Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tutka-ohjusjärjestelmä suunniteltiin alkujaan F-111B:hen jossa kuuden ohjuksen kantaminen olisi ollut helpompaa: kaksi sisäisessä asekuilussa ja neljä rungon alla. Tomcatissa kuuden Phoenixin vastus & paino (450kg/kappale) huononsi lentomatkaa niin paljon että tarvittiin huomattavaa ilmatankkaustukea. Käytännössä sellainen tilanne olisi tullut kovassakin sodassa vastaan tosi harvoin. 4+2 konfiguraatio olisi varmaan torjuntatehtäviinkin ollut useimmiten maksimi.

No, enpä tiedä. F-111B oli ylipainoinen ja alitehoinen, suuren asekuorman kantaminen luulisi olevan olleen hankalaa. En välttämättä usko että F-14:sta olisi ollut ongelmia kuuden Phoenixin kanssa, ainakaan F110-moottoreilla. Rungon alla olleet ohjukset olivat osittain upotettuja, ja kone on tunnettu siitä, että isonkin asekuorman kanssa suorituskyky pysyi hyvänä. Kantamakin oli laivastokoneeksi poikkeuksellisen hyvä, fuel fraction taisi koneella olla jotain yli .45.

2 Sparrowia ja 4 Phoenixia oli perusaseistus, senkin takia että alkuperäisen doktriinin mukaan Phoenixit oli vain pommikoneita vastaan käytettäväksi ja hävittäjiä vastaan käytettiin Sparroweita. Tämä muuttui 80-luvulla kun kyvykkäämpiä neuvostokoneita alkoi näkyä, ja AIM-54C-variantti soveltui paremmin myös hävittäjäkohteisiin. AMRAAMia ei ikinä integroitu, vaikka sitä harkittiin ja D-mallin APG-71 sitä tukikin.

Sitä on vaikea sanoa kuinka todennäköisesti 6:tta Phoenixia olisi tarvittu sodassa. Se oli suunniteltu sen ajan neuvostodoktriinia vastaan, jossa aalto toisensa perään Backfireja ja risteilyohjuksia rynnii kohti lentotukialusta, kun tuo uhka poistui ei niin ohjusta kuin konettakaan enää tarvittu. Sotalaitteita usein suunnitellaan epätodennäköisiin tilanteisiin, jottei niihin koskaan tarvitsisi joutua.
 
Koko tuo Phoenixin käyttö torjuntatehtävissä olisi ollut aikamoinen paletti, joka olisi sitonut tukialusryhmän käytännössä itsensä puolustamiseen. Olisi pitänyt saada satelliiteilta ja viestitiedustelulta ennakkotieto isommasta ilmaoperaatiosta jotta koneet olisi voitu vektoroida sopivasti ym. Kuinka tämä olisi toiminut käytännössä jäi onneksi teoriaksi. Harhautukset olisivat varmasti kuuluneet myös neuvostosuunnitelmiin. Toisaalta, mikä olisi ollut NL:n pitkän matkan ohjusten kyky iskeä tukialuksiin jotka olisivat voineet piileksiä esim. vuonojen suojissa.

Koneita olisi tietysti ollut ilmassa kaiken aikaa, joskin juuri siinä hommassa raskas ohjuslasti olisi ollut haitaksi. Lisäksi E-2 oli (ja on) aina ilmassa.
Tukialuksia olisi ollut hölmö pitää vuonoissa, jossa ne eivät voi toimia ja mistä ne olisi helpompi löytää kuin avomereltä.
 
Koneita olisi tietysti ollut ilmassa kaiken aikaa, joskin juuri siinä hommassa raskas ohjuslasti olisi ollut haitaksi. Lisäksi E-2 oli (ja on) aina ilmassa.
Tukialuksia olisi ollut hölmö pitää vuonoissa, jossa ne eivät voi toimia ja mistä ne olisi helpompi löytää kuin avomereltä.

