Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • F-35

  • JAS 39 Gripen E/F

  • F/A-18E/F Super Hornet

  • Eurofighter Typhoon

  • Dassault Rafale

  • F-15

  • F-16E/F

  • Jokin muu, mikä?


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.

Pihatonttu

Kenraali
1. Teikäläisellä vaikuttaisi olevan hyvin fiksu tapa suhtautua maailmaan ja kanssaihmisiin.

2. Vastaan tässä nyt sitten samalla alkuperäiseen kysymykseesi.

Oletan, että viittasit tähän, tai vastaavaan?

http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?f=55&t=25188&sid=7b08d4bc2279df1c11b34fa4b013f791&start=45
1. Kyse on varmaan enemmän siitä, mimmoisessa vuorovaikutuksessa on mukavaa olla kuin siitä, miten tulee suhtauduttua ihmisiin.

2. Tuo selvensi tosi paljon. Kiitoksia tosi paljon.

Oletan, että häiveisyyden lisääntyminen, datalinkit ja sensorifuusio vetävät myös kuviot ja liikehtimisgeometriat uusiksi. Niinpä oletan myös, että noiden kolmen asian merkityksen arvioiminen on sidoksissa myös kuvioiden/geometrioiden muutoksiin. Ja se on paljon kiehtovampi ulottuvuus kuin numeraalinen teknologinen puoli - etenkin kun noilla kuviomuutoksilla kuitenkin pyritään manipuloimaan niitä numeraalisen ulottuvuuden asioita.

Venäläisistä on sellainen käsitys, että matemaattisessa ja teoreettisessa fysiikassa ovat ihan eri tasolla kuin soveltavassa ja tuotantotalouden puolelle siirretyssä. Ja aina ovat kuulemma tiedemiespiireissä osanneet tehdä jostain jämäromuista kovatasoisia laitteita. (Tuotannon skaalaaminen yksittäiskappaleista kannattavaan sarjatuotantoon ei heiltä sitten usein onnistukaan.)

Sen vuoksi oletan, että hakevat mielellään vastapelejä sellaisista suunnista, joissa ei tartte tuottaa niinkään teknologiaa kuin menettelytapoja ja niiden muutoksia. Siksikin se rinnakkaismuodostelma kiinnosti.
 

Pihatonttu

Kenraali
laitetaan taas:

Tutkimuksessa analysoitiin 4+ ja 5. sukupolven hävittäjien häivesuorituskykyä monipaikkatutkaa (MIMO, multiple-input multiple-output) vastaan. Tärkein tutkimuskysymys liittyy 4+ ja 5. sukupolven monitoimihävittäjien havaittavuuseroihin monipaikkatutkan näkökulmasta.

https://defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/havittajahanke_hx/tutkimukset
Mua häiritsee tämmöisten yhteydessä aina sama juttu:

Jos ihminen käyttää virhealttiissa ympäristössä monimutkaista teknistä laitetta korkean henkisen ja fyysisen kuormituksen aikana, niin se oikeassa elämässä realisoituva suoritustaso on ihan juukelisti kiinni siitä, että miten häiriöttömään huomion suuntaamiseen laitteen käyttäjällä on mahdollisuus ja kuinka henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa sekä jatkuva valppaana pysytteleminen että hässäkän aikainen keskittyvä työskentely on.

Oma F35 -fanitukseni tulee pitkälti siitä, millaisen kuvan olen saanut pilotin mahdollisuuksista suunnata, ylläpitää ja jakaa huomiotansa niin, että tehtävä, tilannekuva muutoksineen ja toiminta järjestelmän osana eivät niinkään riitele huomiosta kuin yhdistyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Työmuisti käsittelee ihmisillä yleensä noin 6-8 yksittäistä palikkaa. Ja tuota määrää on vaikea kasvattaa. Jos halutaan ettei pilotti menetä "tylsinä jaksoina" valppauttaan ja hässäkässä huomiokykyään, niin työmuistin kulloinkin kohtaamaa kuormaa pitää voida optimoida.

Ja sama toisinpäin. Vastapuolen pilottien ja muiden avainhenkilöiden kohtaama työmuistikuormitus pitäisi saada sellaiseksi, että se on avainhetkellä juuri täsmälleen väärällä tavalla väärä.

Häiveisyys - etenkin yhdistyneenä häiveisyyden mahdollisesti tarjoamaan laajempaan kuvio- ja geometriakirjastoon - tuottaa ymmärtääkseni juuri tuommoista vastustajan kokemusmaailmassa vääränlaista työmuistikuormaa.

