Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • F-35

  • JAS 39 Gripen E/F

  • F/A-18E/F Super Hornet

  • Eurofighter Typhoon

  • Dassault Rafale

  • F-15

  • F-16E/F

  • Jokin muu, mikä?


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
No niin paljon parempia argumentteja, ruvetaan pääsemään yhteisymmärrykseen.

BAE:n kehitysjohtajalla on varmasti tietoa kolmevitosen järjestelmistä, mutta ei siksi että Amerikan BAE on kehittänyt siihen elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Sehän se sinun alkuperäinen teesisi oli.
(y)

Pahoittelut.

Ajattelin, että nämä olisivat olleet sen verran selviä, että hyppäsin näiden ylitse "eikä tässä vielä kaikki" argumenttiin siitä, että kaiken muun lisäksi Bae vastaa F-35:den elektronisen sodankäynnin järjestelmistä.

Mutta hyvä että asia nyt selkeä.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Tuollaisilla ammut kyllä omaan jalkaasi. Sinähän tiedät asiat aina pv:tä paremmin. Mm JASSMit ja Korvetit.
Kyseenalaistaminen on kokonaan oma juttunsa. Tietäjät tietää tai ei tiedä. Kyseenalaistaja haluaa haastaa vallitsevan näkemyksen tai tuoda kokonaan uuden.

Samalla tavalla voidaan pohtia hävittäjä hankintaa. Useammalta kantilta katsomalla. Kyseenalaistamalla ja miettimällä vaihtoehtoja. Sitä voidaan sanoa myös keskusteluksi.

Jokaisella toimijalla on oma agendansa. Myyjällä omansa ja ostajalla omansa. Tässä tapauksessa myös maksajalla koska ostaja ei maksa koneita. Se käyttää niitä.

Ei puolustusvoimat ole fyysisestä maailmasta irrallaan oleva asia, siellä vaikuttaa samat mekanismit kuin muuallakin. Työntekijä varmasti jokaisessa työpaikassa haluaa viimeisimmät työvälineet. Työnantajan tehtävä on pohtia mitä lisä arvoa ne tuovat yritykselle vai toimiiko homma yhtä hyvin vähän vähemmän teknisillä välineillä.

Puolustusvoimat ei ole erehtymätönlaitos ja sen päätöksentekoa alistetaan tietyistä syistä harvoin julkiseen keskusteluun ja arviointiin. Suljettu järjestelmä on riskialtis sisäisille riskeille/virheille.

Tämä nyt on oma mielipide. Mitä hauskaa hankinnassa olisi foormukeskustelun kannalta jos 4/5 ehdokkaasta todettaisiin paskaksi ja se jäljelle jäänyt kritiiköttömästi parhaimmaksi? Voihan se olla mutta voi olla että se ei ole sitä suomen kokonaispuolustuksen näkökulmasta.

Edelleenkin itse olen avoin jokaisen mallin kohdalla.
 
Viimeksi muokattu:

TT

Eversti
Onko täällä kaikki aloittanut Juhannuksen aikaisin?
 

Kiusankpl

Kersantti
Eurofighter Typhoon teki vaikutuksen Turun Airshowssa. Potkua todellakin löytyy ainakin verrattuna Rafale-parin väsyneeseen lentelyyn ja Gripen C:n selkeästi pienempään tehoon.

Nyt näyttäisi olevan varustuskin kunnossa. Juttua aseistuksesta ja integraatioista:

 

hansai

Ylipäällikkö
Hornetien korvaaminen voi maksaa jopa 30 miljardia euroa, mutta valppaan keskustelun sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua
Maailman asevarustelumenot ovat suurimmillaan sitten kylmän sodan. Suomi on tässä varustelussa voimakkaasti mukana.

Esa Lilja HS
Julkaistu: 16.6. 2:00 , Päivitetty: 17.6. 16:14

PÄIVÄLLEEN 80 vuotta sitten, 16. kesäkuuta 1939, GustafMannerheimin mitta tuli täyteen. 72-vuotias sotamarsalkka kirjoitti Suomen valtiojohdolle kirjeen, jossa hän ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävästä.

Mannerheim pelkäsi sotaa ja moitti maan johtajia siitä, etteivät nämä suostuneet nostamaan puolustusmäärärahoja riittävälle tasolle.

Mannerheimin pelko oli aiheellinen. Kun talvisota syttyi, moni suomalaismies joutui rintamalle varusteinaan vain ase, vyö ja armeijan kokardi.