Tämä oli nimenomaisesti 1980-luvulla kehitetty toimintamalli jossa suto ja ilmapuolustus helpottuivat olennaisesti, samoin NL:n ohjusten maaliinhakeutuminen oli vaikeampaa. Toki tarkoitus ei ollut mennä minkään vuonon perukoille, vaan operoida esim. Lofootien ja mantereen välisellä lahdella.

Koneiden pitäminen ilmassa kaiken aikaa - vakiopartion lisäksi - käy tukialukselle liian kalliiksi suhteutettuna lentosuoritteiden määrään. Pohjoiseen oli tarkoitus lähettää useampi tukialusosasto puolustuksen helpottamiseksi ja ennen kaikkea hyökkäysvoiman kasvattamiseksi. Koko paletin kuvaus löytyy esim. Norman Friedmanin "Network Centric Warfare" -teoksessa.
 

"Ilmavoimille uusi hävittäjä skenaarion perusteella
Hornetien korvaajiksi tulevien ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiin tarjouksiin on annettu vastaukset tammikuussa.
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli itse lentäjänä mukana ottamassa Horneteja käyttöön. Silloin siirryttiin 60-luvun tekniikasta 90-luvulle.
Nyt käytävässä HX-hankkeessa hyppäys on pienempi. Hornet on kuin yksittäistaistelija tai osa osastoa. Tulevat koneet ovat Lindbergin mukaan osa laajempaa verkkoa.
Uusien lentokoneiden hintahaarukka on seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.
– Tässähän ei ole pyydetty tarjoajilta, että antakaa meille hävittäjä hävittäjän tilalle. On kuvattu skenaario ja sanottu, että meillä on tällainen ongelma ja te valmistatte tämänkaltaisia laitteita. Kertokaa, miten ratkaisette tämän ongelman, Jarmo Lindberg kertoo hävittäjähankinnan toteutusta.
Näin arvioidaan kokonaissuorituskyky, joka sisältää eri asevaihtoehdot. Eri valmistajilla kombinaatiot ovat erilaisia ja nyt katsotaan, mitä sieltä tulee."

Osaako joku valaista / onko asiaa avattu julkisesti millaista skenaariota ilmavoimat tarjouspyynnössään esittää?

Ja toisekseen, mitä mietin hankkeen erillisrahoituksesta puolustusbudjetin ulkopuolelta... No sitä että jos vastaava tilaisuus olisi annettu maavoimille esim. ps-kaluston uusimisen yhteydessä, niin mitäpä veikaatte olisiko tyydytty yhteenkään käytettyyn vaihtoehtoon jotka ovat kuitenkin osoittautuneet hyvinkin kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi. Viimeisintä uutuutta edeustavan kaluston suorituskyky kun ei ole mitenkään oleellisesti tuolla alueella mennyt eteenpäin kun vertaillaan siihen kalustoon mitä meillä nyt käytössä kuitenkin on ja hintalappu jäi murto-osaan.

Tietenkään vertailu torjuntahävittäjiin ei ole niin yksioikoinen, mutta merkittäviä säästöjä voisi olla mahdollista toteuttaa jos tähän uunituoreeseen uutiseen on vähääkään uskominen:

"Yhdysvaltain laivasto vahvisti tällä viikolla 78:n uuden Super Hornet -torjuntahävittäjän tilauksen"
"Uudet, kolmanteen tuotantoerään kuuluvat F/A-18 Super Hornetit ovat osa laivaston hävittäjäkaluston uusimishanketta, johon kuuluu myös 450:n vanhan Super Hornetin lentoajan pidentäminen 6 000 tunnista 10 000:een."

"Karkeasti laskien yhden koneen hinnaksi tulee 45 miljoonaa euroa, joka on alle puolet siitä, mitä Suomen puolustusvoimat on suunnitellut maksavansa uusista torjuntahävittäjistä. USA:n laivastolle hinta on alhaisempi, koska sillä on ennestään valmiina F-18-koneiden tarvitsema huoltojärjestelmä. Kauppaan ei myöskään kuulu aseita, joten hintavertailu on vaikeaa."


