Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
No tässä valossa koko MLU2-projekti tuntuu väärin ajoitetulta. Jos JASSM:t saatiin viimeisenä puuttuvana palana operatiiviseen käyttöön 2017-2018, niin sehän tarkoittaa että ne ehtii olla käytössä vain 7-8 vuotta ennen kuin ekoja Hornetteja aletaan poistamaan käytöstä (2025). Toivottavasti Ilmavoimat sen suunnittelu projektiin niin, että noi MLU2-päivitykset tehtiin koneyksilöihin joilla on tarkoitus lentää sinne 2030 asti. Käsittääkseni kaikkia 60+ konetta ei modattu, vain puolet näin jossain tiedotteessa?
 
Tuskinpa, sillä iskukykytutkimuksen johtopäätöksen eli kynnysasejärjestelmän hankinnan vaihtoehtoina oli mm. ATACMS, joka todettiin huonommaksi. Siitä huolimatta, että sille oli valmiiksi remontoitu lavetti. Otettiin sitten tuoreempi nysä-GMLRS käyttöön sinne.
 
No tässä valossa koko MLU2-projekti tuntuu väärin ajoitetulta. Jos JASSM:t saatiin viimeisenä puuttuvana palana operatiiviseen käyttöön 2017-2018, niin sehän tarkoittaa että ne ehtii olla käytössä vain 7-8 vuotta ennen kuin ekoja Hornetteja aletaan poistamaan käytöstä (2025). Toivottavasti Ilmavoimat sen suunnittelu projektiin niin, että noi MLU2-päivitykset tehtiin koneyksilöihin joilla on tarkoitus lentää sinne 2030 asti. Käsittääkseni kaikkia 60+ konetta ei modattu, vain puolet näin jossain tiedotteessa?

Julkisesti on ilmoitettu että koko HN-kalusto kävi läpi MLU2-päivityksen.
 
No tässä valossa koko MLU2-projekti tuntuu väärin ajoitetulta. Jos JASSM:t saatiin viimeisenä puuttuvana palana operatiiviseen käyttöön 2017-2018, niin sehän tarkoittaa että ne ehtii olla käytössä vain 7-8 vuotta ennen kuin ekoja Hornetteja aletaan poistamaan käytöstä (2025). Toivottavasti Ilmavoimat sen suunnittelu projektiin niin, että noi MLU2-päivitykset tehtiin koneyksilöihin joilla on tarkoitus lentää sinne 2030 asti. Käsittääkseni kaikkia 60+ konetta ei modattu, vain puolet näin jossain tiedotteessa?

Kyllä kaikki Hornetit on päivitetty. Sillä ei ole juuri merkitystä milloin ensimmäiset Hornetit ovat poistumassa. Iskukyky säilyy joka tapauksessa niin kauan kuin viimeiset Hornetit pysyvät operatiivisessa käytössä. Kaikki koneethan eivät missään nimessä näihin operaatioihin osallistuisi kerralla, joten koneiden poiston aloittaminen ei sinänsä vaikuta asiaan mitenkään.
 
Tuskinpa, sillä iskukykytutkimuksen johtopäätöksen eli kynnysasejärjestelmän hankinnan vaihtoehtoina oli mm. ATACMS, joka todettiin huonommaksi. Siitä huolimatta, että sille oli valmiiksi remontoitu lavetti. Otettiin sitten tuoreempi nysä-GMLRS käyttöön sinne.

Eikö nuo kuitenkin olleet rinnakkaiset järjestelmät eikä vaihtoehtoiset. Koko Iskukykytutkimus oli toki sekava kokonaisuus josta ei oikein saanut tolkkua. Liian paljon perusteita jäi epäselväksi.
 
Eikö nuo kuitenkin olleet rinnakkaiset järjestelmät eikä vaihtoehtoiset. Koko Iskukykytutkimus oli toki sekava kokonaisuus josta ei oikein saanut tolkkua. Liian paljon perusteita jäi epäselväksi.
No siitä ne johtopäätökset kynnysasejärjestelmän tarpeesta ilmeisesti vedettiin. Sitten harkittiin ATACMS, mutta ei ostettu. JASSM ja edullisempi GMLRS ostettiin. Sekä HN että M270 päivitettiin viimeisen päälle ilmasta-maahan osalta.
 
Mitä tulee "lähes miljardin maksaneisiin pommeihin ja ohjuksiin", niin nimenomaan ilmasta-maahan asearsenaalin osalta puhutaan melkoisesti pienemmistä luvuista. MLU 2 maksoi kyllä paljon, mutta huomattava osa kustannuksista muodostui koneisiin tehtävistä muutoksista (ml. aseintegraatiot) eikä itse aseista.

