intternetsoturi
Majuri
Mitä noihin monipaikkatutkiin tulee, niin voi vaikka katsoa Google Scholarista hakusanalla "airborne bistatic radar" niin saa jotain kuvaa ongelman monimutkaisuudesta. Asiaa on tutkittu vuosikymmeniä, enkä yksittäisiä kokeiluja lukuunottamatta ole löytänyt mainintaa yhdestäkään operatiivisessa käytössä olevasta järjestelmästä. Nuokin kokeilut mitä olen löytänyt ovat olleet suurilla ja/tai hitaasti liikkuvilla koneilla ja käsitelleet lähinnä bistaattista SAR-kuvausta. Tässä ote yhdestä tänä vuonna julkaistusta paperista:
Minä en tuosta hirveästi ymmärrä, mutta voisin päätellä että asiaa on tutkittu paljon ympäri maailmaa, ja vasta viime vuosina ollaan saatu ratkaistua joitain keskeisiä ongelmia. Ongelmat eivät välttämättä ratkea itsestään prosessoinnin nopeutuessa ajan myötä, vaan tarvitaan uusia signaaliprosessointimenetelmiä ja -algoritmeja. Joidenkin algoritmien kompleksisuus voi olla suuri ja käsiteltävän datan määrä liian iso, jolloin muutamankaan vuosikymmenen Mooren lain mukainen suorituskyvyn kasvaminen ei välttämättä riitä, vaan täytyy keksiä uusia menetelmiä.
http://www.jpier.org/PIERM/pierm59/19.17060801.pdfSeveral research activities are in progress on bistatic radar systems for airborne applications in recent years. Bistatic airborne radar systems offer several advantages over their monostatic counterparts, including far range coverage, strong anti-interference and high security capability. Since the transmitter (TX) and receiver (RX) motions yields a non-stationary behavior of the clutter spectrum, a bistatic airborne radar system must effectively cope with severe spectrally diverse clutter returns.
Brennan and Reed proposed a concept of space-time adaptive processing (STAP) [1,2] in 1973, which can improve the monostatic airborne radar moving target detection performance remarkably. STAP has become an advanced technique and is considered as a powerful tool for monostatic airborne radar detecting moving target and suppressing ground clutter. However, it is difficult to apply the STAP approach to bistatic airborne radar in practice because of strong non-stationary behavior of the clutter spectrum [3].
In the last few years, a number of contributions have been proposed, and the problem of clutter range dependence is largely addressed. Among them, there are some effective approaches to limit the effect of monostatic clutter range dependence such as Doppler wrapping (DW) [4], angle-Doppler compensation (ADC) [5,6], and adaptive angle-Doppler compensation (AADC) [7]. An extension of AADC algorithm for bistatic STAP is also presented [8] to compensate for the spectral centre (SC) misalignment and angel-Doppler trajectory slope variability over range. However, the compensation parameters of DW and ADC are sensitive to system error. The required parameters of the AADC and adaptive FO-ADC approach are obtained by the minimum variance (MV) estimation of the clutter spectrum using a sub-aperture smoothing approach, which results in a great increase of computational load and limits real-time processing.
Minä en tuosta hirveästi ymmärrä, mutta voisin päätellä että asiaa on tutkittu paljon ympäri maailmaa, ja vasta viime vuosina ollaan saatu ratkaistua joitain keskeisiä ongelmia. Ongelmat eivät välttämättä ratkea itsestään prosessoinnin nopeutuessa ajan myötä, vaan tarvitaan uusia signaaliprosessointimenetelmiä ja -algoritmeja. Joidenkin algoritmien kompleksisuus voi olla suuri ja käsiteltävän datan määrä liian iso, jolloin muutamankaan vuosikymmenen Mooren lain mukainen suorituskyvyn kasvaminen ei välttämättä riitä, vaan täytyy keksiä uusia menetelmiä.
Viimeksi muokattu: