Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Minäkin panostaisin siis mieluummin maasijoitteiseen tutkaverkostoon, kuten peelo ehdotti. Niiden saaminen ulkopuolisena apuna tulee nimittäin olemaan vaikeampaa.
No siihenhän on jo panostettu mutta se ylhäältä katsova silmä puuttuu. 1982 Bekaan laaksosta saakka vastailmaoperaatiot ovat olleet tutkakoneiden kauraa joilla on suuri merkitys ennakkovaroituksessa ja tilannekuvassa sekä parhaimmillaan johtamisessa.

Mieluiten sijoittaisin kyllä sen tst-johtajan tuonne koneeseen joka liikkuu jatkuvasti kuin sinne luolaan joka voidaan kyykyttää naapurin taktisilla ohjuksilla (jopa ydinkärjillä).
 
No siihenhän on jo panostettu mutta se ylhäältä katsova silmä puuttuu. 1982 Bekaan laaksosta saakka vastailmaoperaatiot ovat olleet tutkakoneiden kauraa joilla on suuri merkitys ennakkovaroituksessa ja tilannekuvassa sekä parhaimmillaan johtamisessa.

Kuinka monta kertaa ilma-alivoimainen osapuoli on käyttänyt tutkavalvontalentokoneita menestyksekkäästi? Kuinka monta kertaa ilmataistelu on käyty puolustajan ilmatilassa eikä vihollisen ilmatilassa, jossa ei voida tukeutua maasijoitteiseen tutkaverkostoon?

Mieluiten sijoittaisin kyllä sen tst-johtajan tuonne koneeseen joka liikkuu jatkuvasti kuin sinne luolaan joka voidaan kyykyttää naapurin taktisilla ohjuksilla (jopa ydinkärjillä).

Ai samoilla ohjuksilla, joilla ei kuitenkaan tuhota hävittäjiä kentänlaitaan? :rolleyes:

Vinkki: Taistelua voidaan johtaa Suomessa huomattavasti useammasta paikasta kuin kolmesta luolasta. Kun taistelunjohtovälineistö voidaan asentaa lentokoneeseen, voidaan se asentaa myös esimerkiksi liikuteltavaan konttiin. ;)
 
Mieluiten sijoittaisin kyllä sen tst-johtajan tuonne koneeseen joka liikkuu jatkuvasti kuin sinne luolaan joka voidaan kyykyttää naapurin taktisilla ohjuksilla (jopa ydinkärjillä).

Tähän pitää todeta sama kuin aina jos joku lyö ydinkortin pöytään: jos keltainen käyttää ydinaseita, olemme hävinneet joka tapauksessa. Ja niin ovat kaikki muutkin.

Käytännössä lentokone on haavoittuvampi maali kuin maassa oleva komentokeskus. Lentokoneen ainoa turva on liike kun taas maassa on lähes loputtomat mahdollisuudet piiloutua.
 
Taitelunjohtajia tai viestiverkkoa ei tuosta vaan lamauteta. Aikoinaan taistelunjohtovalmius oli PÄÄJOKEissa, APUJOKEissa, tukikohtien komentopaikoilla, tutka-asemilla ja ties missä. Nykyään homma on vielä yksinkertaisempaa kun toimitaan täysin COTS-välineillä. Viestiverkko koostuu kiinteistä ja liikkuvista yhteyksistä. Taistelunjohtaja lentokoneessa toki tuo sen edun että se olisi suoraan yhteydessä hävittäjiin, mutta taistelunkestävyydeltään ja kustannuksiltaan kyllä kyseenalainen ratkaisu
 
Voisi ajatella lisänä mutta vaatii jokatapauksessa sen maassa olevankin. Eli kustannus säästöä siitä ei tulisi vaan lisää kustannuksia. Kysymys onkin onko se kustannustehokasta?
 
Vinkki: Taistelua voidaan johtaa Suomessa huomattavasti useammasta paikasta kuin kolmesta luolasta. Kun taistelunjohtovälineistö voidaan asentaa lentokoneeseen, voidaan se asentaa myös esimerkiksi liikuteltavaan konttiin. ;)
Toivon että olet oikeassa eikä varsinkaan meidän ainoa ilmaoperaatiokeskus ole ratkaiseva lenkki tuossa ketjussa, kuten olen kuvitellut.

