Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Mustaruuti]

Eli vähemmän koneita ja lentotunnit vuodessa samaa luokkaa kuin suuremmalla määrällä

Huom. Jos tarkoitti, niin nimenomaan tässä olisi ajatusvirhe. Lentotunnit eivät todellakaan olisi samaa luokkaa.

 

[Einomies1]

Huom. Jos tarkoitti, niin nimenomaan tässä olisi ajatusvirhe. Lentotunnit eivät todellakaan olisi samaa luokkaa.

Todennäköisesti ei, vain teoriassa. Huollot tulisivat muuten vauhdilla eteen ja ne ruuhkauttaisivat perushuollon.

 

[Einomies1]

Tuossa video, jossa AIM-9 asennetaan F-22 sivurackille. Sen hakupää on selvästi ulkona laukaistaessa.

 

[Mustaruuti]

Todennäköisesti ei, vain teoriassa. Huollot tulisivat muuten vauhdilla eteen ja ne ruuhkauttaisivat perushuollon.

Ei kyse ole edes siitä. Kysymys on, että miksi ylipäänsä olisi tarve lentää vähemmällä konemäärällä yhtä paljon tunteja kuin suuremmalla.

Näin ei ole.

 

[Mustaruuti]

Tuossa video, jossa AIM-9 asennetaan F-22 sivurackille. Sen hakupää on selvästi ulkona laukaistaessa.

Laitoitko väärään ketjuun?

Totta kai se on ulkona laukaistaessa.

Kysymys on siitä, miten paljon se auki pitäminen vaikuttaa ja millaiset viiveet aukaisemisesta laukaisuun on.

 

[Passi]

Tämä (kin) asia on aika monta kertaa käsitelty.


Kyseessä on turvallisuus. Lasku ja nousu on tarvittaessa pystyttävä keskeyttämään. Tässä artikkeli parin päivän takaa:

F-35 -ohjaaja ”Shock”: ”Kun ensimmäistä kertaa lentää taktiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei huomaa sinua, se tuntuu epätodelliselta”

Sensorifuusio ja häiveominaisuudet muuttavat taistelulentämistä ja taktiikoita.

www.tekniikkatalous.fi

Kyllä se jostain korpikentältä nousee varmaan siinä kuin muutkin. Kone vaan sitten päätyy lepikkoon jos jotain yllättävää sattuu. Mutta niin päätyvät muutkin.

Joo komiasti laskeutuu, pysähtyykin suoraa käännospaikalle

Maantiekenttä.

 

[Gyllis1]

Joo komiasti laskeutuu, pysähtyykin suoraa käännospaikalle

Maantiekenttä.

Katso liite: 30954

Voi voi.

 

[Passi]

8000 jalkaa eli 2400 metriä lienee se rauhanajan vaatimus F-35:lle. En tiedä mutta arvaan että Rafalen vastaava ei ole 450 metriä vaan sielläkin puhutaan ihan normi kiitoradan pituudesta.

450 on dassaultin sivuilla.
Tarkemmin ei ole sanottu mitä tarkoittaa.

Approach speed	less than 120 knots
Landing ground run	450 m (1,500 ft) without drag-chute

https://www.dassault-aviation.com/en/defense/rafale/specifications-and-performance-data/

 

[Passi]

8000 jalkaa eli 2400 metriä lienee se rauhanajan vaatimus F-35:lle. En tiedä mutta arvaan että Rafalen vastaava . Tai onhan tuossa että F-35:lla se on alle 2400m. .

Ja kuten @Raveni ansiokkaasti korosti on siinä tosiaan vänkyrä niin päin että luku on alle 2400 eikä YLl kuten ylempänä kirjoitin.

Aussien mielestä turvallinen kiitorata on minimissään 2438m




https://www.aph.gov.au/DocumentStore.ashx?id=b2b1ed75-dc16-447a-a878-b8670edb674d&subId=254100

Edit : lähteen linkki korjattu

 

[Rannari]

450 on dassaultin sivuilla.
Tarkemmin ei ole sanottu mitä tarkoittaa.

