokilometrimäärää- kuin Nasams:lla niin hyvä. Jos saadaan pelotetta lisää, hyvä. Miljardi: kaksi Samp/t patteria tykötarpeineen????? Ryyditettynä auttavalla lkm ohjuksia?

 

[atanos]

Toistan kysymyksen: mitkä maalit lentävät pystysuunnassa 20 plus kilsaa ja jotka on ehdottomasti pudotettava pelistä pois? Joku Migin raskas versio, joo, mutta ei se sieltä lakikorkeudesta mitään taida saada aikaiseksi. Joku ohjus....ballistinen? Jonka torjunta on ihan hänessä joka tapauksessa. Tulovauhti on hirmuinen ja moderneimmille on saatu jo liikehtimiskykyäkin.....jää torjumatta erittäin suurella todennäköisyydellä. Daavidin linkoja on tähän turha sotkea: IDFn ei ole tarvinnut torjua ainoatakaan ns. modernia jytkälettä.

Sillä noin 20 km pystyulottuvuudella enemmänkin haetaan sitä, että kyseisellä ohjuksella voidaan vaikkapa nykyiseen NASAMSiin verrattuna huomattavasti paremmalla todennäköisyydellä jysäyttää se vähän reilu 10 km korkeudella (tai vaakasuunnassa etäämmällä) lentävä kohde alas taivaalta koska sillä korkeammalle/pitemmälle ulottuvalla puikolla on vielä jonkin verran enemmän kineettistä energiaa jäljellä.

 

[StmSvejk]

Ei niiden ilmamaalien määrä, joita ohjusjärjestelmillä torjutaan, mihinkään kasva. Pikemminkin kehitys on toisen maailmansodan 3000 - 5000 koneen yhtäaikaisesta ilmassaolosta (Normandia) on tultu Vietnamin sodan/ Irak satojen kautta nykyisiin muutamiin kymmeniin kerrallaan. Sen sijaan drooneja voi olla satoja ilmassa 2030-luvulla yhtäaikaa, mutta niitä ei kannata mitenkään ohjuksilla ampua. Jokainen kai jo arvaa mitä seuraavaksi tapahtuu? No, tulee droonien metsästysdroonit... (hyvin koulutettu haukka on jo kelpo peli), sitten vastustaja ryhtyy suojaamaan droonejaan ainakin omien joukkojen lähellä haulikkomiehillä jne jne ... piiri pieni pyörii ja lapset siinä hyörii. Ei mitään uutta taivaan alla. Droonien torjunnassa myös ELSO voi näytellä merkittävää osaa.

Risteily- ja ballistisia ohjuksiakin on ja tulee olemaan aina rajoitettu määrä. Niistä ei ole massa-aseeksi hinnan takia. Ei ole riittävästi edes riittävän arvokkaita maaleja, ei varsinkaan Suomessa.

Ballistisia ja risteilyohjuksia on rajoitettu määrä - mutta Helsinki on 160km päässä Venäjältä, 110km päässä Suursaaresta. Helsinkiin vaikuttaminen ei vaadi Iskander-Kepabeja tai tuhansia kilometrejä kantavia risteilyohjuksia. Suomi on kapea maa.

Uhkana ovat tulevaisuudessa erilaiset tykistöraketit ja lyhyemmän kantaman UAV:t, perinteisemmältä puolelta erilaiset stand-off aseet. Kiina-Venäjä kehittänee omat "Powered JDAM" versionsa.
Irakin sodan alkuvaiheessa ammuttiin 802 Tomahawkia ja 450 ATACMS:ia (ballistista ohjusta) kaikenlaisten tavanomaisten koneiden lisäksi...

Jälleen kerran, sama pätee myös toiseen suuntaan, 2030-luvulla Suomikin kyennee tuottamaan messevän määrän ilmamaaleja...

 

[Vääpeli]

Milloin tämä tapahtui? Yritin kuuklailla Pv:ssa tapahtuneita onnettomuuksia eikä tämä osunut silmään yhdestäkään listauksesta.

-90 en tiedä tarkkaa lukua. Mutta rip osallistujijalle. Voin kuvitella, että ei, kiva....

