Sveitsi ja Suomi hankkivat samaan aikaan hävittäjiä, ja Sveitsin hävittäjät hankkii nainen Suomesta
Sveitsin valinta on Suomea vähemmän turvallisuuspoliittinen päätös, sanoo Sveitsin hallituksen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pälvi Pulli.
Sisustuksessa on Iittalaa, Aaltoa ja kukkopillejä. Makuuhuoneen seinän peittää kuva koivikosta. Kellarin sähkösaunan lisäksi takapihalla on vielä telttasauna.
Tämä on Sveitsin vaikutusvaltaisimman suomalaisnaisen koti. Jyväskyläläinen
Pälvi Pulli on asunut Sveitsissä vuodesta 1991. Täällä Pulli on myös tehnyt uransa, joka on vienyt hänet pitkälle.
Pulli, 48, on Sveitsin hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja turvallisuuspolitiikasta vastaava ylijohtaja puolustusministeriössä. Kesäkuussa Sveitsin hallitus nimitti hänet suurlähettilääksi, koska sillä tittelillä on helpompi pyöriä kansainvälisen politiikan kulisseissa. Parhaillaan Pulli valmistelee Sveitsin hävittäjähankintoja.
Sveitsiin Pullin toi lukion jälkeinen seikkailu pitkin Eurooppaa. Sveitsistä löytyi ensin työ tarjoilijana, sitten ensimmäinen puoliso. Pulli päätti jäädä opiskelemaan Neuenburgiin englantia ja historiaa.
Tutkielmansa Pulli päätyi tekemään Sveitsille arasta aiheesta, siitä, miten sotilaat puuttuivat mielenosoituksiin ja levottomuuksiin 1930-luvulla. Valmistuttuaan Pulli päätyi töihin Sveitsin puolustushallintoon.
Nykyinen puoliso on samalta alalta.
Pullin kodin seinillä on suomalaiskoivikon lisäksi kuvia sotilaskoneista. Avopuoliso
Peter Soller on Sveitsin ilmavoimien koulutusprikaatin komentaja ja helikopterilentäjä.
”Hävittäjistä puhuminen ei kuitenkaan kuulu vapaa-aikaamme”, Pulli sanoo keittiönsä pöydän ääressä Effretikonissa.
Pariskunnan yhteinen koti on pikkupaikkakunnalla Zürichin kupeessa lähellä lentokenttää. Sieltä on helppo lähteä töihin, missä ne milloinkin sitten ovat. Nyt Pullin työpaikka on Sveitsin pääkaupungissa Bernissä.
Vuosien aikana Pulli on sveitsiläistynyt, eikä hänen taustansa ole ollut este edetä uralla. Sveitsiläisyys näkyy ehkä tavassa keskustella ja pitää yhteyttä ihmisiin, Pulli pohtii.
”Sveitsiläinen tapa väitellä on vaikuttanut paljon. Täällä puhutaan politiikasta ja myös halutaan myydä omia mielipiteitä. Sveitsiläisillä on lisäksi suuri halu itse määrätä asioistaan. En tosin tiedä, kuinka paljon juuri tämä on minuun vaikuttanut.”
Aimo osan Pullin työstä vievät Sveitsin hävittäjähankintaan liittyvät kysymykset.
Sveitsi ja Suomi uusivat Hornet-lentolaivueitaan miltei samaa tahtia. Molempien Hornetien käyttöikä päättyy suurin piirtein vuonna 2030.
”Sveitsi on aikataulussa hieman Suomea edellä, ja muutenkaan hankintaprosesseja ei voi suoraan verrata toisiinsa.”
Sveitsiläiset ovat lyöneet lukkoon hankkeen hinnan, Suomi ei.
”Puhutaan kuudesta miljardista Sveitsin frangista, noin 5,5 miljardista eurosta.”
Kun mukaan ynnätään se, että Sveitsi hankkii myös uuden maasta käytettävän ilmatorjuntajärjestelmän, Air 2030 -hankkeen budjetti on noin 8 miljardia frangia eli noin 7,3 miljardia euroa.
Suomelle ja Sveitsille hävittäjiä tarjoavat samat kauppiaat – vaikkakin ruotsalainen Saab Gripen E -hävittäjä ilmeisesti putosi kesällä Sveitsin kilpailutuksesta. Gripen-hävittäjän uusin versio ei ehtinyt valmistua Sveitsin järjestämiin koelentoihin.
Kukin hävittäjä näytti kesällä kykyjään Sveitsin teettämissä lentotehtävissä.
