Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
”Nykyään hävittäjien moottorien toimintavarmuus on korkeaa luokkaa, mutta jos niihin menee jokin nyrkkiä kookkaampi esine, ne alkavat yskiä ja saattavat pettää kokonaan. Minulla meni eräälläkin lennolla pari lintua toiseen moottoriin, mutta suljin vain sen ja laskeuduin turvallisesti toisella ilman ongelmia”, Boeingin toinen koelentäjä Al Bradford kertoo.

Kuin tilauksesta Gripen uutisen jälkeen
 
http://jussiniinisto.fi/index.php/2018/08/hx-esitys-syntyy-vuosien-tyon-tuloksena/

"Valintapäätös kiinnostaa, se on selvä. Silti kehottaisin olemaan malttavainen ja luottamaan maan parhaaseen asiantuntijakaartiin; paras kokonaisratkaisu – lentokone, aseet, sensorit ja tehtävädata – Hornet-kaluston korvaajaksi saadaan selville neuvottelujen, testien, simulaatioiden ja sotapelien tuloksena seuraavan kolmen vuoden kuluessa."

"HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa annetuilla resursseilla paras mahdollinen sotilaallinen suorituskyky osaksi puolustusjärjestelmää. "

"Lukumäärä on erittäin merkityksellinen Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta. "

Tässä siis J.Niinistö vastaa Rinteen Uusisuomi haastatteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Erikoista kirjoittaa paljastuskirja jopa ennen oman ministerikauden päättymistä.
On hätä päästä edes takaisin eduskuntaan. Se on tosin enemmän ehkä kiinni Soinin äänistä.
 
Erikoista kirjoittaa paljastuskirja jopa ennen oman ministerikauden päättymistä.
On hätä päästä edes takaisin eduskuntaan. Se on tosin enemmän ehkä kiinni Soinin äänistä.

Kuka?
 
http://www.lentoposti.fi/uutiset/il...a_kiinnostuneita_satojen_metrien_jonoksi_asti

"Suuren yleisön ohella tiistaina Baana-harjoituksessa vieraili Hornetit 2020-luvulla korvaavassa HX-hankkeessa mukana olevien hävittäjävalmistajien ja niiden taustavaltioiden edustajia. Ilmavoimien tavoitteena oli esitellä toimintaa olosuhteissa, joihin tulevaisuuden konetyyppikin joutuu. Operointi maantietukikohdista kun ei ole tuttua kovinkaan monissa maissa. "
 
En tiennytkään että Suomen sodanajan operatiivisesti nopeasti vaihtuvissa maantietukikohdissa on kaikki työkalut hydraulinostimineen valmiina lämmitetyissä tiloissa, täysin vakituisen ammattihenkilöstön pyörittämänä.
 
Onneksi toiminta lentotukialuksilta on vielä tiukempaa touhua, joten F-18 ja F-35 suoriutuvat varmasti tuli valituksi kumpi tahansa(y)
Ja Rafelekin on suunniteltu, tai ainakin M-versio on, lentotukialuskäyttöön, niin ainakin kolmelta konetyypiltä voikin odottaa hyvää suoriutumista maantietukikohdissa.
 
Ja Rafelekin on suunniteltu, tai ainakin M-versio on, lentotukialuskäyttöön, niin ainakin kolmelta konetyypiltä voikin odottaa hyvää suoriutumista maantietukikohdissa.
Ei niinkään vastauksena sinulle, vaan ennemmin yleisenä huomiona.

F-35A:ta jota meille tarjotaan, ei ole suunnitteltu lentotukialuskäyttöön, F-35C on. Merijalkaväen on tarkoitus operoida F-35B:llä myös improvisoiduista tukikohdista:

http://navalaviationnews.navylive.d...marines-f-35b-expeditionary-envelope-expands/
The capability inherent in a STOVL jet allows the Marine Corps to operate in harsh conditions and from remote locations where few airfields are available for conventional aircraft, such as abandoned or primitive runways or long stretches of roadways. The aircraft can also operate from sites where Marines construct their own expeditionary runway or landing pads with AM-2 matting, similar to that used during the sloped surface testing.

Lisää tietoa löytyy googlettamalla esim "F-35B austere capabilities", mikäli jotakuta kiinnostaa.
 
Kylmän sodan aikaan maantietukikohtia oli käytössä myös NATO:ssa ja niissä harjoiteltiin vaikka millä lentokalustolla joita ei ole tukialuskäyttöön suunniteltu. Tukialuskäytön ja maantietukikohdan välille ei ole mielekästä vetää yhtäläisyysmerkkejä.
 
Ruotsalainen kirjoitus maantietukikohdista vuodelta 2012. Wiseman kommentoi tuossa (konekäännös), ettei maantiekentältä tai tilapäistukikohdasta lentäminen (nousut ja laskut) ole hävittäjälle vaikeaa, mutta operointikokonaisuus vaatii raskaan infrastruktuurin. Toisessa mainitsee, ettei kunnollista puolustusta (lähinnä kai ilmatorjunta) ole resursseja järjestää kovin moneen paikkaan ja kolmannessa puhuu ympäristöhaitoista.

Wiseman 2012-01-02 16:35

"An air base requires to work so much more than what is seen directly - the track. There are no major problems to land fighter aircraft in any airfield, and there are plenty in different states, such as old war bases.

What people do not think about is everything that has to be around in terms of infrastructure, especially logistics and communication. Where should the activities of the base be conducted and how? Where are weapons and fuel supplies? How should these be filled up? How to move these resources from one place to another.