Sensorifuusio + sensoritiedon visualisointi ovat käsittääkseni aivan suoraa työmuistikuormituksen optimointia.

Datalinkki - tai sen mahdollistamat asiat - myös.

Laite ja sen käytettävyys huomion suuntaamisen optimoinnin näkökulmasta... Se tuntuu puuttuvan aina selvityksistä ja tulevan pilottien tilityksissä heti ensimmäisenä esille.

Miksi ihmeessä selvitykset sivuuttavat sellaista, mitä pilotit tuntuvat korostavan?
 

Gyllis1

Ylipäällikkö
Mua häiritsee tämmöisten yhteydessä aina sama juttu:

Jos ihminen käyttää virhealttiissa ympäristössä monimutkaista teknistä laitetta korkean henkisen ja fyysisen kuormituksen aikana, niin se oikeassa elämässä realisoituva suoritustaso on ihan juukelisti kiinni siitä, että miten häiriöttömään huomion suuntaamiseen laitteen käyttäjällä on mahdollisuus ja kuinka henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa sekä jatkuva valppaana pysytteleminen että hässäkän aikainen keskittyvä työskentely on.

Oma F35 -fanitukseni tulee pitkälti siitä, millaisen kuvan olen saanut pilotin mahdollisuuksista suunnata, ylläpitää ja jakaa huomiotansa niin, että tehtävä, tilannekuva muutoksineen ja toiminta järjestelmän osana eivät niinkään riitele huomiosta kuin yhdistyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Työmuisti käsittelee ihmisillä yleensä noin 6-8 yksittäistä palikkaa. Ja tuota määrää on vaikea kasvattaa. Jos halutaan ettei pilotti menetä "tylsinä jaksoina" valppauttaan ja hässäkässä huomiokykyään, niin työmuistin kulloinkin kohtaamaa kuormaa pitää voida optimoida.

Ja sama toisinpäin. Vastapuolen pilottien ja muiden avainhenkilöiden kohtaama työmuistikuormitus pitäisi saada sellaiseksi, että se on avainhetkellä juuri täsmälleen väärällä tavalla väärä.

Häiveisyys - etenkin yhdistyneenä häiveisyyden mahdollisesti tarjoamaan laajempaan kuvio- ja geometriakirjastoon - tuottaa ymmärtääkseni juuri tuommoista vastustajan kokemusmaailmassa vääränlaista työmuistikuormaa.

Sensorifuusio + sensoritiedon visualisointi ovat käsittääkseni aivan suoraa työmuistikuormituksen optimointia.

Datalinkki - tai sen mahdollistamat asiat - myös.

Laite ja sen käytettävyys huomion suuntaamisen optimoinnin näkökulmasta... Se tuntuu puuttuvan aina selvityksistä ja tulevan pilottien tilityksissä heti ensimmäisenä esille.

Miksi ihmeessä selvitykset sivuuttavat sellaista, mitä pilotit tuntuvat korostavan?
Nuo ovat taas sitten sellaisia subjektiivisia juttuja joita ei millään tietokonesimulaatioilla mallinneta. Ne otetaan silti luullakseni myös isosti huomioon.

Mitä tulee vielä tuohon ylläolevaan tutkimukseen, jokainen voi arvailla mikä sen lopputulema saattoi olla. Miten itse veikkaat vaikkapa Rafalen drfm-häirinnän toimivan häivekoneiden havaitsemiseen suunniteltuja sensoreita vastaan vuonna 2030, jos verrokkina on aktiivi että passiivihäivettä hyödyntävä F-35.

Tässä vielä ilmavoimien esiselvityksestä poimittu osuus koskien passiivihäivettä:

Koska taistelukyky ja
havaittavuus käytännössä edellyttävät toisilleen vastakkaisia
suunnitteluratkaisuja, nykyaikaisissa hävittäjissä on jouduttu
tekemään lukuisia kompromissiratkaisuja, jotka valmistajasta
riippuen ovat johtaneet selvästi toisistaan poikkeaviin suun￾nittelukonsepteihin muun muassa elektronisten häirintäjär￾jestelmien ja häiveteknologian osalta.
Kohteen havaittavuus tutkalla riippuu käytettävästä tut￾kajärjestelmästä. Tutkahavaittavuuden suureena käytetään
tutkapoikkipinta-alaa (radar cross section, RCS). Esimerkiksi
perinteisen hävittäjän tutkapoikkipinta-alan voidaan arvioi￾da olevan 3–20 m2, pommi- ja kuljetuskoneen 20–100 m2 ja
risteilyohjuksen alle 1 m2 riippuen kohteen fyysisestä koosta,
tutkan taajuudesta sekä maalin valaisu- ja havainnointikul￾masta. Eräiden arvioiden mukaan tutkapoikkipinta-alaa voi￾daan pienentää häiveteknologian avulla 1/10–1/1000 osaan.
Koska tutkapoikkipinta-alan muutos ei ole suoraan verran￾nollinen havaintoetäisyyden muutokseen, kyetään ilma-aluk￾sen havaintoetäisyyttä pienentämään parhaimmillaan alle
kymmenesosaan häivesuunnittelun ja -teknologian avulla.
Tämän suuruusluokan havaintoetäisyyden pienentyminen
vaikeuttaa merkittävästi vastustajan tutka-asejärjestelmän
käyttöä ja käytännössä tuottaa taistelutilanteessa ratkaisevan
edun häivekoneelle.
Tutkapoikkipinta-alan pienentämiseen käytettävät ratkai￾sut eivät ole yleispäteviä erilaisia tutkajärjestelmiä vastaan.
Häiveteknologian käytöllä on tähän saakka pyritty varsinais￾ten tutka-aseiden käytön vaikeuttamiseen, ts. ammuntati￾lanteen muodostumisen ehkäisemiseen. Vaikka hävittäjissä
käytettyjen häiveteknologisten ratkaisujen tehoa voidaan
pienentää ilmapuolustusjärjestelmän integroinnilla ja uusilla
pidempien aallonpituusalueiden tutkajärjestelmillä, häivetek￾nologialla saavutettava hyöty ei kuitenkaan kokonaan poistu.
Asejärjestelmien käyttämät tulenjohtotutkat toimivat pitkälle
tulevaisuuteen alueella, jolle häivehävittäjien havaittavuuden
pienentäminen on toteutettu. Vaikka järjestelmien kyky ha￾vaita häivehävittäjät paranee, altistuminen sekä maasta että
ilmasta laukaistavien tutkaohjusten tulenkäytölle ei merkittä-
västi kasva
 

salama-anteri

Kenraali
Magitsu oli Rafale-lankaan loytanyt hyvan dokumentin, poimin siita mm. taman:
"
"it is clear that Berlin is definitely not committed to reviving the development of the Eurofighter to integrate all the air-to-ground capabilities (thus demonstrating the correctness of French choices in the 1980s by assuming the solitary adventure of the Rafale?)"
- siina meni HX-Typhoon tonttiin, eli ainoa joka sen monitoimisuuteen oikeasti laittaa rahaa on UK (neljasta partnerista)"

Ja heti aamulla, kun painoin radion paalle-nappulaa, sielta kerrottiin etta Prestonissa (Eurofighter kokoonpano, Lancashiressa) BAE laittaa kilometritehtaalle 1000-2000 tyontekijaa
- merkittava tieto HX-kisan kannalta
 

Pihatonttu

Kenraali
Nuo ovat taas sitten sellaisia subjektiivisia juttuja joita ei millään tietokonesimulaatioilla mallinneta.
Luulisi, että ihan simulaattorikoulutuksessa voitaisiin selvittää sitä, että mikä on työmuistissa, mikä jossain pitkäkestoisemmassa ja mikä ei missään ja miten noiden kolmen laatikon väliset siirrot voivat hyödyttää työmuistikuormituksen optimointia.

Eli... Laatikot:
- Työmuisti. Erittäin lyhytaikainen muisti, joka toimii prosessoinnin tukena.
- Pidempiaikaiset muistit. Opitut asiat, motoriset taidot, prosessoinnin tulostumisosoitteet...
- "Ei missään". Sekä jatkuvan havainnoinnin kohteena olevat asiat, työmuistin reunalta pudonneet että unohtuneet.

Koeasetelma: pari kohtaa vihamielisen parin ja joutuu taisteluun. Taistelun aikana välillä menetetään, välillä saadaan takaisin jatkuva havainto omasta kaverista, oman toiminnan kohteena olevasta vihulaisesta ja kaverin toiminnan kohteena olevasta vihulaisesta. Tapahtuu siis siirtymiä "ei missään" -laatikosta työmuistiin ja toisinpäin. Tutkitaan näiden siirtymien vaikutusta pilotin omaan suoritukseen ja pilottien yhteistoimintaan ainakin näiden suhteen:
- havaintokyky ja havaintojen hyödyntäminen
- liikehtiminen
- pilotin kertoma suoritukseen liittyvä tieto
- virhealttius
- erilaiset käännekohdat harjoituksen tuloksellisuudessa.