Jos väite on, että kallis investointi tehtiin lyhyttä käyttöaikaa varten, niin silloin pitää nimenomaan huomioida koko rempan kustannukset. Kokonaiskustannuksilla saatiin siis tietty suorituskyky tietyksi ajaksi. Pelkkä aseiden osuus on mielekästä huomioida jos haluaa miettiä kuinka paljon rahaa menee potentiaalisesti "hukkaan", eli paljonko on käyttökelpoista tavaraa joka jää käyttämättä.
 
Kiinnitin muuten siinä tiedotustilaisuudessa huomion siihen, että Ilmavoimien tehtäväksi mainittiin (pikaisesti) meritorjuntakin. MLU:n mainittiin "tuoneen osaltaan siihenkin kykyä". Tarkoitettiinkohan, että Hornet voi nyt osoittaa merimaalin vai ajateltiinko noilla aasilla olevan alkeellinen kyky merikohteisiin?

Maalinosoitusta kuvittelisin. Tosin voi olla, että JSOW:n hakupään voi lukita maaliin ennen laukaisua, jolloin se osuisi myös liikkuvaan maaliin. Mutta vaikka tällainen toiminnallisuus olisi olemassa pelkkiin koordinaatteihin ampumisen lisäksi, se tuskin olisi järkevää käytännössä (lyhyt lukitusetäisyys, moottoriton ase).

Jos väite on, että kallis investointi tehtiin lyhyttä käyttöaikaa varten, niin silloin pitää nimenomaan huomioida koko rempan kustannukset. Kokonaiskustannuksilla saatiin siis tietty suorituskyky tietyksi ajaksi. Pelkkä aseiden osuus on mielekästä huomioida jos haluaa miettiä kuinka paljon rahaa menee potentiaalisesti "hukkaan", eli paljonko on käyttökelpoista tavaraa joka jää käyttämättä.

Toki näin. Kokonaisuus on silti aika moninainen, mm. Link 16 MLU 2:n yhteydessä.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/armeija-saastaa-ja-kayttaa-miljardeja-horneteihin/

Kalliit ovat siis Hornetien pelikelpoisuuden lunnaat: MLU 1 noin 325 miljoonaa, MLU 2 noin 554 miljoonaa, ilmasta maahan -kyky 168 miljoonaa, AMRAAM 107 miljoonaa ja elinkaaren turvaaminen 290 miljoonaa. Yhteensä 1 444 miljoonaa euroa plus (tai miinus) valuuttakurssikorjaukset plus indeksikorjaukset.


No siitä ne johtopäätökset kynnysasejärjestelmän tarpeesta ilmeisesti vedettiin. Sitten harkittiin ATACMS, mutta ei ostettu. JASSM ja edullisempi GMLRS ostettiin. Sekä HN että M270 päivitettiin viimeisen päälle ilmasta-maahan osalta.

Varmaan maasta-maahan M270:n osalta? :D
 
Kiinnitin muuten siinä tiedotustilaisuudessa huomion siihen, että Ilmavoimien tehtäväksi mainittiin (pikaisesti) meritorjuntakin. MLU:n mainittiin "tuoneen osaltaan siihenkin kykyä". Tarkoitettiinkohan, että Hornet voi nyt osoittaa merimaalin vai ajateltiinko noilla aseilla olevan alkeellinen kyky merikohteisiin?

Kiinnitin myös tähän huomiota. Ilmeisesti yksi HX:n vaatimuksista on meritorjuntaohjuksen kantaminen ja ampuminen. Sinänsä varmasti hyödyllinen ominaisuus.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Jos väite on, että kallis investointi tehtiin lyhyttä käyttöaikaa varten, niin silloin pitää nimenomaan huomioida koko rempan kustannukset. Kokonaiskustannuksilla saatiin siis tietty suorituskyky tietyksi ajaksi. Pelkkä aseiden osuus on mielekästä huomioida jos haluaa miettiä kuinka paljon rahaa menee potentiaalisesti "hukkaan", eli paljonko on käyttökelpoista tavaraa joka jää käyttämättä.

Ei ne JASSM:it varmaan käyttämättä jää. Ammutaan harjoitusmaaleihin varmasti paria päivää ennen happanemista. Tai sitten yksi vaatimus HX:lle on, että koneen valmistaja integroi kiinteään hintaan Suomen olemassa olevan ilmasta-maahan aseistuksen. Näin itse asiassa puheista ymmärsin.
 
Kiinnitin myös tähän huomiota. Ilmeisesti yksi HX:n vaatimuksista on meritorjuntaohjuksen kantaminen ja ampuminen. Sinänsä varmasti hyödyllinen ominaisuus.

