Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Gyllis1]

Tuleeko Jassmiineista uusi panssarilaivojen ja NH-90 yhdistelmä? Saadaan lopulta kalliilla käyttöön Hornetteihin vähän ennen kuin poistuvat käytöstä ja sitten todetaan, että hankitaan uusiin koneisiin jotain muuta

Tai ilmavoimille yksi kortti lisää torpata kepun ja demarien Gripen-haaveilut ja perustella F-35:n hankinta. Aika näyttää.

 

[magitsu]

JASSM ja JASSM-ER ovat kai melko identtisiä ainakin tuossa suhteen.

Aika paljon. Mutta ER:ssä on esimerkiksi kaksisuuntainen datalinkki. Voi pohtia esim. siltä kannalta, että Rafalessa ei tule käyttöön Meteorissa kuin yksisuuntainen, vaikka siinä on kaksisuuntainen.

Tässä vielä Puolan jutun mehukas ingressi Jassmista:
"Acquisition of the JASSM-ER missiles, the range of which is defined as 1000 kilometres, shall also entail introduction of an Earth observation system, into the inventory of the Polish Armed Forces. If that does not happen, the missiles may only be used against the targets indicated by the Americans. Independent use of the missile will only be possible at ranges 20 times shorter, than the one described as the full performance offered by the weapon."

Voi veljet, kyetäänköhän meilläkin vain tuohon vihjattuun 50 km kantamaan ilman G.I. Joen apua?

 

[runtik]

Aika paljon. Mutta ER:ssä on esimerkiksi kaksisuuntainen datalinkki. Voi pohtia esim. siltä kannalta, että Rafalessa ei tule käyttöön Meteorissa kuin yksisuuntainen, vaikka siinä on kaksisuuntainen.

Tässä vielä Puolan jutun mehukas ingressi Jassmista:
"Acquisition of the JASSM-ER missiles, the range of which is defined as 1000 kilometres, shall also entail introduction of an Earth observation system, into the inventory of the Polish Armed Forces. If that does not happen, the missiles may only be used against the targets indicated by the Americans. Independent use of the missile will only be possible at ranges 20 times shorter, than the one described as the full performance offered by the weapon."

Voi veljet, kyetäänköhän meilläkin vain tuohon vihjattuun 50 km kantamaan ilman G.I. Joen apua?

Kantamaa voi käyttää monella eri tavalla. Yksi niistä on se, että ohjukset ammutaan kaukaa tai vaihtoehtoisesti vähän erikoisempia reittejä pitkin.

Ei kai tarkotuskaan ole niitä räimiä minnekään 500 kilometrin päähän itärajasta.

 

[salama-anteri]

eivät ole yksinkertaisia. "Toisaalta mutta toisaalta" pätee.

Totta puhut; lehtiin tulee viela yksikatisen talouspaallikon ("ekonomistin") hakuilmoitus Pv:ien materiaalilaitokselta, ennenkuin tama prosessi on ohi

yli sadan kilometrin BVR-laukaisut taitavat olla samanlaista haihattelua kuin S-XXX ohjusjärjestelmät jotka sulkevat valtioiden ilmatiloja

Tuolla ajattelutavalla ottaisimme suuren riskin, koska havittajavalintaa ei paase perumaan elinkaaren aikana

Minkälaiselta etäisyydeltä esimerkiksi Captor tai Raven

Tarkat etaisyydet ovat salaisuuksia, mutta Captor-E parjaa parhaille (taman paivan) AESA-tutkille; mites Raven?

Meillä on jo pitkän kantaman a2a puikko.

ja

Suomessa käytettävä AIM-120C7

, vrt.
"