Lentokoneen ainoa turva on liike kun taas maassa on lähes loputtomat mahdollisuudet piiloutua.
Piiloutua aina voi mutta johtaminen ei käy ihan joka paikasta.
 
Toivon että olet oikeassa eikä varsinkaan meidän ainoa ilmaoperaatiokeskus ole ratkaiseva lenkki tuossa ketjussa, kuten olen kuvitellut.

Oman tekstikappaleeni hajottaminen useammaksi olisi varmaankin kannattanut selvyyden kannalta, mitä tulee siihen kontissa (tms.) liikkuvaan taistelunjohtoon. Ainakaan 2012 sellaista ei julkisten lähteiden perusteella ilmeisestikään ollut olemassa. Mutta sekin olisi siis teknisesti mahdollista, ja sitä harkittiin jo 1980-luvulla.

Yhden tai edes kolmen toimipisteen varassa ei olla tälläkään hetkellä (sivunumerointi kuten printtiversiossa):

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103368/ILMAVJOJ___netti.pdf?sequence=2

Lainaus sivulta 50 kirjoitti:
4.4.2 Ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmä

1. Nykytilan yleiskuvaus ja haasteita

Nykyinen johtamispaikkakonsepti perustuu 1950‐luvun lopun perusajatukseen useista operaatioalueista ja 1960‐luvun toteutusratkaisuista. Konseptin perusteella rakennettiin suojatiloihin sijoitetut pää‐ ja apujohtokeskukset.
Apujohtokeskusten varustelu kehittyi varsin hitaasti alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna, eikä 1980‐luvulla esillä ollutta liikkuvaa apujohtokeskusta koskaan toteutettu. Varustelun osalta apujohtokeskukset ovat jääneet osin puutteellisiksi. Kolmannen tason johtopaikoiksi varusteltiin tutka-asemia ja päätukikohtien johtopaikat, joita myös eksperimentoitiin ilmapuolustusharjoituksissa. 2000‐luvulla alkoi Ilmavoimien Esikunnan operaatiokeskuksen roolin uudelleen arviointi ja sen varustelu vastaamaan uutta ajattelua. Johtamisteknologioiden kehittymisen myötä johtamispaikkakonseptista on kehittynyt hyvin joustava ja hajautettu sekä nopeasti käyttöön otettavissa oleva kokonaisuus. Joustavuus perustuu kykyyn siirtää johtamisvastuuta nopeasti eri toimipaikoille, mutta itse toimipaikat ovat kiinteitä ilman siirtymiskykyisyyttä. Konsepti tukee hyvin kansallista tulenkäytönjohtamiskonseptia, mutta johtamisjärjestelmän monimutkaistuessa haasteeksi tulee ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys useassa eri johtamispaikassa. (Lehto 2012, 134–138)


https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/78635/Lehto_Martti_V__itoskirja_netti.pdf?sequence=5

Lainaus sivulta 138 kirjoitti:
Ilmavoimien Esikunnan operaatiokeskuksen (OPKE) roolia ryhdyttiin vahvistamaan 2000-luvulla antamalla sille Aoc-rooli (Air operation centre). Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg, totesi toukokuussa 2009 muutoksella olevan vaikutusta myös pääjohtokeskuksiin. ”Ilmavalvonnan ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisen osalta Ilmavoimat on jo aloittanut valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen siten, että Ilmavoimien operaatiokeskuksen koordinoiva rooli johtamisjärjestelmässä korostuu. OPKE ei ole reaaliaikaisen tulenkäytön johtamispaikka vaan hävittäjävoiman koordinointipaikka. Tässä konseptissa tulee tarkasteltavaksi opKE:n suhde pääjohtokeskuksiin, jolloin tilojen ja järjestelmien tulee mahdollistaa halutut muutokset.” (Lindberg 2009, 16)

Lainaus sivulta 137 kirjoitti:
Tulenkäytön johtamisen päävastuu tuli olla pääjohtokeskuksilla, mutta apujohtokeskuksista kehitettiin pääjohtokeskuksia pienoiskoossa, jotta ne tarvittaessa voisivat ottaa pääjohtokeskuksen tehtävät vastuulleen. Johtamispaikat, tutka-asemat ja tukikohtien johtopaikat, saattoivat toteuttaa tulenkäytön johtamista omalla alueellaan, mikäli pää- ja apujohtokeskusten toiminta oli lamautunut. Tämän lisäksi ne toimivat johtamisen lisäkapasiteetteina. Tavoitteena tuli olla ainakin osittain tehdä johtopaikoista ja havaintopaikoista eli tutka-asemista siirrettäviä tai liikkuvia taktisia kokonaisuuksia. (Ryynänen 1993, 97–99)

