Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Rannari]

Sama pätee SUU-63 ripustimiin. Hävittäjäkäytössä nämä olisi "ohjuslavetti-koneissa", mutta ei taida kuulua doktriiniin. 32 ripustinta, 4kpl per kone tekee 8 konetta "täydellä satsilla", joka kuulostaa linjaamasi resurssijaon puitteissa realistiselta. Nämä 8 konetta on sitten se kuuluisa "lentävä tykistömme". Toisinsanoen, os. Kuhlmeytä odotellessa lentopommeista pääsee nauttimaan naapurissa vain harvat, mutta sitäkin huolellisimmin valitut.

Pystyykö Hornet kuljettamaan neljä JASSM-ohjusta kerralla? Kuvissa ei tietenkään ole näkynyt kuin yksi per siipi.

 

[Protheon_93]

Jos HXn kautta saadaan joka koneeseen sitten kaikki vermeet, että jokaisella onnistuu ilmasta maahan tehtävät, niin se onkin mielenkiintoista seurara, että minkä suuruusluokan hankinta tehdään JASSMin seuraajalle. Satoja?

 

[Rannari]

Jos HXn kautta saadaan joka koneeseen sitten kaikki vermeet, että jokaisella onnistuu ilmasta maahan tehtävät, niin se onkin mielenkiintoista seurara, että minkä suuruusluokan hankinta tehdään JASSMin seuraajalle. Satoja?

Miljardilla eurolla risteilyohjuksia? Tuskin. En usko että risteilyohjusten hankintamäärää on nytkään leikattu sen takia ettei olisi ollut varaa ostaa kaikkiin koneisiin ripustimia. Kaikki muut kilkkeethän kaikkiin koneisiin on asennettu. Joka koneessa lienee yhdenmukainen varustus vaikka Pesonen muuta päätteleekin.

 

[ajs178]

Sama pätee SUU-63 ripustimiin. Hävittäjäkäytössä nämä olisi "ohjuslavetti-koneissa", mutta ei taida kuulua doktriiniin. 32 ripustinta, 4kpl per kone tekee 8 konetta "täydellä satsilla", joka kuulostaa linjaamasi resurssijaon puitteissa realistiselta. Nämä 8 konetta on sitten se kuuluisa "lentävä tykistömme". Toisinsanoen, os. Kuhlmeytä odotellessa lentopommeista pääsee nauttimaan naapurissa vain harvat, mutta sitäkin huolellisimmin valitut.

Tästä voimme päätellä, että 2 x litening pod jää varaosiksi ja paikkaamaan tappioita ja 8 konetta kerrallaan hyökkää

 

[fulcrum]

Jos HXn kautta saadaan joka koneeseen sitten kaikki vermeet, että jokaisella onnistuu ilmasta maahan tehtävät, niin se onkin mielenkiintoista seurara, että minkä suuruusluokan hankinta tehdään JASSMin seuraajalle. Satoja?

Tämä voi riippua valittavasta tyypistä. Todennäköisesti laskennallinen tarve on tyypeillä eri. F-35 voi pystyä tekemään osan lentotehtävistä halvemmilla JDAM-tason ammuksilla. Kenties myös Super Hornet Growlerin avulla. Eurodeltat voivat joutua skenaarioiden ratkaisemisessa käyttämään enemmän kalliita standoff-aseita.

 

[peelo]

@PSS suunnilleen kaikissa maalinosoitussäiliöissä on ilmasta-ilmaan moodi. Näin varmasti on Suomen Litening AT säiliöissäkin.

SUU-63 ripustin on se mikä tulee siipeen kiinni ja noihin ei ole taidettu Suomessa kiinnittää suoraan muuta kuin polttoainesäiliöt. AMRAAMia varten ripustimen lisäksi käytetään laukaisinta/laukaisukiskoa (suomenkielinen termi?) johon voi asentaa kaksi ohjusta.


Miksi kukaan lukee tai edes avaa tuon sankarin bloki kirjoituksia?!?

 

[Rannari]

Tämä voi riippua valittavasta tyypistä. Todennäköisesti laskennallinen tarve on tyypeillä eri. F-35 voi pystyä tekemään osan lentotehtävistä halvemmilla JDAM-tason ammuksilla. Kenties myös Super Hornet Growlerin avulla. Eurodeltat voivat joutua skenaarioiden ratkaisemisessa käyttämään enemmän kalliita standoff-aseita.

