Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
aj77 kirjoitti:
Uusi komentaja Kivinen sanoi Grippenistä, että mahdollisuuksia on,mutta”lähdemme siitä, että kaikki tarjotut kyvyt pitää pystyä todentamaan muutenkin kuin paperilla”
Miten se tehdään? Onko ruotsalaisilla myytävä kone jota koelentäjät pääsevät testaamaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Sveitsin kilpailutukseen sisältyi koelento-osuus. Ilmeisesti kaikkien konetyyppien piti käytännössä näyttää miten tietyt asiat voidaan suorittaa ja Gripen ei vielä ollut vielä sillä tasolla.
 
rty19 kirjoitti:
Sveitsin kilpailutukseen sisältyi koelento-osuus. Ilmeisesti kaikkien konetyyppien piti käytännössä näyttää miten tietyt asiat voidaan suorittaa ja Gripen ei vielä ollut vielä sillä tasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koneen joidenkin alijärjestelmien toimintaa ei olisi pystytty kunnolla testaamaan. Eli kyse ei ollut itsessään lentämisestä.
 
Ilmeisesti Smartfighter (Gripen E) ei vaadi vastaavanlaisia testejä kuin muut mallit. Nykyisen Gripenin kyvyt tiedetään ja voidaan vaan lisätä 25% kykyä kaikilla osa-alueilla?
Lisäksi edullisin hinta sekä kyky operoida meikäläisessä maastossa. Bonuksena se tutkakone/et.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Edelleenkään en tiedä mutta tuntuu hemmetin oudolle jos koneet lentäisivät jopa 2050 tai jopa pidemmälle. Ne teknologiset harppaukset joita nyt otetaan pelkästään vuosikymmenessä mullistavat tulevaisuuden. Itse veikkaan, että vuonna 2035
Pohjanmaalla peltoja kylvää puoliksi thaimaalainen tilan isäntä jolta löytyy traktorista niitä hienouksia joita nyt F-35 koneesta löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muuttuneisko paljonkaan? Nythän siellä on se pohojalaanen, joka on jo pitkään kyntänyt kepsillä. Neliveto turbolla ja suomalainen kuski on niin last millenium.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Ja vielä Hornettien hankinnasta verrattuna HX-hankkeen rahoitukseen, niin ilmeisesti Hornettien hankintaan ei mitään lainarahalla toteutettua erillisrahoitusta järjestelty vaan se hoidettiin puolustusbudjetista?
Klikkaa laajentaaksesi...

@Rannari lla on varmaan paljonkin sanottavaa tähän. :D

Horneteihin piti tulla erillisrahoitus. Ei tullut, mutta tilausvaltuudet söivät niin ison osan puolustusbudjetista, että sitä on foorumilla pidetty jonkinasteisena erillisrahoituksena. Ilman suurta ja pitkää tilausvaltuutta päättäjien olisi ollut helppo leikata hankintamenoja. Lainarahallahan ne koneet käytännössä maksettiin joka tapauksessa, kun elettiin velaksi tuolloin 90-luvulla. (Tai toki joku voi ajatella niinkin, että koneet maksettiin käteisellä ja lapsilisät ym. hyvinvointi maksettiin velalla, miten vain.)
 
Huhta kirjoitti:
@Rannari lla on varmaan paljonkin sanottavaa tähän. :D

Horneteihin piti tulla erillisrahoitus. Ei tullut, mutta tilausvaltuudet söivät niin ison osan puolustusbudjetista, että sitä on foorumilla pidetty jonkinasteisena erillisrahoituksena. Ilman suurta ja pitkää tilausvaltuutta päättäjien olisi ollut helppo leikata hankintamenoja. Lainarahallahan ne koneet käytännössä maksettiin joka tapauksessa, kun elettiin velaksi tuolloin 90-luvulla. (Tai toki joku voi ajatella niinkin, että koneet maksettiin käteisellä ja lapsilisät ym. hyvinvointi maksettiin velalla, miten vain.)
Klikkaa laajentaaksesi...

Jätän perinteisen saarnani tällä kertaa väliin...
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Hornetin valinnan aikana sanottiin, että jos halutaan puolustaa Suomea hankitaan F-16. Jos halutaan Karjala takaisin valitaan F-18.
Toimiiko tuo sanonta myös HX projektissa. Jos halutaan edelleen puolustaa Suomea, niin valitaan Smartfighter tai SH. Jos halutaan Karjala takaisin, niin siinä tapauksessa F-35.
Klikkaa laajentaaksesi...
Äkkiä pian voi olla, että pitää saada Pohjois-Karjala ja Savo takaisin (älä kysy miksi;)) ja mottiin jäänyt aluepuolustuskin pyytää ilmatukea. Siihen toimeen pitää saada parasta - vastassa kun on sotilaallinen suurvalta.
 
