Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Onkos naapurilla joku kone valmisteilla, joka on oikeasti häivekone?

Onhan toki. PAK-FAn uudemmissa prototyypeissä stealth-ominaisuudet vaikuttavat jo kelvollisilta, ja vastikään uutisoitiin Venäjän ja arabiemiraattien yhteisprojektista 5. sukupolven hävittäjän kehittämiseen. Pitää muistaa aikaskaala: jos uuden koneen kehitys alkaisi vaikka ensi vuonna ja kestäisi 15 vuotta siitä saada laivuepalvelukseen, niin sitten niitä olisi kehissä silloin kun HX-koneen elinkaaresta olisi meillä vielä 3/4 käyttämättä. Ei siis missään nimessä voi ajatella niin että häive ratkaisee ongelmat koska vastustajalla ei ole sitä.
 
Tulevaisuus on tietysti arvaamaton ja valuuttakurssitkin voivat kehittyä ihan miten sattuu.
Valuuttariski taitaa itse asiassa olla Rafalella pienin. F-35, SHornet ja Gripen tulevat kaikki euroalueen ulkopuolelta ja Typhooninkin porukoissa iso tekijä UK on oman valuuttansa kulkija. Toki tämä on pieni tekijä valinnassa ja myyjätkin tiedostavat tämän riskin. Vihjauksia erilaisista suojauksista taitaa olla jo julkisestikin esitelty myyjien rahoituspuheiden yhteydessä.
 
Valuuttariski taitaa itse asiassa olla Rafalella pienin. F-35, SHornet ja Gripen tulevat kaikki euroalueen ulkopuolelta ja Typhooninkin porukoissa iso tekijä UK on oman valuuttansa kulkija. Toki tämä on pieni tekijä valinnassa ja myyjätkin tiedostavat tämän riskin. Vihjauksia erilaisista suojauksista taitaa olla jo julkisestikin esitelty myyjien rahoituspuheiden yhteydessä.

Valuuttakurssi oli se iso muuttuja Hornetien kohdalla joten valistuneen myyjän kannattaa ampua alas epäilyt siitä että sama murhe voisi nyt toistua. Lähes 30% lisäkustannus oli viimeksi turhan raju yllätys.
 
Valuuttariski taitaa itse asiassa olla Rafalella pienin. F-35, SHornet ja Gripen tulevat kaikki euroalueen ulkopuolelta ja Typhooninkin porukoissa iso tekijä UK on oman valuuttansa kulkija. Toki tämä on pieni tekijä valinnassa ja myyjätkin tiedostavat tämän riskin. Vihjauksia erilaisista suojauksista taitaa olla jo julkisestikin esitelty myyjien rahoituspuheiden yhteydessä.

Valuuttakurssi oli se iso muuttuja Hornetien kohdalla joten valistuneen myyjän kannattaa ampua alas epäilyt siitä että sama murhe voisi nyt toistua. Lähes 30% lisäkustannus oli viimeksi turhan raju yllätys.

Kun kirjoitin valuuttojen kurssimuutoksista, ajattelin kylläkin kehitystä vuoden 2017 ja 2021 välillä ja eri koneiden hintaa kaupantekohetkellä. Siitä on melko lailla turha huolehtia, miten kurssit kehittyvät kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen, kun asialle ei kuitenkaan mitään voi. Sitä paitsi ko. "riski" pelaa kahteen suuntaan: voihan hintaan tulla yllättäen 30 prosentin alennus, mikäli euro (tai mitä Suomen markkaa aikanaan käytetäänkään) vahvistuu suhteessa valuuttaan, jossa kauppa on tehty.
 