 

[fulcrum]

Toistan kysymyksen: mitkä maalit lentävät pystysuunnassa 20 plus kilsaa ja jotka on ehdottomasti pudotettava pelistä pois? Joku Migin raskas versio, joo, mutta ei se sieltä lakikorkeudesta mitään taida saada aikaiseksi.

Kylmän sodan aikaan taktinen ilmatorjunta tarkoitti yleensä matalatorjuntaa. Kun rynnäkkökoneet joutuivat älyaseillakin etsimään maalit visuaalisesti, eivät ne voineet hyökätä kovin korkealta. Inertiajärjestelmällä pudotetut 'tyhmät' pommit olivat taas sitä epätarkempia mitä korkeammalta ne pudotettiin koska jokainen metri jonka ne joutuivat olemaan ilmassa lisäsi epätarkkuutta lopputulokseen.
Satelliittiohjatut aseet muuttivat tämän paradigman. Nykyään on aivan sama lentääkö kone 1 vai 10 kilometrin korkeudessa, GPS:n tai GLONASSin ohjaama pommi päsähtää ennalta määrättyyn koordinaattiin säästä tai vuorokaudenajasta riippumatta. NASAMSin noin 9km korkeusulottuvuus on tässä ympäristössä jo hiukan nihkeä koska monikin rynnäkkökone pystyy helposti lentämään ja pudottamaan pommeja tarkasti sen maksimiulottuvuuden yläpuolelta.

 

[Patu]

Milloin tämä tapahtui? Yritin kuuklailla Pv:ssa tapahtuneita onnettomuuksia eikä tämä osunut silmään yhdestäkään listauksesta.

1997:

Kapteeni kuoli onnettomuudessa puolustusvoimien varikolla Ruovedellä

ANNELI TUKIA RUOVESI - Helsingin Ilmatorjuntarykmentin kapteeni Jukka Pekka Romppanen, 28, kuoli jäätyään kahden panssarivaunun väliin puolustusvoimien Siikakankaan varikko-osastolla Ruovedellä. Onnettomuus sattui tiistaina lähes tarkalleen puolen päivän aikaan.

www.hs.fi

 

[StmSvejk]

Satelliittiohjatut aseet muuttivat tämän paradigman. Nykyään on aivan sama lentääkö kone 1 vai 10 kilometrin korkeudessa, GPS:n tai GLONASSin ohjaama pommi päsähtää ennalta määrättyyn koordinaattiin säästä tai vuorokaudenajasta riippumatta. NASAMSin noin 9km korkeusulottuvuus on tässä ympäristössä jo hiukan nihkeä koska monikin rynnäkkökone pystyy helposti lentämään ja pudottamaan pommeja tarkasti sen maksimiulottuvuuden yläpuolelta.

Tähän pitää lisätä "Red Bull antaa siivet" paradigma, eli jatkuvasti yleistyvät stand-off aseet. Aluksi GNS-pommeista voi tehdä liitopommeja, sitten lisätä pakettiin raketti tai suihkumoottori... Jos hyökkäävä lavetti halutaan torjua, pitää kantamaa löytyä.

 

[Analysti]

Tähän pitää lisätä "Red Bull antaa siivet" paradigma, eli jatkuvasti yleistyvät stand-off aseet. Aluksi GNS-pommeista voi tehdä liitopommeja, sitten lisätä pakettiin raketti tai suihkumoottori... Jos hyökkäävä lavetti halutaan torjua, pitää kantamaa löytyä.

Niin, noin 100 km kantama on järkevä, siitä ylöspäin ainoastaan ballististen torjuntaan. Liikehtivää maalia ei pysty ampumaan siten, ettei
a) ohjus ole koko matkan lukittunut,
b) sille kyetä antamaan maalitietoa (tarkasti) keskimatkan ajan JOS AMET on yli 5 - 7 km.

Yli 100 km päähän seuranta ampuvasta yksiköstä tai tarpeeksi nopeasti verkottuneesta valvonta/johtamisyksiköstä on hankalasti järjestettävissä. USN CEC on yksi ratkaisu, mutta harvinainen, kallis ja monimutkainen. Toki, leviämässä vähitellen...

