Pohjanmaan lisenssituotanto voisi olla realistinen vaihtoehto tässä tapauksessa.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Boeing MQ-25 Stingray - Wikipedia
Mitenkäs tämä Boeingin tuote kävisi meille Super Hornetin kylkeen?
Mitäs me tehdään kalliilla tankkausdronella? Kyllä siinä paketissa on jo tunnetumpi rahareikä.Boeing MQ-25 Stingray - Wikipedia
en.wikipedia.org
Mitenkäs tämä Boeingin tuote kävisi meille Super Hornetin kylkeen?
Joo, näyttää Antti tukkivan taas miljoonia niiden neekerikuninkaiden rynkkyihin ja panssarimersuihin... Rahareikiä on totta vie.
Einomies1
Respected Leader
Periaatteessa kyllä varmaan hyvinkin, mutta luulempa että ne tuohet...Boeing MQ-25 Stingray - Wikipedia
Mitenkäs tämä Boeingin tuote kävisi meille Super Hornetin kylkeen?
Onhan SH kykenevä buddy-refuelingiin kuten Rafalekin jos sellaista halutaan. Niistä ei kyllä ole tuomaan tosipaikassa meille taistelukykyä, kun ei toimita pitkillä matkoilla meren päällä ja lentotukialuksilta.
Ilmatankkauksesta oli oma vääntönsä jo aikaisemmin, mutta peukutan kyllä 2-3 kpl MRTT tai A400 tankkeria kylkeen. Niillä saataisiin myös hieman strategista kykyä liikutella tavaraa tiukassa paikassa ja rauhanaikana. Ei varmaan toteudu tällä vaalikaudella.
Edes käyhän miehen ratkaisuna käytetyt MD-11:t toimisivat kyllä, mutta konversio voisi olla sellaiseen liian kallis ja tuottamaton koneen elinikä ja projektin suunnittelu huomioon ottaen. Vähän sama kuin rintamamiestalon remontointi, kaikki pitää tuunata erikseen kun ei ole standardeja.
ajs178
Respected Leader
Vaikka rahat annettaisiin niin eihän ne mihinkään riitä. Ja jos riittääkin niin oikeasti laivat kuitenkin maksavat enemmän. Ja vaikka sekin on julkisesti kerrottu niin se on silti harhauttamista.
Jos korvetteihin oikeasti tulee strike-mittaiset kennot niin odotan ihan uudenlaisella mielenkiinnolla 2030-lukua. Joku näkymä pitää olla siihen että ne myös hyödynnetään.
Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mikä on strike-pituinen kenno? Puhutaanko nyt meritorjuntaohjus Gabrielista? Vai peräti jostain tulevaisuuden super-aseesta esim. Laivue 2020 ampumassa mereltä maalle risteilyohjuksia?
ajs178
Respected Leader
Eli HN lukitsee vihollislaivan tutkaansa ja lähettää (sekä päivittää) kohteen sijainnin ohjusveneille, jotka ampuvat? Eikö helpompaa tuossa tilanteessa olisi ampua vihollislaivaa suoraan ilmasta käsin. Cut the middleman. Ehkäpä tätä nyt ollaankin korjaamassa HX-hankkeessa eli ilmasta mereen ohjus.
Alus voi olla olla saariston suojassa tutkakatveessa ja saa silti "kaiken tarvitsemansa tiedon". Aluksella noin todennäköisemmin on kykyä toisen aluksen torjuntaan. Lisäksi se HN voi olla ihan vaan palaamassa ilmavalvontakeikalta ja silti pystyy tukemaan meritorjuntaa.
Pohjanmaa-luokkaan tulevasta Mk41 laukaisulaitteesta on eri mittaisia versioita. Strike modulesta joka on isoin voidaan laukaista esim. Tomahawk, LRASM, SM-3 sekä SM-6, lyhyempien ohjusten lisäksi.
Pohjanmaa-luokalle tulee ESSM ilmatorjuntaohjukset ja laukaisu tapahtuu Mk41 laukaisulaitteesta. Gabriel kuten havainnekuvista näkyy laukaistaan aluksen yläkannelta omista laukaisukanistereista samaan tapaan kuin MTO:t yleensäkin.