The last of the AIM-120C AMRAAMs, the AIM-120C7, completed operational testing in August 2007. It incorporates an upgraded antenna, receiver, signal processor, and new improved software algorithms to counter new threats. The use of smaller system components allows for future growth. The latest AMRAAM variant, the AIM-120D (originally designated AIM-120C8), is a development of the AIM-120C with a two-way data link, improved navigation using a GPS-enhanced Inertial Measurement Unit (IMU), an expanded no-escape envelope, improved high-angle off-boresight capability + a 50% increase in range. Production of the AIM-120D commenced in 2006 with the Engineering and Manufacturing Development (EMD) phase completed in September 2009. Initial Operational Capability (IOC) was declared for the AIM-120D on January 5, 2015 for the Navy and on July 9, 2015 for the Air Force."
... ja vielakin jaa (siis se jota meilla ei ole) yhta paljon jalkeen Meteorista kuin parhaat aikalaisensa Phoexix'ista

luullaan tietävämme, että Amraam on parempi keskimatkaan asti koska ei tarvitse erillistä boosteria ja Meteor kun tarvitaan liikehdintää kaukana / lisää teoreettista no-escape zonea.

ja kun ei tarvita (lihavoitua) niin ammutaan eri ohjus
- AMRAAMin 60-vuotinen ura tulee paattymaan (tuotantomielessa) 2027 ja niita sitten viela tekohengitetaan siita eteenpain pitkaan

oletettavasti Suomi haluaa Meteorin ja silloin nämä asiat keikahtavat jossain määrin ympäri esim. Rafalen ja Superhornetin suhteen.

- tallainhan siina kay (kts. ensimmaista lainausta ylla)

 

[salama-anteri]

Voi veljet, kyetäänköhän meilläkin vain tuohon vihjattuun 50 km kantamaan ilman G.I. Joen apua?

Justhan me vuokrattiin italialaisilta Earth observation system -kapasiteettia, jotta voimme melkein reaaliajassa syynata rajanpinnassa riehuvia metsapaloja

 

[salama-anteri]

sellainen, joka olisi mennyt myös paatteihin.

Korjataan talla kertaa ja ostetaan JSM (paatteihin VLS versio, joka on sama, buusteri vain lisatty).

 

[Gyllis1]

Tarkat etaisyydet ovat salaisuuksia, mutta Captor-E parjaa parhaille (taman paivan) AESA-tutkille; mites Raven?

Minulla on kyllä tarvittavat turvaluokitukset ja lupaan etten kerro kenellekään... Voit vaihtaa tuon Captorin ja Ravenin tilalle vaikka APG-77:n ja APG-81:n jos tuntuu paremmalta. Veikkaan (mutten tiedä) vastauksen olevan ihan jotain muuta kuin kolmenumeroisia lukuja...

Mitä tulee noihin kantamiin, C7:n on luultavasti lähelle kolmenumeroisia.
Meteorin etuina ovat isompi no escape zone, eli alue jolta ammuttaessa ohjusta ei voi paeta ja isompi osumatodennäköisyys äärikantamilta ammuttaessa. AMRAAM sitten mm kiihtyy nopeammin ja sen laukaisun ja lähestymisen havaitseminen on MAWeille vaikeampaa.

 

[magitsu]

Kantamaa voi käyttää monella eri tavalla. Yksi niistä on se, että ohjukset ammutaan kaukaa tai vaihtoehtoisesti vähän erikoisempia reittejä pitkin.

Ei kai tarkotuskaan ole niitä räimiä minnekään 500 kilometrin päähän itärajasta.

Äläpä nyt luistele laiskuutta lukemasta sitä artikkelia vaan yritä vain vastata sen esittämiin haasteisiin.
Esim. "Poland has neither airborne long range reconnaissance platforms, nor radar or optronic satellites at its disposal. Yet again, the Polish authorities are acquiring a fragment of the puzzle which, in no way, would provide us with an autonomy in using the armament procured by the Polish Armed Forces. What is more, there is no chance that at the moment when the analysis system is introduced, such reconnaissance solutions would also be acquired." pitäisi saada savun nousemaan kupolista.

Meillä ei ole sen enempää noita. Eikä olla edes Nato-maa. Australialla (ainoa muu ei-Nato Jassmin käyttäjä) on kapasiteettia ihan eri tavalla, esim. Wedgetailit ja satelliittipuoleen tuntuvia panostuksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_737_AEW&C

Dronet käsitellään sattumoisin myös jutussa. Hidasta ja EW-altista.

Koska miljardi ja kymmenisen vuotta heitetään ilmaan omien kykyjen hankintahinnaksi niin on kai päädyttävä hiukan samanlaiseen lopputulokseen meidän osalta?