Tuo nyt ei ole mikään vaatimus kun se onnistuu kaikilta. Se on asia erikseen voidaanko tästä päätellä, että merimaaliohjuksia ollaan hankkimassa. Mielestäni ei. Tiedon informaatioarvo on siis melko vähäinen.

Ei ne JASSM:it varmaan käyttämättä jää. Ammutaan harjoitusmaaleihin varmasti paria päivää ennen happanemista.

Mitään tällaista toimintatapaa ei ole olemassa. Vanhenevia a-tarvikkeita toki käytetään koulutuksessa niin paljon kuin järkevästi voidaan, mutta niitä myös tuhotaan. JASSMin harjoitusammunnat ovat vielä varsin haasteelliset kantaman takia. Tällä ei myöskään ole juuri relevanssia keskustelun kannalta. Jos huolettaa se, että JASSMit menevät poistoon tarpeettoman nopeasti, niin harjoitusmaaleihin ampuminen ei muuta asiaa mihinkään. Poistuvalla kalustolla myös koulutuksellinen hyöty on rajoitettu.
 
Toivotaan että jää :oops:

Kannatan niiden käyttämistä sopivassa rauhanturvaoperaatiossa, kunhan uudet ohjukset alkavat olla maassa uuden konetyypin siipien alla. Islam tuskin reformoituu seuraavan 15 vuoden aikana, joten tilaisuuksia luulisi riittävän. Pokkaaminen olisi veronmaksajan rahojen tuhlausta.
 
Kannatan niiden käyttämistä sopivassa rauhanturvaoperaatiossa, kunhan uudet ohjukset alkavat olla maassa uuden konetyypin siipien alla. Islam tuskin reformoituu seuraavan 15 vuoden aikana, joten tilaisuuksia luulisi riittävän. Pokkaaminen olisi veronmaksajan rahojen tuhlausta.

Joo, mutta tuollaisesta päästään jihadistien ykköslistalle. Tosin ollaan jo siellä, kun niitä kurdeja lähdettiin kouluttamaan
 
Ei ne JASSM:it varmaan käyttämättä jää. Ammutaan harjoitusmaaleihin varmasti paria päivää ennen happanemista. Tai sitten yksi vaatimus HX:lle on, että koneen valmistaja integroi kiinteään hintaan Suomen olemassa olevan ilmasta-maahan aseistuksen. Näin itse asiassa puheista ymmärsin.

Niin, eli jos tämä vaatimus pitää paikkansa niin silloin tuo olemassaoleva arsenaali siis näyttelee tiettyä roolia HX-hankinnassa. Ja varmasti aiheuttaa päänvaivaa ainakin Saabille, Dassaultille ja EADS:lle. Eiköhän jenkeissä osata harrastaa sen verran kauppapoliittista peliä että Locheed Martin tuskin integroi JASSM:ia ihan pikkurahalla vaikkapa Gripeniin. Ja ainahan siinä integrointityössä tarvitaan myös ohjusvalmistajaa.
 
Joo, mutta tuollaisesta päästään jihadistien ykköslistalle. Tosin ollaan jo siellä, kun niitä kurdeja lähdettiin kouluttamaan

Ollaan tosiaan, yksi iskikin jo Turussa.

Kun tässä nyt on ISAF-operaatiossa ja muissa pyöritty kohtuu pitkään, niin on vaikea nähdä suurta lisähaittaa Hornetien käyttämisestä vapauden toimittamiseen. Saadaan ulkopoliittisia pisteitä Washingtonin suunnalta, ja etenkin 20-luvun puolivälin jälkeen on melkein se ja sama, jos viimeisiä vetelevä kone menetettäisiin ulkomaan operaatiossa. Toki se reissu jotakin maksaisi palkkoina, polttoaineena jne., mutta eiköhän sieltä tarttuisi vastapainoksi myös arvokasta kokemusta.
 
Minkä verran täällä ja muuten on pohdiskeltu sitä, että nyky-Hornetin kehitys tavallaan isossa mittakaavassa pysähtyi C/D-malliin? Oliko tämä tiedossa Ilmavoimilla 1990-luvun alussa ja minkälaisia seurauksia sillä on ollut? Olisiko Ilmavoimat saanut päivitys/elinkaaremielessä jotain ratkaisevia etuja jos aikanaan olisi päädytty esim. F-16 Falconiin? Olisiko esim. MLU1/2-päivitykset olleet jotenkin oleellisesti helpompia tehdä? Tietysti huono verrata, kun jokainen konetyyppi on eri. Mutta noin periaatteessa.