Lainaus sivulta 316 kirjoitti:
3.3.2.4 Ilmavoimien doktriini 1983 toiminnan linjaajana
--
Taistelunjohtaminen toteutettaisiin pääjohtokeskuksista ja johtopaikoiksi varustetuilta tutka-asemilta. taistelunjohdon oli tunnettava hyvin kuhunkin tehtävään soveltuva edullisin hävittäjätaktiikka ja pystyttävä toimimaan erilaisissa häirinnän olosuhteissa. valmiutta kohotettaessa taistelunjohtotoimintaa voitiin toteuttaa myös apujohtokeskuksista. tulenkäytön kokonaisjohtamisen vastuu oli lennostojen pääjohtokeskuksissa. Sodan aikana taistelunjohtamisen tuli perustua tarkkoihin menetelmiin, mutta häirinnän alaisena tai matalalla voitiin käyttää karkeita johtamismenetelmiä. Taistelunjohtamista tuli voida toteuttaa myös monella tasolla pää- ja apujohtokeskuksissa sekä johtamiskykyisillä tutka-asemilla ja ilmavalvonta-aluekeskuksissa.

Kilta-julkaisuna tämä voi olla tietysti värittynyttä, mutta jos Jäämerellä ei ole tietoa, niin sitten ei kenelläkään:

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/i...PiVe_nro1_2015w.pdf/$FILE/PiVe_nro1_2015w.pdf

Lainaus sivulta 10 kirjoitti:
Johtamiskyky ei saa lamautua yksittäisiin johtamispaikkoihin kohdistuvasta tuhoisastakaan tulivaikutuksesta. Osaajat ja johtamisvälineet on valmiutta kohotettaessa hajautettava, eikä ilmapuolustuksen johtamiskyky saa olla riippuvainen normaaliolojen johtamispaikoista ja yhteyksistä. Onneksi johtamisjärjestelmien tekninen kehitys tulee tässä avuksi.
Kyky jakaa tietoa nopeasti ja luotettavasti verkoissa mahdollistaa ilmasodan johtamisen voimakkaan keskittämisen menettämättä taistelunkestävyyden edellyttämää johtamisen varmentamista. Aiemmat raskaahkot ja osin erilliset ilmapuolustuksen johtamisyhteydet korvautuvat pääosin yhteisillä ja myös monikerroksisilla, ympäri maata ulottuvilla verkkoyhteyksillä, joiden tuhoaminen on vaikeaa. Kulloinkin tarvittava suunnitteluvoima voidaan keskittää yhteiseen suunnitteluun verkkotyökaluja hyödyntäen. Suunnitteluun osallistuvat toimivat johtajat voivat pysyä joukkojensa luona, ilmaoperaation komentajan ja muiden avainhenkilöiden sijainti voidaan suojata tiedustelulta, eikä johto kokoonnu lihavaksi maaliksi samoihin tiloihin. Monitasoista tilannekuvaa jaetaan kaikille Ilmavoimien johtamistasoille aina tukikohtien alayksiköihin saakka. Kaikilla tasoillaedellytetään, että tilannekuvasta kyetään tekemään omaan toimintaan vaikuttavat johtopäätökset. Ilmaoperaation komentajaa tuetaan korkeatasoisella analyysillä tavoitteena tilanneymmärrys sekä mahdollisimman oikeat ja oikea-aikaiset päätökset ilmaoperaatioiden keskitetyssä johtamisessa.


Kuten huomaat, haastan epäilevät Tuomaat. :) Uskoni ilmavoimien johtamisjärjestelmään on vahva. Se voisi olla parempi, mutta on nykyiselläänkin olosuhteisiin nähden hyvä.
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001187405.html

Kuuma kysymys-Ostaako Suomi valmiiksi vanhan hävittäjän?

Erikoista nostaa tarjokkaiden joukosta F-35 noin voimakkaasti esimerkiksi vanhasta tekniikasta. Eiköhän sama probleema kosketa sitten kaikkia miehitettyjä hävittäjäkoneita. Kysymys on kyllä mielenkiintoinen mutta miehitetyt ilmaherruushävittäjät eivät välttämättä ole ihan heti tulossa käyttöön. Saabin myyntimiehillekin tulee vielä tilaisuus osoittaa käytännössä Gripenin sensorien ylivertaisuus häiveteknologiaa vastaan. Jos puheet pitävät paikkansa niin F-35:llä ei tule olemaan kisassa mitään mahdollisuuksia. Sitä odotellessa...

