Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Huhta]

Tämä on erittäin olennainen nosto imho

Hankintahan tuottaa tuollaisen suorituskykylisän, jos vain halutaan. Ei tarvitse kuin ruksia ostoslistalle muutama sata kpl SDB II, Spear 3 tai vastaavaa asetta...

 

[Kapiainen]

Mihin viime sodat viittaa? Wikin mukaan talvisodassa oli hävittäjiä 272 ja jatkosodan alussa kaikkia lentokoneita 550.



Pariisin rauhansopimuksen hävittäjämäärä on jäänyt jonkinlaiseksi referenssiluvuksi ja me suomalaiset teimme siitä sellaisen ihan itse kun meidän on oltava paavimpia kuin paavi itse.

Sopimus on voittajien hävinneelle Suomelle sanelema. Sen yksi tarkoitus oli pitää Suomen sotilaallinen voima heikkona! Sopimusehtojen sorvaajat ovat siis pitäneet n. 60 hävittäjää Neuvostoliitolle vaarattomana määränä. Ei sitä niin ajateltu, että sopimuksen avulla Neuvostoliitto&muut voittajat takaavat Suomelle korkealuokkaisen ilmapuolustuksen jatkossakin vaan niin, että Suomella säilyy sodassa kärsitystä tappiosta huolimatta kyky olla riittävän vaarattomana etupiirin puskurivaltiona mutta NL:n kannalta hyödyksi lännestä tulevalle ilmauhkalle. IMHO Pariisin rauhansopimukseen vetoaminen konemäärän leikkauspuheiden pontimena on vähän absurdia kun sopimus on alkujaan lähtenyt siitä, että lukumäärä on valmiiksi jo mahdollisimman leikattu. Mutta kuitenkin semmoinen jonka avulla voidaan auttavasti puolustaa omaa ilmatilaa. Tähän vetoaminen panee perustelut ihan päälaelleen, ajatelkaas hetki tätäkin. 60 hävittäjää on siis lähtenyt Neuvostoliiton intressistä, ei Suomen.

Sekin vaihtoehto kannattaa huomioida, että sopimuksen laatijoissa on luultavasti ollut taustavaikuttajina voittajavaltioiden sodan kokeneita komentajia eli ammattilaisia joiden näkemykseen nuo määrät perustuivat. Ne eivät välttämättä ole mihinkään perustumattomia tuulesta temmattuja satunnaisia numeroita. En tietenkään tiedä, onko näin enkä osaa sanoa ketkä henkilöt olivat sopimuksen ilmavoimien hävittäjämäärien taustalla. Siihen kuitenkin voi luottaa, että voittajavaltioiden sopimusehtojen sorvaajat ovat ajaneet omia etujaan. Lukumäärää tulee tarkastella tätä kautta ja huomioida, että tietenkin silloin kaikilla hävittäjiä oli paljon enemmän kuin nyt ja niiden tekninen taso ihan toinen.



Tämä olisi hyvä perustelu, jos Suomen ilmavoimien potentiaaliset vastustajat eivät lainkaan uudistaisi kalustoaan. Muutkin uusivat hävittäjiään, joten per kone tai per parvi ero ei suhteessa paljoakaan muutu. Se muuttuu kun ensilinjan hävitttäjiä ja niiden aseita päivitetään. Ero kuitenkin kaventuu per ilmavoima koska muiden ilmavoimien hävittäjämäärät ovat pieneneviä. Eli pitämällä saman määrän koneita, Suomen ilmavoimien voima kasvaa suhteessa muihin. Se on hyvä asia, koska tähän peliin on lähdetty takamatkalta. Kuten about kaikkeen muuhunkin Suomessa. Sodan jälkeisen Suomen Ilmavoimien päätehtävä oli melko eksklusiivisesti pommikone- ja hävittäjätorjunta, mutta Horneteista alkaen on palattu ilmasta maahan -toimintaan, virallisenkin linjan mukaan. Viittaan iskukyky- ym tutkimuksiin. Mikä tietty on ollut joillekin tahoille melkoinen opillinen kiista mutta ei nyt tässä palata siihen. Realismia on, että tämä trendi tuskin on muuttumassa vaan laajenee maalittamiseen, tiedusteluun ja toivottavasti myös merivoimien parempaan tukemiseen. Ilmavoimien rooli on nyt korostuneempi kuin ennen ja siitä halutaan ottaa enemmän irti kuin aiemmin. Mikä tietty on Illun, Hassen ja muiden sankarien jälkeen aika pirun paha rasti...

