Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[magitsu]

Suuntaa antavia lukuja toki. Ei ole mikään pakko hankkia mitään noista määristä. Niillä vaan haarukoitiin tarjontaa tietopyyntövaiheessa.

 

[Huhta]

Mielenkiitoisia noista luvuista ovat tusinalla ei-jaolliset:
18 Growleria? Ja loput tavallisia, mutta samaa tyyppia
18 haivehavittajaa "nyt" eli ensivuosikymmenen puoleen valiin mennessa, niiden "arvo" katsotaan harjoituksissa ja sitten joko tilataan lisaa (hintakin pitaisi olla silloin jo sopivampi) tai kaveriksi halvempaa Ruotsin ihmetta (jonka siina vaiheessa ei pitaisi olla enaa se riski, mika se nyt talla eraa on)

Tuo 64 on kai vain vetaisty nykyiselta pohjalta, ilman sen kummempaa logiikkaa?

18 Growleria ei ole realistista. Ei kukaan käytä ilmavoimiaan sellaisella suhteella. Esimerkiksi amerikkalaisella lentotukialuksella on tyypillisesti 4-6 Growleria ja karkeasti puolensataa tavallista monitoimihävittäjää.

Aikataulu ei tule muuttumaan, ellei ihmeitä tapahdu, joten mitään kokeiluja ei tulla tekemään. Kyllä ne eri konetyyppien todelliset arvot ja soveltuvuudet paikallisiin olosuhteisiin selvitetään parhaillaan hankintaa valmisteltaessa.

Pienin 18 koneen luku on oletettavasti ajatellen tilannetta, jossa hankittaisiin kaksi konetyyppiä, esimerkiksi 18 kpl F-35 + 48 kpl EF Typhoon. Tosin kahden konetyypin järjestelmään palaaminen on varsin epätodennäköistä, mutta sekin vaihtoehto on hyvä selvittää, jottei jälkikäteen tarvitse kuunnella eri tahojen valitusta.

 

[Huhta]

--

Esim. Australia tilasi 450 kpl AIM-120D Amraamia, hinta miljardi dollaria. Meidän ei tarvitse ostaa niin paljoa, mutta paljon menee fyffendaalia pelkkään pitkän matkan ilmataisteluohjukseen. Sitten sidewinderit päälle ja ehkä ilmasta maahan kamaa, Jassmien elinkaaren jatko tai uudet risteilyohjukset. Toki jotain voidaan hankkia myöhemmin ja eri momenteilta, mutta silti. Paketit on kalliita verrattuna koneiden yksikköhintaan.

Miten voit päätyä tuohon lopputulokseen? Nykyisten Hornetienkin kanssa ostettiin melko tarkkaan tuo määrä AMRAAM-ohjuksia (jos se Siprin 445 kpl pitää paikkansa). Mikäli konemäärä ei tipu esim. sinne 48 koneeseen, niin en näe, että ohjusmäärästä tinkimiseenkään olisi varaa.

Puhumattakaan sitten siitä, kuinka taistelu on koko ajan siirtynyt pidemmille etäisyyksille. Eli Sidewinderien ym. arvo laskee ja AMRAAM-ohjusten ja vastaavien arvo taas nousee. Voisi luulla, että (keski)pitkän kantaman ohjuksia jouduttaisiin hankkimaan tulevaisuudessa nykyistä suurempia määriä.

 

[tiedotusosasto]

Kun tuossa oli aiemmin juttua, että Ilmavoimat olivat hintatiedustelussaan hävittäjävalmistajille tiedustelleet 18, 48, 64 ja 72:n koneen hintaa, niin näettekö mahdollisena sitten, että saisimme lävitse
72 F-35-hävittäjän kaupan sisäpoliittisella tasolla?

Minä itseasiassa uskon, että tuo määrä on mahdollinen. F35 hinta putoaa aiemmin kaavailuista, ilmavoimat haluaa ja perustelee yli 60 koneen määrän, jenkit ovat suosiollisia varustamaan suomea ja F35:n asejärjestelmää, kokoonpanodeal on etenemässä ja sisäpoliittisesti oma ”uskottava” puolustus on yhä tarpeellisempi mantra.