PV komentajahan (ilmavoimien mies) on patistanut että pitäisi mennä suorituskyky edellä ja että valintaan ei saisi pv ulkopuolelta puuttua... Olen asiasta sikäli eri mieltä, että jos piikki jätetään täysin auki, niin pennin jeniä ei varmasti jää käyttämättä kyseisen budjetin ylärajan alapuolelta, eikä se ylärajakaan yleensä ole riittänyt katoksi! Mitään en asiasta väitä tietäväni, mutta tulee vaan mieleen että jos suorituskyvyn kasvu kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välille jää sanotaan vaikka 5% luokkaan(ja tämäkin voi toteutua vain tietynlaisissa tilanteissa), mutta hinta on 15% kalliimpi, niin voisi olla paikallaan jo vähän miettiä onko se hinnan väärti, erityisesti jos huomioidaan mikä oletetun vastustajan kyky tosielämässä tulee olemaan? Itäisessä naapurissahan on nyt nähty että esim. ps-kaluston uudistamisen saralla on luvattu kuut ja auringotkin taivaalta, lopputuleman ollessa vanhan kaluston päivittäminen. Ja ilmeisesti ihan ongelmitta ei olla menty ilmavoimienkaan ihmeaseiden osastolla...

Olisi kiva tietää puntaroiko ilmavoimat tai mikään varteen otettava taho hankkeessa sitä että missä kohtaa vaakakupissa painaa enemmän kasvava loppusumma vs. joku kohtuu marginaaliseksi jäävä suorituskyvyn parannus. Miten tälläisiä kykyjä verrataan naapurin oletettavasti liikkeelle saamaan kalustoon tulevaisuudessa, entä parantuneet kyvyt jos eetteri täynnä häirintää (onko Lindbergin maalailema uusi uusi hävittäjä millä todennäköidyydellä kaikissa tilanteissa tosiaa osa "verkkoa" vai sittenkin ehkä perinteisemmin "vain" osa osastoa jos jtn uutta ihmellista ilmaantuu)... Otetaanko huomioon mitenkään sitä että mahdollisessa konfliktissa tukea saadaan helpoiten/nopeiten juuri ilmavoimien muodossa, maavoimien joutuessa toimimaan erittäin suurella todennäköisyydellä suurimman osan ajasta sillä mitä on olemassa. Riskit käyttökustannuksissa, uusi osin tuntematon tekniikka vs. vanhempi+tunnetut käyttökustannukset jne.

Painotuksia/huomion arvoisia asioita on paljon muitankin kuin pelkän koneen suorituskyky, toivottavasti joku katsoo kriittisellä silmällä koko puolustusvoimien suorituskykyä+loppulaskua sekä mahdollisia hämärän peitossa olevia riskitekijöitä, sen verran suurista summista puhutaan, pienelläkin säästö %:lla kun saisi silloin ihmeitä aikaan ehkä kumminkin jossain kriittisemmässä paikassa...
 

"Ilmavoimille uusi hävittäjä skenaarion perusteella
Hornetien korvaajiksi tulevien ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta on parhaillaan käynnissä. Ensimmäisiin tarjouksiin on annettu vastaukset tammikuussa.
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg oli itse lentäjänä mukana ottamassa Horneteja käyttöön. Silloin siirryttiin 60-luvun tekniikasta 90-luvulle.
Nyt käytävässä HX-hankkeessa hyppäys on pienempi. Hornet on kuin yksittäistaistelija tai osa osastoa. Tulevat koneet ovat Lindbergin mukaan osa laajempaa verkkoa.
Uusien lentokoneiden hintahaarukka on seitsemästä kymmeneen miljardia euroa.
– Tässähän ei ole pyydetty tarjoajilta, että antakaa meille hävittäjä hävittäjän tilalle. On kuvattu skenaario ja sanottu, että meillä on tällainen ongelma ja te valmistatte tämänkaltaisia laitteita. Kertokaa, miten ratkaisette tämän ongelman, Jarmo Lindberg kertoo hävittäjähankinnan toteutusta.
Näin arvioidaan kokonaissuorituskyky, joka sisältää eri asevaihtoehdot. Eri valmistajilla kombinaatiot ovat erilaisia ja nyt katsotaan, mitä sieltä tulee."