Tästä juurtui suomen kieleen uusi käsite: malli Cajander. Termi sai nimensä pääministeri Aimo Cajanderin mukaan, ja tänäkin päivänä sillä tarkoitetaan puutteellista tai surkeaa varustautumista.

TÄNÄ viikonloppuna Suomessa ihmeteltiin yhtä modernin sotateknologian kuuluisimmista tuotteista, kun amerikkalaisyhtiö Lockheed Martinin valmistama F-35-hävittäjä laskeutui Turkuun.

Kone on yksi viidestä vaihtoehdosta Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi, ja Suomessa se nähtiin nyt ensimmäisen kerran. Lentonäytökseen kone ei vielä osallistunut, mutta yleisö pääsi katselemaan sitä maassa.

F-35:n taival on ollut takkuinen. Koneen kehitys on viivästynyt, ja sen vikalista on pitkä. Onnettomuuksiakin on sattunut, esimerkiksi syyskuussa hävittäjä tuhoutui Etelä-Carolinan osavaltiossa teknisen vian vuoksi. F-35 on myös nimetty maailman kalleimmaksi aseprojektiksi.

Ongelmista ja hintalapusta huolimatta juuri F-35 voi hyvinkin olla Suomen valinta. Koneessa uskotaan olevan ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka pitävät sen iskukykyisenä vuosikymmeniä. Samalla Suomi jatkaisi läheisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin.

HÄVITTÄJÄOSTOS on Suomen valtion historian kallein hankinta. Koko maailmankin mittakaavassa kyse on erittäin suuresta ja kiinnostavasta asekaupasta.

Hävittäjät maksavat vähintään seitsemän miljardia euroa, ja lisäksi niiden käyttö, huolto ja päivittäminen maksavat seuraavien vuosikymmenten aikana jopa 30 miljardia.

Hävittäjähankinnan valtavaan kokoon nähden sitä on arvosteltu poliitikkojen piirissä maltillisesti. Kun Sdp:n Sanna Marin tuurasi Antti Rinnettäpuheenjohtajatenteissä, Marin sanoi, ettei hävittäjien lukumäärää ole lyöty lukkoon. Vastustajat tarttuivat kommenttiin heti.

Tällä viikolla vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho kritisoi hävittäjien hintaa eduskunnassa, mutta pääministeri Antti Rinne vastasi vain, että Suomi on sitoutunut koneiden hankintaan.

Yhteiskunnallinen keskustelu hävittäjistä ja niiden ominaisuuksista jää pakostakin vajavaiseksi. Koneiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat suuria salaisuuksia, jotka kerrotaan hyvin pienelle piirille. Myös monet kaupalliset yksityiskohdat ovat luottamuksellisia.

Sen sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua. Hävittäjäkoneiden viehätysvoima on aina vedonnut ihmisiin, ja valmistajat tietävät tämän. Koneiden tekniikkaa arvioidaan kuin formula-autoja, ja lentonäytökset keräävät suuria yleisöjä.

Ranskalainen Rafale toimi uuden Tuntemattoman sotilaansponsorina. Eurofighter on kampanjoinut näyttävästi Helsingin Musiikkitalon seinällä, ja monien suomalaisten sosiaalisen median kanavissa on viime viikkoina näkynyt F-35:n mainosvideoita.

Käytetty kieli on kuin automainoksista. Lockheed Martin rakentaa parempaa huomista. Ruotsalainen Gripen taas soveltuu Suomen luonnonoloihin.

Reserviläisliiton teettämässä gallupissa juuri Gripen olikin suomalaisten suosikkihävittäjä – ikään kuin kansan mielipiteellä olisi asiassa jotakin merkitystä.

JUHANNUKSENA 1939 Mannerheimin eroaikeita käsiteltiin lehdistössä monta päivää. Mannerheimin kirje säikäytti pahasti presidentti Kyösti Kallion, joka suostutteli sotamarsalkan jatkamaan tehtävässään.

Kun malli Cajanderin käsitettä on myöhemmin tutkittu, on selvinnyt, ettei yksin Aimo Cajanderin syyllistäminen talvisodan alun huonosta varustetilanteesta ole reilua. Cajanderin hallitus kasvatti Suomen sotilasmenoja.

Vuonna 1938 Suomi käytti puolustukseen 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna luku on 1,29.

Viime vuonna koko maailman asevarustelumenot olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1988, jolloin kylmä sota oli päättymässä.

