Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Joo, onhan sitä toki enemmän ostaa kuin mihin päädytään.
Vähissä on kuitenkin esim. SAMPpikauppa vrt. Patriot.
Meillä päädytään erittäin usein jenkkikamaan, koska sitä on käytettynä (MLRS, Stinger...)
 
Kilpailukykyistä myytävää? :unsure:

Kaksi kilpailukykyistä eurooppalaista rynnäkköpanssarivaunua:

1434596893011.jpg


The-German-Puma-IFV-SPz.jpg


Kahden kilpailukykyisen eurooppalaisen taistelupanssarivaunun hybridi:

t_1528753724748_name_Eurotank_1.jpg


Kaksi kilpailukykyistä eurooppalaista pyöräpanssariajoneuvoa:

800px-Badger-infanteriegevegsvoertuig%2C_b%2C_Waterkloof_Lugmagbasis.jpg


800px-Boxer_Land_400.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen panssarihaupitsi:

1024px-Dutch_Panzerhaubitz_fires_in_Afghanistan.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen kranaatinheitinjärjestelmä:

maxresdefault.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen merisodankäynnin tutkajärjestelmä:

img5113.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen sukellusvene, joka on niin kilpailukykyinen, että maailman ainoa supervalta vuokrasi sen:

800px-Swedish_attack_submarine_HMS_Gotland.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen pintatorjuntaohjus, joka on niin kilpailukykyinen, että kilpailee jopa vieraskentällä Amöriikan ihmemaassa:

NSM_profile3.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen ilmatorjuntaohjus:

Katso liite: 22676

Kilpailukykyinen eurooppalainen SUTO-torpedo:

800px-MU90_torpedo_01.jpg


Kolme kilpailukykyistä eurooppalaista monitoimihävittäjää:

webdpwk11-typhoon-pic.jpg


Katso liite: 22675

Gripen_-_RIAT_2008_%282689597919%29.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen lyhyen kantaman ilmataisteluohjus:

IRIS-T-freigestellt-Feb.08.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen pitkähkön kantaman ilmataisteluohjus:

DZc7LbIXcAAw2_I.jpg


Kilpailukykyinen eurooppalainen panssarintorjuntaohjus:

mmp_1512118360.jpg


Kaksi kilpailukykyistä eurooppalaista rynnäkkökivääriä:

Scar_L_Standard.jpg


1024px-HK416.jpg




Ongelma ei ole siinä, etteikö täällä olisi kilpailukykyistä myytävää. Ongelma on siinä, ettei sitä viitsitä ostaa tai jos ostetaan, niin ostetaan vain vähän.

Ja höpsis. Ihan turha suorittaa varusterunkkausta. Kyllä pv ostaa juurikin sitä mitä tarvitsee, esim käsiaseissa nuo mainitsemasi on jäänyt pv:n testeissä jalkoihin. Ja kommentilla tietäjät tietää ;)
 
Last edited by a moderator:
Ja höpsis. Ihan turha suorittaa varusterunkkausta. Kyllä pv ostaa juurikinnsitä mitä tarvitsee, esim käsiaseissa nuo mainitsemasi on jäänyt pv:n testeissä jlkoihin. Ja kommentilla tietäjät tietää ;)

???

PV osti SCAR:ia eliittijalkaväkijoukoilleen. Eli eipä tainnut olla testin viimeisiä. ;)
 
Ja ei osta enempää kokemuksien perusteella. Ja tuleva rk ei varmasti ole SCAR. Edelleen, tietäjät tietää ;)

Implikoit, että PV ei osaa hommiaan, vaikka testasi ja tutki vaihtoehtoja vuosikausien ajan päätyen Arpeen? Tuo on vakava rike tällä foorumilla! Puolustusvoimissa on alan paras hankintaosaaminen tässä maassa!!!
 
Scar-L on ihan sopiva erikoisjoukoille. Siinä vaiheessa kun 2062 yritetään vielä elvyttää satavuotisjuhlan kunniaksi RK62M versio 34:sta, niin Scar-L on jo kanssa vanhentunut :D
 
... ja syy tähän että ostetaan niin vähän on osittain puolustusteollisuuden konsolidaation puute. Kuinka monta eurooppalaista 4. sukupolven hävittäjää tarvitaan? Panssaroitua pyöräajoneuvoa? Taistelupanssarivaunua? UAV-projektia?