Osaako joku valaista / onko asiaa avattu julkisesti millaista skenaariota ilmavoimat tarjouspyynnössään esittää?

Ja toisekseen, mitä mietin hankkeen erillisrahoituksesta puolustusbudjetin ulkopuolelta... No sitä että jos vastaava tilaisuus olisi annettu maavoimille esim. ps-kaluston uusimisen yhteydessä, niin mitäpä veikaatte olisiko tyydytty yhteenkään käytettyyn vaihtoehtoon jotka ovat kuitenkin osoittautuneet hyvinkin kustannustehokkaiksi ratkaisuiksi. Viimeisintä uutuutta edeustavan kaluston suorituskyky kun ei ole mitenkään oleellisesti tuolla alueella mennyt eteenpäin kun vertaillaan siihen kalustoon mitä meillä nyt käytössä kuitenkin on ja hintalappu jäi murto-osaan.

Tietenkään vertailu torjuntahävittäjiin ei ole niin yksioikoinen, mutta merkittäviä säästöjä voisi olla mahdollista toteuttaa jos tähän uunituoreeseen uutiseen on vähääkään uskominen:

"Yhdysvaltain laivasto vahvisti tällä viikolla 78:n uuden Super Hornet -torjuntahävittäjän tilauksen"
"Uudet, kolmanteen tuotantoerään kuuluvat F/A-18 Super Hornetit ovat osa laivaston hävittäjäkaluston uusimishanketta, johon kuuluu myös 450:n vanhan Super Hornetin lentoajan pidentäminen 6 000 tunnista 10 000:een."

"Karkeasti laskien yhden koneen hinnaksi tulee 45 miljoonaa euroa, joka on alle puolet siitä, mitä Suomen puolustusvoimat on suunnitellut maksavansa uusista torjuntahävittäjistä. USA:n laivastolle hinta on alhaisempi, koska sillä on ennestään valmiina F-18-koneiden tarvitsema huoltojärjestelmä. Kauppaan ei myöskään kuulu aseita, joten hintavertailu on vaikeaa."


PV komentajahan (ilmavoimien mies) on patistanut että pitäisi mennä suorituskyky edellä ja että valintaan ei saisi pv ulkopuolelta puuttua... Olen asiasta sikäli eri mieltä, että jos piikki jätetään täysin auki, niin pennin jeniä ei varmasti jää käyttämättä kyseisen budjetin ylärajan alapuolelta, eikä se ylärajakaan yleensä ole riittänyt katoksi! Mitään en asiasta väitä tietäväni, mutta tulee vaan mieleen että jos suorituskyvyn kasvu kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välille jää sanotaan vaikka 5% luokkaan(ja tämäkin voi toteutua vain tietynlaisissa tilanteissa), mutta hinta on 15% kalliimpi, niin voisi olla paikallaan jo vähän miettiä onko se hinnan väärti, erityisesti jos huomioidaan mikä oletetun vastustajan kyky tosielämässä tulee olemaan? Itäisessä naapurissahan on nyt nähty että esim. ps-kaluston uudistamisen saralla on luvattu kuut ja auringotkin taivaalta, lopputuleman ollessa vanhan kaluston päivittäminen. Ja ilmeisesti ihan ongelmitta ei olla menty ilmavoimienkaan ihmeaseiden osastolla...