Suomi on tässä varustelussa mukana. Merivoimat hankkii uusia laivoja yli miljardilla eurolla. Maavoimille ostettiin Etelä-Koreasta telatykkejä, jotka nimettiin polleasti Moukareiksi. Yhdessä uusien vastatykistötutkien kanssa Suomella on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vahva tykistö.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomella on myös isot ilmavoimat. Suomi on lähettänyt tarjouspyynnön 64 hävittäjästä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on hävittäjistä vain pari lausetta. Niistä tärkein on miltei suoraan vuoden 2017 puolustusselonteosta, johon puolueet ovat sitoutuneet.

Se kuuluu näin: Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Maallikon on vaikea sanoa koneiden määrästä mitään järkevää.

Jos sota syttyy, koneita on joka tapauksessa liian vähän. Jos sotaa ei koskaan tule, 64 on aivan liikaa.

Tai sitten voi ajatella, että hankinnalla ehkäistiin sota ja ostettiin rauhaa. Maksoi mitä maksoi.

Oikaisu 17.6. kello 16.13. Korjattu Gustaf Mannerheimin sotilasarvo. Kesällä 1939 Mannerheimin sotilasarvo oli sotamarsalkka, ei kenraali. Suomen marsalkan arvonimi Mannerheimille myönnettiin vuonna 1942.

 

tutka

Kapteeni
Eurofighter Typhoon teki vaikutuksen Turun Airshowssa. Potkua todellakin löytyy ainakin verrattuna Rafale-parin väsyneeseen lentelyyn ja Gripen C:n selkeästi pienempään tehoon.
Yleisesti ottaen Rafale esittää energisimmät aggressiivisimmat ja vauhdikkaimmat esitykset, jos se on paikalla demotiimin voimin. Nyt ei ollut, koska lienivät harjoittelemassa Pariisin näyttelyä varten taikka erioismaalattu koneyksilö oli huollossa pariisin esitysputkea varten. Nämä olivat riviyksikön koneita, jotka esittivät taktisen näytöksen, ei taitolentoa. Sama kuin viime vuonna Tikkakoskella, mutta täydessä varustuksessa. Minua imponeerasi, miten kuorma ei mielestäni vaikuttanut kiihtyvyyteen, kaartoihin eikä liikkumisen sulavuuteen lainkaan. Sunnuntaina vetivät piirun verran tiukemmin kuin lauantaina.

Kaikenkaikkiaan eurocanardien liikehdintä on vähemmän raflaavan näköistä kuin high-alpha-koneiden, kuten viikonlopun ehdottoman kuninkaan FAF Hornetin esitys. Sitä ei voita tällä hetkellä kukaan, ei Rafale eikä edes F-22. EF esittelee excess poweriaan tekemällä parikymmentä tynnyriliikettä täydellä jälkipoltolla ja maksimialfalla. Se näyttää hienolta. Gripenin esitys menee suuren osan aikaa yhdeksällä G:llä, ja se vaihtaa liikesuuntaa todella nopeasti ja energiaa vain vähän menettäen. Se ei näytä niin hienolta, ellei tiedä mitä katsoa. Kaikki koneet nousevat yhtä korkealle melkein yhtä nopeasti ja kaartavat suunnilleen yhtä nopeasti. Toiset menevät liukkaammin, toiset käyttävät hirmuisesti energiaa mennäkseen näyttävässä sladissa.

Gripenin perusesitys ja Rafalen taktinen esitys ovat enemmän demoa kuin viihdettä. Molempien viihdyttävyyttä ja ymmärrettävyyttä auttaisi huomattavasti, jos mukana olisi kunnollinen selostus. Kauhavalla Ilmavoimat piti pari kertaa oman taktisen demonsa Lentäjien Juhannuksessa, niitä oli ilo seurata, kun selostus oli kunnossa.
 

Teräsvilla

Luutnantti
Hornetien korvaaminen voi maksaa jopa 30 miljardia euroa, mutta valppaan keskustelun sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua
Maailman asevarustelumenot ovat suurimmillaan sitten kylmän sodan. Suomi on tässä varustelussa voimakkaasti mukana.

Esa Lilja HS
Julkaistu: 16.6. 2:00 , Päivitetty: 17.6. 16:14

PÄIVÄLLEEN 80 vuotta sitten, 16. kesäkuuta 1939, GustafMannerheimin mitta tuli täyteen. 72-vuotias sotamarsalkka kirjoitti Suomen valtiojohdolle kirjeen, jossa hän ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävästä.