Toistetaan ja varioidaan koetta/harjoitusta, kunnes sen tarjoamat havainnot ja johtopäätökset alkavat tuottaa joitain selkeitä päälinjoja.

Jos aiemmasta simulaattoriharjoittelusta on olemassa käyttökelpoista dataa, niin sitäkin voi ehkä hyödyntää.

Eli kuvittelisin, että jos muistitoimintojen siirtymien dynamiikka ja reunaehdot mallinnetaan yksinkertaisesti (kuten tässä) niin todellisuudessa tapahtuvien siirtymien seuranta on mahdollista kunhan siirtymästä on olemassa riittävän hyvä ulkoinen indikaattori - esim havainnoinnin katkeaminen ja/tai palautuminen.

Jos pitäisi mutuilla tässä keksityn järjestelyn päälinjoja, niin veikkaisin, että niitä olisi kolme ja ne olisivat tämmöiset:

1. Yksilö/yhteistoiminta häiriintyy hetkeksi samaan aikaan kun työmuistikuormitus on huipussaan.

2. Yksilö/yhteistoiminta ei häiriinny oleellisesti koska pilotti liittää vastapuolen liikehdinnän geometrian pitkäkestoisen muistinsa aputyökaluihin.

3. Työmuistikuormituksen huippuhetkillä tai niiden lähellä sivuutetaan työmuisti-informaatiota.

Eli ei kai tommosen simuloinnin pitäisi olla edes vaikeaa verrattuna siihen mitä kaikkea normaalisti simuloidaan. Muistisiirtymistä dynamiikkakartta, sopivat indikaattorit ja vertaaminen (esim simulaattoriharjoittelussa) toteutuvaan ja toteutuneeseen toimintaan?
 

salama-anteri

Kenraali
Sensorifuusio + sensoritiedon visualisointi ovat käsittääkseni aivan suoraa työmuistikuormituksen optimointia.

Datalinkki - tai sen mahdollistamat asiat - myös.
Tuossa tietysti oletat (?), mutta jatat sanomatta, etta fuusioidaan muidenkin sensoreista... itsekin morsetan liian usein, ajatus kun liikkuu nopeammin kuin sormet nappaimistolla

Miten itse veikkaat vaikkapa Rafalen drfm-häirinnän toimivan häivekoneiden havaitsemiseen suunniteltuja sensoreita vastaan vuonna 2030,
Hyvin, F4 nippa-nappa ehditaan saamaan valmiiksi, ihan vasta askettainhan paatettiin, mita siihen tullaan sisallyttamaan.

Häiveteknologian käytöllä on tähän saakka pyritty varsinais￾ten tutka-aseiden käytön vaikeuttamiseen
+
häiveteknologisten ratkaisujen tehoa voidaan
pienentää ilmapuolustusjärjestelmän integroinnilla ja uusilla
pidempien aallonpituusalueiden tutkajärjestelmillä
Kestaa kauan ja maksaa maltaita (koska ne tulevat muiden jarjestelmien oheen, eivat tilalle). Ao. pitaa paikkansa mutta sulkuihin lisaamani vinkkeli on jatetty sanomatta
Asejärjestelmien käyttämät tulenjohtotutkat toimivat pitkälle
tulevaisuuteen alueella, jolle häivehävittäjien havaittavuuden
pienentäminen on toteutettu
 

salama-anteri

Kenraali
3. Työmuistikuormituksen huippuhetkillä tai niiden lähellä sivuutetaan työmuisti-informaatiota.

Eli ei kai tommosen simuloinnin pitäisi olla edes vaikeaa verrattuna siihen mitä kaikkea normaalisti simuloidaan.
Tarkoititko "sivuutetaan" vai "sivutetaan"?

Ei edes veeteetee reagoinut 70-luvun tieteellisen laskennan vitsiini (ehka kun se oli Venajan talous -langassa) " FORT GO".. koska silloinhan laskennat tehtiin hetkellisilla nakemyksilla eika nyt puheena olevalla, aikaansidotulla simuloinnilla (jossa polkusimulointi oikeiden, eika sattumavaraisten - Monte Carlo! - tulosten johtamiseksi on keskeinen valine).
- kuten sanottu, itse olen tosin kayttanyt sita talousyhteyksissa (kirjoitan esimerkin vaikka tuonne Kiina -lankaan, joskus)
- kun taalla intoa kuitenkin nayttaa riittavan, halukkaat voivat opetella ohjusten ohjausjarjestelmien toteuttamista taalta
Modern Missile Guidance

Rafael Yanushevsky
CRC Press, 20 sep. 2007
missa harjoitustehtavat suoritetaan VISUAL FORTRANilla (reikakorttiaikaan tuo FORT GO kortti, paallimmaisena, otettiin pinosta aina talteen, koska seuraavassakin tehtavassa piti aina komentaa ohjelmakirjasto kayttoon) ja MATLABilla (joka taas on yleisimmin kaytetty ohjelmointikieli polkusimulointien toteuttamiseen nykyaikana, kun tyoasemia yhdistamalla saadaan aikaiseksi supertietokoneen kapasiteetti).