 

[jokuvaan]

Suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti ja kappalemäärän korvaaminen täysimääräisesti ovat kaksi eri asiaa.

 

[salama-anteri]

Suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti ja kappalemäärän korvaaminen täysimääräisesti ovat kaksi eri asiaa.

Tasta on hyva lahtea liikkeelle, arvioimaan asian eri puolia, ja mita lopulta "pannaan pakettiin".

Ei kukaan käytä ilmavoimiaan sellaisella suhteella. Esimerkiksi amerikkalaisella lentotukialuksella on tyypillisesti 4-6 Growleria ja karkeasti puolensataa tavallista monitoimihävittäjää.

Paasemme yhteisymmarrykseen, jos otamme keskiarvon seuraavista:
"at the beginning of the 80's, a Nimitz-class carrier had 24 "big" aircrafts (F-4 or F-14), 24 "small" aicrafts (A-7 or F-18), and 12 long range attack aircrafts (A-6 intruder). that made 60 combat aircrafts"
ja
nykyaan 4 x 10:n koneen laivueet, johon Growlerit sisaltyvat (mutta pari Hawkeye konetta tulee paalle) ja USN on ilmoittanut , etta niiden maara lisataan 7:aan heti kun budjettia riittaa. Kokojaottelu on jaanyt historiaan, monitoimikoneet (Growler on myos sellainen) tulleet tilalle, ja valitus on "kauhia" kun strike pagkages ovat "lyhyempi-jalkaisia" kuin ennen; asiahan on lobbaamista, koska ei muisteta mainita miten stand-off aseiden kantama on samaan aikaan parantunut

ellei ihmeitä tapahdu, joten mitään kokeiluja ei tulla tekemään

Ihmeiden aika ei ole koskaan ohi. Vvm:n kv. osasto on jo pyoritellyt, etta mites nama periaatteessa kayttoon tulevat erillisrahoitukset saadaan yleiseen lainanottoon leivottua sisalle.
- nyt nayttaa hyvalta
- asiaa aina helpottaa, mita pidemmalle jaksolle jaetaan
- ja "ajat" toisessa mielessa saattavat viela muuttua. Ihmeethan ovat, valitettavasti symmetrisesti jakautuneita, oletusarvon molemmille puolille. 2008-juttu saatetaan laskea jopa "Black Swan" tapahtumaksi, eli jakautumalla onkin paksu hanta. Tilastotiede ei meita kuitenkaan silta pelasta, etta juuri kun tuon mainitun takapakin vaikutukset ollaan saamassa korjatuiksi alkaa ikarakenteen vaikutus iskea pahemmin seka verotuloihin etta niista maksettaviin muihin juttuhin (elakkeetkin on "ring fenced" , vaikkei niille erityisrahoitusta, muuten kuin vakuutusmaksuina, olekaan. Pekka Kuusi kun rakenteli nykyista elakejarjestelmaamme niin vaestorakenne oli paremmin tiedossa kuin se, etta kasvu (EI) olisi laskennallista 4-5 % p.a.

18 kpl F-35 + 48 kpl EF Typhoon.

Tuo oli se muualta kirjoituksistani siteeraama Quarterback- ajatus, joka Suomen suureen ilmatilaan ja "takaa" puolustamiseen (vrt. BVR alempana) soveltuisi hyvin
- meilla kun ei ole tankkereitakaan, niin taaempana olevien, suuren asekuorman 4./ 4,5 -sukupolven havittajien lentosuoritteelle pitaa saada maksimikesto
... mika tarkoittaa korkealla lentamista, mika kun jo aloitetaan ilman "steath'ia" tarkoittaa havaittavuutta
En mina sita Ruotsin ihmetta ehdotuksena heittanyt (Typhoonit voidaan saada halvalla, jos tilaus pitaa linjan kaynnissa), vaan esimerkkina kuinka koneen efektiivinen kpl-hinta, suhteessa muihin, voi ajan myota muuttua. Hinnathan verrataan kaavalla:
ILMOITETTU - KPL MAARAN MUKAINEN PALJOUSALENNUS +(RISKIPREEMIO X ILMOITETTU HINTA) JOSSA riskipreemio muodossa NOLLA PILIKKU...
@Pihatonttu akkia varmaan laskeekin meille tuon kayttoon, saamme tanne kasaan ilmavoimia varten neuvonantoneuvoston

