Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Et ole selväsi ollut jenkkien lähetystöissä vierailemassa. Siellä on aina se tuumakokoinen vesipostikin pihassa, joka on tuotu jenkeistä (ja johon ei paikallisen palokunnan letkut sovi). Korkeintaan bisset ostetaan paikallisesti, sekin vain äärimmäisessä hädässä.

Paloletkulla on tullut ruutattua tovi jos toinenkin enkä oo ikinä nähnyt metrimittaista.
 
Raytheonin verkkokaupasta saa helposti uusia, kunhan muistaa laittaa Paypal-tilille valtion mustan Amexin numeron... :cool:

JSOW-hankinta on minusta ollut vähän koe-erän tai pilotin oloinen. MLU:ssa luotiin valmius käytölle ja ostettiin pieni erä aseita, joita ei kuitenkaan riitä kuin toiminnan todentamiseen. Ehkä tällä haluttiin saada käyttökokemuksia ja jos kokemukset olisivat hyvät, aseita tilattaisiin lisää. Toinen mahdollisuus on, että Suomessa olisi ollut tavoitteena rypälekärkisten JSOW-A:den hankinta, joka sitten olisi mennyt puihin. JSOW-A olisi muutenkin hauska lisä työkaluvalikoimaan!

JDAM sen sijaan on peruskauraa ja ilmavoimat varmaankin hankkii näitä pikku hiljaa lisää. Hinta on niin halpa, että merkittävienkään määrien hankinta ei muodostane kynnystä.

Olisiko JSOW kuitenkin ollut varasuunnitelma JASSM:lle? Amerikkalaisethan nikottelivat alkuun Suomen haaveille risteilyohjuksista, vielä 2007 sanoivat ei. Georgian sodan jälkeen muuttui sitten ääni kellossa.

Toki JSOW myös saatiin käyttöön vuosia aiemmin kuin JASSM, mille täytyy antaa jonkinlainen arvo. 130 km kantama korkealta laukaistuna tuo kantamalle aika mukavasti erilaisia maaleja lähialueellamme. Määrä toki oli olematon, mutta muutaman pistemaalin tuollakin olisi varmaan poistanut pelistä ja hyvällä tuurilla Yhdysvalloista olisi saatu lisää liitopommeja päivän-parin kuluessa.

Joka tapauksessa kuulostaa järkevälle että alkujaan olisi haluttu juuri se kuormaversio. Kun kuorma-ammukset sittemmin demonisoitiin niin JSOW jäi sivuraiteelle.

Miten niin järkevälle? Mihin sellaiseen olisit niitä käyttänyt, ettei IR-hakupäällä varustettu tunkeumakärkinen JSOW sovellu? Ei kai me ilmavoimilla ole aiottu tankkeja tappaa pitkään aikaan? (Siihen jenkeillä olisi ollut myydä muutakin, kuten CBU-105, joka on karkeasti ottaen Bonuksen lentokoneversio.)

JSOW-A lentää GPS/INS-paikannuksen varassa, ja tytärammusten (145 kpl á 1,5 kg) teho on (luonnollisesti) parhaimmillaan kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja sekä elävää voimaa vastaan. Hehtaarille saanee kohtuullisen peiton, mutta montako ajoneuvoa siihen mahtuu, puolenkymmentä? Taistelupanssarivaunuun tarvitaan täysosuma. Aikanaan tytärammuksista saattoi olla iloa mm. karkeasti paikannettuja tutkia vastaan, mutta IR-hakupäinen JSOW tunkeumapommilla toiminee vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin tuollaista uhkaa vastaan.
 
Ajatus Kekkoslovakian kansantasavallan osallistumisesta Naton yhteishankintaan vääntää aivojen huumorikeskuksen oikosulkuun. Eihän tuolloin päästetty edes Laukkasta lentämään F-5:llä.
Mutten tiedä olisiko tuo skaba muutenkaan sopinut meille. Nato-maat hakivat lähinnä edullista hävittäjäpommittajaa, Suomessa taas torjuntahävittäjää. Toisessa ketjussa olleessa Viggen.pdf:ssä oli muuten mainio yhteenveto tuosta kisasta Saabin näkökulmasta.

"Vaihtoehtoiset hankinnat" -ketjussa joskus pallottelin ajatusta että Satakunnan Lennoston Draken-hankinnan sijaan olisi tilattu uusi konetyyppi. Vakavin ehdokas olisi varmaan ollut Mirage 2000.

Käsittääkseni Norja käytti omiaan ennen MLU:ta ainoastaan hävittäjä- ja meritorjunnassa.
 
Olisiko JSOW kuitenkin ollut varasuunnitelma JASSM:lle? Amerikkalaisethan nikottelivat alkuun Suomen haaveille risteilyohjuksista, vielä 2007 sanoivat ei. Georgian sodan jälkeen muuttui sitten ääni kellossa.

