Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Leaderwolf kirjoitti:
@Fremen kerroppa alueella vaikuttavana, onko sotilaspiireissä ns.totuus se, että merivoimat sählää siksi että F-35 on vienyt kaikki rahat... Eikä syy ole missään muualla :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Jaa enpä tiedä tuota... lähinnä täällä sählätään koska rahaa on liikaa ja ketään ei kiinnosta muu kuin maastohiihto ja kesämökkeily :)...
 
Shadowmon kirjoitti:
Tähän sinulla ei ole mitään lähdettä? Sen sijaan olisi mukava kuulla edes muutama norjalainen F-35-kaupan arvostelija ihan lähteiden kera?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä oli ao. yksityishenkilön näkemys, en osaa sanoa onko siinä mitään perää. Norskit itse eivät tunnu pitävän asevoimiaan kovin kustannustehokkaina. Krihailu-innostus ja asevoimien 'hollantisointi' iski sinnekin vuosituhannen alkuvuosina lujasti.
 
magitsu kirjoitti:
Joo, viimeinen on lähes salettiin. Pääkomponentit muuttui täysin ulkomaisiksi. Ennen oli sekä motti että tutka ruotsalaistettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ja alkuperäinen tarkoitushan oli että koneita voidaan rakentaa vanhoista ylijäämä-Gripeneistä. Tämä ei sitten onnistunut kun erot kasvoivat liian isoiksi, jo A/B:n ja C/D:n välillä on isoja rakenteellisia eroja.
Saab on säästänyt kehittelykustannuksissa hyödyntämällä mahdollisimman paljon ulkomaisia järjestelmiä jotka joku muu on kehittänyt jo käyttökelpoisiksi. Heillähän on ollut oma GaN-pohjainen tutka kehitteillä mutta se nostaisi kustannuksia ja voisi viivästyttää aikataulua.
Yksi ruotsalainen hävittäjälentäjähän taisi sen vuoksi konetta kritisoidakin, että se on tehty jopa liiaksi hintalappu edellä.
 
Benelli kirjoitti:
Luin ja kyse ei ole siitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vaikka lukisit vielä kertaalleen viestin johon alunperin vastasit, niin ehkä huomaisit että minä olen puhunut koko ajan siitä, että niin Gripenin kun monen muunkin ongelma on se, että konetyypin käyttäjämaat eivät ole sitoutuneet käyttämään ja kehittämään niitä HX-hankkeen elinkaaren loppuun. Tällöin jatkokehityksen kustannusten jakaminen ja varaosien saatavuus sekä hinta todennäköisesti koituvat ongelmiksi.

Esimerkkejä tästä on ympäri maailmaa eri konetyypeistä, joita ei saada päivitettyä nykystandardien vaatimusten mukaisiksi, joiden varaosia täytyy kaivella museoista tai jotka seisovat odottamassa, kunnes uusi alihankkija saadaan valittua ja sertifioitua, jos saadaan. Mitään kiinteää huoltohintaa koko elinaaren ajaksi, jossa integraattori vastaisi kaikesta riskistä tuskin ollaan tarjoamassa, ja sellaisen sopimuksen käytännön uskottavuus olisi monen integraattorin kohdalla kyseenalainen.

Se on ihan selvä asia, että meillä ei ole varaa olla konetyypin ainoa käyttäjämaa, ja sitä on meille jatkuvasti myös kerrottu niin PV:n kuin Puolustusministeriön puolelta. Se on ihan se ja sama mitä nippeleitä joku japanilainen konepaja viilailee, jos koneita ei saada ilmaan ja pidettyä suorituskykyisinä silloin kuin niitä tarvitaan.
 
Viimeksi muokattu:
intternetsoturi kirjoitti:
Jos vaikka lukisit vielä kertaalleen viestin johon alunperin vastasit, niin ehkä huomaisit että minä olen puhunut koko ajan siitä, että niin Gripenin kun monen muunkin ongelma on se, että konetyypin käyttäjämaat eivät ole sitoutuneet käyttämään ja kehittämään niitä HX-hankkeen elinkaaren loppuun. Tällöin jatkokehityksen kustannusten jakaminen ja varaosien saatavuus sekä hinta todennäköisesti koituvat ongelmiksi.

Esimerkkejä tästä on ympäri maailmaa eri konetyypeistä, joita ei saada päivitettyä nykystandardien vaatimusten mukaisiksi, joiden varaosia täytyy kaivella museoista tai jotka seisovat odottamassa, kunnes uusi alihankkija saadaan valittua ja sertifioitua, jos saadaan. Mitään kiinteää huoltohintaa koko elinaaren ajaksi, jossa integraattori vastaisi kaikesta riskistä tuskin ollaan tarjoamassa, ja sellaisen sopimuksen käytännön uskottavuus olisi monen integraattorin kohdalla kyseenalainen.