Teoreettisten tulosten soveltaminen on oma konstinsa sekin. Eikos F-35 puolella kaytossa oleva kypara(naytto) ole jo kolmas tekele, kun alkuun tuli valuvirheisia, eli tuotteistuksen sijaan kateen jaikin vain " jöötti".
- ai niin, sehan vasta tilattiin (Israelista, kun ei muilta nayta valmista syntyvan) Block IV yhteydessa kayttoon saamiseksi
 

Pihatonttu

Kenraali
Tuossa tietysti oletat (?), mutta jatat sanomatta, etta fuusioidaan muidenkin sensoreista...
Oletan, että oma sensoritieto fuusioidaan pilotille tulevan tiedon tasalla.

Oletan, että koneen järjestelmät käyttävät dataa sekä erillisenä (enimmäkseen) että fuusioituna (vähemmän).

Oletan, että datalinkin kautta jaettavaa tietoa käytetään vähän kuin se olisi ulkoistetuilta sensoreilta tulevaa tietoa.

Ja jätin nämä oletukset sanomatta.

Tarkoititko "sivuutetaan" vai "sivutetaan"?
Sivutetaan, jätetään tilapäisesti huomiotta.
 

salama-anteri

Kenraali

Pihatonttu

Kenraali
Teoreettisten tulosten soveltaminen on oma konstinsa sekin.
Abstraktiosta aihioksi ja aihiosta tuotteeksi mennään nopeimmin ja halvimmalla polkua ideointi=>karkea mallintaminen => suunnittelu => karkea ja nopea sinnepäin mallintaminen => korjailu => prototyyppi => korjailu => tuotantannon skaalaaminen teolliseen mittakaavaan.

Ongelmaksi tulee se, että ideoinnin ja suunnittelun onnistumisen ja tuottavuuden kriteerit ovat päinvastaiset. Siksi tuottavat ideoijat/konseptoijat ja tuottavat suunnittelijat ovat useimmiten eri henkilöitä. Ja vaikka kokonaisprosessissa ideoijat ovat ainoita, joiden korvaaminen toisella ei ole mahdollista, niin heidät jätetään silti pois organisaatiokaavioista, toimintasuunnitelmista ja budjetoinnista. Niinpä ideointivastuu syötetään niille, joilta ideointikyky puuttuu.

Toinen ongelma on ansaintalogiikan prosessuaalisesta hierarkiasta lähtevä palkitsemis- ja resurssoimiskäytäntö. Mitä lähempänä sisääntulevaa kassavirtaa joku työskentelee, sitä palkitumpi ja resurssoidumpi hän on. (Poikkeuksena ylimmän liikkeenjohdon konsultointi, jonka päätuote taitaa usein olla se, että siirretään saatavilla olevaa tietoa jonka vastaanotto ja hyödyntäminen torjutaan siksi, että se tulee ison kassavirtaetäisyyden päästä.) Ideointi ja konseptointi ovat kaukana kassavirrasta, vaikka kassavirta onkin niistä riippuvainen.

Kolmas ongelma on tunnistaminen ja rekrytointi. Jos joku on hyvä ratkomaan ongelmia abstraktioiden tasolla sellaisella tavalla että ratkaisut ovat hyviä ja käyttökelpoisia, niin hän osaa todennäköisesti hahmottaa oman hyödynnettävyytensä arvon paremmin kuin häntä mahdollisesti tarvitseva organisaatio. Ja tietää luultavasti organisaatiota paremmin sen, että kuinka tuo hyödynnettävyys voidaan optimoida.

Neljäs ongelma on pikkusieluinen kateus. Se varmistaa tehokkaasti sen, että prosessin luovat vaiheet organisoidaan niin, että sekä onnistumisen todennäköisyys että työhyvinvointi romahtavat.

Viides ongelma on oikaisuyritykset. Joku hierarkiassa ylempänä oleva idiootti yrittää "nopeuttaa" etenemistä hyppäämällä "tarpeettoman" välivaiheen yli. Seurauksena sitten vähintään +50% sen vaiheen kustannuksiin ja aikatauluihin.