taistelu on koko ajan siirtynyt pidemmille etäisyyksille. Eli Sidewinderien ym. arvo laskee ja AMRAAM-ohjusten ja vastaavien arvo taas nousee.

Juuri nain, ja etaalta laukaistavilla ohjuksilla on paremmat mahdollisuudet rakentaa "no escape" -vyohyke, jos vain loppuvaiheen kinematiikkaa riittaa, joka parempi kill% taas kompensoi sita, etta ohjukset ovat tietysti suurempia (erityisesti: painavampia)
... nainpa meidan pitaa ostaa kone, mihin menee Meteor (minimissaan niihin takaa puolustaviin)

Boolen algebralla nyt piirramme ringit (lisaa aamukahvia! enstex), joka kuvio selvittaa, mitka vaihtoehdot on raakattavissa paalta pois
- nythan on tultu vaiheeseen, joka kay seka ostajalle etta myyjalle kalliksi... saatamme piankin nahda jo luopumisia?

 

[Pihatonttu]

1. Growler <=> f35 vertailu laadullisten ominaisuuksien suhteen olisi kiinnostava. Mitä sellaista f35 tarjoaa tai ei tarjoa, mitä varten muissa koneissa rakennetaan erillinen versio erilaisella suorituskyvyllä?

2. Uskoisin, että hinta eri konemäärille on kysytty myös hinta/suorituskyky -vertailun helpottamiseksi.

Usealla pisteellä saadaan käyrään lisää tarkkuutta, joten on helpompi verrata, että "jos kokonaissumma on X ja lasketaan erikseen sekä eri vaihtoehtojen kone- ja suorituskykysummat tietylle rahasummalle, rahasumma tietylle suorituskyvylle että kone + varusteluoptimointi, niin..."

Kysehän lienee useissa eri mittaus- ja arviointiavaruuksissa tapahtuvien erillisten monitavoiteoptimointiprosessien yhdistämisestä yhdeksi käsiteltävissä olevaksi kokonaisuudeksi? Usein sellainen on hankalaa ja epätarkkuudet tuppaavat kertautumaan prosessissa. Jos niitä voidaan vähentää niin olisi hullua jättää tilaisuus käyttämättä.

3. Lentotukialuksissa tarvittu kapasiteetti on laadullisesti erilaista. Siksi siihen vertaamisessa pitäisi vähintään käyttää jotain korjauskertoimia.
- On vain yksi kenttä yhdellä sijainnilla, joten kentän suojaamiseksi pitää olla enemmän valmiuksia.
- On tukialusosasto, joka ryhmittyy tukialuksen avuksi. Paljon suorituskykyä tiiviissä muodossa.
- Usein ympäriltä puuttuu se suojeltava oma yhteiskunta, joten tehtävätyypitkin erilaisia.
- Suurvalta voi siirtää uusia koneita ja pilotteja nopeaan tahtiin tilalle jos alkaa tulla tappioita. Kovakaan kontakti ei siis välttämättä heikennä suorituskykyä samassa määrin kuin pienellä sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla.

4. Ilmataisteluohjusten määrään ja laatuun vaikuttaa kai aika paljon myös se, mitä kone + ohjus -suorituskykyennusteet esim. harjoitusten perusteella sanovat?

Jos teoreettinen pudotussuhde oletettua vastustajaa vastaan on 1:1 niin tarvitaan juukelisti enemmän ohjuksia kuin vaikka 20:1 -ennusteella.