Virheen mahdollisuus on aina olemassa mutta siltähän voi välttyä ainostaan olemalla tekemättä mitään. Se se vasta iso virhe onkin.
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001187405.html

Kuuma kysymys-Ostaako Suomi valmiiksi vanhan hävittäjän?
Iltasanomien tietoutta Matti Meikäläiselle... :rolleyes:

ASEJÄRJESTELMIEN kehitykselle on tyypillistä, että jokaiselle aseelle syntyy vasta-ase. Saab ilmoitti uuden Gripenin E-mallin esittelyssä, että sen sensorit pystyvät havaitsemaan amerikkalaiskoneen tämän häiveominaisuuksista huolimatta. Sensori ei ole Saabin, vaan yhteiseurooppalaista tuotantoa, joten on syytä uskoa, että myös muilla kisassa olevilla koneilla Eurofighter Typhonilla ja ranskalaisella Dassault Rafaella on sanottavaa siihen, onko F-35 heidän koneilleen näkymätön.

Tässä jätetään mainitsematta että se "The sensori" on eteenpäin katsova IRST, ei muuta. Tokihan sillä havaitsee kaikenlaiset maalit otollisissa olosuhteissa mutta onko tuossa uutta? Se alkaa löytymään joka koneesta nykyään podina tai integroituna.

Lihavoin jälleen sanan joka hämmentää toimittajaparkaa. Tuo toistuu uudestaan ja uudestaan nyt ja tulevaisuudessa "nettisoturien" ja perehtymättömien toimittajien kommenteissa. Aina kun puhutaan häiveestä, siitä tehdään jokin illuusio näkymättömästä verhosta koneen ympärille eikä tämä käsitys tunnu muuttuvan.

Se mikä edelleen jää huomiotta näissä melko turhissa juupas-eipäs keskusteluissa häiveen hyödyistä tai turhuudesta, on USA:n, Kiinan ja Venäjän ponnistelut häivekoneiden kehittämiseksi. On aika erikoista että samat maat jotka kehittävät sensoreita ja tutkia joilla häive mitätöidään, panostavat miljardikaupalla ko. lavettien kehittämiseen!
Luulisi että nuo maat jos ketkä ymmärtäisivät olla kehittämättä jotain jonka hyöty on mitätön tai nimellinen 10-20 vuoden päästä? Hävittäjien elinkaari on kuitenkin pitenemään päin eikä päinvastoin. Silloin tuo "turhaan ja epämuodikkaaseen" häiveeseen sijoitetut rahat voisi käyttää vaikka siihen ilmatorjuntaan joka pelastaa.

Häiveominaisuuksista on hyötyä, mutta niitä ei saada ilmaiseksi. Kone joudutaan suunnittelemaan häiveominaisuuksien ehdolla. Se tarkoittaa kompromisseja. Ollakseen tutkassa heikosti näkyvä F-35 joutuu piilottamaan aseistuksensa aseruumaan. Se voi olla koneen akilleen kantapää. Mukaan tulevien ohjusten määrä jää kilpailijoita vähäisemmäksi. On esitetty arvioita, että siinä vaiheessa kun F-35 on ampunut ohjuksensa loppuun, sen vastustajilla on niitä vielä siipien alla.
Taas tätä...häivehän on monimutkainen käsite. Häivetaistelukoneet luodaan mahdollisimman vaikeasti havaittavaksi, mahdollisimman monessa spektrissä ja elektronisesti. On todella vaikea päästä monessa suhteessa optimiratkaisuun joten kannattaa valita se uhka joka on kaikkein vaarallisin eli tutka. Siinä taas vaikuttaa se että huomataanko sinut ja kuinka vaikeasti sinut voidaan tuhota. Pyritään ns. LPI-ratkaisuun vaikeilla osa-alueilla (Low Propability of Intercept).

F-35 kantaa sisäisesti toki vain max. 4 ilmataisteluohjusta nykyisellään. Se on vähän mutta yksi kone ei tee mitään eikä taistelukone toimi yksinään kuin poikkeustapauksissa.