Mannerheim pelkäsi sotaa ja moitti maan johtajia siitä, etteivät nämä suostuneet nostamaan puolustusmäärärahoja riittävälle tasolle.

Mannerheimin pelko oli aiheellinen. Kun talvisota syttyi, moni suomalaismies joutui rintamalle varusteinaan vain ase, vyö ja armeijan kokardi.

Tästä juurtui suomen kieleen uusi käsite: malli Cajander. Termi sai nimensä pääministeri Aimo Cajanderin mukaan, ja tänäkin päivänä sillä tarkoitetaan puutteellista tai surkeaa varustautumista.

TÄNÄ viikonloppuna Suomessa ihmeteltiin yhtä modernin sotateknologian kuuluisimmista tuotteista, kun amerikkalaisyhtiö Lockheed Martinin valmistama F-35-hävittäjä laskeutui Turkuun.

Kone on yksi viidestä vaihtoehdosta Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi, ja Suomessa se nähtiin nyt ensimmäisen kerran. Lentonäytökseen kone ei vielä osallistunut, mutta yleisö pääsi katselemaan sitä maassa.

F-35:n taival on ollut takkuinen. Koneen kehitys on viivästynyt, ja sen vikalista on pitkä. Onnettomuuksiakin on sattunut, esimerkiksi syyskuussa hävittäjä tuhoutui Etelä-Carolinan osavaltiossa teknisen vian vuoksi. F-35 on myös nimetty maailman kalleimmaksi aseprojektiksi.

Ongelmista ja hintalapusta huolimatta juuri F-35 voi hyvinkin olla Suomen valinta. Koneessa uskotaan olevan ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka pitävät sen iskukykyisenä vuosikymmeniä. Samalla Suomi jatkaisi läheisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin.

HÄVITTÄJÄOSTOS on Suomen valtion historian kallein hankinta. Koko maailmankin mittakaavassa kyse on erittäin suuresta ja kiinnostavasta asekaupasta.

Hävittäjät maksavat vähintään seitsemän miljardia euroa, ja lisäksi niiden käyttö, huolto ja päivittäminen maksavat seuraavien vuosikymmenten aikana jopa 30 miljardia.

Hävittäjähankinnan valtavaan kokoon nähden sitä on arvosteltu poliitikkojen piirissä maltillisesti. Kun Sdp:n Sanna Marin tuurasi Antti Rinnettäpuheenjohtajatenteissä, Marin sanoi, ettei hävittäjien lukumäärää ole lyöty lukkoon. Vastustajat tarttuivat kommenttiin heti.

Tällä viikolla vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho kritisoi hävittäjien hintaa eduskunnassa, mutta pääministeri Antti Rinne vastasi vain, että Suomi on sitoutunut koneiden hankintaan.

Yhteiskunnallinen keskustelu hävittäjistä ja niiden ominaisuuksista jää pakostakin vajavaiseksi. Koneiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat suuria salaisuuksia, jotka kerrotaan hyvin pienelle piirille. Myös monet kaupalliset yksityiskohdat ovat luottamuksellisia.

Sen sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua. Hävittäjäkoneiden viehätysvoima on aina vedonnut ihmisiin, ja valmistajat tietävät tämän. Koneiden tekniikkaa arvioidaan kuin formula-autoja, ja lentonäytökset keräävät suuria yleisöjä.

Ranskalainen Rafale toimi uuden Tuntemattoman sotilaansponsorina. Eurofighter on kampanjoinut näyttävästi Helsingin Musiikkitalon seinällä, ja monien suomalaisten sosiaalisen median kanavissa on viime viikkoina näkynyt F-35:n mainosvideoita.

Käytetty kieli on kuin automainoksista. Lockheed Martin rakentaa parempaa huomista. Ruotsalainen Gripen taas soveltuu Suomen luonnonoloihin.

Reserviläisliiton teettämässä gallupissa juuri Gripen olikin suomalaisten suosikkihävittäjä – ikään kuin kansan mielipiteellä olisi asiassa jotakin merkitystä.

JUHANNUKSENA 1939 Mannerheimin eroaikeita käsiteltiin lehdistössä monta päivää. Mannerheimin kirje säikäytti pahasti presidentti Kyösti Kallion, joka suostutteli sotamarsalkan jatkamaan tehtävässään.

Kun malli Cajanderin käsitettä on myöhemmin tutkittu, on selvinnyt, ettei yksin Aimo Cajanderin syyllistäminen talvisodan alun huonosta varustetilanteesta ole reilua. Cajanderin hallitus kasvatti Suomen sotilasmenoja.