Approach speed	less than 120 knots
Landing ground run	450 m (1,500 ft) without drag-chute

https://www.dassault-aviation.com/en/defense/rafale/specifications-and-performance-data/

Sehän tuossa juuri näyttää olevan murheena että poimitaan sieltä ja täältä lukuja. Lopuksi ne laitetaan taulukkoon vertailukelpoisina ilman ymmärrystä siitä mitä lukuja ne edes ovat.

Olen hyvin hämmästynyt jos tuo Rafalen 450m pitää sisällään rauhanaikaisessa koulutuskäytössä vaadittavat turvamarginaalit.

 

[Rannari]

Jos lentotuntimäärä / kone ei laske niin miten käyttökustannuksista voidaan säästää? Pitämällä vähemmän lentäjiä rivissä tietysti mutta siinä on riskinsä.
Ilmavoimien tavoite lentotunneissa Hornet-kalustolla on 9000 vuodessa ja se jaettuna piloteille niin että pilotit saisivat vähintään 100 tuntia per lentäjä. NATO-vaatimus on 120 muistaakseni ja ilmavaivat ei tästä 9k määrästä halua mennä alaspäin. Pv-uudistuksessa käytiin 8900 tunnissa ja se oli ongelma taitojen ylläpitämiseksi. Toki monissa maissa osa lentotunneista kuluu siirtolentoihin eri paikkoihin ja suomessa tuo määrä on kai pääasiassa sitä itse asiaa eli taisteluharjoittelua.
.

Lentotuntien kokonaismäärää voi supistaa hankkimalla vähemmän koneita. Niillä voi sitten lennellä vanhaan malliin. Jos hankitaan 60 koneen sijasta 50 niin lentotunnin hinta voi nousta 20% ja kokonaiskulu pysyy silti ennallaan. Ja laskukaavana tällöin tietysti se että lentotunnin hintaan sisällytetään kaikki mahdollinen.

 

[Passi]

.

 

[Old Boy]

Lentotuntien kokonaismäärää voi supistaa hankkimalla vähemmän koneita. Niillä voi sitten lennellä vanhaan malliin. Jos hankitaan 60 koneen sijasta 50 niin lentotunnin hinta voi nousta 20%

Näin ei ole sillä vaihtoehtona konemäärässä on käytännössä 3 laivuetta vs 2 laivuetta. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksessa on vähemmän lentäjiä kerrallaan jolloin tarvitaan vähemmän lennonopettajia, tukeutumisfasiliteetteja ym.

 

[tutka]

Olen hyvin hämmästynyt jos tuo Rafalen 450m pitää sisällään rauhanaikaisessa koulutuskäytössä vaadittavat turvamarginaalit.

Ei varmastikaan, tuo lienee Dassaultin (luultavasti verifioitu) näkemys kiitotievaatimuksesta operatiivisessa toiminnassa koulutettujen lentäjien voimin. F-35:n osalta tällaista lukua ei ainakaan toistaiseksi ole, eikä ole tietoa millaiseksi se aikanaan ehkä muodostuu.

Turussa kaikki saapuvat koneet tekivät kohtuu samanlaisen pitkän laskun, Gripen selvästi lyhyimmän. Keulaa pidettiin pystyssä kaikissa muissa hetken aikaa ja konetta ei jarrutettu. Tässä taustalla oli se, että tulivat osastoina laskuun ja ensimmäisenä tulevien täytyi odottaa kiitotien loppupäässä, että seuraavat ovat tulleet.

Muistelen myös Eurofightereiden tehneen aivan alkuvaiheessa pitkiä laskuja jarruvarjojenkin kera, ennenkuin lyhyt voimakkaan jarrutuksen lasku tuli mukaan kuvioon muutaman vuoden käytön jälkeen. Ainakin Rissalassa 2006 näytöskone esitti jo hyvin lyhyen laskukiidon.

Mutta ei F-35 yhtä lyhyeen tulle pääsemään kuin jarruvarjolla (ehkä norjalaiset kertoo parin vuoden sisällä, mihin jarruvarjolla pystyy). Kone tekee aerodynaamista jarrutusta pitämällä keulaa ylhäällä (kuten muutkin sotakonetyypit normilaskuissa), ja sen jälkeen takasiivekkeitä täydellä kulmalla. Pysty asento jarruttaa (yleisesti ottaen lentokoneissa) yllättävän heikosti, mutta takasiivekkeet luultavasti tehokkaammin. Ne jarruttavat aika hyvin, mutta eivät kyllä vertaudu eurocanardien automatisoituun lyhyeeseen, jossa kaikki ohjainpinnat jarruttavat ja tukevat päätelineiden jarrutusvoimaa.

