Jos et nähnyt niitä...Kuva tai vaikene...
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Jos et nähnyt niitä...Kuva tai vaikene...
No en kai kyselis, jos olisi "havainto"..Jos et nähnyt niitä...
Ihan turhaa sakkia, stereotyyppistä ranskalaista ylimielisyyttä.Jos et nähnyt niitä...
Eivät osanneet odottaa MP.net mouhojaIhan turhaa sakkia, stereotyyppistä ranskalaista ylimielisyyttä.
Koitin udella niiltä Rafalen RBE-tutkan tarkkaa lähetin/vastaanootin moduulien määrää. Katsoivat kuin jotain kylähullua ja sitten tyrkyttivät sitä rumaa hankkija lakkia.
No joo, huono vitsi. Eihän noille uskaltanut mitään puhua kun oli rouva mukana. Ihan nättejä messutyttöjä olivat.Eivät osanneet odottaa MP.net mouhoja
Tyypillinen mies kyselee paljonko tämä kulkee ja mitä tykkejä löytyy.
Ihan turhaa sakkia, stereotyyppistä ranskalaista ylimielisyyttä.
Koitin udella niiltä Rafalen RBE-tutkan tarkkaa lähetin/vastaanootin-moduulien lukumäärää. Katsoivat kuin jotain kylähullua ja sitten tyrkyttivät sitä rumaa hankkija lakkia.
Tässä vielä kirittäjäksi Arto Ukskosken F-18 soolovideo. Koko näytösohjelma kabiinin sisältä kuvattuna.
Full screen, housut jalasta ja nautiskellen. Lisähappi käden ulottuvilla ei ole välttämättä pahitteeksi.
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...vaikuttamaan-suoraan-poliitikkojen-toimintaanKANSANEDUSTAJA EI HYVÄKSY LOBBAAMISTA PUOLUSTUSVOIMISTA: LAITETAANKO VIRKAKONEISTO VAIKUTTAMAAN SUORAAN POLIITIKKOJEN TOIMINTAAN?
KANSAN UUTISET20.6.2018 12.30
KOTIMAA
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi arvioi, että virkamiehille ei kuulu lobbaaminen. Hän ei pidä hyväksyttävänä lobbaamista, joka sisältyy puolustusvoimien viestintäohjeeseen vuodelta 2014.
Myöhemmät ohjeet ovat salaisia. Tätäkin Mustajärvi ihmettelee.
– Kansallinen turvallisuus, asioiden keskeneräisyys ja toinen sopijaosapuoli tuntuvat olevan sellaiset perusteet, että ne menevät julkisuuslainkin ohi, Mustajärvi kommentoi Kansan Uutisille.
– Tästä on otettu useamman kerran yhteen muun muassa puolustusvaliokunnassa.
Virkakoneisto rajoittamaan kesksutelua?
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona puolustusvoimien viestinnän tavoitteeksi määritellyn 2014 ohjeessa, että kansalaiset ja päättäjät eivät kyseenalaistaisi hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, vaikka maan taloustilanne olisi vaikea.
– Meneekö se sitten näin, että virkakoneisto laitetaan ohjaamaan ja rajoittamaan kansalaiskeskustelua ja jopa vaikuttamaan suoraan poliitikkojen toimintaan, Mustajärvi ihmettelee.
– Nämä strategiset hankinnat ovat sellainen asia, jotka on haluttu naulata kiinni, samoin EU:n puolustusrahasto ja yhteinen puolustuspolitiikka. Vasta näiden jälkeen mietitään esimerkiksi henkilöstön jaksamista.
Karenssi virkamiehille
Mustajärvi ei hyväksy puolustusvoimista käsin tehtyä lobbaamista. Hän rajoittaisi myös pois lähtevien työntekijöiden mahdollisuutta siirtää valtiolla saamaansa tietoa muualle.
– Puolustusvoimien henkilöstölle pitäisi laittaa karenssisääntö, etteivät he voi myydä verovaroin hankittu osaamistaan välittömästi eläkkeelle jäädessään esimerkiksi kansainvälisille asejäteille, kuten on HX-hankkeen osalta tapahtunut, hän sanoo.