Se on tosin huomattava, että kenno on pelkkä teräskehikko. Sinne ei vain pullauteta uutta asetta. Vaatii erillisen ohjausmoduulin uudelle aseelle ja integroinnin taistelujärjestelmään. Tiedä häntä onko moduuli rautaa vai pelkkää softaa. Luultavasti ei vain jälkimmäistä.
ajs178
Respected Leader
Ehkä siinä varataan tilaa MLU:n myötä tuleville uusille aseille?
Tutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin
Uusi eurooppalainen hävittäjäprojekti sotkee hankintakuviota.
Hävittäjät (lentokoneet)
25.9.2019 klo 13.00
Kuvamanipulaatio: viisi eri valmistajaa on edelleen mukana Suomen hävittäjäkilpailussa.AOP, kuvankäsittely Juha Rissanen / Yle.
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa30
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomen kaikkien aikojen asekaupassa eli niin sanotussa HX-hankkeessa alkaa syksyllä pitkä loppukiri. Puolustusministeriö lähettää pian tarkentavat tarjouspyynnöt 64 uudesta monitoimihävittäjästä.
Hintakin tarkentunee jo loppuvuoden aikana. Se tiedetään, että haarukka on 7–10 miljardia. Lopullinen hinta voi olla reilusti kovempi kuin edellisessä hävittäjäkaupassa 1990-luvun alussa.
Koneiden myyntihinnan päälle tulevat satojen miljoonien vuosittaiset käyttökustannukset.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lähde: AOP. Animaatio: Juha Rissanen / Yle
Tarjolla on viisi konetta. Ranskalainen Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ruotsalainen Gripen E ja amerikkalainen Super Hornet sekä amerikkalainen F-35.
Uusi kone korvaa nykyiset Hornetit, jotka hankittiin kiivaan väittelyn jälkeen 1990-luvun alussa.
Puolustusministeriö on käynyt kulissien takana tiiviitä keskusteluja(siirryt toiseen palveluun) valmistajien kanssa. Kyse on merkittävästä päätöksestä, sillä hävittäjien on tarkoitus olla käytössä jopa 30–40 vuotta ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen.
Kaupan etenemistä hankaloittaa muukin kuin raha. Osa asiantuntijoista ja poliitikoista pitää päätöstä poliittisena yhtä lailla kuin teknisenä.
Lisäksi Euroopassa on käynnistynyt kaksi uutta hävittäjähanketta korvaamaan nykyisiä hävittäjiä.
Vasemmistosta nousee lisää kritiikkiä
Suomalaisilla veronmaksajilla on vasta kalpea käsitys hävittäjien hinnasta, vaikka päätös pitäisi tehdä jo parin vuoden kuluttua. Toistaiseksi ostohinta on mitä tahansa 7 ja 10 miljardin välillä.
– Jos jossain muussa hankinnassa olisi lähtökohtatilanteessa kolmen miljardin euron erotus, siitä syntyisi valtava älämölö, että kuinka vastuutonta tällainen hankevalmistelu on, sanoo kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas.).
Eikä kyse ole pelkästään rahasta.
Monet näkevät Suomen tulevassa hävittäjäratkaisussa ennusmerkit maamme suhteesta Natoon.
Vaihtoehdot ovat liittoutumattomuus Ruotsin tyyliin, nykylinjalla jatkaminen tai selvä askel kohti täysjäsenyyttä.
Vasemmistoliitto jätti jo vuoden 2017 puolustusselontekoon eriävän mielipiteen, jossa se liputtaa ruotsalaisten kanssa tehtävän yhteistyön puolesta. Siinä ei suoraan vaadita koneiden ostamista Ruotsista, mutta viime vuoden presidentinvaaleissa Merja Kyllönen (vas.) kannatti jo vuolaasti ruotsalaisten Gripen E:tä.(siirryt toiseen palveluun)
Elokuussa kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) puolestaan sanoi, että miljardien laittaminen hävittäjiin on mieletöntä ja turhaa Venäjän härnäämistä. Yrttiaho arvelee, että konekaupalla Suomi viedään Natoon.
Douglas Barrie pitää mahdollisena, että Suomi halutaan vetää mukaan uusiin eurooppalaisiin hävittäjäprojekteihin.John Buck / International Institute for Strategic Studies
Myös Mustajärvi haluaa puhua ruotsalaisen hävittäjän puolesta. Hän arvelee sen tulevan halvemmaksi vähintään teollisen yhteistyön avulla. Muitakin syitä on.