Jos ajatellaan F-35 parvea (4 konetta) ilmataistelussa niin parvessa on 16 BVRAAM ohjusta ja kone toimii silloin maksimihäiveellä. Vastaan tulee vastustajan SU-30 parvi 4 koneella tai vaikka 2x4 koneen parvella ja koska F-35 on häivekone, se kykenee todennäköisesti ampumaan ensin ainakin valtaosin.
Lasketaan simppelisti: F-35 parvesta vain 2 koneen tarvitsee laukaista kaikki ohjukset tai joka kone laukaisee 2 ohjusta vastustajan 4:ää konetta vastaan ja vaikka osumaprosentti olisi vain 50% niin todennäköisintä on että lähes kaikki SU-koneet tuhotaan tai ne pakenevat. F35 parvelle jää vielä 8 ohjusta joko 2/kone tai 4 kpl kahta konetta kohden.

Jos maalina on 8 koneen lautta tai 2 eri parvea, F-35 voi laukaista 3 ohjusta/kone tai vaikka kahdesta koneesta kaikki ohjukset ja toisesta parista 3 ohjusta/kone= 14 ohjusta jolloin päästään silloinkin aika varmaan tulokseen vaikka kaikki eivät osuisikaan. Kahdelle koneelle jää vielä ohjus turvaksi paluulennolle. En nyt tiedä onko tuo niin huonosti?

Ohjusten osumaprosentit on tietysti monimutkaisia ja epävarmoja kun muuttujia on paljon (ELSO, etäisyys, taktiikka, lentäjien taito jne.) mutta niinhän se on nykypäivänä kaikilla. Tärkeintä on havaita vastustaja ensin ja ampua, silloin on parhaat mahdollisuudet voittaa. Tämä on kuin panssaritaistelussa. Siksi vastustajan havaitseminen ensin on olennaista ja samalla pysyminen itse huomaamattomana.

Yhtä tärkeää on pakottaa vastustaja vähintään puolustuskannalle ja hankkia aloite itselle. Hyökkäys ilmataistelussa on paras puolustus.

Kalleus rakentaa ja käyttää häivekoneita on johtanut siihen, että Yhdysvallat on keskeyttänyt niihin liittyviä ohjelmiaan.

Mihinkä tässä viitataan? Olisi kiva tietää lähde kun tällaisia kirjoitellaan..
 
Saabin tutka tarkoittaa erittäin todennäkäisesti heidän uutta Giraffe maatutkaa, joka näkee pienet helikopteri-UAV:t ja linnut, sekä todennäköisesti myös häivekoneet hyvin kaukaa. Todennäköisesti myös Suomen puolustusvoimien edustajat matkustavat Ruotsiin kenttäkokeisiin tai ovat jo käyneet seuraamassa sellaista ja tekevät tästä omat johtopäätöksensä miten taivaalla voi piiloutua 20 ja 30-luvuilla.
 
Iltasanomien tietoutta Matti Meikäläiselle... :rolleyes:

ASEJÄRJESTELMIEN kehitykselle on tyypillistä, että jokaiselle aseelle syntyy vasta-ase. Saab ilmoitti uuden Gripenin E-mallin esittelyssä, että sen sensorit pystyvät havaitsemaan amerikkalaiskoneen tämän häiveominaisuuksista huolimatta. Sensori ei ole Saabin, vaan yhteiseurooppalaista tuotantoa, joten on syytä uskoa, että myös muilla kisassa olevilla koneilla Eurofighter Typhonilla ja ranskalaisella Dassault Rafaella on sanottavaa siihen, onko F-35 heidän koneilleen näkymätön.

Tässä jätetään mainitsematta että se "The sensori" on eteenpäin katsova IRST, ei muuta. Tokihan sillä havaitsee kaikenlaiset maalit otollisissa olosuhteissa mutta onko tuossa uutta? Se alkaa löytymään joka koneesta nykyään podina tai integroituna.

Lihavoin jälleen sanan joka hämmentää toimittajaparkaa. Tuo toistuu uudestaan ja uudestaan nyt ja tulevaisuudessa "nettisoturien" ja perehtymättömien toimittajien kommenteissa. Aina kun puhutaan häiveestä, siitä tehdään jokin illuusio näkymättömästä verhosta koneen ympärille eikä tämä käsitys tunnu muuttuvan.