Pienet maat jakavat pienet ostoksensa monen pienen firman kesken. Sitten kun yritetään yhteisprojektia alkaa kukin maa vetämään omaan suuntaansa, projekti menee läskiksi ja jokainen rakentaa omanlaisensa, eli pienet T&K budjetitkin jakaantuvat. Ei ihme että Kiinakin on jo pyyhkinyt osittain ohi.

Eurooppalaisen puolustusteollisuuden menestystarinat ovat Airbusin kaltaiset yritykset mitkä toimivat aidosti osakeyhtiöperiaatteella eikä yhdelläkään valtiolla ole osake-enemmistöä.

Koska kilpailuakin tarvitaan, joka alalle olisi syytä jättää kaksi isoa firmaa. Esimerkiksi "Northern Aerospace" jossa olisi vaikkapa Saab, Kongsberg, Patria ja BAe Systems. Sitten olisi "Southern Aerospace" jossa olisi Airbus D&S, Dassault ja Leonardon ilmailuosat.

Onhan se kieltämättä vähän hassua, että rinnakkaisia projekteja on niin monia. Toisaalta kilpailua haluttaessa useamman firman pitäisi olla jatkuvasti mukana esim. hävittäjäbisneksessä. Jenkeissä on ollut juttua, että Boeing tarvitsee seuraavan hävittäjätilauksen, jotta se voi säilyttää alan tietotaidon. Eli ei toimi siten, että kilpailutetaan NA ja SA, ja jälkimmäisen voitettua ensimmäinen pystyy rakentamaan seuraavan sukupolven monitoimihävittäjän 50 vuotta myöhemmin. Pitää siis olla ainakin kaksi hävittäjäprojektia käynnissä jatkuvasti. Toisaalta työnjakoa olisi fiksua suorittaa, ts. toinen rakentaa raskaan hävittäjän ja toinen kevyen hävittäjän - nythän Typhoon ja Rafale ovat hyvin lähellä toisiaan monin tavoin, Gripen on sitten hieman kevyempi ja vaatimattomampi. Parhaillaan ollaan kuitenkin menossa tähän toivomaasi suuntaan, kun Saksa ja Ranska partneroituivat kehittämään uuden sukupolven monitoimihävittäjää.

Hävittäjäprojekteja ja vastaavia miljardiluokan R&D-panostusta vaativia juttuja lukuunottamatta en ole niin varma siitä, että päällekkäisyydet olisivat pahasta. Erinäisten pyörillä kulkevien panssaroitujen ajoneuvojen kehityskulut liikkunevat kymmenissä miljoonissa euroissa, enintään muutamassa sadassa miljoonassa eurossa. Ei se nyt hirmuinen katastrofi ole, että meillä on AMV:t, Boxerit, VBCI:t ja Piranhat... etenkin kun vaatimukset eri käyttäjillä voivat olla eroavat. Yksi haluaa halvan ja massamaisesti hankittavan kuljetusvälineen, joka kulkee hyvin lumessa. Toinen haluaa ilmakuljetettavan ajoneuvon aavikkosotaan. Kolmas haluaa raskaasti panssaroidun ajoneuvon, jonka päälle voi asentaa jopa 155 mm tykkitornin. Voi olla haastavia vaatimuksia yhdistettäviksi...
 
Ilmavoimat, ilmatorjunta, signaalitiedustelu, tykistöstä raketinheittimet.

Ainoa, minkä hyväksyn on ilmavoimat. Euroopassa ei ole pommikoneita ollenkaan.

Samalla saatiin palautettua vähän ketjuun paremmin sopivaksi :)
 
Ainoa, minkä hyväksyn on ilmavoimat. Euroopassa ei ole pommikoneita ollenkaan.

Samalla saatiin palautettua vähän ketjuun paremmin sopivaksi :)
Ei ne pommikoneet taitaisi nykyajan skenaarioihin oikein soveltuakaan jotain häivepommittajaa (B2) ehkä lukuunottamatta.
Niillä saattaa saada vietyä suuria asekuormia perille halvemmalla kuin ohjuksilla, muttei sellaisella kyvyllä ole juuri käyttöä ellei aio tuhota siviilejä asutuskeskuksessa valtiossa, jolla ei ole puolustuskykyä hävittäjillä tai IT:llä. Ylimitoitettuja kehitysmaaskenaarioissa, ja suursodassa venäjän kokoista ja kykyistä vastaan sellainen johtaisi automaagisesti ydinsotaan, mikä ei ole kenenkään etu. Ydinsodan ennaltaehkäisevänä pelotteena taas moderni monikärkiydinohjus on paljon parempi kuin pommikone.
pommikone on siis kustannustehoton vaihtoehto jokaisessa skenaariossa mitä pystyn edes kuvittelemaan.
 