Oletan kuitenkin että tämä on varmasti mielessä HX-päätöstä tehdessä. Suomi tuskin haluaa ostaa konetyyppiä jonka elinkaarikehitys päättyy vaikkapa 2030-luvulle.
 
Minkä verran täällä ja muuten on pohdiskeltu sitä, että nyky-Hornetin kehitys tavallaan isossa mittakaavassa pysähtyi C/D-malliin? Oliko tämä tiedossa Ilmavoimilla 1990-luvun alussa ja minkälaisia seurauksia sillä on ollut?

Olihan se tiedossa, mutta ainakin julkisuudessa lähinnä hehkutettiin miten Hornetin tulevaisuus on turvattu kun Super Hornet on kehitteillä. Sitä paitsi tuolloin F-16:n tuotannon uskottiin olevan lopuillaan. Jonkin verranhan ilmavoimat on tehnyt peliliikkeitä, että elinkaaren loppu saadaan hoidettua kunnialla, mutta vaikea nähdä, että tuolla olisi mitään ratkaisevaa vaikutusta ollut. Kehitystä on päästy tekemään yhdessä muiden kanssa ja käytössä oleva konemäärä on kohtuullinen, mitkä olivat varmasti olennaisimmat toiveet.
 
Minkä verran täällä ja muuten on pohdiskeltu sitä, että nyky-Hornetin kehitys tavallaan isossa mittakaavassa pysähtyi C/D-malliin? Oliko tämä tiedossa Ilmavoimilla 1990-luvun alussa ja minkälaisia seurauksia sillä on ollut? Olisiko Ilmavoimat saanut päivitys/elinkaaremielessä jotain ratkaisevia etuja jos aikanaan olisi päädytty esim. F-16 Falconiin? Olisiko esim. MLU1/2-päivitykset olleet jotenkin oleellisesti helpompia tehdä? Tietysti huono verrata, kun jokainen konetyyppi on eri. Mutta noin periaatteessa.

Oletan kuitenkin että tämä on varmasti mielessä HX-päätöstä tehdessä. Suomi tuskin haluaa ostaa konetyyppiä jonka elinkaarikehitys päättyy vaikkapa 2030-luvulle.

No, nythän nyky-Hornetiin halutaan USA:ssa AESA-tutka. Samaten siihen on vuosien varrella tullut saataville kaikenlaista pientä päivitystä eri osa-alueille (uusia maalinosoitussäiliöitä, uusia aseita, uusia ohjaamonäyttöjä, uusia häirintäjärjestelmiä, kypärätähtäin jne.) - mitä muuta pitäisi vielä saada? Lisäksi 90-luvun alussa konetyypin odotettiin tulevan valituksi mm. Israelissa, ja Hornetin odotettiin kestävän maakäytössä hyvin suuria lentotuntimääriä, olihan se tukialushävittäjäksi suunniteltu. Sittemmin kokemus on toki osoittanut toista, Hornet ei kestä suomalaisessa käytössä edes sitä tukialuskäytölle speksattua 6 000 tuntia.

Senhetkisessä valossa Hornetin valinta oli täysin oikea, eikä sitä huonoksi voi sanoa nykyäänkään. Suorituskykyisin kone ja toiseksi alhaisin hinta, plus alhaiset riskit ja hyvät tulevaisuuden näkymät. Valitettavasti tulevaisuuden ennustaminen on kovin vaikeaa eikä mennyt ihan nappiin.


Jos F-16 olisi hankittu, niin pidän hyvin mahdollisena, että HX-projekti ei olisi vielä käynnissä. Hornetin korvaamiseen liittyy ainakin seuraavat tekijät:

1. Koneiden runkojen väsyminen, käyttöiän jatkaminen vaatisi kalliita rakennekorjauksia.
2. Konetyypin käyttäkunnan supistuminen, mikä johtaa ylläpidon ja päivitysten kallistumiseen.
3. Suorituskyky suhteessa viholliseen heikkenee.

F-16:n valinta olisi todennäköisesti ratkaissut näistä ongelmista ykkösen ja kakkosen. F-16 on niin laajassa käytössä, että siihen saa varaosia ja päivityksiä vielä vuosikymmenien päästäkin. Elinkaaripidennyksetkin ovat ilmeisen taloudellisia, kerran USAF aikoo pidentää runkojen ikää 12 000 tuntiin. (Meillä tosin tuskin pidennettäisiin noin pitkälle.) Päivityksillä konetyypin suorituskyky tulisi varsin lähelle useimpia HX-ehdokkaita ja olisi sitä myöten todennäköisesti riittävä pitkälle 30-luvulle - siis niin kauan kuin Venäjällä ei ole sadoittain PAK FA:a, PAK-DA:a ym. ihmeaseita.
 
Back
Top