Kun kirjoitin valuuttojen kurssimuutoksista, ajattelin kylläkin kehitystä vuoden 2017 ja 2021 välillä ja eri koneiden hintaa kaupantekohetkellä. Siitä on melko lailla turha huolehtia, miten kurssit kehittyvät kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen, kun asialle ei kuitenkaan mitään voi. Sitä paitsi ko. "riski" pelaa kahteen suuntaan: voihan hintaan tulla yllättäen 30 prosentin alennus, mikäli euro (tai mitä Suomen markkaa aikanaan käytetäänkään) vahvistuu suhteessa valuuttaan, jossa kauppa on tehty.

Kyllähän valuuttakurssiriskiä voi halutessaan sopimuksin pienentää. Se tietenkin maksaa ja on vakuuttamista jota valtio ei yleisesti ottaen harrasta. Ja tulevaisuuden valuuttakurssit tulevat todennäköisesti olemaan erittäin merkittävässä osassa kun hanke etenee ja keskustelu saa kunnolla kierroksia. Eduskunnassa kuultavan taivastelun määrään voi jo nyt alkaa henkisesti varautua niin ei katkea suoni päässä sitä kuunnellessa. Elinkaarikustannusten ohella todellinen herkkupala maailmanlopun profeetoille.
 
Eiköhän länsinaapurista ehdotella muutaman vuoden sisällä yhteistä, ilmavalvontaan keskittyvää n. 40 koneen Gripen E lennostoa (+ koulutus-, tuki- ja tiedustelukoneineen) valtiosopimuksin taatulla yhteiskäytöllä kriisitilanteessa. Lennosto voisi korvata tulevaisuudessa myös vanhentuvat Hawkit. Ruotsi voi hyvin koota ja huoltaa koneet kustannustehokkaasti mahdollisesti osallistuen myös Suomen laivueen rahoittamiseen.

Tämän lisäksi tarvitaan n. 40-50 koneen täysin oma F35 lennosto takaamaan jenkkiyhteydet ja -tuki.

Fiksulla poliittisella ja teknisellä yhteistyöllä voidaan saada aikaan isompi vaikutus (=viesti itänaapurille) samalla kustannuksella kuin pelkällä sotilasteknisellä vaihtoehdolla.
 
Eiköhän länsinaapurista ehdotella muutaman vuoden sisällä yhteistä, ilmavalvontaan keskittyvää n. 40 koneen Gripen E lennostoa (+ koulutus-, tuki- ja tiedustelukoneineen) valtiosopimuksin taatulla yhteiskäytöllä kriisitilanteessa. Lennosto voisi korvata tulevaisuudessa myös vanhentuvat Hawkit. Ruotsi voi hyvin koota ja huoltaa koneet kustannustehokkaasti mahdollisesti osallistuen myös Suomen laivueen rahoittamiseen.

Tämän lisäksi tarvitaan n. 40-50 koneen täysin oma F35 lennosto takaamaan jenkkiyhteydet ja -tuki.

Fiksulla poliittisella ja teknisellä yhteistyöllä voidaan saada aikaan isompi vaikutus (=viesti itänaapurille) samalla kustannuksella kuin pelkällä sotilasteknisellä vaihtoehdolla.

Missä ne pilotit sitten koulutetaan, jos Hawkeista luovutaan? Grobilla tapahtuvan alkeislentokoulutuksen jälkeen lähetetään puolet Ruotsiin ja puolet Yhdysvaltoihin myöhempiin koulutusvaiheisiin?

Entäpä mistä löytyy raha 80-90 koneeseen ja kaksityyppijärjestelmään?
 
Pidän yhteiskalustoa äärimmäisen epätodennäköisenä, sen sijaan Ruotsi voi tarjota Suomelle syvyyttä puolustukseen esim. lentokenttien osalta.
 
Missä ne pilotit sitten koulutetaan, jos Hawkeista luovutaan? Grobilla tapahtuvan alkeislentokoulutuksen jälkeen lähetetään puolet Ruotsiin ja puolet Yhdysvaltoihin myöhempiin koulutusvaiheisiin?