Syyriasta ja Ukrainasta huolimatta kannattaa muistaa, että konventionaalisin asein käytävässä varsinaisessa sodassa jonka osapuolet ovat teknisesti kehittyneitä valtiollisia armeijoita se ilmakampanja ja täsmäaseisku on luultavin aloitusmetodi jatkossakin.

Toisin sanoen ilmavoimien tehtävät ovat lisääntyneet ja lisääntyvät. Sen kynnys- eli pelotevaikutus on mielestäni nyt suurempi kuin se oli ennen.

Mielestäni yhtälö jossa Ilmavoimilla on entistä suurempi merkitys, enemmän tehtäviä mutta vähemmän koneita on vähän hmm...



Kuinka usein voi esittää saman ja jo vastatun kysymyksen uutena kysymyksenä? Tästä on ilmavoimien virallisella sivulla virallisia näkemyksiä. Kaksi operaatiosuuntaa ja parvitaktiikka, anyone?

Käytännön tasolla henkilöstö, infra, rahoitus ja kaikki muukin on muodostunut niin, että hävittäjiä on osapuilleen tuo määrä. Pariisin rauhansopimuksen silloinen määrä vaan sattuu olemaan about sellainen määrä mitä meidän verrokkivaltioilla suurinpiirtein nyt on. Paitsi et meidän verrokiryhmät ovat aina vähän tarkoitushakuisia koska ne muut ei ole Venäjän rajanaapureita 1340km rajalla. Otetaanko asian kannalta relevantti korkea uhkaympäristö (Israel +300 hävittäjää, E-Korea +400 hävittäjää) vai meille muuten läheisempi verrokiryhmä mikä juuri tässä asiassa ei ole relevantti kuten Belgia tai Tanska? Muihin vetoamalla voidaan aisaa käännella mutta argumentin pitävyyttä ajatellen tuosta ei pitkälle päästä.

Muista maista meidän lähin verrokki on kuitenkin Ruotsi. Maa katsoo tarvitsevansa yli 70 hävittäjää ja Erieye AWACSit. Heillä sentään on Itämeri ja yksi kokonainen valtio välissä, silti heidän ylläpitämä lukumäärä on suurempi kuin mitä Suomi edes tavoittelee. Eipäs unohdeta sitäkään, ettei siitä niin kauaa ole kun heillä oli 300-400 hävittäjää. Eikä sitä, että Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta, ei varustellut korvettejaan it-aseilla, demilitarisoi Gotlannin ja teki muutenkin melkoisin sarjan virhearviointeja puolustuspolitiikassaan. Eikä toisaalta sitä, että hellä on oma hävittäjätehdas... Suoraa verrokkia vaan ei ole. Mutta jos loogisuus on yhtään arvossaan, Suomen konemäärän tulisi olla suurempi kuin Ruotsin. Ei me tätä keskustelua voida käydä kuin me elettäsi irrallaan tai yksin maailmassa. Hävittäjien määrä tulee suhteuttaa uhkatasoon ja se on nyt korkeampi kuin ennen.

PM nukkuisi yönsä rauhassa jos hävittäjiä olisi noin sata. Jos tätä asiaa lähdettäsiin luomaan nyt puhtaalta pöydältä ilman historiaa tai perinteisiä muodostuneita rakenteita lukumäärä olisi melko varmasti enemmän kuin 64 hävittäjää. Eli goldilocks zone ei olisi vähemmän kuin 64 vaan enemmän. Tavoiteltu määrä on jo valmiiksi tingitty määrä. Sitten sekin kannattaa muistaa, että Suomen historian suurimmassa asekaupassa ei voida virkavastuulla ihan yhtä villisti lähteä hakemaan neuvottelupositioita samoilla metodeilla kuin miten nettiautossa myydään käytettyä volvoa. Lisäksi tätä hanketta valmistelee todella monta henkilöä. Jos tässä olisi vain neuvotteluaseman haku, niin joku näistä kymmenistä tai sadoista henkilöistä laulaisi totuuden ja kyseessä olisi salaliitto.