Vaikka Sveitsi ja Suomi periaatteessa ovat täysin samalla asialla, maat voivat päätyä eri koneisiin tai samaan koneeseen hyvin eri syistä, Pulli sanoo.
Sveitsi on pinta-alaltaan huomattavasti Suomea pienempi, ja Sveitsin vuoristoisuus tuo tekniikalle ja tutkajärjestelmille omat haasteensa.
”Ero on myös se, että hävittäjävalinta on Sveitsissä Suomea vähemmän turvallisuuspoliittinen päätös”, Pulli sanoo.
Suomen hävittäjävalintaan vaikuttaa Venäjä.
”Sveitsi ei ole EU:ssa eikä Natossa emmekä hävittäjän valinnalla saa epäsuoriakaan turvatakuita sen toimittajamaalta – ei siis ole niin väliä, onko hävittäjä ranskalainen, ruotsalainen vai amerikkalainen. Suomelle valinta lienee merkittävämpi myös turvallisuuspoliittisesti, sillä Venäjän takia hävittäjähankinta on erilainen poliittinen signaali kuin se, minkälaisen koneen Sveitsi valitsee.”
Sveitsi on aiemminkin hankkinut hävittäjiä vaihtelevalla menestyksellä. Vuonna 2014 hanke kaatui kansanäänestyksessä, joka on taas edessä.
”Se on lähtökohta”, Pälvi Pulli sanoo.
Sveitsin hallitus haluaa pienentää riskiä, että hankinta kaatuisi jälleen. Pulli laati keväällä Sveitsin puolustusministerille selvityksen siitä, onko hävittäjähankinta turvallisuuspoliittisesti perusteltu. Lopputuloksena oli, että on.
Sveitsin ilmavoimien Hornet ohittaa Payernen lentotukikohdassa Sveitsin hävittäjähankkeen testeissä olleen Eurofighter Typhoon -hävittäjän. (KUVA: Denis Balibouse / Reuters)
Sveitsi ja Suomi tarkastelevat Eurooppaa ja naapurustoaan hieman eri vinkkeleistä.
Sveitsi on pieni suuri maa keskellä Euroopan unionia mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Sveitsin identiteetille keskeistä on puolueettomuus.
Ymmärtääkseen Sveitsin tarvetta pysytellä irti EU:sta tai Natosta on syytä muistaa historia ja etenkin se, mitä Sveitsille olisi voinut seurata siitä, että se olisi joutunut osapuoleksi toiseen maailmansotaan, Pulli sanoo.
”Sveitsi on monen kielen maa. Puolueettomuus pitää maan kasassa, sillä konflikteissa olisi ollut luontevaa, että kukin kieliryhmä olisi mennyt omankielisen osapuolen tueksi.”
Sveitsin suoran demokratian ja säännöllisten kansanäänestysten mallissa myös alueilla, kantoneilla, on paljon omaa valtaa ilman voimakasta keskusjohtoa, Pulli muistuttaa.
”Lisäksi Sveitsi suhtautuu kansainväliseen yhteistyöhön hyvin käytännönläheisesti ja arvioi aina, mihin voi osallistua.”
Juuri nyt Sveitsin suurin uhka on terrorismi, Pulli sanoo. Akuutti huoli liittyy Sveitsistä Isisin joukkoihin Syyriaan lähteneisiin vierastaistelijoihin, jotka tekevät paluuta Eurooppaan ja Sveitsiin.
”Sveitsiläisiä on lähtenyt noin 90. Heitä palaa pikku hiljaa, ja vankileireillä heitä on muutamia, myös naisia ja lapsia. Sveitsi on pohtinut linjaa, haetaanko heidät takaisin vai ei. Hallitus päätti, ettei haeta aktiivisesti takaisin tai korkeintaan haetaan alaikäisiä.”
Toinen suurista uhkista on valtapolitiikan koveneminen.
”Venäjän ja lännen suhteet ovat kiristyneet erittäin paljon. Sekä Yhdysvallat että Kiina käyttäytyvät tavalla, joka saattaa helposti johtaa virheisiin, vastareaktioihin ja konflikteihin. Konfliktin todennäköisyys on kasvanut viime vuosina.”
Uhka on myös uusi informaatiovaikuttaminen ja hybridimetodit, joita etenkin Venäjä käyttää vaikuttaakseen muihin maihin.
”Seuraukset näemme Itä-Ukrainassa ja myös siinä, miten eri kansainvälisiä instituutioita heikennetään.”