Vuonna 1938 Suomi käytti puolustukseen 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna luku on 1,29.

Viime vuonna koko maailman asevarustelumenot olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1988, jolloin kylmä sota oli päättymässä.

Suomi on tässä varustelussa mukana. Merivoimat hankkii uusia laivoja yli miljardilla eurolla. Maavoimille ostettiin Etelä-Koreasta telatykkejä, jotka nimettiin polleasti Moukareiksi. Yhdessä uusien vastatykistötutkien kanssa Suomella on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vahva tykistö.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomella on myös isot ilmavoimat. Suomi on lähettänyt tarjouspyynnön 64 hävittäjästä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on hävittäjistä vain pari lausetta. Niistä tärkein on miltei suoraan vuoden 2017 puolustusselonteosta, johon puolueet ovat sitoutuneet.

Se kuuluu näin: Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Maallikon on vaikea sanoa koneiden määrästä mitään järkevää.

Jos sota syttyy, koneita on joka tapauksessa liian vähän. Jos sotaa ei koskaan tule, 64 on aivan liikaa.

Tai sitten voi ajatella, että hankinnalla ehkäistiin sota ja ostettiin rauhaa. Maksoi mitä maksoi.

Oikaisu 17.6. kello 16.13. Korjattu Gustaf Mannerheimin sotilasarvo. Kesällä 1939 Mannerheimin sotilasarvo oli sotamarsalkka, ei kenraali. Suomen marsalkan arvonimi Mannerheimille myönnettiin vuonna 1942.

Hesarin versio demokratiasta on kyllä erikoinen. Kansa jää siis vajaaksi koneiden ominaisuuksista. Kansa on tainnu nykyään jäädä vajaaksi monesta muustakin ja en nyt puhu tiedosta. Saadaanko näillä teksteillä oikeasti klikkauksia vai onko Hesarin taustalla jotain suolakurkulta haisevaa?
 

TT

Eversti
Yleisesti ottaen Rafale esittää energisimmät aggressiivisimmat ja vauhdikkaimmat esitykset, jos se on paikalla demotiimin voimin. Nyt ei ollut, koska lienivät harjoittelemassa Pariisin näyttelyä varten taikka erioismaalattu koneyksilö oli huollossa pariisin esitysputkea varten. Nämä olivat riviyksikön koneita, jotka esittivät taktisen näytöksen, ei taitolentoa. Sama kuin viime vuonna Tikkakoskella, mutta täydessä varustuksessa. Minua imponeerasi, miten kuorma ei mielestäni vaikuttanut kiihtyvyyteen, kaartoihin eikä liikkumisen sulavuuteen lainkaan. Sunnuntaina vetivät piirun verran tiukemmin kuin lauantaina.

Kaikenkaikkiaan eurocanardien liikehdintä on vähemmän raflaavan näköistä kuin high-alpha-koneiden, kuten viikonlopun ehdottoman kuninkaan FAF Hornetin esitys. Sitä ei voita tällä hetkellä kukaan, ei Rafale eikä edes F-22. EF esittelee excess poweriaan tekemällä parikymmentä tynnyriliikettä täydellä jälkipoltolla ja maksimialfalla. Se näyttää hienolta. Gripenin esitys menee suuren osan aikaa yhdeksällä G:llä, ja se vaihtaa liikesuuntaa todella nopeasti ja energiaa vain vähän menettäen. Se ei näytä niin hienolta, ellei tiedä mitä katsoa. Kaikki koneet nousevat yhtä korkealle melkein yhtä nopeasti ja kaartavat suunnilleen yhtä nopeasti. Toiset menevät liukkaammin, toiset käyttävät hirmuisesti energiaa mennäkseen näyttävässä sladissa.

Gripenin perusesitys ja Rafalen taktinen esitys ovat enemmän demoa kuin viihdettä. Molempien viihdyttävyyttä ja ymmärrettävyyttä auttaisi huomattavasti, jos mukana olisi kunnollinen selostus. Kauhavalla Ilmavoimat piti pari kertaa oman taktisen demonsa Lentäjien Juhannuksessa, niitä oli ilo seurata, kun selostus oli kunnossa.
No loppulauseessa sitten pilasit raporttisi. Sanoit "viihdyttävä". Next.
 

TT

Eversti
Hornetien korvaaminen voi maksaa jopa 30 miljardia euroa, mutta valppaan keskustelun sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua
Maailman asevarustelumenot ovat suurimmillaan sitten kylmän sodan. Suomi on tässä varustelussa voimakkaasti mukana.

