Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
F-35:n linkistähän sitä faktaa on ihan yleisesti saatavilla käytettyä taajutta, antennien lukumäärää ja toimintaperiaatetta myöden. Tidlsistä sitä taasen ei ole saatavilla juurikaan. Lähinnä joitain väittämiä jotka eivät sitten tarkemmin tarkasteluna pidäkään paikkaansa.
No se on edes mukavaa kun pystyt myöntämään että tidls:stä ei ole faktaa saatavana meille maallikoille, mutta kumminkin voit väittää että madl on huomattavasti parempi ja link16 lähes saman tasoinen:) ja ps en edelleenkään väitä että joku linkki olisi toista parempi.
 
F-35:n linkistähän sitä faktaa on ihan yleisesti saatavilla käytettyä taajutta, antennien lukumäärää ja toimintaperiaatetta myöden. Tidlsistä sitä taasen ei ole saatavilla juurikaan. Lähinnä joitain väittämiä jotka eivät sitten tarkemmin tarkasteluna pidäkään paikkaansa.

Takerrut yhteen ainoaan asiaan. F-35 linkkien hypersuuntaavuuteen. Muuten F-35 linkeistä on aika vähän tietoa. Internetsoturi ansiokkaasti kaivoi jotain esille. Miten kommentoisit esim Daisy Chainausta?
 
Eli ilmeisesti lähteesi oli foorumiposti kuten arvelin?

Ei ollut.

Voin mielelläni laittaa lähteen. Mutta olet ollut heikko laittamaan lähteitä, joten en viitsinyt vastata.

Voit aloittaa laittamalla lähteen sille Piranhalle ja F-117 jne. Pyysin niitä varmaan neljään kertaan.

Tässä jotain juttua koskien noita haasteita

Kiitos. Laitatko tälle vielä lähteen? Kun olet ensin vastannut ylle.

Vaikuttaa siltä, että osa tuosta pätee, mutta kaikki ei. Siksi luen ensin taustan ennen kuin kommentoin enempää.
 
Toyota Corolla ja Hiace ovat samaa merkkiä, mutta eri mallia.
-samaa tyyppiä, molempien tyyppi kun on henkilöauto!

Aiheen kannalta tyyppi on siis monitoimihävittäjä

Voe, voe! Ku luoja loi...
Mista tuon merkin repaisit? Savuverhoksiko?
Tyyppi on todella "siis monitoimihävittäjä"
- SH ja Growler ovat huolto- ja tukimielessa samaa tyyppia
- mutta tarjoavat ERI "capability'n" kayttoon, eli ostamalla kaksi Corollaa saat toisesta
MALLI 1: bulevardi-sportin, ja toisesta
MALLI 2: perheloman camping-vaunun...ikaankuin:);

Merkista jos haluat saivarrella, niin "badge" on Boeing, mutta keskirungot (ja paljon muitakin osia/ osa-systeemeita) on valmistanut Grumman
- runko-osat ovat nk. firaabeli-hommia, kas kun pommikoneita ei rakenneta edes ihan joka vuosikymmenella (heidan "niche")
- ja nuo muut jutut (keskeiset osa-systeemit) heidan leipalajinsa... vahan niinkuin autoteollisuudessa [jatkuu seuraavassa nrossa]
 
F-35:n linkistähän sitä faktaa on ihan yleisesti saatavilla
Esim. se, etta sen saa kahden konetyypin:) fleet'tiin myos niihin, jotka eivat ole F-35
- tosin maksanee aivan juukelisti:(; siis muutenkin kuin sen F-35 "osion" hankkimisen osalta
 
Onko taalla jolu tyopaikkahaastattelu kaynnissa, kun niin kovasti haastetaan? Ja oliko "lobbareilla" joku oma kulmaus varattuna.

Ei siina mittaan, minulla ei ole ensimmaistakaan turvaluokitusta (milla kehua), mutta kylla naista asioista voi keskustella ihan ilmankin. Yksi Jane'sin aihealueen paatoimittaja on pommittanut minua jo 7v eri foorumeilla, kun on liian laiska itse hakemaan lahteita
- lopetin siis niiden mukaan laittamisen, ja aloin operoida "vaarien" vaittamien vastaanvaittamisen kautta
 