Toki JSOW myös saatiin käyttöön vuosia aiemmin kuin JASSM, mille täytyy antaa jonkinlainen arvo. 130 km kantama korkealta laukaistuna tuo kantamalle aika mukavasti erilaisia maaleja lähialueellamme. Määrä toki oli olematon, mutta muutaman pistemaalin tuollakin olisi varmaan poistanut pelistä ja hyvällä tuurilla Yhdysvalloista olisi saatu lisää liitopommeja päivän-parin kuluessa.



Miten niin järkevälle? Mihin sellaiseen olisit niitä käyttänyt, ettei IR-hakupäällä varustettu tunkeumakärkinen JSOW sovellu? Ei kai me ilmavoimilla ole aiottu tankkeja tappaa pitkään aikaan? (Siihen jenkeillä olisi ollut myydä muutakin, kuten CBU-105, joka on karkeasti ottaen Bonuksen lentokoneversio.)

JSOW-A lentää GPS/INS-paikannuksen varassa, ja tytärammusten (145 kpl á 1,5 kg) teho on (luonnollisesti) parhaimmillaan kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja sekä elävää voimaa vastaan. Hehtaarille saanee kohtuullisen peiton, mutta montako ajoneuvoa siihen mahtuu, puolenkymmentä? Taistelupanssarivaunuun tarvitaan täysosuma. Aikanaan tytärammuksista saattoi olla iloa mm. karkeasti paikannettuja tutkia vastaan, mutta IR-hakupäinen JSOW tunkeumapommilla toiminee vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin tuollaista uhkaa vastaan.

Ei näissä ole yhtä ylimaallista totuutta. On helppo keksiä aikamoinen liuta maaleja joissa kuorma-ammuksista on iloa ja päinvastoin. Esimerkiksi siellä panssarijyrän hännillä/takana. Siinä ei tunkeumakärkisellä kertalaakilla tee juuri mitään. Siksipä niitä ei kaiketi lopulta hankittukaan. Pahan päivän varalle JSOW-valmius on silti hyvä olemassa.
 
Eikös SUU-63 ole se koko ripustin (pylon) runkoineen, ja siinä on standardi raskaan kuorman kiinnityslaite, johon ohjuskiskot yhdistävä keskikappale on kiinnitetty?
(vrt. http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=373960&sid=8b330a23040d6be2bb59829007199f1c#p373960)

Kyllä me samasta asiasta kirjotetaan
SUU-63 pylon, ripustin jne. isoin palikka joka kiinnitetään siipeen
LAU-115 välikappale (AIM-7 laukaisukisko)
LAU-127 laukaisukisko

AMRAAM tulee kiinni viimeiseen joita 2kpl kiinni LAU-115 joka kiinnittyy SUU-63

Numerot voi olla väärin kun ulkomuistista kirjoitan. Noin sen kuitenkin suunnilleen pitäisi olla. AIM-7 taidettiin kiinnittää suoraan LAU-115 (1x).

Mitä kaikkea voi kiinnittää suoraan SUU-63?
 
Ei näissä ole yhtä ylimaallista totuutta. On helppo keksiä aikamoinen liuta maaleja joissa kuorma-ammuksista on iloa ja päinvastoin. Esimerkiksi siellä panssarijyrän hännillä/takana. Siinä ei tunkeumakärkisellä kertalaakilla tee juuri mitään. Siksipä niitä ei kaiketi lopulta hankittukaan. Pahan päivän varalle JSOW-valmius on silti hyvä olemassa.

Varmasti. En vain ole vakuuttunut, että tuolloin olisi ajateltu ilmavoimien resurssien riittävän laajamittaiseen rynnäköintiin ja olevan siinä hyvässä käytössä. Hieman eri asia pistää JASSM:lla monitoimihävittäjä tai kaukovalvontatutka päreiksi kuin jahdata panssareita, tykistöä ja niiden huoltoa.
 
Onko muuten näkemyksiä, miksei Suomeen ole hankittu AARGM-ohjuksia? Ei luulisi olleen poliittisia esteitä JASSM:n jälkeen. Onko niin, ettei pitkän kantaman ilmatorjuntaa nähdä sellaisena uhkana, että nimenomaan tutkia pitäisi metsästää oman toimintavapauden mahdollistamiseksi?
 
Varmasti. En vain ole vakuuttunut, että tuolloin olisi ajateltu ilmavoimien resurssien riittävän laajamittaiseen rynnäköintiin ja olevan siinä hyvässä käytössä. Hieman eri asia pistää JASSM:lla monitoimihävittäjä tai kaukovalvontatutka päreiksi kuin jahdata panssareita, tykistöä ja niiden huoltoa.