Kuudes ongelma on byrokraattisuus yhdistettynä hierarkisuuteen.

Tuotannon skaalaamisen jätän käsittelemättä koska sille on parempia mallintajia.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
AWACSin sisallahan toimitaan tuollaisen multi-sensori yhdistelyn perusteella, mutta ohjelmistoavusteiseksi se tulee vasta 2023 paivityksen yhteydessa
- tassa kaytan "avusteiseksi" termia tiukemmin kuin mita yleiskielessa. Tarkoitan siis
- etta nykyaan tarvitaan operaattoria ...err... operoimaan komentorivilta jotta tuo tuo plots-to-tracks tapahtuisi
- mutta paivityksen jalkeen se syntyy naytolle automaattisesti ja operaattorin huomion keskio siirtyy siihen, etta ...err, mitahan taman perusteella pitaisi tehda/ kaskyttaa
Ette te taida mun juttujani lukea: AWACS'han prosessoi tuolla tavalla (vai luuletteko, etta se kayttaa vain ja ainoastaan omaa tutkaansa)
- kertoilin myos, mita asiassa tapahtuu 2023

Eri asia on sitten toteuttaa asia havittajakoneen tila- ja painorajoissa, ja lentajalla on muutakin tekemista, eli prosessoinnin taytyy tapahtua taustalla, automaattisesti. Tuohan tulee 2023, mutta aivan erilaisten tila-, paino- ja voimanlahderajoitteiden puitteissa.
Voi olla, että tämä meni tosiaan osin ohitse / ei ainakaan saanut "ansaitsemaansa palstatilaa". Tästä olisi kiinnostava kuulla vielä vähän lisää. Esim. millä informaation tasolla asioita yhdistellään?
 

salama-anteri

Kenraali
Niinpä ideointivastuu syötetään niille, joilta ideointikyky puuttuu.
Erityisesti ongelma organisaatioissa, joissa urapolut perustavat saman organisaation puitteissa koko tyoikansa tyoskentelyyn
- minulta meni hetki aikaa, ennenkuin tajusin, mika jarki kentsujen tekemisessa maara-aikaisiksi oli. Kangistumisen sijastahan meilla on nyt HX:sta "paattamassa" Hornet prosessin "at the coal face" lapikaynyt tekija. Kokemus on hyva "vakuutus" liian lennokkaan ideoinnin varalta.
- muutama kentsuhan lahti vientiinkin; ihan hyvaa "vienninedistamista" Gulf-seudulle... onko kukaan muuten huomannut, etta siella tuotettava 8x8 vaunu on kuin ilmetty AMV:n kopio?

Mitä lähempänä sisääntulevaa kassavirtaa joku työskentelee, sitä palkitumpi ja resurssoidumpi hän on. (Poikkeuksena ylimmän liikkeenjohdon konsultointi, jonka päätuote taitaa usein olla se, että siirretään saatavilla olevaa tietoa jonka vastaanotto ja hyödyntäminen torjutaan siksi, että se tulee ison kassavirtaetäisyyden päästä.)
Molemmista asioista on kokemusta

tietää luultavasti organisaatiota paremmin sen, että kuinka tuo hyödynnettävyys voidaan optimoida
Sanonta "merkonomi ei koskaan palkkaa ekonomia"... eikos ne merkonomit jo (siksiko?) poistettu
 
Viimeksi muokattu:

salama-anteri

Kenraali
Voi olla, että tämä meni tosiaan osin ohitse / ei ainakaan saanut "ansaitsemaansa palstatilaa". Tästä olisi kiinnostava kuulla vielä vähän lisää. Esim. millä informaation tasolla asioita yhdistellään?
Suurin juttu (kuten mainitsin) on "Block 40/45 mission computing software related to multi-source track integration", jota tahan asti on kaskytetty tekemaan "kasipelilla" eli ensin havaitaan mita pitaisi yhdistella, ja vasta kaskettaessa alkaa tapahtumaan (ja ne resurssit ovat sitten muusta pois).