Kuumatkaan kaasut eivät juurikaan synnytä IR, joten niitä on kovin vaikea sensoreillakaan havaita. Kuumat nesteet ja varsinkin kiinteät aineet taas tuottavat IR, joten ne voi havaita jo lämpiminä, ei tarvitse olla edes kuumaa. CO2 pysyy varmastikin kaasuna, joten sitä ei havaita. H2O taas tiivistyy nesteeksi, ja voidaan havaita, mutta sensori mikä sen tekee ei voi erottaa koneen tuottamaa sumua tai pilveä tai vesipisaroita muista luonnollisista muodostumista yhtään mitenkään.
Olennaista on siis nimenomaan polton puhtaus, eli kiintopartikkelien määrä, ja siinä saattaa olla jotain eroja ilmahengitteisen ja hengittämättömän rakettimoottorin välillä. Tämä siis tietysti niiden partikkelien lämpötilan lisäksi. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa siihen kumpi on puhtaampaa, amraamin vai meteorin pakokaasut, mutta se selviää IR kuvasta jos jollain on sellainen esittää samalta etäisyydeltä kuvattuna. Iso vesihöyrypilvi näkyvän valon alueella otetussa kuvassa ei kerro asiasta mitään.

No minä olen ymmärtänyt että nimenomaan pakokaasut ovat havaittavissa IP-kanavalla, kts:

Water and carbon dioxide molecules are common to most propulsion system plumes. In many types of plumes, these molecules are abundant and are the major contributors to the infrared plume radiation. The water and carbon dioxide molecules are also present in the atmosphere surrounding the plume.

Generally, the infrared signature of a missile is dominated by the emission from its exhaust plume. The hardbody signature dominates only at near nose-on aspect angles, when most of the plume is hidden behind the missile body.

Missiles generate characteristic emissions in the optical bands that are inadvertent to their propulsion and vital to the detection and warning process. The most prominent of these are associated with the combustion of fuel during boost and sustain phases. Discrete frequency emissions from rotational and vibrational transitions of water vapor and carbon dioxide molecules account for much of the exhaust emission. In addition to the well-known 4.3- and 2.7µm bands from C02 and H20, there are a wealth of transitions in the visible and ultraviolet spectral bands, some of which originate from trace constituents in the fuel. Table 1.6 lists a few of the more common line emissions found in missile plumes. The practical use of any of these optical emissions for warning purposes is determined by atmospheric transmission properties, detector and optics technology, and back- ground and clutter levels.

Wavelength

Common Plume Spectral Lines

15 C02
6.3 H20
4.9 co2
4.3 C02
2.7 H20
2.7 C02
2.0 C02
1.87 H20
1.38 H20
1.14 H20

In addition to the discussed gaseous constituents, the exhaust plume may also contain carbon particles that behave as graybody emitters at a temper- ature approximately equal to the exhaust gas temperature.

Tässä oli varmaankin tarkoitus verrata lähestyvän ohjuksen havaittavuutta, eli AMRAAMin rakettimoottori olisi palanut loppuun.

Nyt taitaa olla ristiriitaa etaisyyksien osalta, eli milta matkalta Meteor laukaistaan (jos ei ole pakon paikka lahempaa) ja mihin asti joku IRST toimii tehokkaasti?

Ei tarvitse havaita laukaisua, vaan lähestyvä ohjus.
 
madl on huomattavasti parempi ja link16 lähes saman tasoinen:) ja ps en edelleenkään väitä että joku linkki olisi toista parempi.
Nehan on tehty eri tarkoitukseen, ja kaytetaan rinnan (tai toinen on rakennettu toisen sisaan, niin etta vastaanottajan mukaan voidaan kayttaa nopeampaa tai salattua moodia).

Ei tarvitse havaita laukaisua, vaan lähestyvä ohjus.
- hyva kun joku sen sanoi (IRST kun ei ylla lahellekaan optimietaisyydelta laukaistun Meteorin laukaisupaikkaa)
 
No se on edes mukavaa kun pystyt myöntämään että tidls:stä ei ole faktaa saatavana meille maallikoille, mutta kumminkin voit väittää että madl on huomattavasti parempi ja link16 lähes saman tasoinen:) ja ps en edelleenkään väitä että joku linkki olisi toista parempi.
Enhän minä niin ole missään sanonut, sanoin etten usko tidlsin osaavan temppuja joita MADL ei osaa. Onhan se toki lähes jumalanpilkkaan rinnastettavaa rienausta. Sinä rupestit sitten huutamaan niitä lähteitä.
Ei ollut.

Voin mielelläni laittaa lähteen. Mutta olet ollut heikko laittamaan lähteitä, joten en viitsinyt vastata.

Voit aloittaa laittamalla lähteen sille Piranhalle ja F-117 jne. Pyysin niitä varmaan neljään kertaan.