Kertaiskullakin voi oikein ajoitettuna saada ihmeitä aikaan. Älä ajattele niin vaikeasti! :D
 
Mitä kaikkea voi kiinnittää suoraan SUU-63?

Jos SUU-63:ssa on asennettuna joku standardeista ejektoreista (14- tai 30-tuumainen BRU-jotain), siihen voinee kiinnittää mitä vain? (...minkä integrointi on tehty konemalliin)

SUU-63 on siis se runko, ja siinä on paikka ejektorille, johon taas kiinnitetään LAU-? -> 2x LAU-127 -> AIM-9/120.
AMRAAMnet_ilmavoimat.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tämä voi riippua valittavasta tyypistä. Todennäköisesti laskennallinen tarve on tyypeillä eri. F-35 voi pystyä tekemään osan lentotehtävistä halvemmilla JDAM-tason ammuksilla. Kenties myös Super Hornet Growlerin avulla. Eurodeltat voivat joutua skenaarioiden ratkaisemisessa käyttämään enemmän kalliita standoff-aseita.

F-35:n sisäiseen asekuiluun mahtuu vain muutama halpa ei-standoff-ase. Siinä alkaa äkkiä kertyä lentosuoritteita ja kustannuksia, jos rahdataan kahta kevyttä JDAM-pommia kahdeksan Small Diameter Bombin sijaan. Toki jos F-35 voi muutamalla raskaalla JDAM-pommilla tuhota sillan ja Gripen joutuisi ampumaan risteilyohjuksia, niin onhan se kieltämättä etu.

Laajan asevalikoiman tarjoavilla konetyypeillä on tässä(kin) etu puolellaan. Olisi hauska tietää, mitä Typhoon ja Gripen E tarjoavat. Löytyykö raskaalla puolella mitään lyhyen kantaman täsmäpommin ja risteilyohjuksen väliltä?
 
Laajan asevalikoiman tarjoavilla konetyypeillä on tässä(kin) etu puolellaan. Olisi hauska tietää, mitä Typhoon ja Gripen E tarjoavat. Löytyykö raskaalla puolella mitään lyhyen kantaman täsmäpommin ja risteilyohjuksen väliltä?
SPICE. Menee tarvittaessa myös Rafaleen.

 
@tutka hyvä kun mainitsit ejektorin. Auttoi tarkistamaan

SUU-63 pitää sisällään kiinteästi BRU-32 ejektorin. Tuosta voidaan laukaista yksittäiset pommit, ripustaa polttoainesäiliöt, asentaa erillinen useamman pommin ejektori tai laukaisukiskot (LAU-). Laukaisukiskot (LAU-) on ohjuksia varten, poikkeuksena AMRAAMin rungon sivuille tulevat LAU-116 joka on ilmeisesti varustettu ejektoreilla eli ei kiskotyyppinen. SUU-62 on keskimmäiseen runkopaikkaan (station 5)

Eli SUU-63 pitäisi mennä suoraan kaikki suomessa käytössä oleva roju poislukien ohjukset AIM-120/9X/9M
 
SPICE. Menee tarvittaessa myös Rafaleen.


Kaksviiskymppinen ei oikein täytä raskaan määritelmää, kun kyse on paunoista, vaan se menee samaan kategoriaan SDB:n ja Spear 3:n kanssa. Tuosta epäpyhästä liitosta päätellen ei tosin ole mahdotonta, että saman tuoteperheen 1000 paunan versiotakin tulisi tarjolle ko. konetyyppeihin. Jos saksalaiset saavat itseensä ryhtiä, niin Typhoonin siiven alla nähdään ehkä vielä myös HOPE.

Rafale on vähän puolimaastossa tässä hommassa. AASM:stä on se 250 kg versio ja kantama korkealta laukaistuna asettuu 60 kilometriin. Suuremmalle taistelukärjelle olisi varmaan kuitenkin käyttöä eikä kantamakaan ihan vastaa JSOW:ia tai vastaavaa. MBDA:n esittelemä Smartglider Heavy voisi olla mielenkiintoinen, mutta miten lie sille projektille käy, jääkö vain konseptiksi.
 
Olisiko JSOW kuitenkin ollut varasuunnitelma JASSM:lle? Amerikkalaisethan nikottelivat alkuun Suomen haaveille risteilyohjuksista, vielä 2007 sanoivat ei. Georgian sodan jälkeen muuttui sitten ääni kellossa.

Toki JSOW myös saatiin käyttöön vuosia aiemmin kuin JASSM, mille täytyy antaa jonkinlainen arvo. 130 km kantama korkealta laukaistuna tuo kantamalle aika mukavasti erilaisia maaleja lähialueellamme. Määrä toki oli olematon, mutta muutaman pistemaalin tuollakin olisi varmaan poistanut pelistä ja hyvällä tuurilla Yhdysvalloista olisi saatu lisää liitopommeja päivän-parin kuluessa.