"Acquisition of the JASSM-ER missiles is, hence, a mere political gesture, at least for now."

No, defense in depth... voidaan edes pakittaa xx(x) km taaksepäin siitä kohdasta omaa aluetta, minne tarkoitus paiskata takalinjoilta risteilyohjus. Pitää olla vain joku havainnoimassa paikan päällä. Toisin sanoen oman rajan ulkopuolelle vaikutuksen ulottaminen ilman apua on visainen tehtävä.

 

[salama-anteri]

AMRAAM sitten mm kiihtyy nopeammin ja...

Selvahan se on, etta AMRAAM on enemman joka paikan hoyla,mutta ei kai yksikaan valittavana olevista koneista ole pelkastaan millaan "yleisohjuksella" varustettu.

Lahitaistelun WVR-ohjuksiksi tehdyista ainakin ASRAAM ja uusin Sidewinder menevat jo vahan BVR:n puolellekin; karsimatta liikaa alkuperaisen tehtavansa tayttamisen osalta.

 

[Gyllis1]

Selvahan se on, etta AMRAAM on enemman joka paikan hoyla,mutta ei kai yksikaan valittavana olevista koneista ole pelkastaan millaan "yleisohjuksella" varustettu.

Lahitaistelun WVR-ohjuksiksi tehdyista ainakin ASRAAM ja uusin Sidewinder menevat jo vahan BVR:n puolellekin; karsimatta liikaa alkuperaisen tehtavansa tayttamisen osalta.

Ja uusi 120D osaa temppuja jotka on perinteisesti yhdistetty vain VWR-ohjuksiin (mm HOBS). Jos on olemassa jack of all trades -tyylinen ohjus jolla pärjäisi yksistään, niin uusimmat AMRAAMit olisivat sellaisia.

Meteor on varmasti myös erittäin hyvä ohjus jolla on omat vahvuutensa, mutta siihen että ilmavoimat haluaisivat sen noin tulenpalavasti kuin edellä esititte, en usko hetkeäkään.

 

[Huhta]

Minulla on kyllä tarvittavat turvaluokitukset ja lupaan etten kerro kenellekään... Voit vaihtaa tuon Captorin ja Ravenin tilalle vaikka APG-77:n ja APG-81:n jos tuntuu paremmalta. Veikkaan (mutten tiedä) vastauksen olevan ihan jotain muuta kuin kolmenumeroisia lukuja...

Mitä tulee noihin kantamiin, C7:n on luultavasti lähelle kolmenumeroisia.
Meteorin etuina ovat isompi no escape zone, eli alue jolta ammuttaessa ohjusta ei voi paeta ja isompi osumatodennäköisyys äärikantamilta ammuttaessa. AMRAAM sitten mm kiihtyy nopeammin ja sen laukaisun ja lähestymisen havaitseminen on MAWeille vaikeampaa.

Miksi AMRAAM:n laukaisun havaitseminen olisi vaikeampaa? Siinähän palaa kuuma rakettimoottori alussa samalla tavalla kuin Meteorissa.

Lähestymisen havaitsemisen voi toki olettaa olevan helpompaa yhä moottori päällä lentävän Meteorin tapauksessa kuin liike- ja potentiaalienergian turvin lentävän AMRAAM:n tapauksessa. Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi.

 

[Gyllis1]

Miksi AMRAAM:n laukaisun havaitseminen olisi vaikeampaa? Siinähän palaa kuuma rakettimoottori alussa samalla tavalla kuin Meteorissa.

Lähestymisen havaitsemisen voi toki olettaa olevan helpompaa yhä moottori päällä lentävän Meteorin tapauksessa kuin liike- ja potentiaalienergian turvin lentävän AMRAAM:n tapauksessa. Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi.

Katso muutama video siitä miltä ne laukaisut näyttävät. Meteorin startti näyttää avaruussukkulan nousulta.

 

[Huhta]

Katso muutama video siitä miltä ne laukaisut näyttävät. Meteorin startti näyttää avaruussukkulan nousulta.

No kappas! En olisi uskonut.