Huhta kirjoitti:
tilausvaltuudet söivät niin ison osan puolustusbudjetista, että sitä on foorumilla pidetty jonkinasteisena erillisrahoituksena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä puolustusbudjetin leikkaukset rahoitettiin silloin 1990-luvulla lopettamalla kertausharjoitukset eräitä erikoisryhmiä lukuunottamatta, lopettamalla rakentaminen ja tinkimällä edelleen kunnossapidosta.
Hyvin iso osa säästöistä saatiin kasaan tiputtamalla yksi saapumiserä pois, jolloin oli enää kaksi kallista loppusotaa kolmen sijasta. Kun säästöt 1991 alkoivat kävi kertaamassa vuosittain melkein 50.000 ressua; joukot oli harjoituksessa tyypillisesti 7 vrk ja johtajat 10-14 vrk.

Kun 2021 budjettia kasattaessa uudet säästöt saattavat jo olla edessä voi miettiä, mitä näistä keinoista on ensi vuosikymmenellä käytössä. Kertaukset ovat valmiiksi tingitty noin viikon mittaisiksi ja tiettävästi 3 vrk miniharjoituksiakin on pidetty. Saapumiseriä ei enää voi vähentää yhteen ja rakentaminen vie vuosittain aina kasvavan siivun määrärahoista. Hyvä ettei tarvi olla miettimässä miten rahat saa riittämään.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Ilmeisesti Smartfighter (Gripen E) ei vaadi vastaavanlaisia testejä kuin muut mallit. Nykyisen Gripenin kyvyt tiedetään ja voidaan vaan lisätä 25% kykyä kaikilla osa-alueilla?
Lisäksi edullisin hinta sekä kyky operoida meikäläisessä maastossa. Bonuksena se tutkakone/et.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sehän vaatii todella hankalat testit, koska on aika radikaali design.

Ei ole sattumaa että Kelly Johnsonin vanhemmat oli kotoisin Malmö:stä.

"Merkittävimpiä hänen suunnittelemiaan lentokoneita ovat olleet P-38 Lightning, P-80 Shooting Star, F-104 Starfighter, Lockheed U-2 sekä SR-71"

Ajatellaanpa SR-71. Lensi Atlantin yli 64 minuutissa. Moottorilla uusi toimintaperiaate. Runko uutta ainetta. Uusi polttoaine. Koko valmistusprosessi oli uusi, työkaluineen.
Tuossa vaiheessa uraa oli vielä kykyä uusiutua, mikä on harvinaista.

Seuraajaa tälle koneelle ei ole varsinaisesti tehty, 55 vuoteen. Se yksi migi oli hieman sinne päin, oliko mig-31.
 
Old Boy kirjoitti:
Nämä puolustusbudjetin leikkaukset rahoitettiin silloin 1990-luvulla lopettamalla kertausharjoitukset eräitä erikoisryhmiä lukuunottamatta, lopettamalla rakentaminen ja tinkimällä edelleen kunnossapidosta.
Hyvin iso osa säästöistä saatiin kasaan tiputtamalla yksi saapumiserä pois, jolloin oli enää kaksi kallista loppusotaa kolmen sijasta. Kun säästöt 1991 alkoivat kävi kertaamassa vuosittain melkein 50.000 ressua; joukot oli harjoituksessa tyypillisesti 7 vrk ja johtajat 10-14 vrk.

Kun 2021 budjettia kasattaessa uudet säästöt saattavat jo olla edessä voi miettiä, mitä näistä keinoista on ensi vuosikymmenellä käytössä. Kertaukset ovat valmiiksi tingitty noin viikon mittaisiksi ja tiettävästi 3 vrk miniharjoituksiakin on pidetty. Saapumiseriä ei enää voi vähentää yhteen ja rakentaminen vie vuosittain aina kasvavan siivun määrärahoista. Hyvä ettei tarvi olla miettimässä miten rahat saa riittämään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kadiksen sisäänoton puolittaminen olisi ilmeinen säästöratkaisu. Rohkeimmat ehdottelivat kovapalkkaisen henkilöstön karsimista jo kymmenisen vuotta sitten puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, mutta silloin oltiin sitä mieltä, että muutaman laihan vuoden takia ei kannata tuhota yhteensä (kymmenien) tuhansien vuosien kokemusta ja osaamista. Ehkä niin, mutta rahoitustilanteen jäädessä pysyvästi laihaksi olisi syytä karsia sieltä, missä se helpointa on, eli uudessa rekrytoitavassa henkilöstössä. Vaikutukset toki näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenien viiveellä, mutta parempi sekin kuin ei mitään.
 
Old Boy kirjoitti:
Nämä puolustusbudjetin leikkaukset rahoitettiin silloin 1990-luvulla lopettamalla kertausharjoitukset eräitä erikoisryhmiä lukuunottamatta, lopettamalla rakentaminen ja tinkimällä edelleen kunnossapidosta.
Hyvin iso osa säästöistä saatiin kasaan tiputtamalla yksi saapumiserä pois, jolloin oli enää kaksi kallista loppusotaa kolmen sijasta. Kun säästöt 1991 alkoivat kävi kertaamassa vuosittain melkein 50.000 ressua; joukot oli harjoituksessa tyypillisesti 7 vrk ja johtajat 10-14 vrk.