HX-hanke on hävittäjähanke.
Hän perää mahdollisimman suurta avoimuutta puolustusvoimien viestintään.
– Avoimuus palvelee myös puolustusvoimia, hän sanoo.
– Kun kansalaiset tietävät, missä mennään, niin he voivat myös sitoutua puolustuspolitiikan keskeisiin pilareihin: yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja sotilaallisen liittoutumattomuuteen.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005726417.htmlPuolustusvoimat on yrittänyt vaikuttaa poliitikkojen ja kansalaisten mielipiteisiin hävittäjähankinnoista – Saako viranomainen missään tilanteessa lobata omaa asiaansa?
Viranomaisviestinnän on oltava puolueetonta ja monipuolista. Julkisoikeuden professori kyseenalaistaa puolustushallinnon viestintäohjeiden salauksen.
Oona Lohilahti HS
Julkaistu: 20.6. 2:00 , Päivitetty: 20.6. 8:20
PUOLUSTUSVOIMAT on pyrkinyt viestinnällään vaikuttamaan sekä poliitikkojen että kansalaisten mielipiteisiin puolustussektorin suurista hankinnoista, STT uutisoi maanantaina.
STT:n mukaan Puolustusvoimien vuoden 2014 viestintäohjeessa todetaan viestinnän tavoitteeksi se, etteivät kansalaiset ja päättäjät kyseenalaista hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, vaikka taloustilanne on vaikea.
STT ei saanut tuoreempia ja tarkempia viestintäohjeita tai -suunnitelmia, sillä pääesikunta salasi aihekohtaiset viestintäsuunnitelmat. Pääesikunnan mukaan julkisuus voisi muun muassa vaarantaa valtion turvallisuuden. Myös puolustusministeriö salasi strategisten hankkeiden viestintäsuunnitelmansa.
JULKISOIKEUDEN professori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta arvioi, että viestintäohjeiden salaaminen ei välttämättä kaikilta osin noudata lakia. Viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Salaamiseen täytyy olla aina lakiin perustuva syy ja silloinkin voidaan salata vain ne kohdat, joille löytyvät perustelut julkisuuslaista tai muusta laista.
”Herää kysymys, ovatko asiakirjat oikeasti salassa pidettäviä. Esitetyt perustelut eivät näytä olevan täysin johdonmukaisia ja vakuuttavia.”
Hän huomauttaa, että perustuslain mukaan viestintä on yksi tapa, jolla viranomainen voi toteuttaa julkisuusperiaatetta.
”Siihen nähden on vähän ristiriitaista, että viestintää koskevat suunnitelmat ovat salaisia epämääräisillä perusteilla.”
Puolustusvoimien ulkoinen viestintä näyttää myös täyttävän lobbaamisen tunnuspiirteet, sillä Ylen ja STT:n saaman ohjeen mukaan sen tavoitteena on ollut päätöksentekoon vaikuttaminen. Huhtasen mielestä viestintäohje lähenee markkinointia.
”Viranomaisen pitäisi vietinnässäkin noudattaa luotettavuutta, puolueettomuutta, faktapohjaisuutta ja monipuolisuutta, eikä pyrkiä edistämään esimerkiksi vain Puolustusvoimien etua. Tällainen viestintä vaarantaa puolueettomuuden ja samalla luotettavuuden kansalaisten silmissä.”
”Mitä syytä Puolustusvoimilla on epäillä, että viestintäsuunnitelman julkistaminen horjuttaisi Puolustuvoimien nauttimaa suurta ja laajaa luottamusta”, professori Anu Koivunen kysyy. (KUVA: AKSELI VALMUNEN / HS)
ELOKUVATUTKIMUKSEN professori Anu Koivunen Tukholman yliopistosta ei näe uutista Puolustusvoimien viestintäohjeen salaamisesta yksittäistapauksena. Hänen mielestään kyse on suuntauksesta, johon liittyvät ainakin valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön omamaakunta.fi-sivusto ja vuonna 2015 käyty keskustelu hallintarekisterin viestinnästä.