Siprin tilastoissa oli muuten huima lisäys Suomen ilmasta maahan -varustukseen. JDAMia oli hankittu lisää 26kpl

 

[ajs178]

Jos HXn kautta saadaan joka koneeseen sitten kaikki vermeet, että jokaisella onnistuu ilmasta maahan tehtävät, niin se onkin mielenkiintoista seurara, että minkä suuruusluokan hankinta tehdään JASSMin seuraajalle. Satoja?

Litening Podia ei ehkä tarvita JASSMin ampumiseen, koska se on stand off ase. Luulisin että JDAMeja ammutaan Litening Podin kanssa ja jotain Maverickeja tai HARMeja, joita meillä ei taida olla. Myöskin meritorjuntaohjukset ehkä tarvitsevat

 

[Rannari]

@PSS suunnilleen kaikissa maalinosoitussäiliöissä on ilmasta-ilmaan moodi. Näin varmasti on Suomen Litening AT säiliöissäkin.

SUU-63 ripustin on se mikä tulee siipeen kiinni ja noihin ei ole taidettu Suomessa kiinnittää suoraan muuta kuin polttoainesäiliöt. AMRAAMia varten ripustimen lisäksi käytetään laukaisinta/laukaisukiskoa (suomenkielinen termi?) johon voi asentaa kaksi ohjusta.


Miksi kukaan lukee tai edes avaa tuon sankarin bloki kirjoituksia?!?

Onhan se mielenkiintoista tajunnanvirtaa. Kieltämättä jossain kohdin heräsi epäilys ettei resiina kenties ollut enää kiskoilla.

 

[ajs178]

Siprin tilastoissa oli muuten huima lisäys Suomen ilmasta maahan -varustukseen. JDAMia oli hankittu lisää 26kpl

Nää on tärkeitä kuitenkin, koska ilman ilmasta-maahan kykyä saattaisi käydä niin, että veli venäläinen tulisi pelkillä maavoimilla ja raskaalla ilmatorjunnalla ja Suomen Hornetit lentäisi ympyrää tyhjän panttina

 

[peelo]

Litening Podia ei ehkä tarvita JASSMin ampumiseen, koska se on stand off ase. Luulisin että JDAMeja ammutaan Litening Podin kanssa ja jotain Maverickeja tai HARMeja, joita meillä ei taida olla. Myöskin meritorjuntaohjukset ehkä tarvitsevat

Eihän mikään A-G asejärjestelmä vaadi Hornetissa omaa maalinosoitusta maalinosoitussäiliöllä. JASSM varmasti vähiten johtuen käyttökohteista ja niiden etäisyydestä laukaisulavettiin. Meillä myös peitteinen maasto ja vastapuolen vahva ilmatorjunta hankaloittaa Hornetin omatoimisen maalinosoituksen käyttöä. Eli uskoisin että JDAMitkin laukaistaisiin pääasiassa etukäteen (lennonsuunnitteluvaihe) ja ilmatulenjohtajan määrittämiin maaleihin. Jossain "omalla" alueella toimittaessa itsenäinen maalinosoitus voi olla varteenotettavampi vaihtoehto.

Laser Maverickin kanssa tehokkain maalinosoittaja panssarikolonnaa vastaan olisi varmaankin ilmatulenjohtaja, mutta lämpökameralla varustettu Maverick on hyvä olla koneessa jossa on maalinosoitussäiliö, koska sen sensorit ovat tarkempia eli maalit havaitaan/tunnistetaan kauempaa.

HARMin kanssa hyödyt varmaan jäävät hyvin pieniksi kuten myös meritorjuntaohjusten kanssa. MTO maalinosoitus onnistuu varmaankin huomattavasti paremmin tutkalla.

A-G maalinosoitukseen muuten käy JHMCS kypätähtäinkin. Eli lentäjä katsoo kohdetta, merkkaa kohteen ja Hornetin järjestelmä laskee sille koordinaatit. Tarkkuus ei ole varmastikaan metriluokkaa, mutta tietyissä tilanteissa saattaa riittää jopa aseiden käyttöön

 

[Gyllis1]

Onhan se mielenkiintoista tajunnanvirtaa. Kieltämättä jossain kohdin heräsi epäilys ettei resiina kenties ollut enää kiskoilla.

Ystävääni Yrjöä siteeraten mitä tulee noihin sepustuksiin:

 

[fulcrum]

Onhan se mielenkiintoista tajunnanvirtaa. Kieltämättä jossain kohdin heräsi epäilys ettei resiina kenties ollut enää kiskoilla.