Olisi kiva tietää puntaroiko ilmavoimat tai mikään varteen otettava taho hankkeessa sitä että missä kohtaa vaakakupissa painaa enemmän kasvava loppusumma vs. joku kohtuu marginaaliseksi jäävä suorituskyvyn parannus. Miten tälläisiä kykyjä verrataan naapurin oletettavasti liikkeelle saamaan kalustoon tulevaisuudessa, entä parantuneet kyvyt jos eetteri täynnä häirintää (onko Lindbergin maalailema uusi uusi hävittäjä millä todennäköidyydellä kaikissa tilanteissa tosiaa osa "verkkoa" vai sittenkin ehkä perinteisemmin "vain" osa osastoa jos jtn uutta ihmellista ilmaantuu)... Otetaanko huomioon mitenkään sitä että mahdollisessa konfliktissa tukea saadaan helpoiten/nopeiten juuri ilmavoimien muodossa, maavoimien joutuessa toimimaan erittäin suurella todennäköisyydellä suurimman osan ajasta sillä mitä on olemassa. Riskit käyttökustannuksissa, uusi osin tuntematon tekniikka vs. vanhempi+tunnetut käyttökustannukset jne.

Painotuksia/huomion arvoisia asioita on paljon muitankin kuin pelkän koneen suorituskyky, toivottavasti joku katsoo kriittisellä silmällä koko puolustusvoimien suorituskykyä+loppulaskua sekä mahdollisia hämärän peitossa olevia riskitekijöitä, sen verran suurista summista puhutaan, pienelläkin säästö %:lla kun saisi silloin ihmeitä aikaan ehkä kumminkin jossain kriittisemmässä paikassa...
Hyvää kriittistä pohdintaa! Olen itsekin miettinyt tuota laveaa kustannushaarukkaa, joka on todellakin melkoisen raju. Nythän pitäisi olla jo jotain tarkempaa tietoa kun alustavat tarjoukset ovat saapuneet, mutta niitähän ei julkisesti sanota ennen valintaa. Siis jollei joku syväkurkku laula. Piikki ei voi kuitenkaan olla "auki" kaikelle mahdolliselle, koska kansantalous ei ole vieläkään kestävällä pohjalla. Tästä on jo varoitettu VVM:n ja Suomen Pankin suusta. Taloutemme ei kestä enää toista lamaa peräkkäin, koska puskureita ei ole. Jos SOTEa ei saada nopeasti niin luottoluokitus voi laskea ja sitä myöden valtion lainojen korot.

Luulisin että homma menee niin että tutkimuksen ja arvioinnin jälkeen PV esittää konetyyppiä ja määrää, sekä sitten pyytää rahaa siihen. No, oletettavasti kustannus on sieltä yläpäästä, mutta realistisuuden vuoksi PV tekee myös arvion vaihtoehto B:ä eli siitä, kuinka paljon konemäärästä voidaan tinkiä jos hallitus ja VVM nikottelee. Epäilisin että US-koneet ovat etupäässä ja sitten Saab, koska puolustusyhteistyö on niiden maiden kanssa tärkeintä. Koko helahoito rahoitetaan velalla, joten kansantalouden tilanne ja työllisyysaste yhdessä valtionvelan kanssa sanelevat eniten konemäärään. Tietysti puolueiden kanta ja tuki on myös mukana, mutta ne uskovat kuitenkin tietämättömyydessään VVM:n virkamiehiä.

Sitten jos vertaillaan F-18 Block III:a ja F-35:ä, niin siinä on mielenkiintoisin suhde. Mikä on häiveen merkitys koneessa ja itse ilmapuolustusjärjestelmän osana? Voidaanko häivettä korvata muilla kyvyilla kuten ELSOlla (Growler)? Mikä on uuden SH:n sensorifuusion merkitys ja kauanko konetyyppiä tuetaan sekä päivitetään? Itse luulen että eliniän nosto F-18E/F osalta 8.000>10.000 tuntiin viittaa kokemuksiin koneiden työläästä ja kalliista kehittämisestä. Uusia koneita ei valmistu enää välttämättä 15 vuodessa pöydältä laivueisiin, koska niiden äly ja monimutkaisuus on ennennäkemätöntä. Varaudutaan siis siihen että SH:t lentävät oletettua pidempään, kuten lähes kaikki tähänastiset konetyypit ovat tehneet lännessä. Koneiden eliniän nostaminen ja niiden päivitettävyyden sekä sitäkautta kustannustehokkuuden tavoittelu on perusteltua, koska uusien asejärjestelmien kehittely ja hankinta vaativat rahaa.