Tosin puhtaasti visuaalisen jäljen pohjalta olisin vielä varovainen sanomaan mitään lämpöjäljestä. Eikös täällä ole toisteltu, että pahempaa on "kuuma" piste kuin "kylmä" pilvi?

Lisäys: Juuropiaanit eivät nähtävästi ole keksineet vielä savutonta ruutia.

 

[Gyllis1]

No kappas! En olisi uskonut.

Tosin puhtaasti visuaalisen jäljen pohjalta olisin vielä varovainen sanomaan mitään lämpöjäljestä. Eikös täällä ole toisteltu, että pahempaa on "kuuma" piste kuin "kylmä" pilvi?

Lisäys: Juuropiaanit eivät nähtävästi ole keksineet vielä savutonta ruutia.

Olet varmaan oikeassa, ehkä tuo eyeball mk1 metodi ei ole tarkin mahdollinen tuohon hommaan.

 

[salama-anteri]

Meteorin startti näyttää avaruussukkulan nousulta.

Tosi on. Toisaalta sitten ku se paasee IRST-havaintoetaisyydelle maalista niin ei se hohda yhta punaisena kun on ilmajaahdytys kuin Volkkarissa ikaan

Kyllahan C8:lla repertoaarissa on niin monta uutta temppua, etta se taysin ansaitsi "ylennyksen" seuraavaan sarjaan:
120D (originally designated AIM-120C8), is a development of the AIM-120C with a two-way data link, improved navigation using a GPS-enhanced Inertial Measurement Unit (IMU), an expanded no-escape envelope, improved high-angle off-boresight capability + a 50% increase in range

 

[fyysikko]

Äläpä nyt luistele laiskuutta lukemasta sitä artikkelia vaan yritä vain vastata sen esittämiin haasteisiin.
Esim. "Poland has neither airborne long range reconnaissance platforms, nor radar or optronic satellites at its disposal. Yet again, the Polish authorities are acquiring a fragment of the puzzle which, in no way, would provide us with an autonomy in using the armament procured by the Polish Armed Forces. What is more, there is no chance that at the moment when the analysis system is introduced, such reconnaissance solutions would also be acquired." pitäisi saada savun nousemaan kupolista.

Meillä ei ole sen enempää noita. Eikä olla edes Nato-maa. Australialla (ainoa muu ei-Nato Jassmin käyttäjä) on kapasiteettia ihan eri tavalla, esim. Wedgetailit ja satelliittipuoleen tuntuvia panostuksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_737_AEW&C

Dronet käsitellään sattumoisin myös jutussa. Hidasta ja EW-altista.

Koska miljardi ja kymmenisen vuotta heitetään ilmaan omien kykyjen hankintahinnaksi niin on kai päädyttävä hiukan samanlaiseen lopputulokseen meidän osalta?

"Acquisition of the JASSM-ER missiles is, hence, a mere political gesture, at least for now."

No, defense in depth... voidaan edes pakittaa xx(x) km taaksepäin siitä kohdasta omaa aluetta, minne tarkoitus paiskata takalinjoilta risteilyohjus. Pitää olla vain joku havainnoimassa paikan päällä. Toisin sanoen oman rajan ulkopuolelle vaikutuksen ulottaminen ilman apua on visainen tehtävä.

Pystyykö vaikkapa F35 hankkimaan maailidatan, jos pääsee häiveen turvin paikalle/lähistölle (alle sen 50 km ?) maalittamaan etukäteen?