Näissä tapauksissa liikutaan hänen mukaansa lobbauksen ja mielipiteen muokkauksen maastossa, vaikka viestijänä on viranomainen.
”Puolustusvoimissa ja omamaakunta.fissä on se samankaltaisuus, että molemmissa näkyy vahva halu tuottaa mielikuvia ja siinä mielessä ohjata mielipiteen muodostusta.”
Maaliskuussa julkaistulla omamaakunta.fi-sivustolla kerrotaan mahdollisista tulevista maakunnista ja siitä, mikä ihmisten arjessa muuttuisi ja mikä ei. Sivusto antaa maakunnista kiiltokuvamaisen kuvan. Alun perin sivus antoi myös ymmärtää, että uudistus olisi mennyt jo läpi.
Eniten arvostelua ovat herättäneet videot. Yhdessä tulevaisuuteen sijoittuvassa videossa kiitetään nykypäivän poliitikkoja heidän viisaudestaan, kun he toteuttivat sote- ja makuuntauudistuksen. Näin siitäkin huolimatta, että sote- ja maakuntalakien läpimeno on vielä epävarmaa.
”Mielestäni kyse on virheestä. Viranomaisviestintä ei täytä peruskriteeriä, koska ei kerrota, että lainsäädäntö, jonka pitäisi rakentaa tämä mainoksissa kuvattu tulevaisuus, on ensinnäkin auki. Toiseksi monien asiantuntijoiden mukaan uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu ja uudistus sisältää valtavia riskejä”, Koivunen sanoo.
STT:N mukaan Puolustusvoimien vuoden 2014 viestintäohjeessa on dramaattinen sävy. Yhden tavoitteen mukaan viestinnällä pitää tuottaa kuvaa, että Suomen puolustuskyky romahtaa vuodesta 2020 eteenpäin, jos miljardien arvoista uutta puolustusmateriaalia ei hankita.
”Puolustuskyky romahtaa – se on kovaa kieltä! Maanpuolustus- ja taistelutahdon ylläpitäminen tai puolustuskyvyn uskottavuus ovat yleisiä tavoitteita. Mutta mikä on narratiivi, kun puhutaan suoritus- tai puolustuskyvyn romahtamisesta? Miten tämä eroaa minkä tahansa puolueen viestinnästä, joita ohjaavat vahvat kertomukset siitä, miten Suomelle käy, jos asioita ei tehdä niin tai näin”, Koivunen kysyy.
Tällaisiin tarinoihin täytyy tiivistää paljon tietoa, jolloin jotain olennaista jää pois. Koivusen huolena onkin se, mistä on mahdollista saada kokonaiskuva, erilaisia näkökulmia ja monipuolista tietoa esimerkiksi hävittäjähankkeista tai sote-uudistuksesta, jos viranomainen pyrkii viestinnällään vaikuttamaan tietynlaisen kansalaismielipiteen tuottamiseen.
”Mitä voidaan kutsua propagandaksi, jos viranomaistahot tarkoituksella päättävät viestiä niin, että synnytetään tiettyjä mielikuvia?”
VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) viestintäpäällikkö Thomas Sund sanoo, että voisi yhtyä Koivusen arvosteluun, jos omamaakunta.fi olisi ainoa uudistuksesta tietoa tarjoava sivusto.
”Se on kuitenkin vain yksi kanava monien muiden joukossa. Meillä on monia muita sivustoja, joissa kriittisetkin lausunnot on esitetty.”
Sund korostaa, että omamaakunta.fi on luotu vastaamaan yhteen tarpeeseen ja palvelemaan niitä, jotka eivät halua kahlata esimerkiksi alueuudistus.fin arkistoja tai satasivuisia viranomaisraportteja.
Hänen mukaansa palautteen perusteella on jo tehty korjauksia. Omamaakunta.fihin on lisätty tietoa uudistuksen aikatauluista ja käsittelyn vaiheista. Riskit ja uudistusta kohtaan esitetty kritiikki ovat silti edelleen vaikeaselkoisemmilla sivustoilla.
Sivustolla on myös asiantuntijatiedon valossa ristiriitaista tietoa, vaikka VM seisoo sivustolla esitetyn tiedon takana. Yhdessä videossa kerrotaan yksitotisesti, että maakunta- ja sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty toisenlaisiakin arvioita.