Krimin valtaus vuonna 2014 vaikutti myös Sveitsin ja Venäjän suhteisiin.
”Sotilaallinen yhteistyö on enää kovin pientä, lähinnä sotilassoittokuntien välistä, ja Sveitsillä on yksi upseeri vaihdossa Moskovassa kolmatta kertaa.”
Pullin tehtäviin kuuluu myös tapaamiset Venäjän turvallisuuspoliittisen johdon kanssa.
”Avoin vuoropuhelu Venäjän kanssa ei aina ole helppoa. Tyyli on sitä, että he lukevat kantansa, ja sen jälkeen on vaikea saada aikaan ajatustenvaihtoa.”
Koko tiedustelumaailma on suuressa myllerryksessä. Sveitsin ja Venäjän välit kiristyivät myös poikkeuksellisella tavalla, kun entinen venäläinen kaksoisagentti
Sergei Skripal ja hänen tyttärensä yritettiin myrkyttää Britanniassa.
Sveitsiläinen laboratorio tutki iskussa käytetyn hermomyrkyn, ja Venäjän ulkoministeri
Sergei Lavrov yritti kyseenalaistaa laboratorion luotettavuuden.
”Me suutuimme tästä väitteestä aika pahasti, ja Sveitsi sanoi julkisesti, että tuo ei vetele.”
Sveitsin ja Venäjän suhteissa oma lukunsa ovat Sveitsissä ja etenkin Genevessä hyvin viihtyvät rikkaat venäläiset.
”Riippuen siitä, miten valtasuhteet Venäjällä vaihtuvat, joistakuista täällä asuvista oligarkeista saattaa tulla Kremlin näkökulmasta vastustajia. Se saattaa johtaa siihen, että Sveitsi joutuu paineen alle. Mutta niin kauan kuin Sveitsissä asuvat ulkomaalaiset noudattavat Sveitsin lakeja, ei ole ongelmaa.”
Euroopan turvallisuutta uhkaavat myös naapuruston aseelliset konfliktit, Pulli sanoo.
” Sveitsin on valmistauduttava nimenomaan ilmatilan loukkauksiin. Jos konflikti syttyy, Sveitsin ilmatilaa ei saa päästä käyttämään väärin, vaan meidän on pystyttävä puolustamaan suvereniteettiamme.”
Pulli seuraa toki, miten Suomen hävittäjähankinta etenee. Samoin häntä kiinnostaa EU:n syvenevä yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.
”Unionin puolustusyhteistyö saattaa avata Sveitsille uusia ovia. Toisaalta EU:n turvallisuuspolitiikassa on tällä hetkellä keskenään ristiriitaisia tendenssejä. Yhtäältä on tarve puhua yhdellä äänellä, toisaalta on paljon hajottavia voimia.”
EU on vaikeassa paikassa, Pulli sanoo. Paine tulee monelta suunnalta.
”Yhdysvaltain presidentti ei ole niin luotettava kumppani kuin aikaisemmat presidentit, sillä
Donald Trump kyseenalaistaa myös kansainvälisiä turvallisuusjärjestelmiä. Sitten on Venäjä, joka yrittää hajottaa EU:ta.”
EU:ta hajotetaan myös sisältä, vaikka yhtenäisyyden tarve olisi suuri, Pulli sanoo.
”Muutamissa maissa nationalismi on jo vahva voima.”
Silti Pulli on positiivisesti yllättynyt siitä, miten EU-maat ovat viime vuosina vaikeista tilanteista ja Britannian kivuliaasta EU-erosta huolimatta pystyneet vahvistamaan puolustusyhteistyötä Nato-yhteistyön rinnalla.
EU:n moottoreita ovat jatkossakin Saksa ja Ranska, hän arvioi.
”Jos ne löytävät yhteisen sävelen esimerkiksi uusien asejärjestelmien kehittämisessä, mukaan tulee varmasti monia maita.”
Suomi näkyy Pälvi Pullin kotona sisustuksessa – ja myös saunoissa, joita on kaksi. (KUVA: Sanna Heikintalo)
Kuka?
Sveitsin turvallisuuspolitiikan ytimessä
Pälvi Pulli, 48, on kotoisin Jyväskylästä.
Asunut Sveitsissä vuodesta 1991.
Sveitsin Sveitsin hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja turvallisuuspolitiikasta vastaava ylijohtaja puolustusministeriössä.
Osallistuu parhaillaan Sveitsin hävittäjähankinnan valmisteluun.