 

[Einomies1]

Miksi risteilyohjukset pitäisi torjua kaukaa? Lopputulos on ihan sama, vaikka torjunta tapahtuu 100 m rannalta. Risteilyohjukset tulevat matalalla, jossa sensorien kyky rajoittaa joka tapauksessa enemmän kuin ohjuksen kinematiikka. Jopa perus AMRAAM lienee monesti riittävä. NASAMS on tässä pääkaupunkiseudun (PKS) risteilyohjuspuolustuksessa ehkä paras järjestelmä, koska patteristo voidaan hajauttaa useine sensoreineen ja lavetteineen saaristoon ja rannikolle.

AMRAAM-ER estää käytännössä PKS ylilennot vastustaja kalustolta pl. MiG-31 räimäisyt korkealla. Nykyisten ohjusten kinematiikan ulkopuolella lentää suunnilleen kaikki pl. SU-25 ja helikopterit. Aika merkittävästä suorituskykylisästä siis kyse.

Ohjustorjunta kauempaa kuin 100 m rannasta on tärkeää siksi että:
- vastapuolella on supersoonista loppunopeutta käyttäviä järjestelmiä sekä jo jossain määrin hypersoonisia ohjuksia (KH-47M2 Kinzhal). Vaikka ohjukset havaittaisiin tutkahorisontissa, niiden nopeus on niin suuri että ohjuksia vastaan ei ehditä toimimaan lähellä rantaa. Ohjuslavetti voidaan sijoittaa taktisesti fiksummin ja etäämmälle jos puikoilla on kantamaa enemmän. Torjunta-ala kasvaa myös.

- vastapuoli ei tule ampumaan ohjuksiaan jatkuvasti niiden hinnan takia, mutta ensi-isku ei myöskään tule yhdellä tai kahdella ohjuksella sopivin väliajoin niin kivasti että me ehdimme niitä helposti pudottelemaan, vaan tärkeitä kohteita vastaan ammutaan jopa kymmeniä ohjuksia samanaikaisesti jos olet perehtynyt noihin risteilyohjusiskuihin. Torjunnalle tulee kiire jos niitä ei yritetä pudotella jo kaukaa.

- rannan tuntumassa on mm. satamainfraa jota pitää suojata jos meinataan pitää meriliikenne toimivana. Ohjuksissa on niin suuret tst-kärjet että herkät kohteet kuten linkkiasemat vaurioituvat jo lähellä tapahtuvasta räjähdyksestä, ihmisistä puhumattakaan.

Osa tutkista kannattaa sijoittaa saarille, mutta kaikkia ei sinnekään saada, eikä voida laittaa koska tavoitellaan mieluiten 360 asteen torjuntaa tai ainakin havainnointia. Jokunen patteri voidaan saarissa myös pitää, mutta maa-alue on suurempi joten sinne pitää TELejä riittää myös. Ilman muuta suorituskykyisempi ohjusjärjestelmä toisi toisen kerrosteisen kehän alueen ympärille. NASAMS voi tuhota maaleja 5-20 km päästä ja kantavampi systeemi 20+ kantaman päästä. Puhutaan siis ohjustorjunnasta tässä tapauksessa, jota kohden it:ä pitäisi kehittää yhä enemmän dronetorjunnan lisäksi.

Vastustaja ei tuo lentokoneitaan meidän hävittäjien tapettavaksi ennenkuin puolustusta heikennetään ja strategisia kohteita on tuhottu etäältä riittävästi. Tähän meidän pitäisi pystyä edes jossain paikassa vastaamaan.

Hallinto on halvempi siirtää pois kuin suojata. Ei Helsinki ole joku erityinen paikka jota täytyisi suojata kriisin aikana.

Ihmiset voidaan siirtää kyllä, mutta mitenkään kaikkia valtiovallan kaikkia toimintoja ei voida lähellekkään siirtää muualle. Mieti montako ministeriötä kaupungissa toimii hallituksen ja eduskunnan lisäksi. Myös Helsingin kaupungin toiminnot ja hallinto on pidettävä siellä missä niitä tarvitaan. Kaupunkia ei tyhjennetä täysin. Lisäksi satamia ja lentokenttiä sekä öljyvarastoja ei siirrellä noin vaan. Tässä ei hinta ratkaise vaan kriittiset toiminnot.