– Ei se salaisuus ole, että vasemmistoliitto ja minä halutaan nostaa ruotsalainen vaihtoehto aidosti amerikkalaisten rinnalle. Se olisi turvallisuuspoliittisesti neutraali ja mahdollistaisi teollisen yhteistyön Ruotsin kanssa.
Mustajärvi sanoo, että hänen asehankintoja kohtaan kriittiset kannanottonsa ovat hyvin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedossa ja hyväksymiä.
Mutta riittääkö reservin yliluutnantti Mustajärven johtama punakapina kääntämään kurssia vai eteneekö hankinta suunnitellulla tavalla? Reservin kapteeni, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei heti usko moiseen.
Hän uskoo, että hallituksen rivit pysyvät yhtenäisinä, kun valinta tehdään vuonna 2021.
Nyt on aika vertailla eri vaihtoehtoja.
– Jos halutaan ottaa kantaa, saattaisi olla viisautta ottaa kantaa vähän myöhemmin.
"Halpaa ja hyvää konetta ei ole"
Mitä Suomen on sitten hävittäjistä pulitettava?
Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia sanoo Ylen haastattelussa, että koneet käyvät vuosi vuodelta kalliimmiksi.
– Kun Suomi osti aikoinaan Hornetit, hinta oli nykyrahassa suunnilleen 40 miljoonaa dollaria. F-35:n hinta on nykyisin kaksinkertainen ja Super Hornetin suunnilleen 60 miljoonaa.
Aboulafian mukaan hinta voi käytännössä kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan sensorit, aseet, koulutus ja niin edelleen. Puhumattakaan käyttömenoista, joista A-studio raportoi jo vuonna 2015.
Richard Aboulafian mukaan Euroopan strateginen tilanne muuttuu nopeasti.Yle
Koneiden hintaa nostavat jatkuvasti kasvava kysyntä ja yhä kehittyneempi teknologia. Aboulafia arvioi, että nykyisin hävittäjiä myydään maailmassa vuosittain 15–20 miljardilla dollarilla, mutta ensi vuosikymmenellä lähes kaksinkertainen määrä.
Myös lontoolaisen the International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksen (IISS) vanhempi sotilasilmailun analyytikko Douglas Barrie tyrmää toiveet edullisesta hävittäjästä.
– Halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole. On joko ostettava kone, joka täyttää kansalliset vaatimukset tai sitten vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla.
Barrie arvioi, että Gripen ja Super Hornet ovat halvemmasta päästä ja Rafale, Eurofighter ja F-35 kalliimmasta. Mutta yksikään ei ole oleellisesti halvempi kuin muut.
Hintaan voi kuitenkin oleellisesti vaikuttaa se, mitä tulevaisuudessa koneen valmistajamaassa tapahtuu.
Tilanne voi muuttua yllättävällä tavalla
Saksa, Ranska ja Espanja ovat käynnistäneet uuden hävittäjän kehittämisen. Hankkeesta käytetään toistaiseksi vain lyhennettä FCAS (Future Combat Air System eli tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmä). Uusi kone korvaa ranskalaisen Rafalen ja yhteiseurooppalaisen Eurofighter Typhoonin ehkä jo parissakymmenessä vuodessa.
Britannia ja Italia aikovat kehittää uuden Tempest-hävittäjän, niin ikään korvaamaan Eurofighteria. Myös Ruotsi on tässä hankkeessa mukana, vaikka ei ainakaan vielä virallisesti juuri Tempestin kehittämisessä.
Siis uusia hävittäjiä kehittävät juuri ne maat, jotka tarjoavat Suomelle nykyisiä koneitaan – Rafalea, Eurofighteria ja Gripeniä.
Voiko käydä niin, että Suomelle myydään kone, jota ei sitten päivitetäkään riittävän kauan?
Se olisi Suomen kannalta huono tilanne, koska koneisiin tarvitaan vuosien varrella elinkaaripäivityksiä. Näistä käytetään nimitystä Mid-Life Upgrade. Päivitykset ovat erittäin kalliita, ja kustannusten jakamiseen tarvitaan useita maita.
Juha Rissanen / Yle.