Entäpä mistä löytyy raha 80-90 koneeseen ja kaksityyppijärjestelmään?
Gripenin osalta koulutus kuten huoltokin voidaan ostaa Ruotsista. Saab on kehittämässä Boeingin kanssa uutta suihkukoulutuskonetta eli eiköhän sillä hoituisi molempien hävittäjien suihkukonealkeiskoulutus - eli Suomen osuus yhteislennostossa voisi olla max 20 Gripeniä + osuus
Koulutuskoneista. Tämän lisäksi siis myös n. 40 kpl F35 eli yhteensä 60 omaa hävittäjää, mutta 80 koneen resurssit kriisitilanteessa. Eiköhän nämä mahdu siihen 7-10 miljardin haarukkaan.
 
Gripenin osalta koulutus kuten huoltokin voidaan ostaa Ruotsista. Saab on kehittämässä Boeingin kanssa uutta suihkukoulutuskonetta eli eiköhän sillä hoituisi molempien hävittäjien suihkukonealkeiskoulutus - eli Suomen osuus yhteislennostossa voisi olla max 20 Gripeniä + osuus
Koulutuskoneista. Tämän lisäksi siis myös n. 40 kpl F35 eli yhteensä 60 omaa hävittäjää, mutta 80 koneen resurssit kriisitilanteessa. Eiköhän nämä mahdu siihen 7-10 miljardin haarukkaan.

Voi olla, että Ruotsi ei olisi kauhean kiinnostunut tuollaisesta järjestelystä. Mitä ruotsalaiset saavat, kun sijoittavat vähistä Gripen E -koneistaan (tilauksessa kai 60 ja toiveissa 70) 20 kappaletta Suomen maaperälle?
 
Voi olla, että Ruotsi ei olisi kauhean kiinnostunut tuollaisesta järjestelystä. Mitä ruotsalaiset saavat, kun sijoittavat vähistä Gripen E -koneistaan (tilauksessa kai 60 ja toiveissa 70) 20 kappaletta Suomen maaperälle?
Suomen 20 koneen laivue olisi pääsääntöisesti Suomessa, Ruotsin vastaava Ruotsissa kuitenkin niin, että molemmat voivat vapaasti käyttää toistensa tukikohtia (=valtiosopimus). Ruotsi hyötyy paitsi 20 koneen ylimääräisellä resursseilla kriisissä myös hankkimalla lisäkäyttöä infralleen ja referenssitilauksia Saabille.

Joka tapauksessa, oli Suomen konetyyppi mikä tahansa, pitää pystyä operoimaan yhdessä niin ruotsalaisten kuin jenkkienkin kanssa.
 
Viikko sitten jättivät leikin kesken Belgiassa, kun lainsäädäntö ja ulkopoliittinen tahtotila ei sallinut taata belgeille ilmatankkauspalvelua.
Tuossa valossa hieman skeptisesti suhtautuisin noihin yhteishankintoihin ja lentokenttien käyttöön kriisitilanteessa.
 
Viikko sitten jättivät leikin kesken Belgiassa, kun lainsäädäntö ja ulkopoliittinen tahtotila ei sallinut taata belgeille ilmatankkauspalvelua.
Tuossa valossa hieman skeptisesti suhtautuisin noihin yhteishankintoihin ja lentokenttien käyttöön kriisitilanteessa.
Uskoisin tiiviin puolustusyhteistyön kiinnostavan puolueettoman naapuri-Suomen kanssa huomattavasti enemmän kuin NATO-maa Belgian kanssa....ja onhan tuo yhteistyö mennyt melkoisesti eteenpäin parin viime vuoden aikana.
 
Uskoisin tiiviin puolustusyhteistyön kiinnostavan puolueettoman naapuri-Suomen kanssa huomattavasti enemmän kuin NATO-maa Belgian kanssa....ja onhan tuo yhteistyö mennyt melkoisesti eteenpäin parin viime vuoden aikana.