It is therefore not much worth romanticizing crossroads crossing the country. The required infrastructure for function has been carefully decommissioned for several years. Unfortunately, there were many defense politicians who understood this first this year."

https://cornucopia.cornubot.se/2012/01/ett-aterbesok-till-de-svenska.html

bas98.jpg
 
Eiköhän muutkin koneet suoriudu hyvin maantietukikohdilta operoinnista. EF ja Rafale on molemmat suunniteltu operoimaan Keski-Euroopan autobaanoilta sodan sattuessa, mikä näkyy myös koneiden pienissä kiitoratavaatimuksissa. Molemmilla on myös ollut suunnitteluvaatimuksena kyky toimimaan pitkällä oman maan ulkopuolella (Ranskan tapauksessa Afrikka, Iso-Britannian tapauksessa Falklandit) pienellä huoltojalanjäljellä. Hornetista on jo kokemusta eikä SH ainakaan vaikeampi ylläpidettävä ole, ja F-35 hyötyy USMC:n vaatimuksista.
 
Ruotsalainen kirjoitus maantietukikohdista vuodelta 2012. Wiseman kommentoi tuossa (konekäännös), ettei maantiekentältä tai tilapäistukikohdasta lentäminen (nousut ja laskut) ole hävittäjälle vaikeaa, mutta operointikokonaisuus vaatii raskaan infrastruktuurin. Toisessa mainitsee, ettei kunnollista puolustusta (lähinnä kai ilmatorjunta) ole resursseja järjestää kovin moneen paikkaan ja kolmannessa puhuu ympäristöhaitoista.
Tässä tulee maantietukikohdan toiminnan ydin ilmi. Ei se koneen käyttö pienemmältä radalta, vaan se kaikki logistinen toiminta ympärillä on suurin tekijä.
 
TV:
Ylen Aamu-tv:ssä Ilmailutoimittaja Pentti Perttula
https://areena.yle.fi/1-50008995

"Suomen ilmatilaa viimeiset 20 vuotta valvoneet yhdysvaltalaiset Hornet-hävittäjät lentävät vielä hyvin, mutta noin 10 vuoden päästä ne tulevat elinkaarensa päähän ja ne täytyy korvata uusilla. Ilmailutoimittaja Pentti Perttulan uudessa kirjassa esitellään seikkaperäisesti kaikki viisi korvaavaa vaihtoehtoa. "
///
Radio:
https://areena.yle.fi/1-4555655

"Ykkösaamussa Marja Ala-Kokon vieraana Siivet-lehden toimittaja Pentti Perttula, joka esittelee ehdokkaita tuoreessa kirjassaan Paras hävittäjä Suomelle. Aluksi Perttula kertoo, miten kohtalokkaita seurauksia Suomelle tulee, jos valinta osuu väärään. "
 
Viimeksi muokattu:
Puhtaasti sotilaallis-taloudellisista lähtökohdista Gripen olisi paras valinta, koska näitä saataisiin samalla rahalla eniten ja niiden lentotunnit olisivat tuntuvasti halvempia kuin minkään kaksimoottorisen vaihtoehdon. Suorituskyky olisi muuten kuin tutkahäiveen osalta käytännössä sama tai parempi kuin F-35llä, ja käyttäisivät käytännössä samoja asejärjestelmiä. Poliittinen ulottuvuus on sitten ihan toinen asia.
 
Puhtaasti sotilaallis-taloudellisista lähtökohdista Gripen olisi paras valinta, koska näitä saataisiin samalla rahalla eniten ja niiden lentotunnit olisivat tuntuvasti halvempia kuin minkään kaksimoottorisen vaihtoehdon. Suorituskyky olisi muuten kuin tutkahäiveen osalta käytännössä sama tai parempi kuin F-35llä, ja käyttäisivät käytännössä samoja asejärjestelmiä. Poliittinen ulottuvuus on sitten ihan toinen asia.


tom-delonge.jpg
 
https://yle.fi/uutiset/3-10445440

Kirja: Väärä päätös hävittäjäkaupoissa merkitsisi jopa kymmenen miljardin hukkainvestointia – Hävittäjävalinta ratkaisee ilmavoimien suorituskyvyn vuosikymmeniksi
Toistaiseksi on epäselvää, kuinka pitkä käyttöikä koneilla on, sillä neljä viidestä ehdolla olevasta koneesta saattaa poistua käytöstä 2040-luvulla.

koneet.png

Tämän kuvan pitäisi aukaista hieman silmiä.

Tuo ylen juttu on hyvä. Pelkkiä koneita vertaillessa suurimmat riskit näkyisi liittyvän Gripeniin.

HUOM!
Yksi esimerkki puolustushaarojen yhteistyöstä on se, että kun merivoimien uusiin korvetteihin hankitaan loppuvuodesta uudet taistelujärjestelmät, niiden täytyy toimia yhteen uuden hävittäjämallin kanssa. Hävittäjien tehtävä on torjua ilmasta tulevat uhat mutta samalla tukea maa- ja merivoimia. Tähän se tarvitsee riittävän tehokkaat aseet.

Tuota vahvistusta että taistelujärjestelmien pitää toimia yhteen olen odotellut.

– Jos kone toimii vain kymmenen vuotta, meillä ei ole missään tapauksessa varaa ostaa sen jälkeen uutta konetta, Puranen sanoo.

Näillä tiedoilla en vielä valitsisi konetta, mutta huonoimmat vaihtoehdot olisi Gripen ja Typhoon. Super Hornetilla pärjäisi jos saadaan myös Growlereita. Rafale on yllättävän hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top