USA valmistautuu lentämään F-18 E/F koneita todennäköisesti pidemmälle kuin vuoteen 2050. Juuri poistunut Prowler palveli ELSO-tukena 1960-luvulta tähän päivään ja sitä ylläpidettiin, koska se oli elintärkeä. Growlerin lisääntyneet hankinnat viittaavat edelleen siihen että häive ei yksin riitä kehittynyttä vastustajaa vastaan, ainakaan hyökkäyksessä sen ilmatilaan. Häive+ELSO sensijaan toimivat toistensa täydentäjinä. Hävittäjien 6.sukupolvi lentää ehkä 2030-luvulla ja pääsee tuotantoon mahdollisesti vasta 2040-luvulla kunnolla. Niitä ei ole varaa hankkia samaa määrää kuin 5.-gen koneita. USN osaa kyllä laskea että se tarvitsee Hornetteja huomattavan kauan F-35 rinnalla ja sillä ei ole edes rahaa koskaan korvata SH:a, koska lähes 600 uutta F-35 konetta maksaisi huikeasti. Onhan siinä tietysti teollisuuspolitiikkaakin mukana, koska Boeing on kova lobbari ja maailman suurin konevalmistaja. Kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse?

F-18 E/F Block III pitää sisällään tehokkaimman keskustietokoneen mitä on hävittäjiin asennettu, sekä parannetun verkottuneisuuden ym. Riittääkö tehokas tilannekuva ja verkottuneisuus meille jos sitä tuetaan laajaspektrisellä ELSO:lla, vai pitääkö olla häivettä? Mitä maksaa häiveen ylläpitäminen? Entä hävittäjien kokoonpano suomessa? Halutaanko se tänne kehittämään ilmailuteollisuuden tietotaitoa ja sitä kautta parantaa ylläpitokykyä, vai riittääkö pelkkä koneiden korjaaminen? Siinäpä kysymyksiä!
 
Olen itsekin miettinyt tuota laveaa kustannushaarukkaa, joka on todellakin melkoisen raju.

PV:n komentajahan ei mieti tuossa kustannushaarukkaa vaan toteaa sen. Kun kone voi olla osa maa- ja merivoimia sekä tiedustelua ilmavoimien lisäksi niin koneen tehtäväkenttä laajuudessaan hyvinkin perustelee haarukan koska ratkaisukin siihen voi olla monenlainen. Esimerkiksi Superhornet, Growler ja uuden lennokin optio. Ja silti kustannushaarukan alalaita on toki se mitä kaikki tavoittelevat ja optiot tulevat siihen päälle - luonnollisesti, koska tuntevat poliittisen päätöksenteon.

Myös toimitustahti vaikuttaa kustannuksiin tai ainakin sen jakautumiseen. 2 miljardia/vuosi ei kuulosta enää niin pahalta. 7 miljardia + 3 miljardin optio voidaan myydä poliittisena saavutuksena, säästönä.
 
Luulisin että homma menee niin että tutkimuksen ja arvioinnin jälkeen PV esittää konetyyppiä ja määrää, sekä sitten pyytää rahaa siihen.
Ei tarvitse luulla.
https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/a...-puolustukseen-sopivan-hx-monitoimihavittajan

Poimintoja:

HX-hankkeen tehtävänä on löytää parhaiten Suomen olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuva monitoimihävittäjäratkaisu vuosina 2025–30 käytöstä poistuvan Hornet-kaluston korvaajaksi.
Kyvykkyys- ja järjestelmävaatimuksille on esitetty ainoastaan muutama kriittinen minimiarvo tai reunaehto, jotka HX-kandidaattien tulee saavuttaa. Muutoin asetettujen vaatimusten tavoitteena on ohjata ehdokkaita tarjouspyynnön laadinnassa ja tukea HX-hanketta parhaiten Suomen puolustusjärjestelmän tarpeita palvelevan kokonaispaketin rakentamisessa.
HX-hankkeen tehtävänä on tuottaa analyyttinen loppuraportti, josta selviää puolustusvoimien perusteltu esitys uudeksi HX-monitoimihävittäjäksi ja HX-kokonaisratkaisuksi.
HX-hanke arvioi ehdokkaita kokonaisuutena, ja sen tavoitteena on löytää paras kokonaisratkaisu Suomen puolustusjärjestelmän tarpeisiin 2030-60 -luvulla.

