Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Eli miten hallituspohjana SDP, Keskusta, Vihreät, VL ja RKP vaikuttaa mahdollisesti tulevan konetyypin valintaan?

No vasemmalla olevat puolueet vihaavat suunnattomasti Yhdysvaltoja ja fanittavat Ruotsia vähintään yhtä kovaa ja kaikille puolueille siltarumpupolitiikka on lähellä sydäntä ja Saab on varmaan valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta (ostaja on todennäköisesti maksajana) joten JAS-39E/F on vahvoilla. Tödennäköisesti ilmavoimat päätyvät F-35 joten tästä varmaan kehittyy politiikot vs sotilaat kädenvääntö.
 
Gripen, 48 kappaletta. Rinne imuroi loput tulevaisuusinvestointeihinsa (eli eläkeläisten vappusatasiin).
Vihreät vaatii, että toimittava biopolttoaineella.
 
Puolustusvoimat ja Puolustusministeriö on tehnyt vakuuttavan hyvät perustelut siihen miksi tarvitsemme sen noin 64 hävittäjää koko maan kattavaan kahden painopisteen puolustukseen, joten jos hallitus päättää leikata esim. 48 koneeseen, vaadin heiltä tiukan selvityksen kuinka koko maan puolustaminen hoidetaan jatkossa. Toivottavasti jos määrä putoaa, niin puuttuva määrä edes neuvotellaan optioon, ja seuraava oikeistohallitus lunastaa option, ja korjaa punamullan tuhojäljet.
 
SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet että hävittäjien määrää voidaan vähentää. Kepu tietenkin pettää aina ja RKP:llä tuskin on suurempaa väliä.
 
Jos vasemmistohallitus päättää leikata konemäärän 48 kappaleeseen ja hankkia Gripenit, niin ei se ole ongelma. Meidän täytyy pian uusia Hawkit ja eiks noin 64kpl F35 voisi olla sopiva?
 
Ainakin SDPn Mika Kari on aika fiksusti kommentoinut HX-hanketta.
''
”Lukumääräkeskustelun toivoisin hallitusohjelmassa jäävän väljemmäksi kirjaukseksi ihan sen takia, että eduskunta sen paremmin kuin myöskään Puolustusvoimat ei tässä vaiheessa ole lukinnut tätä lukumäärää vaan se tehdään vasta sitten, kun eri hävittäjäkoneiden keskinäinen vertailu on päättynyt.”

...

Kannanoton aika on sitten, kun konetyyppien sekä tarjousten vertailu on suoritettu. Tällöin, eduskuntapuolueiden parlamentaarisen yhteistyön pohjalta, tulevalla hallituksella tulee Karin mukaan olemaan ”hyvin selkeä yhteinen käsitys siitä, kuinka paljon koneita tarvitaan”.

”Uskon, että meidän kenraaleilla ja asiantuntijoilla on sitten antaa vastauksia, kun tämä koneiden arviointi on saatu päätökseen. Mitä ilmeisimmin suorituskyky näissä kaikissa koneissa on maailmanluokkaa. Kyse on sitten vielä kustannuksista käyttökulujenkin osalta.”
''
Ja tämä vastaa kovasti sitä mitä Ilmavoimien komentajakin on sanonut.
''
Paljon puheena ollut koneiden lukumäärä 64 on Jokisen mukaan oikea – nimenomaan suuruusluokkana. Jonkin valmistajan paketissa voi olla 66 konetta, toisella 62 ja kolmannella ehkä jotain muuta.

Jokisen mukaan kokonaisuus ratkaisee.

– En halua poliitikkojen sanovan, että ostakaa 64 konetta, hän toteaa.''

Mika Karin linjaus menee aika yhteen sen linjauksen suhteen mitä Ilmavoimien komentajakin on sanonut.
 
Viimeksi muokattu:
Noin niin kuin ihan ajatuksena ilmaan.
HX-aikataulun mukaan puolustushallinto antaa esityksen hallitukselle hankittavasta hävittäjämallista ja lukumäärästä vasta vuonna 2021.