Yllä olevan taulukon tiedot on saatu osittain valmistajilta, osittain julkisuudessa olleissa tiedoista. Taulukko on suuntaa antava.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo, että uudet hankkeet eivät vaikuta Suomen päätösten aikatauluun. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei myöskään usko Suomen aikataulun muuttuvan, mutta projektien vaikutus on hänen mielestään pakko selvittää.
– Haluan kuunnella asiantuntijoita siitä, missä kehitysvaiheessa hankkeet ovat.
Hävittäjähankinnan vetäjä, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen vastaa sähköpostilla, että molempia hankkeita seurataan tarkkaan ja että niiden vaikutukset ehdolla olevien koneiden elinkaareen selvitetään.
IISS:n analyytikko Douglas Barriearvioi Ylelle, että uudet eurooppalaiset hävittäjäprojektit voivat vaikuttaa Suomelle tehtävään tarjoukseen yllättävällä tavalla.
– Ehkä niin, että käytätte aluksi 20–25 vuotta Rafalea, Typhoonia tai Gripeniä. Sitten, jos kiinnostaa, voitte myös liittyä uuteen projektiin.
Myös Teal Groupin johtaja Richard Aboulafia pitää täysin mahdollisena, että uudet hävittäjähankkeet vaikuttavat Suomeen tarjottavien koneiden elinkaareen.
– Gripen on hieno luomus. On lähes uskomatonta, että Ruotsin kokoinen maa on saanut aikaan maailmanluokan hävittäjän tuohon hintaan. Puhutaan siis 35–40 vuotta kestävästä ohjelmasta. Mutta heidän on mietittävä, mitä tapahtuu 2040-luvulla, kun Tempest tulee.
A-studio kysyi myös kolmelta suomalaiselta puolustusteollisuutta hyvin tuntevalta kirjoittajalta, vaikuttavatko uudet eurooppalaiset hävittäjähankkeet Suomen päätökseen. Kaikki kirjoittajat ovat puolustusalaan erikoistuneita siviilejä.
Ari Pesonen, bloggaaja Uusi Suomi:
”Pitäisi vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan vaikuta.”
Nimimerkki Corporal Frisk, bloggaaja:
”Tällä hetkellä voidaan varmuudella sanoa, että vaikuttavat, mutta miten se tapahtuu, on vielä avoin kysymys. Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän ja/tai rikkovan budjettia, kuten usein käy uusissa projekteissa.
Pentti Perttula, editor, Siivet-lehti:
”Ei vaikuta ainakaan HX-hankkeeseen ja puolustusministeriön esitykseen, koska konetyyppi valitaan sotilaallisen suorituskyvyn perusteella. Valtioneuvoston päätökseen en osaa ottaa kantaa”.
Ranska haluaa tilaukset Eurooppaan
Uusien eurooppalaisten hävittäjähankkeiden tavoitteena on pysyä kehityksen kärjessä ja lopulta kilpailla markkinoilla amerikkalaisten koneiden kanssa.
Suomen päätös herättää varmasti Euroopassa mielenkiintoa, sillä Suomi kannattaa EU:n oman puolustuksen vahvistamista. Se ei ole mahdollista ilman vahvaa eurooppalaista asetuotantoa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ovat kuitenkin sitä mieltä, että tässä asiassa Suomi tekee ihan oman päätöksensä.
– Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei poliittinen, Kanerva sanoo.
Tarjolla askeleita kohti Natoa
Jos katsotaan viime aikaisia myyntitilastoja, seitsemän eurooppalaista Nato-maata on valinnut amerikkalaisen F-35 -häivehävittäjän joko korvaamaan vanhat koneensa tai muiden koneidensa rinnalle. Tosin lukumääräisesti eniten Euroopassa on myyty Eurofighteria.
Juha Rissanen / Yle.
Yhteiseurooppalaista Eurofighteriä ja ranskalaista Rafalea tilaavat nyt ne maat Euroopassa, joilla niitä muutenkin on.
Amerikkalaista Super Hornetia ei ole myyty Euroopassa lainkaan.
Ruotsi tilaa omaa Gripen E -konettaan. Muuten kone on mennyt kaupaksi vain Brasilian ilmavoimille. Viimeksi se putosi keväällä Sveitsin kilpailusta.
Amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35-häivehävittäjästä on tullut tavallaan uusi Nato-kone. Kone lentää jo Norjan ilmatilassa ja pian Puolassakin, siis yhä lähempänä Venäjää.
Richard Aboulafia pitää selvänä, että Suomen päätös on poliittinen tai ainakin geopoliittinen yhtä paljon kuin tekninen.
– Kyse ei ole niinkään parhaasta koneesta parhaaseen hintaan, vaan enemmänkin siitä, minkä strategisen valinnan Suomi tekee.
Aboulafian mukaan Suomella on paljon pelissä. Hän tiivistää Suomen valinnan kolmeen vaihtoehtoon.
– Suomi voi pitäytyä pohjoismaisessa puolueettomuudessa, mikä puoltaisi ymmärrettävästi Gripeniä. Suomi voi haluta säilyttää Nato-kumppanuuden ilman jäsenyyttä. Silloin päätös on Super Hornet. Suomi voi myös ottaa uusia askeleita Naton kanssa ja varmistaa, että kriisissä sillä on täysi yhteistoimintakyky Naton kanssa. Silloin valinta on F-35.
Amerikkalaistutkijan näkemys voi olla suoraviivainen tulkinta Suomen yksittäisestä asekaupasta mutta ei varmasti poikkeuksellinen.
Suomen suhde Natoon on kiperä kysymys, mutta niin on koneiden hintakin. Puolustusministeri Antti Kaikkonen lupaa, että hävittäjien hinnasta saadaan pian lisää tietoa.
– Sitä pitää pystyä hieman tarkentamaan loppuvuoden aikana.
yle.fi
Uusi eurooppalainen hävittäjäprojekti sotkee hankintakuviota.
Hävittäjät (lentokoneet)
25.9.2019 klo 13.00
Kuvamanipulaatio: viisi eri valmistajaa on edelleen mukana Suomen hävittäjäkilpailussa.AOP, kuvankäsittely Juha Rissanen / Yle.
Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa30
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomen kaikkien aikojen asekaupassa eli niin sanotussa HX-hankkeessa alkaa syksyllä pitkä loppukiri. Puolustusministeriö lähettää pian tarkentavat tarjouspyynnöt 64 uudesta monitoimihävittäjästä.
Hintakin tarkentunee jo loppuvuoden aikana. Se tiedetään, että haarukka on 7–10 miljardia. Lopullinen hinta voi olla reilusti kovempi kuin edellisessä hävittäjäkaupassa 1990-luvun alussa.
Koneiden myyntihinnan päälle tulevat satojen miljoonien vuosittaiset käyttökustannukset.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lähde: AOP. Animaatio: Juha Rissanen / Yle
Tarjolla on viisi konetta. Ranskalainen Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ruotsalainen Gripen E ja amerikkalainen Super Hornet sekä amerikkalainen F-35.
Uusi kone korvaa nykyiset Hornetit, jotka hankittiin kiivaan väittelyn jälkeen 1990-luvun alussa.
Puolustusministeriö on käynyt kulissien takana tiiviitä keskusteluja(siirryt toiseen palveluun) valmistajien kanssa. Kyse on merkittävästä päätöksestä, sillä hävittäjien on tarkoitus olla käytössä jopa 30–40 vuotta ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen.
Kaupan etenemistä hankaloittaa muukin kuin raha. Osa asiantuntijoista ja poliitikoista pitää päätöstä poliittisena yhtä lailla kuin teknisenä.
Lisäksi Euroopassa on käynnistynyt kaksi uutta hävittäjähanketta korvaamaan nykyisiä hävittäjiä.
Vasemmistosta nousee lisää kritiikkiä
Suomalaisilla veronmaksajilla on vasta kalpea käsitys hävittäjien hinnasta, vaikka päätös pitäisi tehdä jo parin vuoden kuluttua. Toistaiseksi ostohinta on mitä tahansa 7 ja 10 miljardin välillä.
– Jos jossain muussa hankinnassa olisi lähtökohtatilanteessa kolmen miljardin euron erotus, siitä syntyisi valtava älämölö, että kuinka vastuutonta tällainen hankevalmistelu on, sanoo kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas.).
Eikä kyse ole pelkästään rahasta.
Monet näkevät Suomen tulevassa hävittäjäratkaisussa ennusmerkit maamme suhteesta Natoon.