Multi-source asiasta tarkemmin "E-3G version 3.0 combining various on- and off-board sensor data (air and maritime and ESM sensors) into a coherent [ei sotketa havaintopisteita eri setteihin - komentorivilta kaskettaessa voi niinkin kayda] single track [kaikki havaintopistteet kaytetaan] on a consistent [ja kapasiteetin taytyy riittaa, niin ettei patki, eli mitaan ei tipu pois, eika yski, eli pysytaan ajantasassa, eika tarvi ruveta veivista vaantamaan lisaa vauhtia niinkuin T-Fordissa] basis. "
- kapasiteetta on testattu jo ilmasotaharjoituksissa: 300 konetta yht'aikaa napeissa (omat ja vahemman yheistyohaluiset vihulaiset tuossa jatettiin erittelematta)

Ei ole mikaan yllatys (2023 tavoite =koko fleet tassa varustelussa), etta kayttoliittymaa testien perusteella viela parannellaan. Yllattavaa noin nappituntumalla on, etta kovin ylhaalla lennettaessa tulee jaahdytysongelmia, mutta toisaalta kun ajattelee mita kaikkea 707-runkoon, joka ei tosiaakaan ole mikaan "wide-body airliner", on tungettu, niin ei se niin yllattavaa olekaan.

IFF jarjestelmia on kaksi; toinen on Grade "Combat" eli kayneeko taaskin niin, etta tosipaikassa liittolaisten koneet kasketaan alueelta pois:) "koska nyt me ammutaan".
 

salama-anteri

Kenraali
Kavin "lentamassa" sellaisella simulaattorilla (tama oli eraan puolusvalinevalmistajan kehitysosastolla, olin siella ihan muissa asioissa, mutta olivat kovasti ylpeita koekappaleestaan), johon oli yhdistetty toimintaympariston virtuaalinen realiteetti. Eli kun lennat omaa konetta, ei ymparisto olekaan ennaltaohjelmoitu, vaan joku muu saattaa "lentaa" sita. Onhan muitakin muuttujia kuin vastapuolen liikkeet, toki.
- kun en pelaa tietokonepeleja, ovatko ne lahestymassa tuollaista? Ero on tietenkin oikean ohjaamon fyysinen kokoaminen; ei taida mahtua:) joka pojan makuuhuoneeseen, kaiken muun lisaksi
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Suurin juttu (kuten mainitsin) on "Block 40/45 mission computing software related to multi-source track integration", jota tahan asti on kaskytetty tekemaan "kasipelilla" eli ensin havaitaan mita pitaisi yhdistella, ja vasta kaskettaessa alkaa tapahtumaan (ja ne resurssit ovat sitten muusta pois).

Multi-source asiasta tarkemmin "E-3G version 3.0 combining various on- and off-board sensor data (air and maritime and ESM sensors) into a coherent [ei sotketa havaintopisteita eri setteihin - komentorivilta kaskettaessa voi niinkin kayda] single track [kaikki havaintopistteet kaytetaan] on a consistent [ja kapasiteetin taytyy riittaa, niin ettei patki, eli mitaan ei tipu pois, eika yski, eli pysytaan ajantasassa, eika tarvi ruveta veivista vaantamaan lisaa vauhtia niinkuin T-Fordissa] basis. "
- kapasiteetta on testattu jo ilmasotaharjoituksissa: 300 konetta yht'aikaa napeissa (omat ja vahemman yheistyohaluiset vihulaiset tuossa jatettiin erittelematta)

Ei ole mikaan yllatys (2023 tavoite =koko fleet tassa varustelussa), etta kayttoliittymaa testien perusteella viela parannellaan. Yllattavaa noin nappituntumalla on, etta kovin ylhaalla lennettaessa tulee jaahdytysongelmia, mutta toisaalta kun ajattelee mita kaikkea 707-runkoon, joka ei tosiaakaan ole mikaan "wide-body airliner", on tungettu, niin ei se niin yllattavaa olekaan.

IFF jarjestelmia on kaksi; toinen on Grade "Combat" eli kayneeko taaskin niin, etta tosipaikassa liittolaisten koneet kasketaan alueelta pois:) "koska nyt me ammutaan".
Ok. Näin arvelinkin. Tuo on sukua, mutta hiukan eri asia. Awacissa itsessään on tutka ja ESM-sensoreita, ja niistä voidaan luoda varmasti pitkälle menevää sensorifuusiota. Mutta, jos muuten on kyse datasta Link-16 välityksellä, niin sitten kyse on valmiista trackista ja niitä eri trackkejä sitten yhdistellään (nämä kolme pistettä näytöllä ovat yksi piste).
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Kavin "lentamassa" sellaisella simulaattorilla (tama oli eraan puolusvalinevalmistajan kehitysosastolla, olin siella ihan muissa asioissa, mutta olivat kovasti ylpeita koekappaleestaan), johon oli yhdistetty toimintaympariston virtuaalinen realiteetti. Eli kun lennat omaa konetta, ei ymparisto olekaan ennaltaohjelmoitu, vaan joku muu saattaa "lentaa" sita. Onhan muitakin muuttujia kuin vastapuolen liikkeet, toki.
- kun en pelaa tietokonepeleja, ovatko ne lahestymassa tuollaista? Ero on tietenkin oikean ohjaamon fyysinen kokoaminen; ei taida mahtua:) joka pojan makuuhuoneeseen, kaiken muun lisaksi
Sekä tietokonepelaajat että ilmavoimat käyttävät simulaattoreita, joissa on joko jonkin sortin tekoälyä tai sitten useita eri ihmis-lentäjiä eri puolilla, tai sekä että.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sekä tietokonepelaajat että ilmavoimat käyttävät simulaattoreita, joissa on joko jonkin sortin tekoälyä tai sitten useita eri ihmis-lentäjiä eri puolilla, tai sekä että.
Aivan.