Se mikä edelleen jää huomiotta näissä melko turhissa juupas-eipäs keskusteluissa häiveen hyödyistä tai turhuudesta, on USA:n, Kiinan ja Venäjän ponnistelut häivekoneiden kehittämiseksi. On aika erikoista että samat maat jotka kehittävät sensoreita ja tutkia joilla häive mitätöidään, panostavat miljardikaupalla ko. lavettien kehittämiseen!
Luulisi että nuo maat jos ketkä ymmärtäisivät olla kehittämättä jotain jonka hyöty on mitätön tai nimellinen 10-20 vuoden päästä? Hävittäjien elinkaari on kuitenkin pitenemään päin eikä päinvastoin. Silloin tuo "turhaan ja epämuodikkaaseen" häiveeseen sijoitetut rahat voisi käyttää vaikka siihen ilmatorjuntaan joka pelastaa.

Häiveominaisuuksista on hyötyä, mutta niitä ei saada ilmaiseksi. Kone joudutaan suunnittelemaan häiveominaisuuksien ehdolla. Se tarkoittaa kompromisseja. Ollakseen tutkassa heikosti näkyvä F-35 joutuu piilottamaan aseistuksensa aseruumaan. Se voi olla koneen akilleen kantapää. Mukaan tulevien ohjusten määrä jää kilpailijoita vähäisemmäksi. On esitetty arvioita, että siinä vaiheessa kun F-35 on ampunut ohjuksensa loppuun, sen vastustajilla on niitä vielä siipien alla.
Taas tätä...häivehän on monimutkainen käsite. Häivetaistelukoneet luodaan mahdollisimman vaikeasti havaittavaksi, mahdollisimman monessa spektrissä ja elektronisesti. On todella vaikea päästä monessa suhteessa optimiratkaisuun joten kannattaa valita se uhka joka on kaikkein vaarallisin eli tutka. Siinä taas vaikuttaa se että huomataanko sinut ja kuinka vaikeasti sinut voidaan tuhota. Pyritään ns. LPI-ratkaisuun vaikeilla osa-alueilla (Low Propability of Intercept).

F-35 kantaa sisäisesti toki vain max. 4 ilmataisteluohjusta nykyisellään. Se on vähän mutta yksi kone ei tee mitään eikä taistelukone toimi yksinään kuin poikkeustapauksissa.

Jos ajatellaan F-35 parvea (4 konetta) ilmataistelussa niin parvessa on 16 BVRAAM ohjusta ja kone toimii silloin maksimihäiveellä. Vastaan tulee vastustajan SU-30 parvi 4 koneella tai vaikka 2x4 koneen parvella ja koska F-35 on häivekone, se kykenee todennäköisesti ampumaan ensin ainakin valtaosin.
Lasketaan simppelisti: F-35 parvesta vain 2 koneen tarvitsee laukaista kaikki ohjukset tai joka kone laukaisee 2 ohjusta vastustajan 4:ää konetta vastaan ja vaikka osumaprosentti olisi vain 50% niin todennäköisintä on että lähes kaikki SU-koneet tuhotaan tai ne pakenevat. F35 parvelle jää vielä 8 ohjusta joko 2/kone tai 4 kpl kahta konetta kohden.

Jos maalina on 8 koneen lautta tai 2 eri parvea, F-35 voi laukaista 3 ohjusta/kone tai vaikka kahdesta koneesta kaikki ohjukset ja toisesta parista 3 ohjusta/kone= 14 ohjusta jolloin päästään silloinkin aika varmaan tulokseen vaikka kaikki eivät osuisikaan. Kahdelle koneelle jää vielä ohjus turvaksi paluulennolle. En nyt tiedä onko tuo niin huonosti?

Ohjusten osumaprosentit on tietysti monimutkaisia ja epävarmoja kun muuttujia on paljon (ELSO, etäisyys, taktiikka, lentäjien taito jne.) mutta niinhän se on nykypäivänä kaikilla. Tärkeintä on havaita vastustaja ensin ja ampua, silloin on parhaat mahdollisuudet voittaa. Tämä on kuin panssaritaistelussa. Siksi vastustajan havaitseminen ensin on olennaista ja samalla pysyminen itse huomaamattomana.

Yhtä tärkeää on pakottaa vastustaja vähintään puolustuskannalle ja hankkia aloite itselle. Hyökkäys ilmataistelussa on paras puolustus.

Kalleus rakentaa ja käyttää häivekoneita on johtanut siihen, että Yhdysvallat on keskeyttänyt niihin liittyviä ohjelmiaan.