Miten niin järkevälle? Mihin sellaiseen olisit niitä käyttänyt, ettei IR-hakupäällä varustettu tunkeumakärkinen JSOW sovellu? Ei kai me ilmavoimilla ole aiottu tankkeja tappaa pitkään aikaan? (Siihen jenkeillä olisi ollut myydä muutakin, kuten CBU-105, joka on karkeasti ottaen Bonuksen lentokoneversio.)

JSOW-A lentää GPS/INS-paikannuksen varassa, ja tytärammusten (145 kpl á 1,5 kg) teho on (luonnollisesti) parhaimmillaan kevyesti panssaroituja ja panssaroimattomia ajoneuvoja sekä elävää voimaa vastaan. Hehtaarille saanee kohtuullisen peiton, mutta montako ajoneuvoa siihen mahtuu, puolenkymmentä? Taistelupanssarivaunuun tarvitaan täysosuma. Aikanaan tytärammuksista saattoi olla iloa mm. karkeasti paikannettuja tutkia vastaan, mutta IR-hakupäinen JSOW tunkeumapommilla toiminee vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin tuollaista uhkaa vastaan.
Tässä on esimerkki maalista, joka olisi kuin luotu JSOW-A:lle. JSOW:lla on 100+ kilometrin kantama, mikä olisi myös tätä kohdetta vastaan toimittaessa omiaan:

 
Tässä on esimerkki maalista, joka olisi kuin luotu JSOW-A:lle. JSOW:lla on 100+ kilometrin kantama, mikä olisi myös tätä kohdetta vastaan toimittaessa omiaan:

Joo, myönnetään, joissakin tapauksissa kuorma-ammuksilla saavutetaan parempi vaikutus kuin samalla määrällä unitäärikärkiä. Ymmärsin ehkä virheellisesti teikäläisen ja @Rannari korostavan rypäle-JSOW:n merkitystä maanpuolustuksen kokonaisuuden näkökulmasta. Henkilökohtaisesti en näe rypäleiden puutetta ilmavoimien asevalikoimassa mainittavana puutteena - todellinen tarve rypäleille olisi tykistön massavaikuttamisessa, ei vaikutuksen optimoinnissa yksittäisiä ilma-aseen maaleja vastaan.
 
Lienevät laskeneet, että samanaikaisesti ei ilmasta-maahan tehtäviin ole irroittaa kuin 10 Hornetia ottaen huomioon vaadittavat saattohävittäjät ja huollossa olevat koneet. Määrä lienee realistinen:

Oletetaan, että koneita on 62 kpl. Näistä 25% on huollossa eli tehtävävalmiina on 48 kpl. Näistä 10 laitetaan ilmasta-maahan varustukseen ja jäljelle jää 38 kpl. Oletetaan 2x saattohävittäjä jokaista ilmasta-maahan konetta varten ja siihen menee 20 konetta. Jäljelle jää 16 konetta toteuttamaan samanaikaista ilmasta-ilmaan torjuntatehtävää, jollaisia saattaa tulla yllättäen.

Näin ollen meidän konemäärillä ei välttämättä tarvita enempää Litening podeja. Toki tappionsietokyky on olematon, koska huonolla tuurilla juuri ne koneet ammutaan alas, joissa podit kiinni, eikä ole varastosta ottaa uutta podia, vaikka koneita olisikin lentokunnossa.
Tarviiko fighter-bomber saattajia? Saattaa kuule ihan itsensä. Ehkä joku voi perässä kuvata pommituksen tulokset.
Liteningejä tai pyloneita ei kannata ostaa kuin viisi koska niitä saadaan kriisin sattuessa helposti lisää. Ne ei ole ase, ja niitä on myös F-16 valtiot täynnä. Norja, Hollanti, Espanja, Navy, USMC, USAF, Japani, Korea, Aussi jne
 
Joo, myönnetään, joissakin tapauksissa kuorma-ammuksilla saavutetaan parempi vaikutus kuin samalla määrällä unitäärikärkiä. Ymmärsin ehkä virheellisesti teikäläisen ja @Rannari korostavan rypäle-JSOW:n merkitystä maanpuolustuksen kokonaisuuden näkökulmasta. Henkilökohtaisesti en näe rypäleiden puutetta ilmavoimien asevalikoimassa mainittavana puutteena - todellinen tarve rypäleille olisi tykistön massavaikuttamisessa, ei vaikutuksen optimoinnissa yksittäisiä ilma-aseen maaleja vastaan.

Minulla on ollut käsitys että kuorma-ammuksia haluttiin vähän joka vehkeeseen. Sitä taustaa vasten olisi mahdollista että ajatuksissa on joskus ollutkin 154A. Tykistön puolella kuorma-ammusten lähes täydellinen puuttuminen on toki huomattavasti isompi murhe.
 
Back
Top