Kukaanhan täällä ei vissiin halunnut edes lukea/kirjoittaa mitään 2:n konetyypin mallista, mutta entäs jos hankitaan vain yksi konetyyppi?
Eli jos pistetään 4 C-hornettia joksikin aikaa vuorotellen varastoon, siten että niille jää pari vuotta käyttöikää nykyisellä käyttötavalla jäljelle kun viimeinenkin Hx on operatiivisessa käytössä ja muut 28 hornettia on lopullisesti poistettu rivistä. Ja varataan ne 4 kpl jatkossa pelkästään Jasmiinin ja Jsow (mikäli niitä meillä on) käyttöön, sen lisäksi että kykenevät itsepuolustukseen niissä jo tällä hetkellä olevilla järjestelmillä. Uudella käyttötavalla HX käyttöönoton jälkeen ei siis enää (lähes?) lainkaan ilmataisteluharjoituksia (dogfight), joten jäljellä oleva käyttöikä pelkästään ilmasta-maahan aseiden rahtaajana riittääkin yhtä kauas kuin noiden aseiden käyttöikä, eikä vain pari vuotta. Tulisiko tästä lisäkuluja enemmän vai vähemmän kuin nykyisten ilmasta-maahan aseintegraatiosta HX seuraajalle (vertailuna 200 miljoonaa heitetty kehiin Jasmiinin hornetin integraation kustannukseksi)?
Ainakin luulisi tulevan huomattavasti vähemmän kuluja kuin uusien ilmastamaahan aseiden hankinta uusien HX integraatioiden lisäksi. Eikö C-hornetti pystyisi siihen tehtävään jatkossakin, jos HX hankkeen kone/koneet sitä tehtävässään suojaa? Mitä lisäkuluja tuollaisesta oikeasti tulisi C-hornetin osalta, kun huoltolaitteet ja koulutettu henkilöstö on jo olemassa. Voisiko olla mitään järkeä, vai unohdetaanko idea heti paikalla?

 

[salama-anteri]

Kukaanhan täällä ei vissiin halunnut edes lukea/kirjoittaa mitään 2:n konetyypin mallista

Taisit sitten skipata meikamannen jutut?

Tosin keskityin saman huoltojarjestelman puitteisiin meneviin koneisiin (SH+Growler) kun taas Sinulla keskiossa oli asejarjestelmien pitaminen kaytossa luonnolliseen kuolemaansa (expiry) asti.

 

[intternetsoturi]

Käytännön esimerkkinä miten UAI voi helpoittaa integrointia. F-15E & LJDAM UAI integrointi 3kk ja 2.5M$, verrattuna normaaliin integrointiin 3-5 vuotta ja 20-25M$.

Lisäksi on kehitteillä kansainvälinen NUAI NATO-standardi. Parhaassa tapauksessa tulevaisuudessa joustavuus aseistuksen valinnassa ja päivitettävyydessä voi helpottua joka koneen kohdalla.

 

[Mustaruuti]

AMRAAM sitten mm kiihtyy nopeammin ja sen laukaisun ja lähestymisen havaitseminen on MAWeille vaikeampaa.

Miksi AMRAAM:n laukaisun havaitseminen olisi vaikeampaa? Siinähän palaa kuuma rakettimoottori alussa samalla tavalla kuin Meteorissa.

Lähestymisen havaitsemisen voi toki olettaa olevan helpompaa yhä moottori päällä lentävän Meteorin tapauksessa kuin liike- ja potentiaalienergian turvin lentävän AMRAAM:n tapauksessa. Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi.

Huhta jo kommentoi asiaa, mutta haittaako, jos olen hiukan eri mieltä lopusta kanssanne?

Kolme maw teknologiaa

1. Doppler-tutka, luonnollisesti ei mitään eroa
2. IR: mach-4 nopeuksissa ohjuksen kärki lämpiää satoihin asteisiin, ei todennäköisesti merkittävää eroa,
3. UV: siinä on eroa, mutta mawit taitavat olla menossa kohti infrapunaa, ja hiukan epävarmaa, miten meteorin hengittävä moottori näkyy UV:ssa

 

[Gyllis1]

Huhta jo kommentoi asiaa, mutta haittaako, jos olen hiukan eri mieltä lopusta kanssanne?

Kolme maw teknologiaa

1. Doppler-tutka, luonnollisesti ei mitään eroa
2. IR: mach-4 nopeuksissa ohjuksen kärki lämpiää satoihin asteisiin, ei todennäköisesti merkittävää eroa,
3. UV: siinä on eroa, mutta mawit taitavat olla menossa kohti infrapunaa, ja hiukan epävarmaa, miten meteorin hengittävä moottori näkyy UV:ssa

Nyt kun asiantuntija on taas paikkalla, koitan tägätä sinulle kyssäriä siitä, miten se mainitsemasi Gripenin "monipaikkatutka" mahtaa olla toteutettu. Meni vissiin sinulta ohi.