Vaihtoehdot ovat liittoutumattomuus Ruotsin tyyliin, nykylinjalla jatkaminen tai selvä askel kohti täysjäsenyyttä.
Vasemmistoliitto jätti jo vuoden 2017 puolustusselontekoon eriävän mielipiteen, jossa se liputtaa ruotsalaisten kanssa tehtävän yhteistyön puolesta. Siinä ei suoraan vaadita koneiden ostamista Ruotsista, mutta viime vuoden presidentinvaaleissa Merja Kyllönen (vas.) kannatti jo vuolaasti ruotsalaisten Gripen E:tä.(siirryt toiseen palveluun)
Elokuussa kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) puolestaan sanoi, että miljardien laittaminen hävittäjiin on mieletöntä ja turhaa Venäjän härnäämistä. Yrttiaho arvelee, että konekaupalla Suomi viedään Natoon.
Douglas Barrie pitää mahdollisena, että Suomi halutaan vetää mukaan uusiin eurooppalaisiin hävittäjäprojekteihin.John Buck / International Institute for Strategic Studies
Myös Mustajärvi haluaa puhua ruotsalaisen hävittäjän puolesta. Hän arvelee sen tulevan halvemmaksi vähintään teollisen yhteistyön avulla. Muitakin syitä on.
– Ei se salaisuus ole, että vasemmistoliitto ja minä halutaan nostaa ruotsalainen vaihtoehto aidosti amerikkalaisten rinnalle. Se olisi turvallisuuspoliittisesti neutraali ja mahdollistaisi teollisen yhteistyön Ruotsin kanssa.
Mustajärvi sanoo, että hänen asehankintoja kohtaan kriittiset kannanottonsa ovat hyvin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedossa ja hyväksymiä.
Mutta riittääkö reservin yliluutnantti Mustajärven johtama punakapina kääntämään kurssia vai eteneekö hankinta suunnitellulla tavalla? Reservin kapteeni, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei heti usko moiseen.
Hän uskoo, että hallituksen rivit pysyvät yhtenäisinä, kun valinta tehdään vuonna 2021.
Nyt on aika vertailla eri vaihtoehtoja.
– Jos halutaan ottaa kantaa, saattaisi olla viisautta ottaa kantaa vähän myöhemmin.
"Halpaa ja hyvää konetta ei ole"
Mitä Suomen on sitten hävittäjistä pulitettava?
Yhdysvaltalaisen ilmailualan tutkimuslaitoksen Teal Groupin johtaja ja hävittäjäasiantuntija Richard Aboulafia sanoo Ylen haastattelussa, että koneet käyvät vuosi vuodelta kalliimmiksi.
– Kun Suomi osti aikoinaan Hornetit, hinta oli nykyrahassa suunnilleen 40 miljoonaa dollaria. F-35:n hinta on nykyisin kaksinkertainen ja Super Hornetin suunnilleen 60 miljoonaa.
Aboulafian mukaan hinta voi käytännössä kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan sensorit, aseet, koulutus ja niin edelleen. Puhumattakaan käyttömenoista, joista A-studio raportoi jo vuonna 2015.
Richard Aboulafian mukaan Euroopan strateginen tilanne muuttuu nopeasti.Yle
Koneiden hintaa nostavat jatkuvasti kasvava kysyntä ja yhä kehittyneempi teknologia. Aboulafia arvioi, että nykyisin hävittäjiä myydään maailmassa vuosittain 15–20 miljardilla dollarilla, mutta ensi vuosikymmenellä lähes kaksinkertainen määrä.
Myös lontoolaisen the International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksen (IISS) vanhempi sotilasilmailun analyytikko Douglas Barrie tyrmää toiveet edullisesta hävittäjästä.
– Halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole. On joko ostettava kone, joka täyttää kansalliset vaatimukset tai sitten vaatimukset on täytettävä jollain muulla tavalla.
Barrie arvioi, että Gripen ja Super Hornet ovat halvemmasta päästä ja Rafale, Eurofighter ja F-35 kalliimmasta. Mutta yksikään ei ole oleellisesti halvempi kuin muut.
Hintaan voi kuitenkin oleellisesti vaikuttaa se, mitä tulevaisuudessa koneen valmistajamaassa tapahtuu.