"Olen eri mieltä rahojen allokoinnista" ≠ "Asia ei ole avoimessa tarkastelussa."

Hävittäjämäärä on mielestäni täysin avoimessa tarkastelussa. Sillä poikkeuksella, että kaikkea salaista ei voida avata. Mutta tämä on itsestäänselvyys, mutta jos sitä ei mainittaisi joku valopää luultavasti olisi pakotettu huomauttamaan siitäkin... Kuinka lukumäärää ei tarkasteltaisi avoimesti? Se, että ilmavoimat, parhaat asiantuntijat ja puolustuministeri kannattavat kyvykkyyden ylläpitoa ei tarkoita sitä, että asiaa ei tarkasteltaisi avoimesti. Sanojen nimellisarvon uudelleenmäärittely pitäisi jättää jatkossakin kielitieteilijöille.

Näppihäiriö: viime sotien JÄLKEISEN ajan oli tarkoitus kirjoittaa.
Ja edelleen epäilen, ettei 64 konetta perustu todelliseen tarpeeseen - riippumatta siitä mitä Ilmavoimat julkisuuteen sanoo.

 

[Rannari]

Hyvä pointti.

Ilmavoimat tietävät varmasti, että käyttökustannukset tulevat nousemaan, valittiin mikä vaihtoehto tahansa. Näin ollen he pyrkivät laajentamaan toiminta-aluettaan maataisteluun ja meritorjuntaan ja valvontaan jotta suurempi osuus budjetista ilmavoimille tulee perustelluksi.

Pelkään maavoimien jäävän tässä pelissä kyllä heikoille tulevina vuosina ellei puolustusbudjettia kasvateta ja sen puolesta en paljon löisi vetoa.

Sillehän tuo joka tapauksessa näyttää että Maavoimien puolella realismia 2030-luvulla on yhden prikaatin vahvuinen nyrkki ja sen lisäksi sekalainen joukko ynnämuita. Siinä on vähän pakko kaivaa suorituskykyä muilta sektoreilta ja poliittisesti HX näyttäytyy parhaana mahdollisuutena. Miljardisotalla lisärahaa Maavoimille ei hankkeena todennäköisesti poliittisella puolella toimisi eikä sen tukijoukoille löytyisi nyt nähdyn kaltaista järjenkin sumentavaa kiimaa.

Vaarana on tietysti se että HX hankitaan isolla halulla muttei vuosikymmenen mittaan annetakaan lisärahoitusta luvatussa mitassa. Sen jälkeen onkin maapuolella sitten todella hiljaista.

 

[Raveni]

@Kapiainen noin 60 konetta ei ole koskaan ollut se määrä jolla suomea puolustetaan ilmassa, tämänhän puolustusministerikin on julkisesti ilmoittanut. Käytännössä jokaisessa hankintaprojektissa on päästy lähemmäs sitä määrää joka tarvitaan, osittain konemäärän noustessa ja isolta osin kaluston suorituskyvyn parantuessa uhkaan nähden.

64 Gripeniä ei juurikaan nosta suorituskykyä, jolloin vaarana on että ilmapuolustuksen suorituskyky uhkaan nähden heikkenee 2025- verrattuna nykyhetkeen. Jos hankinta kohdistuu johonkin muuhun konetyyppiin ja määrä pysyy samana saadaan nykytilanteeseen nähden suorituskykylisää ja mahdollisesti merkittävää parannusta uhkakuviin suhteutettuna.

Pv on kuitenkin sitä mieltä, auorituskyky paranee tai pysyy samana. Ei ainakaan heikkene. Onhan uusi gripen nykyiseen hirtettiin nähden uusi.

 

[Rannari]

Sen sijaan uskon, että täällä on väkeä, joka hyväksyisi vaikka minkälaisen pikku kourallisen, kunhan se vain olisi heidän suosikkinsa.