Jos hallituksen päätös konetyypistä ja/tai lukumäärästä on puolustushallinnon esityksen kanssa liian ristiriitainen ja puolustushallinto on päätökseen tyytymätön, niin voiko puolustushallinto tehdä sellaisen päätöksen, että lykätäänkin päätöksen tekoa nykyisen hallituskauden ylitse ja asia otetaan uudestaan esille seuraavan (vuoden 2023) hallituksen kanssa?

Noin niin kuin ylipäätänsä voisikos tällainen plan-B olla mahdollista?
Olisikos tällaisessa mitään järkeä vai olisiko uhkana sekoilu Kanadan malliin?
Mitä laki tällaiseen sanoo, onnistuuko tarvittaessa?
Varmaankin neuvottelut hävittäjän toimittajan kanssa menisivät uusiksi (aikataulu, hinta jne.)?
Riittäisikö meidän horneteissa vielä lentotunteja tällaiseen parin vuoden viivästymiseen ilman, että hävittäjäilmatorjunta vaarantuisi liiaksi?
 
Jos USA lyö vastakauppa kortin pöytään niin jenkkikone alkaa kelvata demareillekin.
Tämä voi tosin tarkoittaa niistä halvempaa.

Noin niin kuin ihan ajatuksena ilmaan.
HX-aikataulun mukaan puolustushallinto antaa esityksen hallitukselle hankittavasta hävittäjämallista ja lukumäärästä vasta vuonna 2021.

Jos hallituksen päätös konetyypistä ja/tai lukumäärästä on puolustushallinnon esityksen kanssa liian ristiriitainen ja puolustushallinto on päätökseen tyytymätön, niin voiko puolustushallinto tehdä sellaisen päätöksen, että lykätäänkin päätöksen tekoa nykyisen hallituskauden ylitse ja asia otetaan uudestaan esille seuraavan (vuoden 2023) hallituksen kanssa?

Noin niin kuin ylipäätänsä voisikos tällainen plan-B olla mahdollista?
Olisikos tällaisessa mitään järkeä vai olisiko uhkana sekoilu Kanadan malliin?
Mitä laki tällaiseen sanoo, onnistuuko tarvittaessa?
Varmaankin neuvottelut hävittäjän toimittajan kanssa menisivät uusiksi (aikataulu, hinta jne.)?
Riittäisikö meidän horneteissa vielä lentotunteja tällaiseen parin vuoden viivästymiseen ilman, että hävittäjäilmatorjunta vaarantuisi liiaksi?
Veikkaan että plan-B on että muuten syntyvä lentäjä ylijäämä käytetään johonkin muuhun.
Jos ei muuta niin joku 20 Super Tucanoa.
 
Jos USA lyö vastakauppa kortin pöytään niin jenkkikone alkaa kelvata demareillekin.
Tämä voi tosin tarkoittaa niistä halvempaa.
Luulisi Amerikan porukoissa olevan sellaista tyyppiä, joka ymmärtää vallassa olevia politiikkoja, ja mitä naruja vedellä kunkin kanssa. Esim. vastakaupat teollisuuteen, yms... aloille, joissa on paljon Demarien ammattiyhdistyskannattajia työllistettyinä kyllä varmasti helpottaa Demareille jenkkikoneen valintaa. Muutaman miljardin jenkki-investoinnit juuri näille aloille Suomeen, niin johan sanoo Rinne Lille, että turpa kii tänne tulee 64 F-35. :salut:
 
Itse luulisin ihan toisin, mitä pienemmäksi määrä putoaa, sen todennäköisempi F-35:n valinta on.
Riippuu siitä kumpaa rajoitettaisiin. Jos rahamäärää niin se voi tarkoittaa niin pientä määrää F-35:ia, mihin PV ei suostu.
Olisi oikeastaan vaikea kuvitella, että poliitikot määräisivät lukumäärän vaan vain sorvaavat alas miljardihaarukkaa.
Valittavan koneenkin määräävät ehkä todennäköisemmin kuin lukumäärän. Poislukien viime hetken säästötarpeet, millaisessa tilanteessa sheivattaisiin pois yksittäisiä kuten mahdollisesti viimeksi (67->64).
 