Toki uusi hallitus antaa poliittista ohjausta sen suhteen minkä tapaisen esityksen haluvat (siis ei yksityiskohtia vaan että haluavatko B-vaihtoehdon tms.).
Tarkentavia tarjouskierroksia on vielä kaksi senkin jälkeen jos/kun hallitus antaa tänä kesänä ohjeistusta. Asiat voi mennä monella tapaa. Toki on liikuttava parlamentaarinen yksimielisyys puolustusselonteon pohjalta. Mutta jos esim. Rinne riiputtaisi 10 mrd porkkanaa ja 7 mrd keppiä niin PV taatusti kokeilee manööverata itsensä sen isomman summan saajaksi jos ehdot on mitenkään hyväksyttävät. Välttämättä hallitus ei toisaalta ole se aktiivinen osapuoli. PV:n puolelta varmaan koetetaan itse rajoja jos ei 7-10 summalle ole selvyyttä poliitikkojen toimesta. Sinne on helppo lappaa lisää asetta jos "64" ei syö koko pottia.
 
Viimeksi muokattu:
(US 26.3.2019)

Suomen hävittäjähankinta: Pekka Haavistolta uusi avaus – Voi rajata USA:n koneet ulkopuolelle

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto haluaa nostaa esille uuden arvo- ja ilmastokysymyksen Suomen hävittäjähankinnassa. Haaviston mukaan Suomen tulee pohtia, voiko hävittäjähankintaa tehdä maasta, joka ei ole mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

”Kun pyydettiin tarjouksia, niin varmaan pyydettiin sellaisilta mailta, jotka kaikki olivat mukana Pariisin [ilmasto-] sopimuksessa. Mutta jos kävisi niin, että joku näistä maista irtautuu Pariisin sopimuksesta, niin onko se oikein, että hävittäjät ostettaisiin sellaisesta maasta? Minusta sitä täytyisi pohtia”, Haavisto sanoo Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen yhteishaastattelussa.
”Olisin hyvin tyytyväinen, jos hankinta tehtäisiin maasta, joka on mukana Pariisin sopimuksessa.”


Ja aprillipäiväänkin on vielä viikko.
 
Haistakoon Haavisto ja koko Vihreä puolue vitut. Meidän ei tule sekoitella mitään tällaisia ilmastosopimusjuttuja siihen miten me järjestelemme turvallisuuspolitiikkamme. On yksinkertaisesti hullua lähteä rajaamaan tiettyjä vaihtoehtoja pois niihin liittymättömien feel-good-no-no-good populismia ajavien syiden vuoksi. Koska nyt on kyseessä pahimmassa tapauksessa sotatilassa käytettävästä kalustosta ja jos joku vaihtoehto, joka olisi voinut suoriutua paljon paremmin jätetään pois Vihreiden populismin takia, ja sen takia kuolee enemmän kuin olisi kuollut muuten, Vihreät ovat varmasti tietysti valmis myöntämään, että kaikki tämä tuho oli heidän syytänsä kun ajoivat lävitse tyhmää populismiansa. Aivotonta touhua Vihreillä tässä.
 
On kyllä aivan järkyttävä ehdotus. Toivotaan että PV pääsee kuitenkin tekemään hankinnat maanpuolustus edellä eikä aiheeseen sotketa järkyttävää populismia...
Valitettavasti ei onnistu vihreiltä.
 