Ihme poukkoilua joo, mutta olen toisaalta samaa mieltä hepun kanssa siitä että Suomen valinta osuu vähän hankalaan ajanrakoon. Kokonaan uutta ratkaisua edustaa vain F-35, muut ovat erilaisia legacy-virityksiä. Vähän jos DX-kisassa olisi ollut mukana vain F-16, Mirage F1 ja Viggen. Jos valintaa voitaisiin lykätä vaikka viidellä vuodella, niin mukana olisi esimerkiksi KF/X, ehkä myös TF/X ja Gripenin suhteen olisi selkeä kuva onko se kilpailukykyinen laite. Samaten erilaiset UCAV-kytkyratkaisut olisivat jo selkeästi nähtävissä.
Mutta taloudellisessa mielessä tällainen lykkäys ei vaikuta realistiselta. Viidessä vuodessa ehtii tulla raju suorituskykyvaje ja sen paikkaaminen eliniänpidennyksillä olisi kallista.

 

[Samovarius]

Mä oon sen jampan kanssa kyllä eri mieltä noista Hönön ja Superhönön kypsyysasteista. On ihan epärealistista olettaa, että Boeing (jolla ei olisi ollut ensimmäistäkään hävittäjää tarjolla 1992 tai edes 1995: McDonnell Douglas ostettiin vasta 1997!) olisi voinut tarjota Super Hornetia 1990-92, kun se oli vasta suunnittelupöydällä ja itsekin toteaa palveluskäytön alkaneen vasta 2001, kun Suomen Hornet-hankinta oli saatettu päätökseen jo vuotta aikaisemmin. Päinvastoin Hornetista saatiin se kaikkein kehittynein versio, mistä lastentaudit oli karsittu pois eli sellainen käänteinen Mark One. Tämä osoittautui kaikin puolin onnistuneeksi.

Samassa jamassa mä kattoisin Super Hornetin olevan tällä hetkellä. 1990-luvun legacy-tutka APG-73 on korvattu AESA:lla vähän kuin Hornetin C-sukupolvessa enemmän Phantom-aikakautta edustava APG-65, uusimmat tikat käyvät suoraan ilman jälkipäivitystä jne. Block III lisää sitten vielä omat päivityksensä. Elinkaarivaatimuskin täyttyy jokseenkin samaa kaavaa noudattaen kuin Hornetilla, MLU tehtiin aikaan jolloin pääkäyttäjä US Navy aloittaa konetyypin phase-outin ja USMC päivittää omia koneitaan eli noin 15 vuoden palvelusiän kohdalla Suomessa. En näe että tässä mielessä jäisi musta pekka käteen, vaikkakin on myönnettävä, että ylimääräistä löysää aikataulussa ei tältä osin ole.

Suurin riski SH:n kanssa on se, että kaikki 4++ gen tai miehitetyt hävittäjät ylipäätään saattavat olla vanhentuneita jo 2040-luvulla, mutta tämä koskee luonnollisesti kaikkia mukana oelvia konetyyppejä eikä tällaisen spekulaation varaan voi konehankintaa rakentaa. Vastaava riski on muuten F-35:llä: se luottaa lähes tyystin stealthiinsa, eikä ole University Physicsiin painettu tai edes kirkossa kuulutettu, etteikö 2040-luvun teknologialla voitaisi tutkahäivettä murtaa. Ase synnyttää aina vasta-aseen, jolloin yhteen ainoaan ominaisuuteen luottava kone on äkkiä helisemässä, jos se menettää ainoan etunsa. Silloin se olisi kuin käydä U-veneellä pintataistelua taistelulaivaa vastaan.

 

[Einomies1]

Tässä keskustelussa on hyvä muistuttaa ilmavoimien omista tiedotteista MLU-projektissa:

Eli hardpointit 3 ja 7 ovat varattuna JASSM-kuormalle joka tekee Elon mukaan 2 (kaksi) stand-off ohjusta per kone max. Se että moniko konetyyppi on saanut JASSM-päivityksen, ei kerrota. Videolla lentää ainakin F/A-18D versio kuormattuna useaan kertaan ja niiden osalta JASSM-integraatio onkin todennäköisin, koska koneissa on kaksi pilottia. Tämä helpottaa maalinhakua ja tilannekuvan tarkkailua selvästi kompleksisessa tilanteessa, kun joudutaan lentämään osittain vihamielisessä ilmatilassa. Voi olla että JASSM-päivitys on tehty myös joihin muihin koneisiin, mutta se on tietysti classified.