Itse luulisin ihan toisin, mitä pienemmäksi määrä putoaa, sen todennäköisempi F-35:n valinta on.

Minä uskon myös että pienempi määrä parantaa F-35:n mahdollisuuksia, toivottavasti konemäärä alkaa kuitenkin viitosella.
On paljon mahdollista että jo LM:n tarjouksessa konemäärä on pienempi.
 
Noin niin kuin ihan ajatuksena ilmaan.
HX-aikataulun mukaan puolustushallinto antaa esityksen hallitukselle hankittavasta hävittäjämallista ja lukumäärästä vasta vuonna 2021.

Jos hallituksen päätös konetyypistä ja/tai lukumäärästä on puolustushallinnon esityksen kanssa liian ristiriitainen ja puolustushallinto on päätökseen tyytymätön, niin voiko puolustushallinto tehdä sellaisen päätöksen, että lykätäänkin päätöksen tekoa nykyisen hallituskauden ylitse ja asia otetaan uudestaan esille seuraavan (vuoden 2023) hallituksen kanssa?

Noin niin kuin ylipäätänsä voisikos tällainen plan-B olla mahdollista?
Olisikos tällaisessa mitään järkeä vai olisiko uhkana sekoilu Kanadan malliin?
Mitä laki tällaiseen sanoo, onnistuuko tarvittaessa?
Varmaankin neuvottelut hävittäjän toimittajan kanssa menisivät uusiksi (aikataulu, hinta jne.)?
Riittäisikö meidän horneteissa vielä lentotunteja tällaiseen parin vuoden viivästymiseen ilman, että hävittäjäilmatorjunta vaarantuisi liiaksi?

Tunnit on mitoitettu tarkkaan. Muutaman vuoden myöhästyminen tarkoittaisi, että lentotuntimäärää pitäisi supistaa rajusti ja heikentää osaamista. Tavoitteet asetetaan poliittisesti, mutta niiden toteuttaminen on mahdollista jättää puolitiehen, kun virkamiehet tekevät työnsä vähän sinne päin. Eiväthän poliitikot voi korvata sotilaita mekaanikkoina tai lentäjinä (pl. ex-pääministeri Sipilä).

Jos lentotunneista ei haluta tinkiä, pitää tehdä satojen miljoonien eurojen investointeja, mikä taas vaatii hallituksen myötävaikutusta. Vasemmistohallitus voisi tukea Hornetien eliniän pidentämistä, jos sillä saataisiin lykättyä kallista HX-hanketta kustannustehokkaasti ja voitaisiin siirtää vaikea päätös seuraavan hallituksen ongelmaksi. Nyt HX-hankkeen puolesta (ja Hornetin elinkaaripidennystä vastaan) on kuitenkin lobattu niin paljon, että hankkeen kariutuessa hallitus näyttäisi typerältä - päätös on pakko runnoa läpi.

Puolustusvoimien kannattanee tyytyä siihen päätökseen, jonka poliitikot tekevät. Poliitikot annostelevat resursseja, ei kannata purra ruokkivaa kättä. Jos nyt jää puutteita, määrässä tai laadussa, niin niitä voidaan aina korjata myöhempien hallitusten kanssa. Jos ongelma on määrässä, niin ei muuta kuin lisää koneita tilaukseen - jos koneita ostetaan toivottua vähemmän, niin optio todennäköisesti otetaan, koska se näyttää vastuulliselta siirtäen pallon osin seuraavalle hallitukselle. Laatuongelmia taas voidaan paikata muilla tavoin. Ai Greippi ei pärjää ABM-tehtävissä? No ostetaan sitten Patrioteja parilla miljardilla!
 
Back
Top