Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Rafalen, Gripenin ja Typhoonin osalta on julkista tietoa, että lähdekoodi tulee mukana(asiakkaan eli Suomen toiveita kunnioittaen) ja F-35:n mukana ei tule. Nojoo tein olettamuksen että Super Hornetin mukana tulisi, mutta USA:n aseteknologian vientirajoitus saattaa kyllä estää sen, mutta yli 50% todennäköisyyden antaisin silti vientiluvalle. Suomi kun on todennäköisesti vihoviimeisiä mahdollisuuksia kaupata lentotukialukselle suunniteltua Super Hornettia ulkomaille.
///
btw. Kuukauden sisällä selviää tuleeko kaikilta HX-kilpailijoilta tarjouspaperit. Yleisin hetki jättäytyä ulos on tarjouspyynnön aikarajan koettaessa.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Lähdekoodi mahdollistaa kyllä tiettyjä asioita. Mutta se myös tarkoittaa sitä, että käytännössä kaiken kehitystyön saa maksaa itse.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähdekoodin saatavuudella ei ole mitään yhteyttä siihen kuka kehitystyön tekee, koneen käyttäjäkunnalla ja elinkaarella on. Se, että lähdekoodit ovat saatavilla ei siis itsessään ole mitenkään negatiivinen asia.
 
Slammer kirjoitti:
Lähdekoodin saatavuudella ei ole mitään yhteyttä siihen kuka kehitystyön tekee, koneen käyttäjäkunnalla ja elinkaarella on. Se, että lähdekoodit ovat saatavilla ei siis itsessään ole mitenkään negatiivinen asia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei toki. Niiden saatavuutta vain tunnutaan yliarvostettavan kun heti ensiksi pitäisi nähdä onko sillä yhteyttä kehityskulunkeihin.
Eli lähinnä kiva juttu. Kivempi jos pääsee osille.

Sitten vaikka koneen koodit olisi niin kaikki siihen kiinnitettävä on vielä erikseen. Monimutkaista. Selviää paremmin kokonaisuuksina, jolloin puhutaan strategisista kumppanuuksista ja teollisyhteistyöstä.
 
jokuvaan kirjoitti:
Sekalaista tajunnanvirtaa Yleltä, koskee alkuun tekoälyn merkitystä.

https://yle.fi/uutiset/3-10552743
Klikkaa laajentaaksesi...

”Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.

Pohjois-Vietnam, Afganistanin sissit, Portugalin siirtomaavaltaa taistelleet sissit ym...
 
StmSvejk kirjoitti:
”Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.

Pohjois-Vietnam, Afganistanin sissit, Portugalin siirtomaavaltaa taistelleet sissit ym...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuon ollessa totta, niin huomauttaisin kuitenkin että tuollaiset "voitot" eivät mielestäni ole sitä mitä kannattaisi tavoitella.
 
StmSvejk kirjoitti:
Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta tämä kuitenkin on. Lisäksi voidaan nostaa esiin Egypti 1973 jolloin se kykeni kiistämään Israelin ilmaylivoiman paikallisesti, vieläpä itätekniikkaa käyttäen. Egypti tosin hävisi sotansa sotilaallisesti katsoen mutta voitti selkeästi poliittisesti, kuten teki myös 1967 ja 1956.
 
Noh, Israelin tavoite oli selviytyä, pysyä olemassa. Siinä kohdassa politiikka on toissijaista kun kansakuntaa yritetään hävittää kuin tuholaisia.
 
SJ kirjoitti:
Tuon ollessa totta, niin huomauttaisin kuitenkin että tuollaiset "voitot" eivät mielestäni ole sitä mitä kannattaisi tavoitella.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, 1954 Vietnam sai itsenäisyyden, 1975 maa yhdistettiin kommunistihallinnon alle. Pohjois-Vietnamin tappiot olivat karkeasti samaa luokkaa kuin vaikkapa Suomella sotavuosina. Sota on ensisijaisesti politiikkaa, toissijaisesti sotilastekniikkaa.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Israelin tavoite oli selviytyä, pysyä olemassa. Siinä kohdassa politiikka on toissijaista
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirjoittajat edellä taisi ymmärtää väärin mitä tarkoitin sillä että sota Israel hävisi kaikki sotansa 1948 lukuunottamatta poliittisesti. 1956 liitossa Ranskan ja Englannin kanssa lyötiin Egypti enemmän kuin 6-0.
Suurvallat ei kuitenkaan tukenu jolloin Nliitto uhkasi ydinaseilla britti- ja ranskalaisliitolaisia ja USA talouspakotteilla, joka olisi kaatanut brittitalouden heti. Voitetuista alueista jäi jäljelle ainoastan Gaza, josta palestiinalaisineen oli jatkossa enemmän haittaa kun hyötyä.

1967 taas selkeä voitto josta jäi käteen Golan lähinnä Syyrian diktaattorihallinnon taitamattomuuden vuoksi. Siinain voittomaiden vastapainoksi Israelista tuli maailman hylkiö kun siihen asti oli saatu paljon goodwill-tukea tuoreessa muistissa olevan holocaustin vuoksi. 1973 Israel oli menossa kohti sekä Damaskusta että Kairoa kun suurvallat keskeytti koko homman. Tuli kolmas poliittinen häviö joka tosin realisoitui rauhaksi Egyptin kanssa.