Korkea pudotussuhde-ennuste voinee mahdollistaa sen, että lähdetään liikkeelle maltillisella ostoksella ja isolla optiolla ja ellei optiota tarvitse käyttää niin suunnataan hankintojen painopistettä vähän lisää mtöhempien, parannettujen vaihtoehtojen suuntaan?

 

[salama-anteri]

muissa koneissa rakennetaan erillinen versio erilaisella suorituskyvyllä

Taman voi kaantaa myos toisinpain, pienen maan tapauksessa: Patria pystyy SH+GSH comboa tukemaan; pystyyko F-35:sta?

Usealla pisteellä saadaan käyrään lisää tarkkuutta, joten on helpompi verrata

So on just nain, kun konemaarasta riippumatta jotkin asiat ostetaan kerran ("null" optio ei tassa, talla kertaa pade)
- jotain juttuja suurempaan maaraan koneita vahemman per kone ja joitain toisia ihan lineaarisessa suhteessa
- koneitahan kaupitellaan vahan niinkuin huumeita: osta 1. era halvalla, sitten kun olet koukussa alkaakin elinkaareen liittyvat erat maksaa. Esim. Brasilian Hilma sanoi lahjus-kuulusteluissa, etta ranskikset yrittivat tallaista ja se oli "ihan pateva syy" pudottaa heidat pois

epätarkkuudet tuppaavat kertautumaan prosessissa. Jos niitä voidaan vähentää niin olisi hullua jättää tilaisuus käyttämättä.

Vahan tahan suuntaan yritin keskustelua tuupata

kentän suojaamiseksi pitää olla enemmän valmiuksia.

CAP on tarkea, ja engelsmannit ovat laskeskelleet, etta jos se heidan pienemman tukialuksensa tapauksessa tehdaan kunnolla, jaako yhtaan konetta Strike -tehtaviin (Carrier Strike projektin nimenakin muutettiin, ihan vaivihkaa ja syyta kertomatta).
- kts. ao. kohta
- engelmannien ratkaisu: laitetaan kaks tukialusta vierekkain ja homma hoituu; riskitkin on samalla hajautettu

tehtävätyypitkin erilaisia

Kovakaan kontakti ei siis välttämättä heikennä suorituskykyä samassa määrin kuin pienellä sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla.

- hyva syy ostaa seka (kalliita) strealth koneita kuin myos muita
- jalkimmaiset kuluvat nopeaan tahtiin (nyrkkeiulyottelu: suorat) mutta viela jaa ensin mainittuja oveliin, suureen pay-off'in tehtaviin (vrt. nopea koukku), esim. offensiivinen ilmapuolustus (tyrmaysisku, tai pari: koukku tuottaa tuollaisen suuremmalla tod.nak. kuin suorat, joita vastaan on helpompi puolustaa)

1:1 niin tarvitaan juukelisti enemmän ohjuksia kuin vaikka 20:1 -ennusteella.

Meinaat, etta niita menee pudonneiden koneiden mukana niin paljon haaskuun? Vai mites tama laskelma nyt kulkikaan?

lähdetään liikkeelle maltillisella ostoksella ja isolla optiolla

Jetsulleen justiinsa. Ei-kineettisten vaikutusten tarkeytta ulkoa kasin on vaikea arvioida, mutta vaikka Gripen olisi kuin "Smart" niin taitaa tassa ulottuvuudessa olla vain kaksi todellista vaihtoehtoa: F-35 ja "mixed fleet" jossa SH-runkoisia (huolto, tuki) Growlereita on mukana.
- tama nyt vaan on yleista jarkeilya, en yrita ajaa Growleria piippuun kuin kaarmetta

 

[Mustaruuti]

Mitä sellaista f35 tarjoaa tai ei tarjoa, mitä varten muissa koneissa rakennetaan erillinen versio erilaisella suorituskyvyllä?