Esa Lilja HS
Julkaistu: 16.6. 2:00 , Päivitetty: 17.6. 16:14

PÄIVÄLLEEN 80 vuotta sitten, 16. kesäkuuta 1939, GustafMannerheimin mitta tuli täyteen. 72-vuotias sotamarsalkka kirjoitti Suomen valtiojohdolle kirjeen, jossa hän ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävästä.

Mannerheim pelkäsi sotaa ja moitti maan johtajia siitä, etteivät nämä suostuneet nostamaan puolustusmäärärahoja riittävälle tasolle.

Mannerheimin pelko oli aiheellinen. Kun talvisota syttyi, moni suomalaismies joutui rintamalle varusteinaan vain ase, vyö ja armeijan kokardi.

Tästä juurtui suomen kieleen uusi käsite: malli Cajander. Termi sai nimensä pääministeri Aimo Cajanderin mukaan, ja tänäkin päivänä sillä tarkoitetaan puutteellista tai surkeaa varustautumista.

TÄNÄ viikonloppuna Suomessa ihmeteltiin yhtä modernin sotateknologian kuuluisimmista tuotteista, kun amerikkalaisyhtiö Lockheed Martinin valmistama F-35-hävittäjä laskeutui Turkuun.

Kone on yksi viidestä vaihtoehdosta Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi, ja Suomessa se nähtiin nyt ensimmäisen kerran. Lentonäytökseen kone ei vielä osallistunut, mutta yleisö pääsi katselemaan sitä maassa.

F-35:n taival on ollut takkuinen. Koneen kehitys on viivästynyt, ja sen vikalista on pitkä. Onnettomuuksiakin on sattunut, esimerkiksi syyskuussa hävittäjä tuhoutui Etelä-Carolinan osavaltiossa teknisen vian vuoksi. F-35 on myös nimetty maailman kalleimmaksi aseprojektiksi.

Ongelmista ja hintalapusta huolimatta juuri F-35 voi hyvinkin olla Suomen valinta. Koneessa uskotaan olevan ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka pitävät sen iskukykyisenä vuosikymmeniä. Samalla Suomi jatkaisi läheisiä suhteitaan Yhdysvaltoihin.

HÄVITTÄJÄOSTOS on Suomen valtion historian kallein hankinta. Koko maailmankin mittakaavassa kyse on erittäin suuresta ja kiinnostavasta asekaupasta.

Hävittäjät maksavat vähintään seitsemän miljardia euroa, ja lisäksi niiden käyttö, huolto ja päivittäminen maksavat seuraavien vuosikymmenten aikana jopa 30 miljardia.

Hävittäjähankinnan valtavaan kokoon nähden sitä on arvosteltu poliitikkojen piirissä maltillisesti. Kun Sdp:n Sanna Marin tuurasi Antti Rinnettäpuheenjohtajatenteissä, Marin sanoi, ettei hävittäjien lukumäärää ole lyöty lukkoon. Vastustajat tarttuivat kommenttiin heti.

Tällä viikolla vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho kritisoi hävittäjien hintaa eduskunnassa, mutta pääministeri Antti Rinne vastasi vain, että Suomi on sitoutunut koneiden hankintaan.

Yhteiskunnallinen keskustelu hävittäjistä ja niiden ominaisuuksista jää pakostakin vajavaiseksi. Koneiden tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat suuria salaisuuksia, jotka kerrotaan hyvin pienelle piirille. Myös monet kaupalliset yksityiskohdat ovat luottamuksellisia.

Sen sijaan tarjolla on runsaasti epämääräistä hävittäjähumua. Hävittäjäkoneiden viehätysvoima on aina vedonnut ihmisiin, ja valmistajat tietävät tämän. Koneiden tekniikkaa arvioidaan kuin formula-autoja, ja lentonäytökset keräävät suuria yleisöjä.

Ranskalainen Rafale toimi uuden Tuntemattoman sotilaansponsorina. Eurofighter on kampanjoinut näyttävästi Helsingin Musiikkitalon seinällä, ja monien suomalaisten sosiaalisen median kanavissa on viime viikkoina näkynyt F-35:n mainosvideoita.

Käytetty kieli on kuin automainoksista. Lockheed Martin rakentaa parempaa huomista. Ruotsalainen Gripen taas soveltuu Suomen luonnonoloihin.

Reserviläisliiton teettämässä gallupissa juuri Gripen olikin suomalaisten suosikkihävittäjä – ikään kuin kansan mielipiteellä olisi asiassa jotakin merkitystä.