Se on ihan selvä asia, että meillä ei ole varaa olla konetyypin ainoa käyttäjämaa, ja sitä on meille jatkuvasti myös kerrottu niin PV:n kuin Puolustusministeriön puolelta. Se on ihan se ja sama mitä nippeleitä joku japanilainen konepaja viilailee, jos koneita ei saada ilmaan ja pidettyä suorituskykyisinä silloin kuin niitä tarvitaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei olet väärässä. Huoltovarmuuden kannalta sillä ei ole merkitystä käyttääkö joku samaa konemallia vaan sillä saammeko varaosia ja mihin hintaan.

Valmistajan kannalta varaosien halpeneminen inflaation vuoksi on nallekarkeja koko sopimuksen rinnalla ja on mahdollita että valuutan arvo kasvaa.

Eikä käyttäjien suurempi määrä itsessään takaa huoltovarmuutta kuten voi olla että linjasto on räjäytetty ja varaosa varastot ovat tulessa tai valmistaja maa on joutunut sisällissotaan.
 
Viimeksi muokattu:
fulcrum kirjoitti:
On toki, pointti oli lähinnä valaa öljyä pahimpien hypettäjien aalloille. Kokkapuheissa F-35 tuntuu olevan jo niin ylivoimainen ettei millään ole koskaan minkäänlaisia mahdollisuuksia sitä vastaan, ja ilmapuolustus on siis turvattu ikuisiksi ajoiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Paitsi vaan, et oikeastaan kukaan ei ole tuota mieltä.
 
Benelli kirjoitti:
Ei olet väärässä. Huoltovarmuuden kannalta sillä ei ole merkitystä käyttääkö joku samaa konemallia vaan sillä saammeko varaosia ja mihin hintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ikään kuin varaosien tuotanto, hinta ja saanti ei olisi suoraan verrannollinen siihen miten paljon sitä käytetään ja onko konemalli vielä tuotannossa.

Käyttäjien suurempi määrä takaa sen, että samoja ongelmia ratkaisee muutkin. Niiden ratkaisemiseen on suurempi intressi. Sama logiikka kuin päivitysten rahoittamisessa. Isompi määrä, isompi bisnespotentiaali. Kun tuotanto lakkaa joutuu käyttäjä kantamaan kaikki riskit itse kun liiketoiminnalliset riskinottoperusteet poistuu. Jos uusia myyntejä on vielä ehkä saamatta, ottaa tätä riskiä myös valmistaja.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.lentoposti.fi/uutiset/sa...kalaitos_sai_tarjouksen_gripen_ef_h_vitt_jist

Saab avasi pelin - Puolustusvoimain logistiikkalaitos sai tarjouksen Gripen E/F -hävittäjistä

Saab on Ruotsin valtion tukemana esittänyt Suomen HX-hävittäjähanketta koskevan tarjouksen Suomen puolustusvoimien hankinnoista vastaavalle Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle keskiviikkona 30. tammikuuta 2019.
Ruotsalaisyritys on ensimmäinen viidestä hävittäjävalmistajasta, joka ilmoitti tarjouksensa toimittamisesta.

Ilmavoimat odottaa vastaanottavansa kaikkien hävittäjävalmistajien minimivaatimukset täyttävät tarjoukset 31.1.2019 virka-ajan päättymiseen mennessä.

Saabin logistiikkalaitokselle toimittama virallinen tarjous koskee 64:ää Gripen-konetta, ja määrään sisältyvät sekä yksipaikkaiset Gripen E- että kaksipaikkaiset Gripen F ‑mallit.
Saab kertoo tarjoamansa ratkaisun sisältävän uusinta saatavissa olevaa teknologiaa, joka on suunniteltu jatkuvasti muuttuvan ja haastavan toimintaympäristön tarpeisiin.

Ilmavoimien mukaan tarkka konemäärä saattaa vielä elää riippuen tarjousten sisällöistä.
Luku 64 on vain referenssiluku, joka kattaa aiemmin tilattujen Hornetien määrän.

”Gripenin operatiiviset suorituskyvyt vastaavat erinomaisesti Suomen tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Sen elinkaarikustannukset ovat erittäin kilpailukykyiset, joten Suomi voi uusia hävittäjäkalustonsa tinkimättä koneiden lukumäärästä.
Tarjouksemme tarjoaa merkittävän lisän Suomen puolustusvoimien suorituskykyyn”, sanoo Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtaja Jonas Hjelm.

Ruotsalaisvalmistajan tarjous sisältää merkittävän ase- ja sensorivarustuksen sekä järjestelmän toimintaan tarvittavat laitteet ja palvelut.
Lisäksi se kattaa monipuolisen teollisen yhteistyön ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää huoltovarmuuden edellyttämää kansallista tuotantokykyä.

Teolliseen yhteistyöhön sisältyvät myös huolto-, korjaus- ja kunnostusosaamisen siirtäminen paikalliselle teollisuudelle, lentokoneiden valmistusta ja kokoonpanoa Suomessa sekä Gripenin ylläpito- ja kehityskeskuksen perustaminen Suomeen.