Kiitos. Laitatko tälle vielä lähteen? Kun olet ensin vastannut ylle.

Vaikuttaa siltä, että osa tuosta pätee, mutta kaikki ei. Siksi luen ensin taustan ennen kuin kommentoin enempää.
Hah, ja meikäläisellä on asennevamma, aika ironista.
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?f=22&t=52637
Siinä lähde, ole hyvä. Kirjoittaja on jonkinlainen auktoriteetti mitä tulee tutkiin. Muutenkin omituista että sinulla on tapana vaatia muilta lähteitä kun itselläsi ei ole selvästikään ollut tapana niitä laittaa. (Esim tuo lainaamani viestisi)
Mitä tulee yllä olevaan linkkiin, toimiva monipaikkatutka ei ole synonyymi sen kanssa, että koneen y tutka voi vastaanottaa koneen x signaalia. Gripen voi joissain olosuhteiteissa pystyä jälkimmäiseen, ensimmäiseen pystyminen on pelkkää spekulointia.
Ei siina mittaan, minulla ei ole ensimmaistakaan turvaluokitusta (milla kehua), mutta kylla naista asioista voi keskustella ihan ilmankin.
Ääkkösten lisäksi huumorintajukin on siis hukassa. Se turvaluokitus-juttu piti olla aika ilmiselvä vitsi.
 
No minä olen ymmärtänyt että nimenomaan pakokaasut ovat havaittavissa IP-kanavalla, kts:

The hardbody signature dominates only at near nose-on aspect angles, when most of the plume is hidden behind the missile body.

Niin. Tämä oli peruste sille, miksi mielestäni IR-kanavalla noilla ei ole merkittävää eroa. MAW tapauksessa ohjus nimenomaan on tulossa kohti. Ihan lopussa kulma voi kyllä olla sellainen, että myös peräpäällä voi olla merkitystä, mutta sitten sillä ei taas ole väliä.
 
@salama-anteri sovitaanko kun seuraavan kerran lainaat postaustani niin älä jätä oleellista osaa siitä pois. Koska en missään vaiheessa ole väittänyt etteikö madl olisi kehittyneempi kuin link-16
 
No se on edes mukavaa kun pystyt myöntämään että tidls:stä ei ole faktaa saatavana meille maallikoille, mutta kumminkin voit väittää että madl on huomattavasti parempi ja link16 lähes saman tasoinen:) ja ps en edelleenkään väitä että joku linkki olisi toista parempi.
Laitetaan nyt vielä miten se keskustelu meni, ja kuka esitti mitä.

Juu, mutta en usko mustiksen sitä tarkoittaneenkaan. Kunhan mainitsi svedujen parvilinkin pystyvän jakamaan sensoridataa. (Tuskin kyllä tekee mitään sellaista mihin F-35/MADL ei pystyisi)
Voitko vahvan mutun lisäksi myös perustella miksi ei. Käsittääkkseni svedupettereillä on valitettavasti ollut pieni etumatka tässä linkki jutussa
Mustis nyt varmaan tykkää faktojen ystävänä tästäkin...
 
Siinä lähde, ole hyvä. Kirjoittaja on jonkinlainen auktoriteetti mitä tulee tutkiin. Muutenkin omituista että sinulla on tapana vaatia muilta lähteitä kun itselläsi ei ole selvästikään ollut tapana niitä laittaa. (Esim tuo lainaamani viestisi)

Kiitos. Voidaan palata tuohon seuraavaksi. Hoidetaan ensin nämä muut alta pois.

Laitatko vielä sen toisen lähteen, jota olen pyytänyt jo nyt varmaan viiteen kertaa?

Voin laittaa sitten sen lähteen mitä pyysit. Ja kyllä. Ihan tarkoituksella jätin pois sen lähteen siitä, koska sinulla oli ollut vaikeuksia lähteiden laittamisella.

Lähteiden laittaminen on hyvä tapa.
 
Voin laittaa sitten sen lähteen mitä pyysit. Ja kyllä. Ihan tarkoituksella jätin pois sen lähteen siitä, koska sinulla oli ollut vaikeuksia lähteiden laittamisella.
Mitä vittua? Olit kirjoittanut ne lainaamani lähteettömät viestit koskien Gripenin "monipaikkatutkaa" datalinkit-vitjaan vuonna 2015!
Itse rekisteröidyin foorumille vasta 2016, aika hyvin ennakoitu kun arvasit että tuleva jäsen jättää jostain viestistään kahden vuoden päästä lähteen pois.
Aika sanattomaksi vetää.