Meillä kun pohdittiin strategioita niin vuosituhannen jälkeen oli vallalla ajatus ettei sota ole enää itänaapurin työkalupakissa. Vaikka olisikin ja maahamme hyökättäisiin niin se sota kestää vain pari viikkoa ja ratkaistaan suurvaltojen neuvoteluin New Yorkissa. Siten siis tämä poliittisen voiton käsite liittyy meidänkin kulmillemme.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Noh, Israelin tavoite oli selviytyä, pysyä olemassa. Siinä kohdassa politiikka on toissijaista kun kansakuntaa yritetään hävittää kuin tuholaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

-73 arabeilla ei ollut mitään haaveita Israelin tuhoamisesta, vaan tavoitteena oli saavuttaa sellainen sotilaallinen menestys jolla saataisiin israelilaisten 'moraalinen yliote' murrettua ja arabimaat johtajineen näyttämään uskottavilta. Tässä osaksi onnistuttiinkin, vaikka Israelin vastaisku oli paljon odotettua vahvempi.
 
Growleria ei ole vielä myyty Eurooppaan, mutta myyntilupa saattaa tulla Suomeen ja Saksaan (siis jos hävittäjät ostetaan Boeingilta).

Crutchfield ei ota kantaa siihen, kuinka monta Growleria Suomi tarvitsisi mutta jos esimerkkiä haetaan Yhdysvaltain laivaston tukialuslennostosta, määrä voisi olla mitä tahansa 7–16 väliltä.

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta


https://yle.fi/uutiset/3-10552743
 
Tällaisistakin asioista pitää puhua.

Kun kauppaa tehdään oikealla rahalla, toimijat ja niiden palkkaamat viestintätoimistot tekevät kaikkensa ja vielä enemmän saadakseen omansa läpi.

PV ei tingi objektiivisuudestaan ja siitä, että se tutkii asiaa yksinomaan teknisin perustein. Ainoa tapa hämmentää siellä on jollain tavalla kompromettoida johtoa.

Eniten tullaan vaikuttamaan politiikkaan. Siitä tulee esiin ainakin seuraavaa:

1) Kanerva on sanonut, että on hallituskysymys, että tukee hävittäjähanketta. Mitä tekee vasemmisto (ja sen joukon operatiivit)
2) Matti Vanhanen sotkisi asiaan ulkopoilitiikkaa, ja on vihjaissut haluavansa koneen Ruotsista.
3) Vaihtoehto hävittäjille on tähänastista tiiviimpi sotilaallinen liittoutuminen. Voisiko tämä pistää liikkeelle myös toisenlaisia operatiiveja?
 
Viimeksi muokattu:
Nettiin on joulukuussa (2018) ilmestynyt Pilven Veikko -lehti nro 2/2018.

https://issuu.com/ilmavoimienkilta/docs/pilven_veikko_nro2_2018w

Lehdessä sivuilla 16-25 on melkoisen tuhti lukupaketti luettavaksi koskien HX-valinnan kriteereitä.
Tekstiä kriteereistä on sen verran paljon, etten sitä tänne kopio.
Jos HX-valintakriteerit tarkemmin kiinnostaa niin kannattaa lukea.
Tässä kuitenkin otsikot mitä kaikkea jutussa selvitetään.


- HX-järjestelmän määrittäminen
- Huoltovarmuus
- Elinkaarikustannukset
- Teollinen yhteistyö
- Sotilaallinen suorituskyky ja sen arviointi
Viisi tehtäväaluetta joista HX-järjestelmän on kyettävä suoritumaan:
1) Vastailmatoiminta (ilmapuolustus, tämä on tärkein tehtävä alue)
2) Vastamaatoiminta (ilmasta maahan)
3) Vastameritoiminta (ilmasta merelle)
4) Tiedustelu, valvonta ja maalittaminen
5) Kaukovaikuttaminen
- Kehityspotentiaalin arvioiminen
- Operatiivinen sotapeli vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arvioinnissa
HX-ratkaisuvaihtoehdon kyvykkyys suoriutua sotapelin vaiheissa kohdattavista haasteista perustuu aikaisemmissa vaiheissa saatuun informaation sen suorituskyvystä erilaisia uhkia vastaan
- Esimerkiksi lento-osastojen kääntöaika eli -lentosuoritusten väliseen polttoaine- ja ase-huoltoon kuluva aika - ja sen vaikutus operaatiotempoon perustuu tukeutumiskonseptin arvioinnissa saatuun tietoon.
- Kyvykkyys selvityä ilmataistelusta puolestaan perustuu menestykseen vastailmatoiminnassa aikaisemmissa vaiheissa.
Pelkistetysti voidaan sanoa, että vaikka HX-ehdokas olisi kuinka hyvä ilmassa, mutta jos sen operaatiotempo jää alhaiseksi eikä se pääse taisteluihin, jää taisteluarvo alhaiseksi.
Sama pätee tietysti myös jos operaatiotempo on korkea, mutta kyky toimia ilmassa on alhainen.

Mutta siis tarkemmin asioista/kriteereistä voi lukea tuosta Pilven Veikko 2/2018 -lehdestä
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top