JUHANNUKSENA 1939 Mannerheimin eroaikeita käsiteltiin lehdistössä monta päivää. Mannerheimin kirje säikäytti pahasti presidentti Kyösti Kallion, joka suostutteli sotamarsalkan jatkamaan tehtävässään.

Kun malli Cajanderin käsitettä on myöhemmin tutkittu, on selvinnyt, ettei yksin Aimo Cajanderin syyllistäminen talvisodan alun huonosta varustetilanteesta ole reilua. Cajanderin hallitus kasvatti Suomen sotilasmenoja.

Vuonna 1938 Suomi käytti puolustukseen 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna luku on 1,29.

Viime vuonna koko maailman asevarustelumenot olivat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1988, jolloin kylmä sota oli päättymässä.

Suomi on tässä varustelussa mukana. Merivoimat hankkii uusia laivoja yli miljardilla eurolla. Maavoimille ostettiin Etelä-Koreasta telatykkejä, jotka nimettiin polleasti Moukareiksi. Yhdessä uusien vastatykistötutkien kanssa Suomella on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vahva tykistö.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomella on myös isot ilmavoimat. Suomi on lähettänyt tarjouspyynnön 64 hävittäjästä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on hävittäjistä vain pari lausetta. Niistä tärkein on miltei suoraan vuoden 2017 puolustusselonteosta, johon puolueet ovat sitoutuneet.

Se kuuluu näin: Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Maallikon on vaikea sanoa koneiden määrästä mitään järkevää.

Jos sota syttyy, koneita on joka tapauksessa liian vähän. Jos sotaa ei koskaan tule, 64 on aivan liikaa.

Tai sitten voi ajatella, että hankinnalla ehkäistiin sota ja ostettiin rauhaa. Maksoi mitä maksoi.

Oikaisu 17.6. kello 16.13. Korjattu Gustaf Mannerheimin sotilasarvo. Kesällä 1939 Mannerheimin sotilasarvo oli sotamarsalkka, ei kenraali. Suomen marsalkan arvonimi Mannerheimille myönnettiin vuonna 1942.

Tämä städärin artikkeli oli todella huono.
 

Hairysteed

Kersantti
Hesarin versio demokratiasta on kyllä erikoinen. Kansa jää siis vajaaksi koneiden ominaisuuksista. Kansa on tainnu nykyään jäädä vajaaksi monesta muustakin ja en nyt puhu tiedosta. Saadaanko näillä teksteillä oikeasti klikkauksia vai onko Hesarin taustalla jotain suolakurkulta haisevaa?
Sehän olisi, kun tallaaja saisikin päättää puolustushankinnoista! "Hankitaan sata Mech-taistelurobottia, jolla annetaan Ruotsalaisille turpaan aina kiekkokauden lopuksi!!"
 

tutka

Kapteeni
No loppulauseessa sitten pilasit raporttisi. Sanoit "viihdyttävä". Next.
Totta, näytökset eivät ole viihdettä, vaan osa HX-valintaprosessin evaluaatiota. I stand corrected ; )

But seriously; minulla on sellainen olo, että tällä puolella maapalloa näyttää olevan kolme ilmavoimaa ylitse muiden tällä hetkellä näytöspaneutumisessa; Britannia, Ranska ja Suomi. Hollanti melkein kuuluu joukkoon, mutta F-16:n rajat on haettu ja se alkaa jäädä näiden kolmen keskenään erilaisen hirmun varjoon. Venäjällä on ollut Su-27-johdannaisineen aika sama ohjelma viimeiset 25 vuotta, PAK FA mukaanlukien. Amerikkalaiset yhden koneen ohjelmat ovat melko varovaisia tai klassisia, vain F-22 erottuu koska se pyrkii näyttämään thrust vectoringin erityisyyksiä. F-35:n rutiini on vasta hyvin alkutekijöissään ja esittelee kahta yksinkertaista stunttia eri muodoissaan melko verkkaiseen tahtiin. Muut maat joko eivät ole kauhean kiinnostuneita supernäyttävyydestä, taikka tyytyvät kopioimaan konetyypin isäntävaltion liikkeitä (vrt Gripen-maat, jotka lentävät hyvin samaa varovaista ohjelmaa kaikki).

Suomen Hornet-esitys on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneesta poistui teknisiä rajoituksia ja Ilmavoimat selkeästi päätti alkaa panostaa ohjelman näyttävyyteen. Liekö tämä yhdistelmä pr-investointia ja toisaalta RIAT-arvostelumenestyksen tuomaa itsevarmuutta.