Kun 2021 budjettia kasattaessa uudet säästöt saattavat jo olla edessä voi miettiä, mitä näistä keinoista on ensi vuosikymmenellä käytössä. Kertaukset ovat valmiiksi tingitty noin viikon mittaisiksi ja tiettävästi 3 vrk miniharjoituksiakin on pidetty. Saapumiseriä ei enää voi vähentää yhteen ja rakentaminen vie vuosittain aina kasvavan siivun määrärahoista. Hyvä ettei tarvi olla miettimässä miten rahat saa riittämään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mites hybridimalli saapumiseristä? Johtajakoulutukseen valitaan etukäteen halukkaat ja soveltuvat ja he aloittavat kesäkuussa, miehistö aloittaa vasta syyskuussa, kaikki päättävät seuraavan vuoden kesäkuussa samaan aikaan, jolloin on vain yksi loppusota. Palvelusajat RUK ja AUK 12 kk ja miehistö 9 kk. Ne johtajina aloittaneet, jotka käytännössä todetaan sopimattomiksi jatkaisivat miehistön kanssa ja heistä tulisi ”santsareita” eli 12 kk:n sotamiehiä.

Tämä johtaisi vähän Amerikan malliin siten, että johtajat valitaan ennen palveluksen aloittamista (esim. Officer Candidate School) eikä yhteisen peruskoulutuskauden näyttöjen pohjalta. Samoin näiden johtajakokelaiden peruskoulutus pitäisi vetää kantahenkilökunnan (ml. sopimussotilaat) voimin, koska ei ole edellisen saapumiserän varusmiehiä enää rivissä, kun he aloittavat
 
ajs178 kirjoitti:
Mites hybridimalli saapumiseristä? Johtajakoulutukseen valitaan etukäteen halukkaat ja soveltuvat ja he aloittavat kesäkuussa, miehistö aloittaa vasta syyskuussa, kaikki päättävät seuraavan vuoden kesäkuussa samaan aikaan, jolloin on vain yksi loppusota. Palvelusajat RUK ja AUK 12 kk ja miehistö 9 kk. Ne johtajina aloittaneet, jotka käytännössä todetaan sopimattomiksi jatkaisivat miehistön kanssa ja heistä tulisi ”santsareita” eli 12 kk:n sotamiehiä.

Tämä johtaisi vähän Amerikan malliin siten, että johtajat valitaan ennen palveluksen aloittamista (esim. Officer Candidate School) eikä yhteisen peruskoulutuskauden näyttöjen pohjalta. Samoin näiden johtajakokelaiden peruskoulutus pitäisi vetää kantahenkilökunnan (ml. sopimussotilaat) voimin, koska ei ole edellisen saapumiserän varusmiehiä enää rivissä, kun he aloittavat
Klikkaa laajentaaksesi...

Johtajat ehtivät käymään tuossa mallissa hädin tuskin P-kauden ennen kuin miehistö saapuu. Ei hyvältä näytä!

Puhumattakaan sitten valmiuteen liittyvistä seikoista, eli kun uuden saapumiserän johtajat astuisivat palvelukseen, niin hetkeen ei olisi minkäänlaisia toimintakykyisiä joukkoja. Ei valmiusjoukkoja, ei ylipäätään 6 kk koulutettuja varusmiehiä, vaan ainoastaan kantahenkilökunta.
 
Huhta kirjoitti:
@Rannari lla on varmaan paljonkin sanottavaa tähän. :D

Horneteihin piti tulla erillisrahoitus. Ei tullut, mutta tilausvaltuudet söivät niin ison osan puolustusbudjetista, että sitä on foorumilla pidetty jonkinasteisena erillisrahoituksena. Ilman suurta ja pitkää tilausvaltuutta päättäjien olisi ollut helppo leikata hankintamenoja. Lainarahallahan ne koneet käytännössä maksettiin joka tapauksessa, kun elettiin velaksi tuolloin 90-luvulla. (Tai toki joku voi ajatella niinkin, että koneet maksettiin käteisellä ja lapsilisät ym. hyvinvointi maksettiin velalla, miten vain.)
Klikkaa laajentaaksesi...

En muista kyllä puheita erillisrahoituksesta. Päinvastoin korostettiin että kansan ei tarvitse huolehtia rahojen riittämisestä, hankinta rahoitetaan normaalista puolustusbudjetista. Toki aluksi oletuksena tuntui olevan että PV:n määrärahat nousevat. Näin ei sitten käynyt, myös valuuttakurssimuutokset ja tullimaksut kopsahtivat tylysti puolustusbudjettiin.

Selvää on että jos hankinta olisi peruttu tai supistettu, säästyneillä rahoilla ei olisi ostettu Leopardeja ja it-ohjuksia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top