PUOLUSTUSVOIMIEN viestintäohjeiden salaaminen herättää Koivusen mielestä kysymyksiä itse sisällöstä, mutta myös siitä, millaista viranomaisviestintä on. Voiko viranomaisten luottaa tarjoavan puolueetonta ja monipuolista tietoa?
”Minun mielestäni tässä on kysymys kansalaisyhteiskunnasta ja demokratiasta. Miten voidaan arvioida sitä, toteutuuko viranomaisten viestintä esimerkiksi valtioneuvoston viestintäsuosituksen ja muiden ideaalien mukaisesti, jos viestintäohje on salainen?”
Koivusen tulkinta on se, että joko viestintäsuunnitelmat ovat niin mielikuvavetoisia, ettei niitä haluta avata tai sitten salaamisessa on kyse hätävarjelun liioittelemisesta.
VM:n viestintäjohtajan Liinu Lehdon mukaan ministeriö ei koskaan saa lobata tai markkinoida, viestintäasiakirjat ovat lähtökohtaisesti aina julkisia, ja viestinnän tärkein periaate on avoimuus.
Vuonna 2015 VM:ää itseään syytettiin hyvin tarkoitushakuisesta viestinnästä ja mielikuviin vaikuttamisesta. Hallintarekisteriä varten tehdyssä viestintäsuunnitelmassa oli kohta, jonka mukaan keskustelun näkökulma pitää vaihtaa omistusten julkisuudesta kilpailun avautumiseen.
Lehdon mielestä kyse ei silti ollut lobbauksesta, vaan sanavalinnat olivat hänen mukaansa huonoja. Tavoitteena oli monipuolistaa hallintarekisteristä käytyä julkista keskustelua.
SEKÄ Lehto että Sund korostavat sitä, että nykyisessä viestintäympäristössä myös viranomaisten on suunniteltava viestintäänsä, jotta se tavoittaa monet kohderyhmät ja on johdonmukaista.
Eri viestintäkanavien kokeilu on viranomaisen velvollisuus. Lehdon mielestä omamaakunta.fi-sivuston videoihin kohdistuva kritiikki johtuukin myös siitä, että videot herättävät eri tavalla mielikuvia kuin pelkkä tiedoteteksti. Sund kuitenkin myöntää, että tulevaisuuteen sijoittuvan videon olisi voinut jättää tekemättä, vaikkakin se ohjasi sivustolle paljon liikennettä, kuten tarkoitus oli.
Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen on vielä epävarmaa, omamaakunta.fi-sivustoa lähdettiin tekemään tilanteessa, jossa vaalit olivat hyvin lähellä. Kansalaisille tarvittiin tietoa siitä, mistä he ovat äänestämässä.
”Ennakoivan viestinnän merkitys isoissa hankkeissa on suuri. Vaikka kaikkia päätöksiä ei ole tehty, keskeneräisistäkin asioista on viestittävä, jotta kansalaiset tietävät mitä on tulossa”, Sund sanoo.
Vituttaakohan mediaa asiakirjojen salaaminen niin paljon, että ovat vastineeksi valmiita kirjoitttamaan tällaista naiivia puutaheinää?
Eihän tuossa ollut järjen hiventä. Kaikki julkiset toimijat pyrkii viestimällä tukemaan tavoitteitaan.
Vastaavasti lobbareiden suhteen on oltu hyvin allergisia esim. hävittäjähankintaan osallistuvien osalta.
Jos faktojen esittely on lobbausta ja vääntely pitäisikö romahduksen sijaan käyttää jotain sievempää termiä mielekästä tekemistä niin huhuijaa.
Toimittajat ovat pitkälti vasemmistolaisia ja vastustavat kaikkia puolustukseen tehtäviä investointeja.
Väitän, että sieltä löytyy se juuri tällekkin artikkelille. Ei ole sattumaa, ettei arvostella maahanmuuton puolesta, tai ympäristö asioiden puolesta lobbaamista.
https://suomenkuvalehti.fi/mediasek...stolaiset-epailevat/?shared=2147-4993efe5-500Ylen luottamus polarisoituneinta – vasemmistolaiset luottavat, oikeistolaiset epäilevät
BLOGIT MEDIAANSEKAANTUJA 19.6.2018 16:22
PASI KIVIOJA
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).