En nyt tällä näytä kesoa kenellekään... (ja tähän viaton ilme ja sädekehä).

Minusta tässä on nyt sikäli kiitollinen tilanne että valittiinpa mikä tahansa kone niin hankintamäärän pysyessä kohtuullisena voimme katsoa luottavaisesti tulevaan. Porukassa ei liene mukana yhtään selkeää katastrofivaihtoehtoa. Murheet keskittyvät lähinnä suppean käyttäjäkunnan tuomiin ongelmiin tai elinkaaren loppumiseen ennen meillä tavoiteltua haarukkaa 2055-2060.

Suhtaudun siis rauhallisesti siihen että Suomen ilmatilassa pörrää asiallinen kalusto vielä siinä vaiheessa kun perskohtaisen arkkuni kansi tilastollisella todennäköisyydellä naulataan joskus 2040-luvun loppupuolella.

 

[StmSvejk]

Sillehän tuo joka tapauksessa näyttää että Maavoimien puolella realismia 2030-luvulla on yhden prikaatin vahvuinen nyrkki ja sen lisäksi sekalainen joukko ynnämuita. Siinä on vähän pakko kaivaa suorituskykyä muilta sektoreilta ja poliittisesti HX näyttäytyy parhaana mahdollisuutena. Miljardisotalla lisärahaa Maavoimille ei hankkeena todennäköisesti poliittisella puolella toimisi eikä sen tukijoukoille löytyisi nyt nähdyn kaltaista järjenkin sumentavaa kiimaa.

Vaarana on tietysti se että HX hankitaan isolla halulla muttei vuosikymmenen mittaan annetakaan lisärahoitusta luvatussa mitassa. Sen jälkeen onkin maapuolella sitten todella hiljaista.

Kyllä, epäilen että meille tulee 2030-luvulla ilmavoimakeskeinen puolustusjärjestelmä jossa HX:n ilmasta-maahan/merelle -aseistus on keskeisessä roolissa. Sinänsä tällä sektorilla on tulossa paljon mielenkiintoista, esimerkiksi juurikin tuo SPEAR3, jonka avulla maakohteisiin voi vaikuttaa vihollisen ilmapuolustuksen ulottumattomista (130km kantama).

 

[inscout]

Sillehän tuo joka tapauksessa näyttää että Maavoimien puolella realismia 2030-luvulla on yhden prikaatin vahvuinen nyrkki ja sen lisäksi sekalainen joukko ynnämuita. Siinä on vähän pakko kaivaa suorituskykyä muilta sektoreilta ja poliittisesti HX näyttäytyy parhaana mahdollisuutena. Miljardisotalla lisärahaa Maavoimille ei hankkeena todennäköisesti poliittisella puolella toimisi eikä sen tukijoukoille löytyisi nyt nähdyn kaltaista järjenkin sumentavaa kiimaa.

Vaarana on tietysti se että HX hankitaan isolla halulla muttei vuosikymmenen mittaan annetakaan lisärahoitusta luvatussa mitassa. Sen jälkeen onkin maapuolella sitten todella hiljaista.

Onhan se noinkin. 2030-luvulla ollaan varmaan yhä enemmän valikoivassa asevelvollisuudessa jos enää siinäkään kun saadaan tasa-arvoiseksi hommat.

Siinä sitä etsitään force multiplieria oikein kissojen ja koirien kanssa.

 

[Hallinkorva]

So? Gripen D ei ole Gripen E:n kaksipaikkainen versio, vaan kyse on eri koneista. Koulutuksen suhteen homma pelannee siinä missä Ruotsissakin, mikäli Suomi hankkii Hawkin tilalle suorituskykyisen LIFT:n. Toisaalta kaksipaikkainen F-versio voisi olla pakollinen tai vähintään hyödyllinen, mikäli Hawk haluttaisiin korvata kevyemmällä potkuriturbiinikoneella (esim. PC-21). Ja sitten tulee päälle vielä taistelu: pystyykö yksinäinen pilotti handlaamaan kaiken kaikissa tehtävissä, kun Gripenin sensorifuusio ja tilannekuvan esittämisjärjestelmät eivät kuitenkaan vastaa F-35:tä?