JASSM tuskin tarvitsee Litening-podin apua maalinhaussa, koska ne maalit ovat todennäköisesti jopa satojen kilometrien päässä. Hornetissahan päivitettiin APG-73 tutka myös niin että siinä on SAR-kyky eli hävittäjä kykenee luomaan samantasoisia karttoja maakohteista kuin U-2R ja F-15E (Apg-70). Tiedot maaleista voitaneen hankkia osin muutenkin, kuten signaalitiedustelulla (SAM, johtokeskus, viestikeskus ym.). Litening lienee tärkeä lyhyemmän kantaman aseiden maalinhaun osalta eli kun käytetään JDAM-pommeja vihollisen joukkoihin tai sen hallussapitämiin rakennuksiin.

MLU2 päättyi 2016 ja silloin saatiin ilmasta-maahan kyky kaikille koneille JDAM/JSOW järjestelmille. JASSM-kyky saatiin vasta 2018 aikana kun nuo koelennot ja integraatio tehtiin USA:ssa, omassa ohjelmassa. Mikäli muistini ei petä, USAF teki samaan aikaan JASSM/JASSM-ER integraatiotestejä ja oli luonnollista että samaan sessioon päästiin mukaan ilman että koko ohjelmaa piti maksaa yksin.

Eli oma veikkaukseni on että JDAM/JSOW-kyky on kaikilla koneilla, JASSM vain osalla. Litening-kykyä ei ehkä ole kaikilla tai sitten on, tiedä siitä. Joka tapauksessa ei kaikki koneet tarvitse Liteningpodia pommituksissa, koska parista/parvestakin vain yksi kone voi osoittaa maalia tai tunnistaa sen. JDAM ei tarvitse itsessään kuin maalin koordinaatit, jotka pilotti näppäilee ennen laukaisua, kunhan maali on selvä.

 

[Rannari]

Ihme poukkoilua joo, mutta olen toisaalta samaa mieltä hepun kanssa siitä että Suomen valinta osuu vähän hankalaan ajanrakoon. Kokonaan uutta ratkaisua edustaa vain F-35, muut ovat erilaisia legacy-virityksiä. Vähän jos DX-kisassa olisi ollut mukana vain F-16, Mirage F1 ja Viggen. Jos valintaa voitaisiin lykätä vaikka viidellä vuodella, niin mukana olisi esimerkiksi KF/X, ehkä myös TF/X ja Gripenin suhteen olisi selkeä kuva onko se kilpailukykyinen laite. Samaten erilaiset UCAV-kytkyratkaisut olisivat jo selkeästi nähtävissä.
Mutta taloudellisessa mielessä tällainen lykkäys ei vaikuta realistiselta. Viidessä vuodessa ehtii tulla raju suorituskykyvaje ja sen paikkaaminen eliniänpidennyksillä olisi kallista.

Onhan siellä asiaakin seassa. Ja hyvä että joku lähtee rohkeasti asioista keskustelemaan. Tikkatauluksihan tuollaisella käytöksellä on perinteisesti joutunut.

Parasta olisi ollut aikanaan unohtaa Mig-21bis sekä DK-puolilaivueet ja lähteä viidenneksi silloiseen neljän maan kisaan jonka voitti F-16. Eihän se tietenkään olisi poliittisesti ollut mahdollista mutta noin niin kuin periaatteessa.

 

[Protheon_93]

MLU tehtiin aikaan jolloin pääkäyttäjä US Navy aloittaa konetyypin phase-outin ja USMC päivittää omia koneitaan eli noin 15 vuoden palvelusiän kohdalla Suomessa.

Tällä kertaa toisin kuin Hornetin kanssa, Super Hornetteja ei ole Merijalkaväen käytössä.

 

[Rannari]

Tässä keskustelussa on hyvä muistuttaa ilmavoimien omista tiedotteista MLU-projektissa:

Eli hardpointit 3 ja 7 ovat varattuna JASSM-kuormalle joka tekee Elon mukaan 2 (kaksi) stand-off ohjusta per kone max. Se että moniko konetyyppi on saanut JASSM-päivityksen, ei kerrota. Videolla lentää ainakin F/A-18D versio kuormattuna useaan kertaan ja niiden osalta JASSM-integraatio onkin todennäköisin, koska koneissa on kaksi pilottia. Tämä helpottaa maalinhakua ja tilannekuvan tarkkailua selvästi kompleksisessa tilanteessa, kun joudutaan lentämään osittain vihamielisessä ilmatilassa. Voi olla että JASSM-päivitys on tehty myös joihin muihin koneisiin, mutta se on tietysti classified.