Ei ne pommikoneet taitaisi nykyajan skenaarioihin oikein soveltuakaan jotain häivepommittajaa (B2) ehkä lukuunottamatta.
Niillä saattaa saada vietyä suuria asekuormia perille halvemmalla kuin ohjuksilla, muttei sellaisella kyvyllä ole juuri käyttöä ellei aio tuhota siviilejä asutuskeskuksessa valtiossa, jolla ei ole puolustuskykyä hävittäjillä tai IT:llä. Ylimitoitettuja kehitysmaaskenaarioissa, ja suursodassa venäjän kokoista ja kykyistä vastaan sellainen johtaisi automaagisesti ydinsotaan, mikä ei ole kenenkään etu. Ydinsodan ennaltaehkäisevänä pelotteena taas moderni monikärkiydinohjus on paljon parempi kuin pommikone.
pommikone on siis kustannustehoton vaihtoehto jokaisessa skenaariossa mitä pystyn edes kuvittelemaan.


Ei tainnut olla briteille tai ranskiksille aikanaan kovinkaan vaikea päätös, kun ydinpelotteita typistettiin, että säilytetäänkö pommarit, vai SSBN:t?
 
Takaisin hävittäjiin, arvelisin että jos maailmanpolitiikassa tapahtuu jotain yllättävää kolmen seuraavan vuoden aikana Rafalen osakkeet voivat kohentua huikeasti. Nytkin Rafalen markkinointiosasto varmasti hykertelee tilanteen kehittyessä. Logiikka Rafalen puolesta voisi mennä jotenkin näin:

- Trump ei halua sitoutua Eurooppaan samaan tapaan kuin aiemmat USA:n presidentit eikä Trump jää viimeiseksi
-> Ranska on sensijaan luontaisesti sitoutunut Eurooppaan
- Erdoganin tapaus on osoittanut, että epävakaa USA voi halutessaan käytännössä estää koneen käytön
-> Ranska luovuttaa koneen lähdekoodin ja kokoonpanon Suomeen.
- Erdogan luovuttaa F-35:n ja AMRAAM:n ominaisuudet Venäjälle ja tätä kautta Kiinaan.
-> Ranska ei koskaan myy aseita epävakaisiin maihin (ei toki! :))
- Gripen on pitkälti riippuvainen amerikkalaisteknologiasta, Eurofighter taas tehdään osin brexit-Britanniassa. Rafale on näihin nähden amerikkalaisteknologiasta riippumaton vaihtoehto.
- Kauppasotien aikaan lupaukset EU-muurien takaa eivät merkitse paljon. Valitsemalla Rafalen Suomeen saadaan Airbus-XYZ -tuotannon merkittävä osa.
- Valitsemalla Rafalen Ranska tukee Suomen maataloustukisubsidiariteettieurotukidirektiivitavoitteita.
- Valitsemalla Rafalen Dassaultin PR-tytöt pystyttävät pysyvän infopisteen Kauppatorille. Bikineissä.

(Itse kannattaisin F-35:tta tai varauksin F-18E/G -komboa)
 
Viimeksi muokattu:
Ei ne pommikoneet taitaisi nykyajan skenaarioihin oikein soveltuakaan jotain häivepommittajaa (B2) ehkä lukuunottamatta.
Niillä saattaa saada vietyä suuria asekuormia perille halvemmalla kuin ohjuksilla, muttei sellaisella kyvyllä ole juuri käyttöä ellei aio tuhota siviilejä asutuskeskuksessa valtiossa, jolla ei ole puolustuskykyä hävittäjillä tai IT:llä. Ylimitoitettuja kehitysmaaskenaarioissa, ja suursodassa venäjän kokoista ja kykyistä vastaan sellainen johtaisi automaagisesti ydinsotaan, mikä ei ole kenenkään etu. Ydinsodan ennaltaehkäisevänä pelotteena taas moderni monikärkiydinohjus on paljon parempi kuin pommikone.
pommikone on siis kustannustehoton vaihtoehto jokaisessa skenaariossa mitä pystyn edes kuvittelemaan.

Näin. "Monet aselajit" merkitys supistui tähän.
 