Lentokoulutus + simulaattorikoulutus (järjestelmät) + siirtyminen E:hen.

 

[jokuvaan]

Porukassa ei liene mukana yhtään selkeää katastrofivaihtoehtoa.

Jos vuosikustannus nousee rajusti nykyisestä, edessä on kustannus-katastrofi joka lamauttaa erityisesti maavoimia, koska rahat otetaan sieltä. Onneksi puolustusministeriö tiedostaa tämän.

 

[Rannari]

Jos vuosikustannus nousee rajusti nykyisestä, edessä on kustannus-katastrofi joka lamauttaa erityisesti maavoimia, koska rahat otetaan sieltä. Onneksi puolustusministeriö tiedostaa tämän.

Jos nousee niin sitten joukossa lienee se katastrofivaihtoehto Ja se vaihtoehto on pudotettava pelistä pois. Tällä hetkellä tuollaisesta ei ole viitteitä. ( Juu. Tiedän että monen mielestä F-35 osuu tuohon sektoriin )

Käyttökustannusten ennustaminen vuosikymmeniksi eteenpäin on tietysti riskaabelia hommaa noin niin kuin yleisestikin ottaen. Parhaan kyvyn mukaan tehdyt laskelmatkin voivat mennä täysin metsään.

 

[HotShot]

Koneiden lentotuntihinnalla on merkitystä joka tietenkin pitää ottaa huomioon valintaprosessissa mutta koko elinkaarikustannusten vertailu on tässä vaiheessa mahdotonta kun ne voidaan laskea korkeintaan ensimmäiseen suurempaan päivitykseen asti. Päivitysten hinta ei ole tiedossa ja käyttökulut sen jälkeen on arvoitusta. Ja tämä koskee kaikkia HX-ehdokkaita.

 

[jokuvaan]

Sitten HX on mahdottoman tehtävän edessä:
https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/a...-puolustukseen-sopivan-hx-monitoimihavittajan

"Ylläpitoratkaisun tärkein vertailuarvo on laskentamallissamme monitoimihävittäjäkaluston vuotuisen ylläpidon hinta (elinkaarikustannusmallin kohta 5.), joka usein yksinkertaistetusti esitetään euromääräisenä kuluna lentotuntia kohden. Vertailu on mahdollista suhteessa Hornetin vuotuisiin kustannuksiin, jotka on voitu dokumentoida ja todentaa tarkasti muun muassa HX-hankkeen laskennassa käytettävällä ohjelmistolla.

Muut elinkaarimallissa esitetyt kustannukset (kohdat 1.–4. ja 6.–8.) arvioidaan Ilmavoimien esikunnassa Life Cycle Cost (LCC) -laskentamallilla perustuen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tuottamaan kustannustietoon."

"HX-hankkeen tehtävänä on selvittää kandidaattien kehittämisohjelmien luonne, hinta ja uskottavuus"

 

[Shadowmon]

Koneiden lentotuntihinnalla on merkitystä joka tietenkin pitää ottaa huomioon valintaprosessissa mutta koko elinkaarikustannusten vertailu on tässä vaiheessa mahdotonta kun ne voidaan laskea korkeintaan ensimmäiseen suurempaan päivitykseen asti. Päivitysten hinta ei ole tiedossa ja käyttökulut sen jälkeen on arvoitusta. Ja tämä koskee kaikkia HX-ehdokkaita.

Elinkaarikustannuksia voi arvioida mutta tietenkään mitään kovin varmaa ei voida mennä sanomaan. Kukaan ei tiedä jospa 15 vuoden kuluttua keksitään laser, joka sitten halutaan pultata kaikkiin nyt HX-hankkeessa mukana oleviin koneisiin kiinni. Jaa että hinta pitäs tietää nyt?

Noissa Arvioissa Gripenillä tulee olemaan julmetun paha nakki. Jos käyttäjäkunta pysyy pienenä niin milläs he perustelevat että päivitykset kyllä tulis halvalla. No eivät millään.

 

[Lurker]

Joo, näin se varmasti on. Mietin vain sitä että F-35:n huoltotarve saattaa olla lentotuntia kohden suurempi kuin aiemmilla koneilla. Riittääkö silloin 64 konetta esimerkin mukaiseen operointiin?