Eduskuntaa ei nykyään enää viedä junalla Kauhajoelle, erämetsään kuten Talvisodassa, vaan eduskuntatalon alle on tehty remontissa iso kriisiajan pommisuoja. Nykymaailma ei toimi enää niin että sitä johdetaan paperimuistiolla ja lennättimellä jostain umpiskuttasta, vaan tarvitaan sähköä sekä hyvät yhteydet ympäri valtakuntaa että hallinto toimisi.

Ajattelin joskus samoin Helsingistä, mutta kyllä ikäännyttyä on mieli ja ajatus muuttunut siitä paljon. Helsinki on valtakunnan hermokeskus ja sieltä maata johdetaan.

Tuossa yksi lähde josta voi (varauksella)tarkastella mitä on vastassa:
https://wavellroom.com/2018/09/05/f...nge-strike-capabilities-and-its-implications/

 

[Einomies1]

Kylmän sodan aikaan taktinen ilmatorjunta tarkoitti yleensä matalatorjuntaa. Kun rynnäkkökoneet joutuivat älyaseillakin etsimään maalit visuaalisesti, eivät ne voineet hyökätä kovin korkealta. Inertiajärjestelmällä pudotetut 'tyhmät' pommit olivat taas sitä epätarkempia mitä korkeammalta ne pudotettiin koska jokainen metri jonka ne joutuivat olemaan ilmassa lisäsi epätarkkuutta lopputulokseen.
Satelliittiohjatut aseet muuttivat tämän paradigman. Nykyään on aivan sama lentääkö kone 1 vai 10 kilometrin korkeudessa, GPS:n tai GLONASSin ohjaama pommi päsähtää ennalta määrättyyn koordinaattiin säästä tai vuorokaudenajasta riippumatta. NASAMSin noin 9km korkeusulottuvuus on tässä ympäristössä jo hiukan nihkeä koska monikin rynnäkkökone pystyy helposti lentämään ja pudottamaan pommeja tarkasti sen maksimiulottuvuuden yläpuolelta.

Samaa mieltä. Tarvitsemme sekä ER-ohjuksia että kehittyneemmän järjestelmän pk-seudun suojaksi.
Siten NASAMSia voidaan käyttää myös armeijakunnan tai prikaatin suojana.

 

[Rannari]

1997:

Kapteeni kuoli onnettomuudessa puolustusvoimien varikolla Ruovedellä

ANNELI TUKIA RUOVESI - Helsingin Ilmatorjuntarykmentin kapteeni Jukka Pekka Romppanen, 28, kuoli jäätyään kahden panssarivaunun väliin puolustusvoimien Siikakankaan varikko-osastolla Ruovedellä. Onnettomuus sattui tiistaina lähes tarkalleen puolen päivän aikaan.

www.hs.fi

Ok. Tuo on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle kun on kasattu listauksia PV:ssa tapahtuneita kuolemantapauksia. Ehkä kuolleet varusmiehet ja lentäjät sekä räjähdykset kiinnittävät huomion?

 

[mechanicus]

@Einomies1 kuten itsekin toteat ballististen ja hypersoonisten ohjusten torjuntaan tarvitaan kaikin puolin tarkoitusta varten kehitettyjä järjestelmiä, pelkkä kantaman kasvattaminen ei riitä.

Perinteisiä risteilyohjuksia vastaan NASAMS:in muut kyvyt huomioiden ei lisäkantama AMRAAM--ER:n yli hyödytä - tämä oli minun pointti. Eikä muut vastaavat, esim BUK, pärjäisi risteilyohjuksia vastaan yhtään paremmin.

 

[Einomies1]

@Einomies1 kuten itsekin toteat ballististen ja hypersoonisten ohjusten torjuntaan tarvitaan kaikin puolin tarkoitusta varten kehitettyjä järjestelmiä, pelkkä kantaman kasvattaminen ei riitä.

Perinteisiä risteilyohjuksia vastaan NASAMS:in muut kyvyt huomioiden ei lisäkantama AMRAAM--ER:n yli hyödytä - tämä oli minun pointti. Eikä muut vastaavat, esim BUK, pärjäisi risteilyohjuksia vastaan yhtään paremmin.