JASSM tuskin tarvitsee Litening-podin apua maalinhaussa, koska ne maalit ovat todennäköisesti jopa satojen kilometrien päässä. Hornetissahan päivitettiin APG-73 tutka myös niin että siinä on SAR-kyky eli hävittäjä kykenee luomaan samantasoisia karttoja maakohteista kuin U-2R ja F-15E (Apg-70). Tiedot maaleista voitaneen hankkia osin muutenkin, kuten signaalitiedustelulla (SAM, johtokeskus, viestikeskus ym.). Litening lienee tärkeä lyhyemmän kantaman aseiden maalinhaun osalta eli kun käytetään JDAM-pommeja vihollisen joukkoihin tai sen hallussapitämiin rakennuksiin.

MLU2 päättyi 2016 ja silloin saatiin ilmasta-maahan kyky kaikille koneille JDAM/JSOW järjestelmille. JASSM-kyky saatiin vasta 2018 aikana kun nuo koelennot ja integraatio tehtiin USA:ssa, omassa ohjelmassa. Mikäli muistini ei petä, USAF teki samaan aikaan JASSM/JASSM-ER integraatiotestejä ja oli luonnollista että samaan sessioon päästiin mukaan ilman että koko ohjelmaa piti maksaa yksin.

Eli oma veikkaukseni on että JDAM/JSOW-kyky on kaikilla koneilla, JASSM vain osalla. Litening-kykyä ei ehkä ole kaikilla tai sitten on, tiedä siitä. Joka tapauksessa ei kaikki koneet tarvitse Liteningpodia pommituksissa, koska parista/parvestakin vain yksi kone voi osoittaa maalia tai tunnistaa sen. JDAM ei tarvitse itsessään kuin maalin koordinaatit, jotka pilotti näppäilee ennen laukaisua, kunhan maali on selvä.

Uutisoinnista on kyllä säännönmukaisesti saanut sen käsityksen että kaikki Hornetit ovat yhdenmukaisessa varustuksessa. Ei ole ainakaan omaan silmään osunut mitään mikä antaisi syyn epäillä jotakin muuta. Olisiko tuollaisella rajauksella edes saavutettu mitään?

 

[Einomies1]

Uutisoinnista on kyllä säännönmukaisesti saanut sen käsityksen että kaikki Hornetit ovat yhdenmukaisessa varustuksessa. Ei ole ainakaan omaan silmään osunut mitään mikä antaisi syyn epäillä jotakin muuta. Olisiko tuollaisella rajauksella edes saavutettu mitään?

Niin, vaikea sanoa kaikista aseista mitään. Se sanottiin että JASSM-integraatio on tehtävä USA:ssa ja vain siellä koska kyseessä on sensitiivinen asejärjestelmä ja USA:n ilmavoimien "kruununjalokivi", entistä PV:n komentajaa siteeratakseni. JDAM ja JSOW pystyttiin integroimaan suomessa ja se kyky on varmaankin kaikissa koneissa.

Se on todennäköistä että D-versio on soveltuvampi monimutkaisempiin ilmasta-maahan aseiden tehtäviin, koska on nuo kaksi pilottia, joista toinen voi keskittyä ilmatilanteen tarkkailuun ja toisella on käsittelyssä maamaalit. Vaikka Legacy-Hornet ei ole samaa luokkaa kuin F-versiot kyvyissään, aussilentäjien kokemukset omista F-versioista ilmasta-maahan tehtävissä, ISIS-operaatiossa tukevat tätä oletusta.

 

[Hanski]

Uutisoinnista on kyllä säännönmukaisesti saanut sen käsityksen että kaikki Hornetit ovat yhdenmukaisessa varustuksessa. Ei ole ainakaan omaan silmään osunut mitään mikä antaisi syyn epäillä jotakin muuta. Olisiko tuollaisella rajauksella edes saavutettu mitään?

Ainoa järkevä syy rajata ominaisuuksia voisi olla softalisenssit, jotka olisivat olleet niin kalliita, ettei niitä olisi kannattanut asentaa jokaiseen koneeseen. Tämän haittana olisi, että meillä olisi useammassa eri softaversiossa ja tasolla olevia koneita, joiden käyttö varsinaisena koottuna ja joustavana ilma-aseena olisi varsin hankalaa.

En jaksa uskoa, että Suomen koneiden softaversioissa olisi eroja.