Turha toivoa, että 10 miljardin kauppoja tehtäisiin vain puolustuksellista tai turvallisuuspoliittista harkintaa käyttäen.

Vuoteen 2021 on vielä pitkä matka, kyllä tässä vielä kaikenlaisia ehdotuksia ja vääntöjä on matkan varrella edessä.
 
Pekan mielipide taitaa vihreisiin nähden olla sieltä maltillisimmasta päästä. Vasemmistosta ei kannata edes puhua. Pekkahan on mannekiinina vain vaalien ajan keräämässä ääniä.
 
Vaikka ajattelisi ihan ilmastonmuutossilmälasit silmillä, pitää muistaa että vaikkapa Hornetien käyttöaikana meillä on eletty Bushin, Clintonin, Bushin, Obaman ja Trumpin aikana - eletään vieläpä Trumpin jälkeisen presidentin aikana vaikka Trump toiselle kaudelle päätyisikin. Kymmenen vuoden päästä meillä voi olla naapurina SD:n johtama Ruotsi, liberaalien johtama Venäjä ja intersektionaalisen feminismin ilmastonmuutoslipunkantajaoletettu USA presidenttinään AOC. Mainittu skenaario on toki epätodennäköinen, mutta mietitäänpä maailmaa 1984 ja 1994... Tässä tehdään vuosikymmenien päätöksiä joiden aikana maailmankartta piirtyy monta kertaa uusiksi.
 
Muistatteko, kun Haavisto ilmoitti aikoinaan Ykkösaamussa, että ottaa osaa presidenttikilpailuun?
Vakaa, harmaantuva ja monen arvostama poliitikko vastaili harkitusti ja tavoitteli valtiomiesmäistä olemusta kuin K. Sorsa aikoinaan. Ilmoitti pyrkivänsä arvostettuun virkaan, arvojohtajaksi jne...
... ja samassa yhteydessä oli _ihan_pakko_ lausua, että muuten, ne hävittäjät pitää sitten ostaa Ruotsista. Näen yhteyden.
 
Muistatteko, kun Haavisto ilmoitti aikoinaan Ykkösaamussa, että ottaa osaa presidenttikilpailuun?
Vakaa, harmaantuva ja monen arvostama poliitikko vastaili harkitusti ja tavoitteli valtiomiesmäistä olemusta kuin K. Sorsa aikoinaan. Ilmoitti pyrkivänsä arvostettuun virkaan, arvojohtajaksi jne...
... ja samassa yhteydessä oli _ihan_pakko_ lausua, että muuten, ne hävittäjät pitää sitten ostaa Ruotsista. Näen yhteyden.
Muistan ja muistan kuinka Haavisto kertoi että valitsi siviilipalveluksen 1985 koska tsernobyl. Tosin

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuustapahtui 26. huhtikuuta 1986
 
Muistan ja muistan kuinka Haavisto kertoi että valitsi siviilipalveluksen 1985 koska tsernobyl. Tosin
En ymmärrä tuota. Mitä logiikkaa yleensäkään on jättää asepalvelus suorittamatta Suomessa sen takia että Neuvostoliitossa tapahtui ydinonnettomuus? Miten Suomen asevelvollisuus olisi edes Tsernobylistä vastuussa niin että se jollakin ihmeen typerällä logiikalla oikeuttaisi siviilipalvelukseen menemisen sen sijaan? Helvetin typerää apinointiselittelyä.
 
En ymmärrä tuota. Mitä logiikkaa yleensäkään on jättää asepalvelus suorittamatta Suomessa sen takia että Neuvostoliitossa tapahtui ydinonnettomuus? Miten Suomen asevelvollisuus olisi edes Tsernobylistä vastuussa niin että se jollakin ihmeen typerällä logiikalla oikeuttaisi siviilipalvelukseen menemisen sen sijaan? Helvetin typerää apinointiselittelyä.

Ydinvoimala -> ydinase -> ase -> armeija -> "Boikotoikaa armeijaa!" Noin menee vihervasemmiston logiikka.
 
Back
Top