 
Viimeksi muokattu:
Mitä vittua? Olit kirjoittanut ne lainaamani lähteettömät viestit koskien Gripenin "monipaikkatutkaa" datalinkit-vitjaan vuonna 2015!
Itse rekisteröidyin foorumille vasta 2016, aika hyvin ennakoitu kun arvasit että tuleva jäsen jättää jostain viestistään kahden vuoden päästä lähteen pois.
Aika sanattomaksi vetää.

Rauhoitu.

En voinut arvata, että tarkoitat jotain vuoden 2015 ketjua. o_O Luulin, että tarkoitit lainaustasi tässä ketjussa vähän aikaisemmin.

Lähteiden laittaminen on hyvä tapa. Laitan mielelläni, kuten olen todennut jo monta viestiä sitten.

Laitatko ensin oman lähteesi? Olen nyt sitten kysynyt kuuteen kertaan.
 
Rauhoitu.

En voinut arvata, että tarkoitat jotain vuoden 2015 ketjua. o_O Luulin, että tarkoitit lainaustasi tässä ketjussa vähän aikaisemmin.

Lähteiden laittaminen on hyvä tapa. Laitan mielelläni, kuten olen todennut jo monta viestiä sitten.

Laitatko ensin oman lähteesi? Olen nyt sitten kysynyt kuuteen kertaan.
Ei tarvi arvailla, siinä viestissäni vielä erikseen mainitsin mistä vitjasta se viestisi oli lainattu.
Ja miksi hemmettissä vaahtoat tuosta lähteestä. Sehän koski sitä sidewinderin ja pylonin tutkapoikkipinta-alaa, ei sillä ollut mitään tekemistä tämän datalinkki-keskustelun kanssa? :eek:
 
Most truly bistatic/multistatic radar systems with widely separated transmitter(s) and receiver(s) are large ground based systems with very fast network connections, a lot of computing power and also with exactly known fixed positions and radar array headings.

Tämä jäi mietityttämään. Ongelma tässä on, miten yhdistetään lähettävän purskeen tarkka lähetysaika ja -paikka vastaanottajan havaitsemiin kaikuihin. Se vaatisi kirjoittajan mukaan reaaliaikaista laajakaistaa ja hyvin tarkkaa sijaintitietoa. Minusta tämä ei ole mikään ongelma, jos on a) tallennuskapasiteettia, b) laskentatehoa ja c) kohtuullisen lyhyt dataviive lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Molemmilla täytyy olla äärimmäisen tarkka aika&paikka (gps/galileo), kuuntelija tallentaa kaiken vastaanottamanasa datan, joka sopii ennalta sovittuun malliin, ja lähettäjä toimittaa kuuntelijalle tarkan lähetyspisteen ja -ajan. Datalinkin viive aiheuttaa ainoastaan paineita tallennuskapasiteetille ja toisaalta havainnon muodostamisviiveelle. Tämon juuri sitä, mihin nykyaikaiset laskentakapasiteetit voivat pystyä, ja mikä oli vielä jokin aika sitten epärealistista, siis silloin kun nyt tuotantokäytössä olevia järjestelmiä suunniteltiin.
 
Tämä jäi mietityttämään. Ongelma tässä on, miten yhdistetään lähettävän purskeen tarkka lähetysaika ja -paikka vastaanottajan havaitsemiin kaikuihin. Se vaatisi kirjoittajan mukaan reaaliaikaista laajakaistaa ja hyvin tarkkaa sijaintitietoa. Minusta tämä ei ole mikään ongelma, jos on a) tallennuskapasiteettia, b) laskentatehoa ja c) kohtuullisen lyhyt dataviive lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Molemmilla täytyy olla äärimmäisen tarkka aika&paikka (gps/galileo), kuuntelija tallentaa kaiken vastaanottamanasa datan, joka sopii ennalta sovittuun malliin, ja lähettäjä toimittaa kuuntelijalle tarkan lähetyspisteen ja -ajan. Datalinkin viive aiheuttaa ainoastaan paineita tallennuskapasiteetille ja toisaalta havainnon muodostamisviiveelle. Tämon juuri sitä, mihin nykyaikaiset laskentakapasiteetit voivat pystyä, ja mikä oli vielä jokin aika sitten epärealistista, siis silloin kun nyt tuotantokäytössä olevia järjestelmiä suunniteltiin.
En osaa sanoa, viestin kirjoittaja touhuaa kai tutkien parissa työkseen joten luulisi noista jonkinlainen käsitys olevan.

Mustis aka Harry Potter varmaan kohta valistaa meitä tyhmiä.
 
Back
Top