Kuinka niin? Meillä olisi varmaan korkea kynnys alkaa irroittaa koneita Gotlannin suunnalle, jos samaan aikaan itärajalla tapahtuu kummia. Ja käänteisesti Ruotsilla saattaisi olla ongelmia irroittaa koneita Gotlannin puolustuksesta, jos samanaikaisesti Suomen rajoilla alkaisi tapahtua kummia.

Paljon järkevämpää olisi, että molemmat olisivat Naton jäseniä. Tällöin Ruotsilla olisi Etelä-Itämeren NATO-maat mukana mahdollisessa konfliktissa Gotlannista, ja Suomi suojaisi Baltian pohjoista sivustaa ja Norjalaiset puolestaan Jäämeren rannikkoa ja Suomen pohjoisimpia osia.
 
Kuinka niin? Meillä olisi varmaan korkea kynnys alkaa irroittaa koneita Gotlannin suunnalle, jos samaan aikaan itärajalla tapahtuu kummia. Ja käänteisesti Ruotsilla saattaisi olla ongelmia irroittaa koneita Gotlannin puolustuksesta, jos samanaikaisesti Suomen rajoilla alkaisi tapahtua kummia.

Paljon järkevämpää olisi, että molemmat olisivat Naton jäseniä. Tällöin Ruotsilla olisi Etelä-Itämeren NATO-maat mukana mahdollisessa konfliktissa Gotlannista, ja Suomi suojaisi Baltian pohjoista sivustaa ja Norjalaiset puolestaan Jäämeren rannikkoa ja Suomen pohjoisimpia osia.
En ensinnäkään usko skenaarioon, missä tilanne eskaloituisi useammassa paikassa niin Itämerellä kuin Jäämerellä samanaikaisesti. Toisaalta koska tällaiseenkiin skenaarioon toki tulee varautua, niin tällöin lennoston tulee tehdä normaalia taktista suunnittelua itsenäisesti, mutta yhteistyössä kansallisten esikuntien kanssa. Taktisista linjoista ja prioriteeteista voidaan myös sopia salaisilla sopimuksilla.

En ota NATO-optioon ja sen järkevyyden kantaa, vaan näillä nykypelimerkeillä mennään ainakin seuraavat 5 vuotta ellei mitään yllättävää tapahdu.
 
Älä nyt unohda että se ei ole Venäjä jonka kannattaa eskaloida monessa paikassa samaan aikaan. Ei niillä riitä voimat siihen. Vaan se olemme me, länsi, joidenka kannattaa siinä kohdassa sytyttää koko Venäjän reunus tuleen samanaikaisesti. Venäjä pärjää 1vs1 muille paitsi USAlle, joten niiden intresseissä on sotia sota kerrallaan, eikä missään nimessä joutua koko länsi-rintaman mittaiseen sotaan Natoa ja Suomea vastaan, siinä Venäjää vietäisiin kuin halpaa huoraa Saigonissa. Länsi on se jonka korttipakassa on iske leveältä ja murskaa Venäjän voimat sirpaleisiin kortti.

Eli meillä on aloite siinä.
 
Tuskinpa lännen intresseissä on lähteä rankaisemaan ja kurittamaan maailman toiseksi suurinta ydinasevaltiota "laajalla rintamalla", vaan huolehtia omasta kyvystään puolustautua erilaisia uhkia vastaan. Paras puolustus on tarpeeksi suuren pelotteen rakentaminen ja tässä esimerkissä 80 konetta on isompi pelote kuin 60.
 
Uskoisin tiiviin puolustusyhteistyön kiinnostavan puolueettoman naapuri-Suomen kanssa huomattavasti enemmän kuin NATO-maa Belgian kanssa....ja onhan tuo yhteistyö mennyt melkoisesti eteenpäin parin viime vuoden aikana.

Vielä riittää näköjään väkeä joka kuvittelee Suomen olevan puolueeton...
 
Back
Top