Älä huoli, kyllä hankeorganisaatio senkin laskee meidän puolesta.

 

[Lurker]

Näppihäiriö: viime sotien JÄLKEISEN ajan oli tarkoitus kirjoittaa.
Ja edelleen epäilen, ettei 64 konetta perustu todelliseen tarpeeseen - riippumatta siitä mitä Ilmavoimat julkisuuteen sanoo.

Olet oikeassa, todellinen uhkaperusteinen tarve on varmasti suurempi. Sotavaltiolla vaan ei ole resursseja enempään.

 

[Slammer]

Tarkoitin skenaarioilla lähinnä niitä fiktiivisiä kuvauksia, joissa rajatulla alueella tulisi toteuttaa joku tehtävätyyppi tai niiden yhdistelmä: esim tiedustelu- ja maalinosoitustehtävä osana meripuolustuksen operaatiota..jne. Em toteutukseen tarjoajan kyvykkyyksillä saatiin juuri äsken vastauksia, ja niiden läpikäynti alkaa nyt. En siis tarkoittanut skenaarioilla lavettimääriä tms.

Kyllä, mutta mikä on se skenaario joka pakottaisi aloittamaan homman ns. alusta konemäärän muuttuessa? Voisi toki ajatella, että jos esimerkiksi tiputetaan jonkin tehtävä ilmavoimien vastuualueelta pois, niin se voisi vaikuttaa siihen mitä ominaisuuksia koneissa painotetaan. En vaan usko, että tämä aiheuttaisi jättimäisiä muutoksia ja kyse on sitä paitsi varsin yksinkertaisesta pisteytyksen muutoksesta kun tarvittavat muutokset on joka tapauksessa tutkittu jo valmiiksi.

Se on sinänsä jännä luku, että meillä on hävittäjäkoneita ollut suurinpiirtein tuo määrä koko viime sotien ajan.

Tässä lauseessa on jotain pielessä. "Sotien ajan" meillä oli hävittäjiä huomattavasti enemmän (no, talvisodassa ei), sotien jälkeen niitä oli taas suuren osan ajasta huomattavasti vähemmän.

Se, mitä näin maallikkona voisi ehkä hieman kyseenalaistaa on siinä että miten "välttämätön minimilulumäärä" voi pysyä vuosikymmenestä ja konetyypistä toiseen samana, vaikka koneet kehittyvät ja muuttuvat huimasti?
Jos 64 Hornetia on ollut välttämätön minimimäärä, niin jos F-35 on aivan eri tason kone ominaisuuksiltaan niin miten senkin osalta juuri 64 on oikea määrä? Tehokkuuden puolesta voisi ajatella vähemmänkin riittävän ja mahdollisen suuren huoltomäärän/lentotunti taas voisi ajatella ettei 64 konetta ole riittävä määrä takaamaan tarvittavalla volyymilla operointia kriisiaikana.

Ei suorituskyvyn vertailupisteenä voi käyttää meidän nykyistä suorituskykyämme vaan lähialueen maiden tulevaa suorituskykyä. Kyllä, nykyisen tasoisen suorituskyvyn ylläpitämiseen riittäisi pienempi määrä modernimpia koneita. Nykyisessä tilanteessa ei vain ole odotettavissa, että naapurimaamme (ja tässä kiinnostaa tietenkin lähinnä Venäjä) olisivat pitämässä suorituskykynsä ennallaan, vaan ne pyrkivät kohottamaan sitä. Tämän takia HX-hankinnalla pyritään siis kohottamaan suorituskykyä, ei pitämään sitä nykyisellä tasolla.

Kuten edellä on sanottu, niin nyt valittu tavoitemäärä 64 perustuu ennen kaikkea siihen, että se on suurin määrä mihin voidaan uskottavasti kuvitella päästävän. Vähempää ei haluta ja enempää ei voida saada. Luvun alkuperä toki juontuu rauhansopimukseen, mutta ei sillä ole enää mitään suoraa kytköstä siihen.

 

[Slammer]

60 hävittäjää on siis lähtenyt Neuvostoliiton intressistä, ei Suomen.