Britannialla on myös aina ollut kova tarve olla näyttävä, koska sen olemus valtiona nojaa sotavoimiin. Britit ovat Suomen lailla kovasti kiinnostuneita ja herkkiä siitä mitä muut heistä ajattelevat ja näyttämisen tarve on siksi kova. Kun brittien kalustoksi valikoitui suurten korkeuksien ja ison tehon ilmaherruuskone hyvällä ohjelmistolla, sillä on ilo kieputella eurojetin kirkkaiden jälkipolttimien koristelemana.

Ranskalla myös valtion voima on tärkeä osa identiteettiä 75v takaisten traumojen jälkeen, joten näyttävyys ja rohkeus on tärkeää heille. Rafalessa ei ole yhtä superstunttia, jota voisi kerta toisensa jälkeen toistaa kuten Hornetissa tai Eurofighterissa (tai F-35:ssä), joten Team Rafale panostaa aggressiiviseen ja väsymättömään otteeseen, esitys tehdään hengästyttävällä vauhdilla ja tarkkuudella, eikä mitään hitaita siirtymiä tai valmistautumisia esityksessä yleensä ole. Ranskan ote on muutenkin aika rohkea ja ennakkoluuloton, moni muu maa toimii taistelutilanteessakin yleensä varovaisemmin kuin nyky-Ranska.

Kaikki HX-näytöskoneet suorittavat perusliikkeet suunnilleen samalla tarkkuudella ja tehokkuudella. Katselin viikonloppuna, että 600 solmun ohilentoon jokainen kone (mukaanlukien täyslastatut Rafalet) otti suunnilleen yhtä vähän vauhtia ja käyttivät yhtä vähän tehoja, jokainen otti liikkeensä jälkeen energiat takaisin melkolailla yhtä nopeasti ja sustained turn rate oli samaa luokkaa kaikilla. Kyllä, sitäkin näkyi Rafalen taktisessa esityksessä; tässä se oli vain osana "tuotantotoimintaa" eli esim. alkuosan simuloidussa tilanteessa, jossa Rafale 1 tunnisti ja otti kiinni Rafale 2:n ja ohjasi sen laskuun kansainvälisiä merkinantoja ja uhkauksia esitellen.

Rafaleilla oli uskoakseni ulkoiset säiliöt tyhjinä, koska mielestäni ne tekivät kovia liikkeitä yli raskaan kuorman rajoittimien, mutta säiliöiden ja ohjusten ilmanvastukset olivat toki mukana. Mutta niin on yleensä tositilanteessakin, säiliöt käytetään aina ensin tulomatkalla toiminta-alueelle. (Raskaan kuorman rajoitus on kait jossain 5G kieppeillä, mutta tyhjät säiliöt kulkevat Rafalessa ilman G-rajoitusta)
 

TT

Eversti
Jos sait Hönön temppunäytöksen videolle, laita vaikka kuinka raakaa footagea, popkornit on jo uunissa. Odottaisin että tulee Ilmavoimilta hyvä laitto ihkulle Kombat Kamera -kanavalle mutta sitä odotellessa. (Tai jos jokin edellinen oli vastaava kuin tämän vuoden koreografia, semmoiseen voi joku linkata, mutta voi olla jo nähty.)
 

tutka

Kapteeni
Torstain treeni löytyy tästä:
(Soihdut puuttuvat, niitä käytettiin vain varsinaisina esityspäivinä La&Su. Tämä treeni oli ehkä hiukan löysempi kuin näytöksen vedot. Ainakin soihtujen käyttö rytmitti sitä paremmin josei muu, neljäkö kertaa niitä lauottiin.)
 
Viimeksi muokattu:

Gyllis1

Ylipäällikkö
Totta, näytökset eivät ole viihdettä, vaan osa HX-valintaprosessin evaluaatiota. I stand corrected ; )
Niin, silloinhan esimerkiksi naapurin takaportinmetsästäjien kannattaisi yrittää tehdä näytöslennosta yleisölle viihdyttävämmän. Keskittyvät esittelemään ominaisuuksia joiden näkemistä 9/10 katsojasta pitää "tylsänä".

Ilmeisesti siellä luullaan että HX-raati on kentän laidalla evaluoimassa kun keskitytään koneen vahvuuksiin.

Aikamoista köökkipsykologiaa ja yleistystä tuo viestisi muutenkin.
 
Top