Ei ne pommikoneet taitaisi nykyajan skenaarioihin oikein soveltuakaan jotain häivepommittajaa (B2) ehkä lukuunottamatta.
Niillä saattaa saada vietyä suuria asekuormia perille halvemmalla kuin ohjuksilla, muttei sellaisella kyvyllä ole juuri käyttöä ellei aio tuhota siviilejä asutuskeskuksessa valtiossa, jolla ei ole puolustuskykyä hävittäjillä tai IT:llä. Ylimitoitettuja kehitysmaaskenaarioissa, ja suursodassa venäjän kokoista ja kykyistä vastaan sellainen johtaisi automaagisesti ydinsotaan, mikä ei ole kenenkään etu. Ydinsodan ennaltaehkäisevänä pelotteena taas moderni monikärkiydinohjus on paljon parempi kuin pommikone.
pommikone on siis kustannustehoton vaihtoehto jokaisessa skenaariossa mitä pystyn edes kuvittelemaan.

Risteilyohjustrukkina nämä ovat toki käyttökelpoisia, mutta ko. tehtävä hoituu myös esim. sotalaivoilla, maalaveteilla tai vaikkapa merivalvontakoneilla...
 
Ilmavoimat, ilmatorjunta, signaalitiedustelu, tykistöstä raketinheittimet.

Eurooppalaiselta kannalta lisäisin tuohon avaruuskapasiteetit. EU-maiden panostus avaruuskapasiteetteihin on ollut vähäistä, muutamia hassuja satelliitteja. Nyt vieläpä Eurooppa on pahasti jäljessä USA:ta uuden sukupolven laukaisukapasiteeteissa. Euroopan käytännössä monopoliasemassa oleva Arianespace ei ole ryhtynyt kehittämään uudelleenkäytettäviä raketteja, eikä Euroopassa ole edes oikein yrityksiä jotka kehittäisivät mikrosatellittien laukaisuun sopivia pieniä raketteja.

Tässä tilanne voi toki muuttua - Blue Origin ja SpaceX ovat kärsineet kehitysvaiheen tuskan ja maksaneet kustannukset, ja voi olla että Arianespace pohjattomine kassoineen vaan tulee tylysti perässä kuorien kerman. Satelliittien osalta voi todeta, että nyt on tapahtumassa sotilassektorillakin siirtyminen isoista satelliiteista kohti pienempiä ja joustavampia järjestelmiä. USAF:n luopuminen näistä voi olla tuskallista, Eurooppa voi loikata suoraan uuteen aikakauteen. Tällä sektorilla voi olla hyötyäkin siitä, että on monta maata puuhaamassa jolloin on useita tavallaan kilpailevia projekteja. USA:ssahan NRO ja USAF ovat naimisissa legacy-teknologian ja parin toimittajan kanssa.

Mutta tärkein ero toki on, että USA:ssa on nykyään oikeasti elinvoimainen, yksityiseen pääomaan nojautuva avaruussektori, Euroopassa ei.
 
Viimeksi muokattu:
Näin. "Monet aselajit" merkitys supistui tähän.
Palataan asiaan kun on saatu eurooppalainen 5. sukupolven hävittäjän kehitysohjelma käyntiin. Suuri ongelma on, että nyhjätään liikaa pieniä kansallisia projekteja, jolloin mikään ei saa riittävästi tilauksia kannattaakseen. Pätee muuhunkin kuin hävittäjien kaltaisiin megaprojekteihin.

Tavallaan pitäisi myös tarkastella teknologioita, sillä niin F-35 kuin Gripenkin sisältää eri maissa tuotettua sisältöä. Gripukassa tunnetusti 20% Brittiä, jokseenkin vastaava osuus lienee yhdysvaltalaista.
Saattaa olla, että tiettyjen teknologioiden osalta ollaan hyvinkin riippuvaisia Yhdysvalloista vaikka päällä olisi euroleima.
 
Viimeksi muokattu:
Palataan asiaan kun on saatu eurooppalainen 5. sukupolven hävittäjän kehitysohjelma käyntiin. Suuri ongelma on, että nyhjätään liikaa pieniä kansallisia projekteja, jolloin mikään ei saa riittävästi tilauksia kannattaakseen. Pätee muuhunkin kuin hävittäjien kaltaisiin megaprojekteihin.

Tavallaan pitäisi myös tarkastella teknologioita, sillä niin F-35 kuin Gripenkin sisältää eri maissa tuotettua sisältöä. Gripukassa tunnetusti 20% Brittiä, jokseenkin vastaava osuus lienee yhdysvaltalaista.
Saattaa olla, että tiettyjen teknologioiden osalta ollaan hyvinkin riippuvaisia Yhdysvalloista vaikka päällä olisi euroleima.

Häive on myös asia, jossa jenkit ovat edellä.
 
Back
Top