Huom. Growleria ei tehty kilpailemaan F-35:n kanssa. Growler on tämän Prowlerin seuraaja. Elektronisen sodankäynnin lentokone. Nuo tarjoavat sellaisia suorituskykyjä, mitä F-35 ei tarjoa.

 

[Sardaukar]

Huom. Growleria ei tehty kilpailemaan F-35:n kanssa. Growler on tämän Prowlerin seuraaja. Elektronisen sodankäynnin lentokone. Nuo tarjoavat sellaisia suorituskykyjä, mitä F-35 ei tarjoa.

Triviana lisäksi, USMC on ottamassa haltuunsa kaikki Prowlerit sitä mukaa kun laivasto korvaa niitä Growlereilla.

 

[Pihatonttu]

Meinaat, etta niita menee pudonneiden koneiden mukana niin paljon haaskuun? Vai mites tama laskelma nyt kulkikaan?

Mutuilin sillä lähtökohdalla, että vastapuolen kipukynnys - sekä yksiö-, yksikkö- että valtakunnan tasolla - riippuu pudotussuhteesta.

Jos Arska ja Reiska tappelevat niin jos tappelun aloittanut Arska saa 20 lyöntiä mojovasti sisään samassa ajassa kuin Reiska saa saman määrän, niin Arskahan kelaa että ehkä hän jaksaa mättää kauemmin (kulutussota) ja jatkaa, jatkaa, jatkaa...

Jos Arska saa sisään yhden mojovan kun taas Reiska vetää perille 20, niin Arska pyrkii todennäköisemmin joko nopeaan tyrmäykseen tai pysymään Reiskan lyöntien ulottumattomissa. Tai yrittää houkutella Reiskaa avaamaan malttamattomuuden motivoimana puolustustaan.

Oletan että pudotussuhteella olisi erityisen iso vaikutus yksittäisen pilotin valintoihin. Todella epäedullinen pudotussuhde ≈> "hyödytön itsemurha ja kalliin koneen tuhoutuminen". Tasapäinen pudotussuhde ≈> "urhea ilmojen sankari täyttämässä velvollisuudentuntoisesti tehtäväänsä".

Jos edes osa piloteista kokee tuota "hyödytön itsemurha" -tunnetta ja antaa sen vaikuttaa ilmassa tapahtuviin valintoihin, niin myös yhteistoimintakyky kärsii ja se tuottaa hyödynnettävissä olevia rakoja.

Tehtävällä ja itsemurhatehtävällä on iso psykologinen ja sosiaalipsykologinen ero. Tuo ero vaikuttaa prosessuaalisesti.

Näin mutuilin.

Matemaattisempana osana mutuilua oli se oletus, että pudotussuhteella olisi positiivinen korrelaatio ohjusten osumisprosentin kanssa.

Sitten yhdistin nämä kaksi mutua.

 

[salama-anteri]

USMC on ottamassa haltuunsa kaikki Prowlerit sitä mukaa kun laivasto korvaa niitä Growlereilla.

Juuri nain. Ja F-35 C versiota merijalkavaki tilasi vain sen verran kuin oli pakko (pitaakseen oikeilta lentotukialuksilta lentavat laivueensa)
- sitakin maaraa he ovat justeeranneet jalkikateen "B";n suuntaan, se kun on ainoa joka lentaa (kun Harriereista ika jattaa) heidan "omilta" minitukialuksiltaan. Laivaston paattejahan nekin ovat, mutta merijalkavakikin on osa laivastoa - tosin heilla on oma budjettinsa. Eikos Dragallakin ole perinteisesti ollut omaministerinsa, jos ei nyt ihan omaa budjettia?

