Nämä ovatkin tehneet erehdyksen koska äänestyksen tarkoitksena ei ollut selvittää suosikki vaan todennäköinen seuraava kone. Eli useampi äänestänyt ei ymmärrä mistä äänesti.
Tuo oli tosiaan tarkoituksena, eli todennäköinen seuraava konetyyppi pitäisi valita. Tosin minusta tuntuu, että kaikki äänestävät silti omaa suosikkiaan, koska he tuntevat oman suosikkinsa olevan paras ja ilmavoimien tietysti valitsevan parhaimman konetyypin. (Näin muuten äänestin itsekin aika pitkälti, vaikka yhdessä suhteessa rakkauteni konetyyppiä kohtaan on varauksellista). Itselläni kävi vastaava lapsus pari viestiä ylempänä, kun sekoitin suosikki konetyypin ja todennäköisimmän konetyypin:
Tuota äänestäneissä lienee myös kahden konetyypin hankintaa kannattavia --
Itsekin olen saanut sen vaikutelman että ruotsalaiset pitävät ylijäämä-Gripeneitään aika arvokkaina. Eikö heillä joku aika sitten mennyt yksi Itä-Euroopan diili sivu suunkin kun pyysivät liian korkeaa hintaa? Kannattaisi vain pistää koneet maailmalle, ei ne siellä varastossa muuta tee kuin vie rahaa.
Yhdessä koneessa on melkoisesti arvoa, kun aletaan kannibalisoida sitä. Moni vanhempi Gripenhän on kokenut nimenomaan tuon kohtalon. Osa on jätetty ehjiksi, ehkä sitä varten, että Saabin on helpompi kaupata käytettyjä koneita, kun niitä ei ensin ole kaluttu pelkiksi luurangoiksi. Ja tarvitsevathan varaosalinjastotkin tilauksia pyöriäkseen.
Mutta joo, on siellä hinnoittelussa käynyt pieni kämmi. Ruotsalaiset kertoivat tarjonneensa miljardilla eurolla 24 Gripeniä (uusina), kun Romania oli jo valinnut käytetyt hävittäjät (F-16). Jokainen varmaan ymmärtää, ettei uusi Gripen ole noin halpa, ja romanialaiset kommentoivatkin, että tarjous oli hyvin suppea. Miksi ylipäätään lähteä tarjoamaan uusia hävittäjiä, kun toinen on jo valinnut käytetyt ja halvemmat?
Aussien Hornetit ovat vanhoja. Jo 80-luvulla aussit valittelivat rakenteen liian nopeaa väsymistä, ei niillä varmaan montaa mailia ole enää edessä. Kuwaitin Hornetit voisivat olla toinen juttu. Rikkaiden arabimaiden koneet ovat usein hyvällä pidolla ja sievästi ajettuja.
Päivitykset, ne päivitykset. USAF:n Eagletkin ovat vanhoja, mutta niillä mennään vielä pitkään, vaikka tuoreimmatkin ovat vuodelta -85.
Australialaisten Hornetit ovat paremmassa kunnossa kuin luulisi. Niihin on tehty pienempää rakennekorjausta, kuten kaikissa ikääntyvissä koneissa, myös Suomessa (lisätietoa mm.
Patria Magazine). Sen sijaan vain 10 australialaista Hornettia on vedetty ns. Center Barrel Replacement Plus -ohjelman läpi. Ensisijaisesti Kuwaitin koneet voivat toki olla kiinnostavampia, ovathan ne uudempia ja pyörivät kuulemma samoilla myllyillä, vaikka Australian koneet olisivatkin ehkä parempia ja yhteensopivampia avioniikaltaan (AN/APG-73).
Jos päivittämällä saadaan vain tuo viitisen vuotta lisäaikaa niin ei taida maksaa vaivaa? Ja niin kuin Fulcrum jo totesi niin Australian Hornetit ovat ainakin 10 vuotta suomalaisia vanhempia A/B-version koneita. Kuwaitista saattaa löytyä hiukan kevyemmällä käytöllä ollutta ja siten paremmin säilynyttä kalustoa.
Viisi vuotta on suomalainen julkinen arvio, ei mikään universaali totuus. Puhtaasti lentämisen kannalta Hornet on alkujaan 6 000 tunnin konetyyppi, ja CBR+ antaa 2 000 lisää. Suomalaiset Hornetit palvelevat 30 vuotta, joten amerikkalaisten lentotunneista laskemalla päivitys toisi 10 vuotta lisää elinikää. Ikä vuosissa ei myöskään ole ongelma, koska suomalaiset Hornetit ovat eläköitymässä keskimäärin 30-vuotiaina, vaikka 40 vuotta on hävittäjälle aika normaali ikä näinä aikoina.
Sen sijaan on ymmärrettävää, ettei Hornet välttämättä olisi kovinkaan hyvä ratkaisu viimeisinä vuosinaan. Neljännen sukupolven konetyyppi ei vain pysty tajoamaan sitä teknologista "edgeä", mitä tarvitaan post-2030, vaikka kuinka hankittaisiin AESA-tutka ym. härveliä. Henkilökohtainen näkemykseni on, että esiselvitystyöryhmä on vetänyt kotiinpäin määrittämällä viisi vuotta pisimmäksi mahdolliseksi elinkaarenpidennykseksi, jotta kukaan ei vain keksisi lykätä HX-hanketta vuosikymmenellä. Ilmavoimien suorituskyvyn kannalta tehty ratkaisu on ymmärrettävä, ja se lienee myös taloudellisesti perusteltavissa (käytetty raha suhteessa suorituskykyyn). Sen sijaan mikään näkemäni julkisiin lähteisiin perustuva seikka ei tue sitä käsitystä, etteikö Hornetilla voisi lentää myös 2035 eteenpäin.
Malesian tilanne taas on hyvin erilainen kuin Suomen. Ensinnäkin Malesia menisi käytetyillä Horneteilla n. vuodesta 2020 2030-luvun alkuun asti. Malesialaiset tekisivät CBR+:n heti alkuunsa. Uhkaympäristökin on tuolla ilmasuunnalla selvästi suomalaista armeliaampi, ja siten käytettyjen Hornetien hankinta voisi olla myös erittäin järkevä valinta Malesialle. Sitten 2030 oltaisiin tietysti samassa tilanteessa kuin nyt.
On melko optimistista odottaa seuraavan sukupolven koneita meille tuossa vaiheessa. Hyvä jos sellaista on koko maailmassa yleensä olemassa. Ja jos onkin niin se on todennäköisimmin Raptorin seuraaja ja siten hinnaltaan meille mahdoton.
Toi hintajuttu on aikamoista propagandaa. Ei mitään tietoa vielä, mitä jokin tulee maksamaan aikanaan. Ei edes hyviä arvauksia.
Sen sijaan poliittiset kysymykset ovat Ongelma.
Pikkulinnut ovat visertäneet, että syypää Raptorin vientikieltoon oli Israel, jonka pelättiin vuotavan salaisuudet Kiinaan. Jenkit olisivat kyllä olleet valmiita myymään konetyyppiä Japanille, Etelä-Korealle ja muille luotettaville liittolaisille, mutta olisi ymmärrettävästi ollut mahdotonta kieltää Israelilta jotakin sellaista mitä muut liittolaiset saavat. En yhtään ihmettele, jos samoin tapahtuu kuudennen sukupolven konetyypeissä. Se on ehkä vähemmän todennäköistä, mutta en usko, että kiinalaiset pääsevät ihan heti kuudennen sukupolven konetyypin vaatimalle teknologiselle tasolle. Elleivät he sitten saa ulkopuolista apua...