Kyllä, mutta meidän pitää katsoa tulevaisuuteen myös. Hypersooniset aseet ovat kasvava uhka ja niitä pitää pystyä torjumaan. Risteilyohjukset ovat edelleenkin se mihin voidaan vaikuttaa, mutta NASAMSiin pitäisi saada tuntuvasti parempi puikko kuin AMRAAM ER. AMRAAMin taru alkaa olla lopussa kohta, koska kyseessä on 1980-luvun peruja oleva ohjustyyppi. Se ei ole varsinainen ilmatorjuntaohjus edes, vaan sovellettu it-järjestelmään. Moottori ja polttoaine ovat vaatimattomia, vaikka boosterilla asiaa korjattaisiin. Kustannustehokas se varmasti on ja helppo käyttää.

 

[Analysti]

Ohjustorjunta kauempaa kuin 100 m rannasta on tärkeää siksi että:
- vastapuolella on supersoonista loppunopeutta käyttäviä järjestelmiä sekä jo jossain määrin hypersoonisia ohjuksia (KH-47M2 Kinzhal). Vaikka ohjukset havaittaisiin tutkahorisontissa, niiden nopeus on niin suuri että ohjuksia vastaan ei ehditä toimimaan lähellä rantaa. Ohjuslavetti voidaan sijoittaa taktisesti fiksummin ja etäämmälle jos puikoilla on kantamaa enemmän. Torjunta-ala kasvaa myös.

- vastapuoli ei tule ampumaan ohjuksiaan jatkuvasti niiden hinnan takia, mutta ensi-isku ei myöskään tule yhdellä tai kahdella ohjuksella sopivin väliajoin niin kivasti että me ehdimme niitä helposti pudottelemaan, vaan tärkeitä kohteita vastaan ammutaan jopa kymmeniä ohjuksia samanaikaisesti jos olet perehtynyt noihin risteilyohjusiskuihin. Torjunnalle tulee kiire jos niitä ei yritetä pudotella jo kaukaa.

- rannan tuntumassa on mm. satamainfraa jota pitää suojata jos meinataan pitää meriliikenne toimivana. Ohjuksissa on niin suuret tst-kärjet että herkät kohteet kuten linkkiasemat vaurioituvat jo lähellä tapahtuvasta räjähdyksestä, ihmisistä puhumattakaan.

Osa tutkista kannattaa sijoittaa saarille, mutta kaikkia ei sinnekään saada, eikä voida laittaa koska tavoitellaan mieluiten 360 asteen torjuntaa tai ainakin havainnointia. Jokunen patteri voidaan saarissa myös pitää, mutta maa-alue on suurempi joten sinne pitää TELejä riittää myös. Ilman muuta suorituskykyisempi ohjusjärjestelmä toisi toisen kerrosteisen kehän alueen ympärille. NASAMS voi tuhota maaleja 5-20 km päästä ja kantavampi systeemi 20+ kantaman päästä. Puhutaan siis ohjustorjunnasta tässä tapauksessa, jota kohden it:ä pitäisi kehittää yhä enemmän dronetorjunnan lisäksi.

Vastustaja ei tuo lentokoneitaan meidän hävittäjien tapettavaksi ennenkuin puolustusta heikennetään ja strategisia kohteita on tuhottu etäältä riittävästi. Tähän meidän pitäisi pystyä edes jossain paikassa vastaamaan.

Ihmiset voidaan siirtää kyllä, mutta mitenkään kaikkia valtiovallan kaikkia toimintoja ei voida lähellekkään siirtää muualle. Mieti montako ministeriötä kaupungissa toimii hallituksen ja eduskunnan lisäksi. Myös Helsingin kaupungin toiminnot ja hallinto on pidettävä siellä missä niitä tarvitaan. Kaupunkia ei tyhjennetä täysin. Lisäksi satamia ja lentokenttiä sekä öljyvarastoja ei siirrellä noin vaan. Tässä ei hinta ratkaise vaan kriittiset toiminnot.

Eduskuntaa ei nykyään enää viedä junalla Kauhajoelle, erämetsään kuten Talvisodassa, vaan eduskuntatalon alle on tehty remontissa iso kriisiajan pommisuoja. Nykymaailma ei toimi enää niin että sitä johdetaan paperimuistiolla ja lennättimellä jostain umpiskuttasta, vaan tarvitaan sähköä sekä hyvät yhteydet ympäri valtakuntaa että hallinto toimisi.