 

[Sarek1]

Noihin laskeutumisiin ja nousuihin voisi sanoa, että:

Spoiler: tehkää perässä

Luuloa, mutta oletan kaikkien ehdokkaiden esittävän ratkaisunsa maantietukikohtien käyttöön. Oletteko muuten huomanneet, että ulkomaalaiset ilmavoimat ovat käyneet viime aikoina harjoittelemassa meillä päin järjestetyissä yhteisharjoituksissa myös tällaisia maantieoperointeja? Ja koneina ovat olleet usein...

 

[Gyllis1]

Noihin laskeutumisiin ja nousuihin voisi sanoa, että:

Spoiler: tehkää perässä

Luuloa, mutta oletan kaikkien ehdokkaiden esittävän ratkaisunsa maantietukikohtien käyttöön. Oletteko muuten huomanneet, että ulkomaalaiset ilmavoimat ovat käyneet viime aikoina harjoittelemassa meillä päinjärjestetyissä yhteisharjoituksissa myös tällaisia maantieoperointeja? Ja koneina ovat olleet usein...

Lasketaanko tämä?

 

[Rannari]

Näin ei ole sillä vaihtoehtona konemäärässä on käytännössä 3 laivuetta vs 2 laivuetta. Jälkimmäisessä tapauksessa koulutuksessa on vähemmän lentäjiä kerrallaan jolloin tarvitaan vähemmän lennonopettajia, tukeutumisfasiliteetteja ym.

Käsittääkseni tuo ei kyllä muuta laskelmaa mitenkään. Jos siis ynnätään kaikki kustannukset ja jaetaan lennettyjen tuntien määrällä niin kuin esitin. Hinta toki muodostuu aiempaan verraten vähän eri asioista.

 

[Teräsvilla]

Edelleen, HX hankkeessa on pakollisia vaatimuksia noin 200. Se pitää sisällään myös tukeutumisen hajakentille. Eli tämä vaatimus on jo valmistajien tiedossa. Ja siihen heidän pitää kyetä vastaamaan.

Kannattaa lukea ajatuksella niitä HX -hankkeen sivuja.

 

[Einomies1]

Laitoitko väärään ketjuun?

Totta kai se on ulkona laukaistaessa.

Kysymys on siitä, miten paljon se auki pitäminen vaikuttaa ja millaiset viiveet aukaisemisesta laukaisuun on.

Laitoin sinulle, koska väitit että F-22 IP-ohjukset eivät olisi yhtä optimaalisessa laukaisupaikassa kuin J-20. Ohjusten hakupäät eivät siis sijainnin puolesta ole mitenkään olennaisesti erilaisia että se vaikuttaisi suorituskykyyn. Tästä ei ole ainakaan mitään faktaa olemassa.

F-22A:n ei edes tarvitse hakea lämpöjälkeä AIM-9X ohjuksen hakupäällä kun tänä vuonna laivueet saavat täyden JHMCS-kyvyn block II version kanssa.

Löysin yhden koosteen videoista, joissa F-22 ampuu ohjuksia eri luukuista, eikä noiden perusteella luukut kovin kauaa ole auki. Sehän on jo järjellä perusteltavissa häivekoneen kohdalla että luukut heijastavat tutkasäteilyä avoinna eikä niitä voi pitää auki kauaa.

 

[Sarek1]

Lasketaanko tämä?

Hieno laskeutuminen, mutta tee sama A-mallilla niin ilmeet ovat . Siis ei lasketa, kun B ei ole HX -kilpailussa mukana. Viggen antaa kivasti referenssiä siihen, miten lyhyillä pätkillä voi liikahdella.

B on oikeastaan Harrierin kaltainen (supersellainen) VSTOL -kone, joka on tehty erittäin lyhyisiin tai pystysuoriin nousuihin ja laskuihin. F-35B soveltuisi kyllä käyttöön lyhyillekin maantiepätkille.

Mutta, kaikilla valmistajilla on ollut tiedossa, mitä kenttä- ja operointivaatimuksia Ilmavoimat on asettanut koneille.