Ja nykyiset simulaattorit tahtovat olla jo aika kehittyneitä. Esimerkiksi Israelin ilmavoimien puolelta on sanottu, että yksi suuri etu on, että niillä voidaan harjoitella operaatioita, joita ei muuten olisi mahdollista harjoitella.
 

salama-anteri

Kenraali
nykyaan tarvitaan operaattoria ...err... operoimaan komentorivilta jotta tuo plots-to-tracks tapahtuisi
Hankalaa tama, kun taytyy iteroida sivulta 123 takaisin s:lle 117, jotta peruskasitteet, joilla keskustellaan olisivat samat.

Piste; plot;track

Harvemmin niita pisteita tarvii laittaa paallekkain (eliminoida), koska eri sensoreista (jos ovat on-board) tai muualta (off-board) tulevissa ajoitus on niin tarkka, etta kaikista saa lisainformaatiota.

Tuskin yksi operaattori haluaa edes track tasolla nahda kaikkia, esim. mainitsemassani harjoituksessa tulisi 300:sta koneesta ruudulle aika sotku. Siksihan siella perakannella on miehistoa, etta saadaan hommat jaettua. Nyt ei enaa tipahda yksikaan seurattava pallejen (siis tuolien) valiin. Mika aiemmissa puoli-manuaalissa kokoamisissa ja niiden pohjalta tehtavien jaossa oli taysin mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
Ok. Näin arvelinkin. Tuo on sukua, mutta hiukan eri asia. Awacissa itsessään on tutka ja ESM-sensoreita, ja niistä voidaan luoda varmasti pitkälle menevää sensorifuusiota. Mutta, jos muuten on kyse datasta Link-16 välityksellä, niin sitten kyse on valmiista trackista ja niitä eri trackkejä sitten yhdistellään (nämä kolme pistettä näytöllä ovat yksi piste).
Link 16 on AWACSin osalta kai vain sensor-to-shooter-käytössä, eli sen kautta jaetaan maalitustietoa muille. Yhteiseen tilannekuvaan (JAOC) tietoa jaetaan ja vastaanotetaan muiden datalinkkien, mm. SATCOMin kautta. Multi-Sensor Integration on ollut käytössä E-3 MMP-modernisoinnista asti joka tapahtui noin vuosituhannen alussa, se perustuu osittain F-22 ja F-35:lle kehitettyihin fuusioalgoritmeihin, myöhemmin teknologiaa on tuotu myös Block II Super Horneteille.

Navyn Cooperative Engagement Capability on vastaava järjestelmä. Siinä E-2C/D toimii yhdessä Aegis-alusten ja maalla olevien tutkien kanssa muodostaen yhteisen ilmakuvan, yhdistäen tutka- ja IP-havaintoja. Yksittäisiä havaintoja yhdistetään Composite Trackeiksi, joiden avulla sensoreita myös suunnataan keskitetysti. Näiden lisäksi fuusioidaan IFF/NCTR-dataa ja koordinoidaan ohjuslaukaisuja. NIFC-CA liittää F-35:n ja Growlerin osaksi aktiivisia sensoreita ja ilmakuvan koostajia, tulevaisuudessa myös Block III E/F Super Hornet.




Lisää tietoa täältä:
http://www.jhuapl.edu/techdigest/td/td1604/APLteam.pdf
http://www.jhuapl.edu/techdigest/TD/td2302/Grant.pdf
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Hankalaa tama, kun taytyy iteroida sivulta 123 takaisin s:lle 117, jotta peruskasitteet, joilla keskustellaan olisivat samat.
Sellaista se välillä on. Hienoa, jos jaksat selventää meille näitä peruskäsitteitä? Tuo ei vielä selventänyt asiaa millään tavalla.
 
Top