Ajattelin joskus samoin Helsingistä, mutta kyllä ikäännyttyä on mieli ja ajatus muuttunut siitä paljon. Helsinki on valtakunnan hermokeskus ja sieltä maata johdetaan.

Tuossa yksi lähde josta voi (varauksella)tarkastella mitä on vastassa:
https://wavellroom.com/2018/09/05/f...nge-strike-capabilities-and-its-implications/

Suomi ei siis koskaan kykene rakentamaan mitään ohjuspuolustusjärjestelmää. Meidän kohteet sijaitsevat niin hajallaan - maa on iso ja niitä on joka puolella. Jo PK-seudun suojaaminen on ylivoimainen tehtävä Suomelle. Risteilyohjuksia voidaan rajoitetusti ampua alas ja ehkä jos "Pohjanmaa"-lk varustettaisiin oikeanlaisilla ohjuksilla joskus, erittäin rajoitetusti ja aivan lentoradan loppuvaiheessa ehkä lyhyen ja keskikantaman ballistisiakin. Vielä rajoitetummin siis.

Moneenko kertaan tämä pitää selittää? Suomella on aivan eri strategia kuin Venäjällä ja USA:lla. Se on hajauttaminen, harhauttaminen, linnoittaminen ja palauttaminen. Muuhun ei missään tapauksessa ole varaa. Pelkkä PKS-seudun suojaaminen maksaisi saman kuin hävittäjät, ehkä 200 miljoonaa per torjuttu ohjus? Kannattaako? Mitähän kansakunta saa esim 5 torjutun ohjuksen hinnalla aikaiseksi tuossa Suomen strategiassa verrattuna aktiivisen ohjusjärjestelmän hankkimiseen? Aika paljon... ja rahat tulee pääsääntöisesti muualta kuin puolustusbudjetista.

Katsokaa vaikka Iso-Britanniaa, Ranskaa, Italiaa ja Saksaa. Britannia rakensi muutaman meriyksikön, jotka kykenevät pienimuotoiseen BMD:hen, Italia ja Ranska pienen maakapasiteetin ja muutaman aluksen, Saksa... todella pieni kyky ja rahaa palaa heti se 9 miljardia. Yhdessä nämä maat (ja muutama pienempikin mukana) Naton BMD:n alla pystyvät rajoitettuun ballististen torjuntaan, josta sitten muutkin jäsenmaat voivat hyötyä. Se olisi Suomellekin ratkaisu, liittyä Naton BMD:hen. Se voisi ehkä nykymaailmassa onnistua ilman jäsenyyttäkin... Mutta arvaan jo ettei naapuri eikä naapurin operatiivit Suomessa tykkää ajatuksesta sitten yhtään.

 

[magitsu]

Joo, Nato tai nykykeinot. Saudien Jemenin ohjusten torjunnasta näkee yksinkertaisimmillaan miten törkeää on kustannusepäsuhta hyökkääjän ja puolustajan välillä aktiivisessa ohjustorjunnassa. Siihen ryhtyminen vie konkkaan. Ainoastaan sellainen maa, jolla on enemmän rahaa kuin moraalia sietää minkäänlaista tappiota voi moista ajatella.

 

[mechanicus]

NASAMS voidaan toki modata ballististen ja hypersoonisten torjuntaan: Vaihdetaan ohjukset, lavetit, sensorit ja modataan johtokeskus!

Ei se ohjusta vaihtamalla parane.

 

[Analysti]

NASAMS voidaan toki modata ballististen ja hypersoonisten torjuntaan: Vaihdetaan ohjukset, lavetit, sensorit ja modataan johtokeskus!

Ei se ohjusta vaihtamalla parane.

Ei niin, Lyhyen kantaman järjestelmä ja sillä selvä.

 

[Huhta]

--

Ihmiset voidaan siirtää kyllä, mutta mitenkään kaikkia valtiovallan kaikkia toimintoja ei voida lähellekkään siirtää muualle. Mieti montako ministeriötä kaupungissa toimii hallituksen ja eduskunnan lisäksi. Myös Helsingin kaupungin toiminnot ja hallinto on pidettävä siellä missä niitä tarvitaan. Kaupunkia ei tyhjennetä täysin. Lisäksi satamia ja lentokenttiä sekä öljyvarastoja ei siirrellä noin vaan. Tässä ei hinta ratkaise vaan kriittiset toiminnot.