”Suomi on Saabille tärkeä markkina-alue. Olemme sitoutuneet tähän hankkeeseen jo usean vuoden ajan.
Hankintaohjelma on rakenteeltaan selkeä, ja odotamme innolla, että pääsemme toimimaan yhdessä asiakkaan kanssa prosessin kehittyessä”, kertoo Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg.

Gripenin koelento- ja kehitysohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti ja käytössä on kaksi koelentokonetta.
Tuotanto valmistajan mukaan käynnissä ja koneiden toimitukset asiakkaille alkavat vuoden 2019 aikana.
Ensimmäisen koneen saa Ruotsin Ilmavoimat.

1548920508762.png

Edit. lisäsin valokuvan juttuun mukaan
 
Miettikääpä miten hankalia voi olla Super Hornet -tarjoukseen todennäköisesti liittyvien Growlerien varustukseen liittyvät huoltovarmuuskysymykset. Nykyiset podit ovat kuin kultamunia. Tuotanto päättyi viime vuonna, kokonaislukumäärä pieni. Silloin kuin se yksi RAAFin kone tuhoutui 4 podia allaan niin läiskähti monta kämmentä otsiin. Ne ja muut on ilmeisesti lainassa USN:lta. NGJ:n osalta varmasti ilmenee samanlaista pullonkaulaa.

Niin ikään koulutus vietäisiin luultavasti sinne samaan tukikohtaan (NAS Whidbey Island) missä kaikki muutkin, ml. RAAF, nykyään koulutetaan. Koska on niin harvalukuinen joukko.

http://www.whidbeynewstimes.com/crosswind/aussies-amongst-us/
https://dsm.forecastinternational.c...on-will-receive-om-funding-for-years-to-come/
https://foxtrotalpha.jalopnik.com/confessions-of-a-us-navy-ea-18g-growler-electronic-warf-1694954599
 
Viimeksi muokattu:
Aiemmasta tiedotustilaisuudesta ropisee yhä uusia lauseen pätkiä:

https://ruotuvaki.fi/-/havittajahanke-etenee-neuvotteluvaiheeseen

"-Emme hae maailman parasta taktista taistelulentokonetta. Haemme maailman parasta taktista taistelulentokonetta Suomen tarpeisiin ja suomalaisiin olosuhteisiin, Renko tiivistää. "

"....emme me voi itse rakentaa aivan kaikkia varaosia"

"– Perusperiaatteet ovat poikkeusoloissa; meidän tulee rakentaa sellainen ylläpitojärjestelmä, joka toimii ensisijaisesti poikkeusoloissa. Sitten sieltä ikään kuin peruutetaan miettimään, mitä meillä tulee olla normaalioloissa, Renko sanoo. "

"Rungon, laitteiston ja taisteluvaurioiden korjaamiseen Suomessa tulee olla tiettyjen kriteerien ja aikavaatimusten mukainen ylläpitokyky myös poikkeusoloissa. Sellaisia korjauksia pystyvät tekemään esimerkiksi puolustusvoimien strategiset kumppanit ilmailuteollisuudessa. "

///
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9649

"Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut tammikuun 2019 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön kaikista viidestä konetyypistä. Vastaukset sisältävät sitovaa tietoa kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston korvaajaksi.

Tarjouspyynnön vastaukset sisältävät pyydettyjen 64 lentokoneen lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Lisäksi tarjouksiin sisältyy mahdollisesti muita tukevia järjestelmiä ja suorituskyvyn elementtejä.

Alustavien tarjousten vastaanottamista seuraa useita kuukausia kestävä tarjousten sisällön analyysivaihe sekä hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe, jossa tarjouksia tarkennetaan hävittäjävalmistajien kanssa"
 
Viimeksi muokattu:
Huvittaisi tietää, mitä noissa tarjouksissa lukee, mutta se on varmaan salaista materiaalia seuraavan vuosikymmenen ajan Ainakin. :)
 
magitsu kirjoitti:
Ikään kuin varaosien tuotanto, hinta ja saanti ei olisi suoraan verrannollinen siihen miten paljon sitä käytetään ja onko konemalli vielä tuotannossa.

Käyttäjien suurempi määrä takaa sen, että samoja ongelmia ratkaisee muutkin. Niiden ratkaisemiseen on suurempi intressi. Sama logiikka kuin päivitysten rahoittamisessa. Isompi määrä, isompi bisnespotentiaali. Kun tuotanto lakkaa joutuu käyttäjä kantamaan kaikki riskit itse kun liiketoiminnalliset riskinottoperusteet poistuu. Jos uusia myyntejä on vielä ehkä saamatta, ottaa tätä riskiä myös valmistaja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se nimenomaan EI ole suoraan verrannollista siihen.

Materiaalit, tuotanto, palkat yms vaativat tietyn määrän rahaa joka ei yllättäen muutu linjaston tuottaessa samaa tavaraa samalla tahdilla.
Ja yhtiöt tietävät paljonko sitä menee tulevaisuudessa sopparissa määritetylle ajalle eli paljonko niitä pitää tuottaa varastoon.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top