Tässä oletetaan, että ehdot ovat olleet erityisesti Neuvostoliiton intresseissä, mutta ihan näinhän asia ei mennyt. NL toki halusi pitää Suomen vaarattomana ja erossa etenkin (Länsi-)Saksasta, mutta itse asiassa monissa asioissa Iso-Britannia oli innokkaimmin asettamassa rajoituksia ja vahtimassa niitä. Ei siis voida sanoa, että 60 koneen rajoitus olisi ollut erityisesti NL:n intresseissä. Ja rajoitushan koski lentokoneita ja tulkittiin koskevan taistelukoneita. Ei siis pelkästään hävittäjiä.

Mutta jos loogisuus on yhtään arvossaan, Suomen konemäärän tulisi olla suurempi kuin Ruotsin.

Ihan samalla logiikalla voisi sanoa, että Suomella pitäisi olla vähemmän kuin 60 hävittäjää, koska valtavalla Venäjälläkään niitä ei ole kuin muutamia satoja

Jos tätä asiaa lähdettäsiin luomaan nyt puhtaalta pöydältä ilman historiaa tai perinteisiä muodostuneita rakenteita lukumäärä olisi melko varmasti enemmän kuin 64 hävittäjää.

Varmasti, mutta tässä nyt vaan on muitakin muuttujia kuin historia ja rakenteet, ennen kaikkea talous. Talous on mielestäni selkeästi vahvin tekijä, mikä sitoo meidät likimain nykyiseen konemäärään. Toki ihan puhtaalta pöydältä lähtiessä määrä voisi olla esimerkiksi 70, mutta ihan samoissa luvuissa liikutaan joka tapauksessa. Enempää ilmavoimiin ei yksinkertaisesti voida panostaa jotta rahaa jää muuhunkin.

 

[Commander]

Kyllä, mutta mikä on se skenaario joka pakottaisi aloittamaan homman ns. alusta konemäärän muuttuessa? Voisi toki ajatella, että jos esimerkiksi tiputetaan jonkin tehtävä ilmavoimien vastuualueelta pois, niin se voisi vaikuttaa siihen mitä ominaisuuksia koneissa painotetaan. En vaan usko, että tämä aiheuttaisi jättimäisiä muutoksia ja kyse on sitä pait

En todellakaan tiedä, minkälaisia skenaarioita alustavaan tarjouspyyntöön on sisällytetty, mutta olen ymmärtänyt, että useimpiin liittyy myös muut puolustushaarat. Konemäärän huomattava putoaminen ei voi olla vaikuttamatta em kokonaisuuteen. Enkä myöskään usko, että Puranen ohjelmajohtajana vain uhkailee. Hänen asemassaan toteamus keskeytyksestä ja lähtöruutuun palaamisesta on pakko ottaa vakavasti!

 

[Slammer]

En todellakaan tiedä, minkälaisia skenaarioita alustavaan tarjouspyyntöön on sisällytetty, mutta olen ymmärtänyt, että useimpiin liittyy myös muut puolustushaarat. Konemäärän huomattava putoaminen ei voi olla vaikuttamatta em kokonaisuuteen. Enkä myöskään usko, että Puranen ohjelmajohtajana vain uhkailee. Hänen asemassaan toteamus keskeytyksestä ja lähtöruutuun palaamisesta on pakko ottaa vakavasti!

Kyllä, se vaikuttaa kokonaisuuteen. Mutta edelleen kaivataan jotain mikä ohjaisi valinnan kokonaan eri koneeseen.

 

[Protheon_93]

Tuohon liittyen vielä, että jos Super Hornetti valittaisiin, niin itse esittäisin 64 ja 72 koneelle tällaista mallia.
64 konetta:
9 kaksipaikkaista, 10 Growleria ja 45 yksipaikkaista.
72 konetta:
10 kaksipaikkaista, 10 Growleria, 52 yksipaikkaista.

Olettaen että tämä 72 koneen tarjoyspyyntö, josta puhuttiinkin aiemminkin jo, tehtiin siltä varalta, että Super Hornettiin päädytään ja noin 60 taistelukoneen lisäksi päälle tulisi ne growlerit.