Eduskuntaa ei nykyään enää viedä junalla Kauhajoelle, erämetsään kuten Talvisodassa, vaan eduskuntatalon alle on tehty remontissa iso kriisiajan pommisuoja. Nykymaailma ei toimi enää niin että sitä johdetaan paperimuistiolla ja lennättimellä jostain umpiskuttasta, vaan tarvitaan sähköä sekä hyvät yhteydet ympäri valtakuntaa että hallinto toimisi.

Ajattelin joskus samoin Helsingistä, mutta kyllä ikäännyttyä on mieli ja ajatus muuttunut siitä paljon. Helsinki on valtakunnan hermokeskus ja sieltä maata johdetaan.

--

Onkohan noin?

Tänä päivänä hajautettu johtaminen on nimenomaan paljon helpompaa ja realistisempaa kuin toisen maailmansodan päivinä. Internet on joka torpassa eikä kylä ole yhden manuaalisen puhelinkeskuksen varassa. Poliitikkojen ja virkamiesten on helppo kokoontua etänä ja hyvinkin hajautetusti.

Eduskuntatalon maanalaisista väistötiloista en vetäisi hirveästi johtopäätöksiä sodanajan toimintamalleihin. Niistä on iloa realistisemmissakin skenaarioissa kuin täysimittainen sota. Oklahoma City 1995, ympäri Helsinkiä ajellut hullu panostaja 1997, Oslo 2011... Puhumattakaan vaikkapa ydinonnettomuudesta.

 

[Raveni]

Onkohan noin?

Tänä päivänä hajautettu johtaminen on nimenomaan paljon helpompaa ja realistisempaa kuin toisen maailmansodan päivinä. Internet on joka torpassa eikä kylä ole yhden manuaalisen puhelinkeskuksen varassa. Poliitikkojen ja virkamiesten on helppo kokoontua etänä ja hyvinkin hajautetusti.

Eduskuntatalon maanalaisista väistötiloista en vetäisi hirveästi johtopäätöksiä sodanajan toimintamalleihin. Niistä on iloa realistisemmissakin skenaarioissa kuin täysimittainen sota. Oklahoma City 1995, ympäri Helsinkiä ajellut hullu panostaja 1997, Oslo 2011... Puhumattakaan vaikkapa ydinonnettomuudesta.

Jos Suomi - Venäjä mittelö käynnistyisi niin kyllä netflixille ja etätyölle saa heivata hyvästit. Samalla tavalla kuin Suomi voi pätkiä alueensa läpi menevät Venäjän tietoliikenne kaapelit ja vaikka paikallisesti pimentää pietarin tv, radio sekä televerkkoja niin samaa on odotettavissa tännekin. Datakeskukset voivat olla fyysisesti suojattuja kohtuullisesti mutta eivät ne täyttä sotaa ja tunkeuma aseita kestä, eikä niitä ole myöskään turhan monta. Ainoa minkä varaan voidaan laskea jotain on armeijan suojattu viestiliikenne. Virve on taistelunkestävämpi myös mitä puhda siviili infra ja se on rakennettu siten, että jokainen solu toimii itsekseen. Verkon tuhoaminen fyysisesti on melkein mahdotonta. Alueellinen lamauttaminen taas sitten todennäköisesti mahdollista riittävillä resursseilla.

 

[Raveni]

Kyllä ilmatorjunnalla paikkansa mutta nuo vaihtoehdot joita tässä tarjoillaan vaikuttavat vähän turhan hintavilta mahdollisesti saatavaan hyötyyn nähden. Näen, että ilmatorjunta voi täydentää hävittäjä torjuntaa ja mielummin itse näkisin tuollaisten järjestelmien miljardit hävittäjissä kuin sidottuna maantieteellisesti kuitenkin pienehkölle alueelle vaikka järjestelmä omaisikin 24/7 toiminta ja torjunta kyvyn. Hävittäjähän torjuu vain ilmassa ollessaan, eivätkä ne pysty toimimaan ilmassa 24/7. Sellaisen rotaationkin pyörittäminen voisi olla nykyisinkin vaikeaa, että meillä olisi koko ajan vaikkapa laivue ilmassa odottamassa tehtävää. Tuollaista ei kovinkaan kauan voitaisi pitää yllä.