Mihinkä tässä viitataan? Olisi kiva tietää lähde kun tällaisia kirjoitellaan..
Itse näkisin tämän mielipideartikkelin lähes positiivisena. Siinä puuttui mm. Can't turn can't climb... Hävisi f 16 hävittäjälle, kaikkein kallein, käyttö maksaa 4x enemmän kuin Gripen..... Onkohan sopulilauman suunta kääntymässä? Tuon viitauksen häiveohjelman keskeyttämisesä uskoisin tarkoittavan F-22 valmistuksen lopettamista ennenaikaisesti.
 
Saabin tutka tarkoittaa erittäin todennäkäisesti heidän uutta Giraffe maatutkaa, joka näkee pienet helikopteri-UAV:t ja linnut, sekä todennäköisesti myös häivekoneet hyvin kaukaa. Todennäköisesti myös Suomen puolustusvoimien edustajat matkustavat Ruotsiin kenttäkokeisiin tai ovat jo käyneet seuraamassa sellaista ja tekevät tästä omat johtopäätöksensä miten taivaalla voi piiloutua 20 ja 30-luvuilla.
Onkos tämä se legendaarinen lokkitutka?
 
http://aviationweek.com/defense/counter-stealth-radar-key-growing-aew-market

"When Saab unveiled the Giraffe 4A, engineers touted the “purity” of the new radar’s signal – a measure of how much of the energy is concentrated at the nominal wavelength. With a high-purity signal it is possible to measure very small Doppler shifts and pull smaller echoes out of clutter. The radar can detect targets with very small radar-cross section (RCS) measurements, such as micro-drones and stealthy aircraft.
Other counter-stealth technologies in Saab’s new radars include “multiple hypothesis” tracking, in which weak and ambiguous tracks are analyzed over time, and either declared or discarded based on their behavior."

"Like any powerful AEW&C radar, the EriEye can see conventional aircraft at normal cruise altitudes all the way to its radar horizon. The new version restores its range against stealthy targets, against which it offers a 70% range increase or “the same range, against a target one-tenth the size,” a Saab engineer says. “That was a major criterion in the design”"

Raytheon:
http://www.raytheon.com/news/feature/rtn14_gan_fifteen_yrs.html

“The greater sensitivity for an antenna array built with GaN components means it can detect and track objects at much further distances,” said Mike Borkowski, technical director at the Radio Frequency Components foundry.

http://aviationweek.com/awin/air-forces-acquiring-fewer-fighters-prices-rise

“The level of RCS has not been improving,” Garcia said, and it cannot be greatly improved through an aircraft's life. “It is time-stamped with whatever date it came out of the factory. There has been a revolution in detection” of low-RCS targets, meanwhile, he added

Ihan näin yleistietona, jos vaikka joku toimittaja(tai muuten kiinnostunut) lukee tätä ketjua, uskovaiset eivät täällä dogmaa vaihda.
 
Viimeksi muokattu:
Ei häivekoneen suunnittelussa ole mitään periaatteellista virhettä, kunhan suunnittelua ei mokaa. Esim. Venäläiset ja Kiinalaiset eivät ole "jostain kumman syystä" halunneet yhdistää ilmaherruuskoneen ja pystysuoran nousun koneen runkoja kuten F-35:ssa on tehty.

F-22 olisi varmaan oikein mainio kone, jos siihen laittaisi nykyaikaisen elektroniikan ja uuden pintapäällysteen sekä riittävällä tilauskannalla kappalehinnan siedettäväksi ja sitä USA:ssa juuri laskelmoidaan kun alkaa tuo ilmaherruustilanne näyttää vähän kuumottavalta 20-luvulla.
 
Viimeksi muokattu:
Itse näkisin tämän mielipideartikkelin lähes positiivisena. Siinä puuttui mm. Can't turn can't climb... Hävisi f 16 hävittäjälle, kaikkein kallein, käyttö maksaa 4x enemmän kuin Gripen..... Onkohan sopulilauman suunta kääntymässä? Tuon viitauksen häiveohjelman keskeyttämisesä uskoisin tarkoittavan F-22 valmistuksen lopettamista ennenaikaisesti.

A-12 peruttiin joskus historiallisena aikana kokonaan ja sekä F-22 että B-2 kohdalla typistettiin vahvasti hankintamääriä. Tuollaiset tulevat nopeasti mieleen.
 
Back
Top