Jälleen tuli todettua, että Wiion lait kommunikaation haasteista pitävät paikkansa.
https://www.docutech.fi/Lisamateriaalia/wiion_lait.htm
Rauhassa yksityisviesteillä kävi selväksi, että olin kuvitellut, että Sveitsin Recon-puoli oli jo selvä, mutta ilmeisesti se vielä vaati selvennystä, miksi asialla ei ole juurikaan relevanssia Suomen HX-hankkeelle.
No, se asia on nyt selvitetty. Mutta todennäköisesti on niin, että asia saattaa olla vielä sitten foorumilla epäselvä.
Ehkäpä kaikkein helpoin, selkein ja ymmärrettävin tapa selittää asia on seuraavalla esimerkillä oikeasta sodasta.
Sveitsiläiset siis arvioivat vuonna 2008, ettei Gripen olisi kovin hyvä tiedustelukone. Kävi kuitenkin niin, että 2011 Libyan sota osoitti, että Gripen oli kaikista paras tiedustelukone.
Esim. linkki
https://aviationweek.com/awin/lessons-learned-libya
Early reports suggest that even if there is still major reliance on the U.S. for electronic surveillance assets (until the
RAF gets three new
Boeing RC-135 Rivet Joint aircraft), on the wider Istar scene there is a far greater range of European capabilities than had been perceived. The Swedish recce pod system deployed with the
Saab JAS 39 Gripen fighter reportedly astounded people with the quality of its imagery and responsiveness. The Areos Reco NG pod, developed by
Thales for use on the French
Dassault Rafale F3 fighter, is also said to have performed well. The RAF was able to leverage the Sentinel R1 Astor (Airborne Stand-Off Radar), slated to be retired as a budget-cutting measure (although this may be reconsidered—see p. 15), from
Raytheon and the Raptor (Reconnaissance Airborne Pod for Tornado) recce pod from
Goodrich. No one has suggested that the operation, even without major U.S. support, lacked adequate Istar.
Asiaa kuvaa hyvin se, että Libyan operaatiossa, jossa välimatkat meren yli olivat pitkiä, ilmatankkaus oli merkittävä pullonkaulakapasiteetti. Kun ruotsalaiset tulivat, olivat he outo Naton ulkopuolinen toimija ensimmäistä kertaa kv-ympyröissä. Lisäksi heillä ei ollut lupa käyttää aseellista voimaa. Näistä syistä operaation komentaja määräsi aluksi Gripenit laajan monikansallisen koalition tankkausprioriteettilistan hännille. Kun Gripenin todellinen suorituskyky sitten operaation aikana selvisi, siirtyi Gripen nopeasti tankkausprioriteettilistan kärkijoukkoon.
Lisää voi lukea esim. kirjasta Precision and Purpose, Airpower in the Libyan Civil War. Googlella voi löytää otteita.
Tämä on erinomainen, varoittava, esimerkki siitä, miten Sveitsin evaluaatiota 2008 voi tai ei voi soveltaa Suomeen v. 2025, jos se ei pystynyt antamaan millään tavoin oikean suuntaisia tuloksia edes paria vuotta eteenpäin.
Mutta oleellista on ennen kaikkea ymmärtää, mistä asiat johtuvat.
Tässä on kuva alla. Siinä näkyy koneen etuosan alla pieni tumma Recce Lite -säiliö, joka oli Sveitsin evaluaatiossa.
Samassa kuvassa koneen keskilinjan alla Recce Liten takana näkyy myös suuri vaalea SPK 39 tiedustelusäiliö, joka oli mukana Libyassa.
Alla vielä toinen kuva siitä niin koko käy paremmin ilmi.
Ehkäpä näiden kuvien perusteella asia selviää?