MEDIANKULUTTAJIEN poliittinen suuntautuminen määrittelee sitä, miten Suomessa suhtaudutaan uutismedioihin. Vastikään julkaistun Uutismedia verkossa 2018 -tutkimuksen mukaan itsensä hyvin vasemmistolaisiksi tai hyvin oikeistolaisiksi mieltävillä luottamus mediaan on heikompaa kuin poliittisesti keskellä olevilla.
Vasemmistolaiset luottavat oikeistolaisia enemmän Yleisradioon, Helsingin Sanomiin, Hufvudstadsbladetiin, paikallislehtiin ja kaupunkilehtiin. Oikeistolaiset luottavat vasemmistolaisia enemmän Taloussanomiin ja Talouselämään. Tutkimus ei väitä, että nämä välineet olisivat itsessään johonkin suuntaan kallellaan.
Vituttaakohan mediaa asiakirjojen salaaminen niin paljon, että ovat vastineeksi valmiita kirjoitttamaan tällaista naiivia puutaheinää?
Jos ei Suomessa virkamiehet muuta osaa niin salata täällä ainakin osataan. Siinä missä muissa maissa esim. monet sikäläisen puolustuslaitoksen tiedot ovat julkisia niin täällä ne ovat salattuja. Ihme touhua ja toisaalta monasti turhaa.
"rikoksella ei voi puolustella toista rikosta" Vähän sama tässä. Lobbaaminen viranomaisten tai valtion taholta on huono asia lähtökohtiasesti tekee sitä kuka tahansa. Sitä ei voi puolustella sillä, että kun lobbaahan tuo toinenkin.Onneksi esim. Valtiovarainministeriö ei pyri lobbaamaan omaa agendaansa... tai aikoinaan yliopistojen professorit kun vielä olivat virkamiehiä... Aika naiivi saa olla jos ei usko virkamiesten pyrkivän lobbaamaan oman sektorinsa asemaa...
Olen erimieltä. Kyllä viranomaisen tehtävä on tuottaa kansalaisille faktapohjaista tietoa. Jos jotain jätetään kertomatta ja jotain samalla painotetaan niin ei silloin puhuta enään faktatiedosta vaan mielipide vaikuttamisesta. Tavoitteita voi olla ja on jokaisella toimijalla. PV:n tavoite on saada uudet hävittäjät. Tavoitteeseen pääseminen ja ne keinot jolla siihen päästään täytyy kuitenkin kestää päivänvalo. Ei voi olla niin, että sanotaan että tää on hyvä juttu mutta salataan sitten perustelut. Mistä kansalainen voi silloin tietää onko se oikeasti hyvä? Ei mistään.Vituttaakohan mediaa asiakirjojen salaaminen niin paljon, että ovat vastineeksi valmiita kirjoitttamaan tällaista naiivia puutaheinää?
Eihän tuossa ollut järjen hiventä. Kaikki julkiset toimijat pyrkii viestimällä tukemaan tavoitteitaan.
Vastaavasti lobbareiden suhteen on oltu hyvin allergisia esim. hävittäjähankintaan osallistuvien osalta.
Jos faktojen esittely on lobbausta ja vääntely pitäisikö romahduksen sijaan käyttää jotain sievempää termiä mielekästä tekemistä niin huhuijaa.
PV:n pitäisi astua 2010 luvulle jo pikkuhiljaa ja uudistaa viestintänsä. Suojelupoliisi jo teki niin ja on onnistunutkin asiassa hyvin. PV pakenee vieläkin sängyn alle mörköjä piiloon. Ei anna oikein hyvää kuvaa ja herättää kysymyksiä jaajemmista ongelmista.Ei tässä mitään uutta ole. Puolustushallinnon viestintätapa ja salailukulttuuri ammentaa toisinaan suunnitelluista sodan ajan toimintatavoista ja voi ärsyttää rauhan aikana.