Mutta, mutta: ei ELSO tosiaan ole sama asia kuin mita F-35 on tehty tekemaan. Pakko, kuitenkin, on kuikuilla tulevaisuuteen ja yrittaa nain pitkakestoisessa hankinnassa arvioida ELSOn ja kineettisten vaikutusten suhteellinen tehokkuus hamaan tulevaisuuteen
- ai niin, viela se suhteellinen kustannustehokkuuskin, kun kukaan ei osaa edes meneillaan olevien kehityshankkeiden kustannuksia (siis maailmalla) lahellekaan kohilleen "arvata"

 

[salama-anteri]

Matemaattisempana osana mutuilua oli se oletus, että pudotussuhteella olisi positiivinen korrelaatio ohjusten osumisprosentin kanssa.

Arvasinkin, etta sielta oli tama ohjusten osuus jaanyt mainitsematta.

Nyt vaan tullaan kehapaatelmaan (mutu x mutu), koska realistisimpia pudotussuhteita saadaan esim. Reg Flag'ista (eika sitten paljon muualta). Vaikka lennetaan eri koneilla, on tutkissa ja ohjuksissa jo molemmilla puolilla liian paljon yhteista (suorituskykya).
- kun kerran saatiin intialaisten Suhoit mukaan, niin huhuiltiin heidan jattaneen parhaat tavarat kotiin tai "pois paalta"
- englantilaisillakin on ongelma vetaa taalla tiukoimpia ilmasotaharjoituksiaan, koska joka puolella on "troolareita" liian lahella, eika kaytettyja frekvensseja, kommunikaatiotapoja tms haluta liikaa paljastaa. Ja niistahan homma on paljon enemman kiinni kuin yksittaisen "havittaja-assan" taidoista.

 

[Nojatuolistrategi]

Aseet ja varusteetkin tarvittaisiin.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskevan tietopyynnön seitsemän maan hallituksille, jotta nämä voivat välittää sen maansa teollisuudelle.
Tietopyynnön vastausten perusteella laaditaan tarjouspyyntö Hornetin seuraajan aseista ja varusteista. Tietopyyntö on lähetetty Iso-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille. Tulevien hävittäjien aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa. Tarjouspyynnöt aseista ja varusteista on tarkoitus lähettää keväällä 2018. Päätös hankittavista aseista ja varusteista tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä. Päätös Hornetien seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Uuden hävittäjäkaluston käyttöönoton ja Hornet-kaluston poistumisen palveluskäytöstä on määrä tapahtua vuosina 2025–30. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/puolustusvoimat-selvittaa-hornetien-seuraajien-asejarjestelmia/6604176#gs.Z4yEpTc

 

[salama-anteri]

Aseet ja varusteetkin tarvittaisiin.

Mielenkiintoinen poiminta. Kun sensorit yleensa lasketaan asejarjestelmien osiksi, niin mita "varusteita" mahd. muualta kuin suoraan koneiden valmistajilta?
- conformal -lisatankit Israelista (jos sattuisi valinta osumaan f-35:een)?
- omasuoja/ hairintajarjestelmia (BrightCloud ei kai ole, esim., mitenkaan konekohtainen, vaikka sita eurofighteria silmallapitaen alunperin kehiteltiin?)

 

[jokuvaan]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005393678.html

Hornetin seuraajaehdokkaita nähdään Suomessa vuodesta 2019 alkaen. Puolustusvoimat aikoo aloittaa tuolloin HX-hankkeessa mukana olevien hävittäjävaihtoehtojen testaukset. Tarkoitus on testata, miten koneet pärjäävät Suomen kylmissä, jäätävissä ja liukkaissa oloissa. ”Ei ole kyse niinkään sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnista. Lähtökohtaisesti haluaisimme, että kaikki käyvät Suomessa nimenomaan olosuhdetestissä.”

Puheet suorituskykytesteistä Suomessa on jo haudattu(vähin äänin), nyt esillä on toive saada koneita talvitestiin.

 

[magitsu]

@Huhta No joo, ehkä tämä on osuvampi merkki australialaisten kunnianhimoisista aseistushankkeista.

"The proposed sale would cover up to 3,900 GBU-53/B Small Diameter Bomb Increment II, up to 30 GBU-53/B Guided Test Vehicles (GTV) and up to 60 GBU-53/B Captive Carry Reliability Trainers (CCRT)"

US clears $815M sale of F-35 weapons for Australia
https://www.defensenews.com/global/...5-million-sale-of-f-35-weapons-for-australia/

 

[Huhta]

Mielenkiintoinen poiminta. Kun sensorit yleensa lasketaan asejarjestelmien osiksi, niin mita "varusteita" mahd. muualta kuin suoraan koneiden valmistajilta?
- conformal -lisatankit Israelista (jos sattuisi valinta osumaan f-35:een)?
- omasuoja/ hairintajarjestelmia (BrightCloud ei kai ole, esim., mitenkaan konekohtainen, vaikka sita eurofighteria silmallapitaen alunperin kehiteltiin?)

Varusteisiin voi hyvin kuulua maalinosoitussäiliö (esim. LITENING) ja tiedustelu-/kuvaussäiliöt (esim. DB-110). Jos siis koneessa ei ole vastaavia laitteistoja sisäänrakennettuna, vaan ne joudutaan tuomaan ulkopuolelta. Toki tämä riippuu varmasti monesta asiasta: hankittavasta konetyypistä (F-35:ssä maalinosoitussäiliö sisäänrakennettuna), rahoituksesta (käytetäänkö vanhoja maalinosoitussäiliöitä vai päivitetäänkö uudempaan versioon), koneiden lopullisesta roolituksesta (esim. Horneteillahan ei käytännössä ole tiedustelukykyä, liekö sitä tulee seuraavaankaan konetyyppiin esiselvitysten korulauseista huolimatta) ja ties mistä muusta.

Lisäksi nuo omasuoja- ja häirintäjärjestelmät ovat hyvä maininta. Britecloud on yksi, mutta onhan meillä nykyiselläänkin Horneteissa ruotsalaisia BOL-harhamaaliheittimiä Hornetien alkuperäisten harhamaaliheittimien lisäksi. Liekö vastaavia haluttaisiin myös esimerkiksi Rafaleen tai Typhooniin? Voi hyvin olla.

 

[Huhta]

@Huhta No joo, ehkä tämä on osuvampi merkki australialaisten kunnianhimoisista aseistushankkeista.

"The proposed sale would cover up to 3,900 GBU-53/B Small Diameter Bomb Increment II, up to 30 GBU-53/B Guided Test Vehicles (GTV) and up to 60 GBU-53/B Captive Carry Reliability Trainers (CCRT)"

US clears $815M sale of F-35 weapons for Australia
https://www.defensenews.com/global/...5-million-sale-of-f-35-weapons-for-australia/

En ymmärrä. Kysyin, miksi Suomi pärjäisi tulevaisuudessa vähemmällä (kuin nykyisellään on pärjätty), ja sinä linkität Australian pommiostoksia?

Jos ostomäärät jätetään paljon pienemmiksi kuin laskennallinen kulutus, niin se on vakavaa uhkapelaamista. Silloin nojataan siihen, että joku myy/lahjoittaa omasta varannostaan. Suomella ei ollut siihen varaa 90-luvulla, eikä ole nytkään. Ennemmin karsin vaikka muutaman koneen ja pistän ne rahat ampumatarvikkeisiin.

 

[salama-anteri]

Varusteisiin voi hyvin kuulua maalinosoitussäiliö (esim. LITENING) ja tiedustelu-/kuvaussäiliöt (esim. DB-110).

Totta se on, etta vaikka yhdessa vaiheessa (siis suunnilleen silloin kun Janes vaihtoi paajulkaisunsa otsikoksi* Weapons Systems) tuli muodikkaaksi yrittaa runnoa kaikki isommiksi systeemeiksi, niin noilla mainituillahan on itseisarvoa jo ihan sinallaan.

----------
* Jos joku muistaa niin siita suoraan jo papukaijamerkki ja tarjoan virtuaalisen tuopin tassa kapakassa, jos joku osaa sanoa paljonko Akateeminen silloin siita pyysi (vinkki: aika paljon)