Tilanne voi muuttua yllättävällä tavalla
Saksa, Ranska ja Espanja ovat käynnistäneet uuden hävittäjän kehittämisen. Hankkeesta käytetään toistaiseksi vain lyhennettä FCAS (Future Combat Air System eli tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmä). Uusi kone korvaa ranskalaisen Rafalen ja yhteiseurooppalaisen Eurofighter Typhoonin ehkä jo parissakymmenessä vuodessa.
Britannia ja Italia aikovat kehittää uuden Tempest-hävittäjän, niin ikään korvaamaan Eurofighteria. Myös Ruotsi on tässä hankkeessa mukana, vaikka ei ainakaan vielä virallisesti juuri Tempestin kehittämisessä.
Siis uusia hävittäjiä kehittävät juuri ne maat, jotka tarjoavat Suomelle nykyisiä koneitaan – Rafalea, Eurofighteria ja Gripeniä.
Voiko käydä niin, että Suomelle myydään kone, jota ei sitten päivitetäkään riittävän kauan?
Se olisi Suomen kannalta huono tilanne, koska koneisiin tarvitaan vuosien varrella elinkaaripäivityksiä. Näistä käytetään nimitystä Mid-Life Upgrade. Päivitykset ovat erittäin kalliita, ja kustannusten jakamiseen tarvitaan useita maita.
Juha Rissanen / Yle.
Yllä olevan taulukon tiedot on saatu osittain valmistajilta, osittain julkisuudessa olleissa tiedoista. Taulukko on suuntaa antava.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo, että uudet hankkeet eivät vaikuta Suomen päätösten aikatauluun. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei myöskään usko Suomen aikataulun muuttuvan, mutta projektien vaikutus on hänen mielestään pakko selvittää.
– Haluan kuunnella asiantuntijoita siitä, missä kehitysvaiheessa hankkeet ovat.
Hävittäjähankinnan vetäjä, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen vastaa sähköpostilla, että molempia hankkeita seurataan tarkkaan ja että niiden vaikutukset ehdolla olevien koneiden elinkaareen selvitetään.
IISS:n analyytikko Douglas Barriearvioi Ylelle, että uudet eurooppalaiset hävittäjäprojektit voivat vaikuttaa Suomelle tehtävään tarjoukseen yllättävällä tavalla.
– Ehkä niin, että käytätte aluksi 20–25 vuotta Rafalea, Typhoonia tai Gripeniä. Sitten, jos kiinnostaa, voitte myös liittyä uuteen projektiin.
Myös Teal Groupin johtaja Richard Aboulafia pitää täysin mahdollisena, että uudet hävittäjähankkeet vaikuttavat Suomeen tarjottavien koneiden elinkaareen.
– Gripen on hieno luomus. On lähes uskomatonta, että Ruotsin kokoinen maa on saanut aikaan maailmanluokan hävittäjän tuohon hintaan. Puhutaan siis 35–40 vuotta kestävästä ohjelmasta. Mutta heidän on mietittävä, mitä tapahtuu 2040-luvulla, kun Tempest tulee.
A-studio kysyi myös kolmelta suomalaiselta puolustusteollisuutta hyvin tuntevalta kirjoittajalta, vaikuttavatko uudet eurooppalaiset hävittäjähankkeet Suomen päätökseen. Kaikki kirjoittajat ovat puolustusalaan erikoistuneita siviilejä.
Ari Pesonen, bloggaaja Uusi Suomi:
”Pitäisi vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan vaikuta.”
Nimimerkki Corporal Frisk, bloggaaja:
”Tällä hetkellä voidaan varmuudella sanoa, että vaikuttavat, mutta miten se tapahtuu, on vielä avoin kysymys. Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän ja/tai rikkovan budjettia, kuten usein käy uusissa projekteissa.
Pentti Perttula, editor, Siivet-lehti:
”Ei vaikuta ainakaan HX-hankkeeseen ja puolustusministeriön esitykseen, koska konetyyppi valitaan sotilaallisen suorituskyvyn perusteella. Valtioneuvoston päätökseen en osaa ottaa kantaa”.
Ranska haluaa tilaukset Eurooppaan
Uusien eurooppalaisten hävittäjähankkeiden tavoitteena on pysyä kehityksen kärjessä ja lopulta kilpailla markkinoilla amerikkalaisten koneiden kanssa.
Suomen päätös herättää varmasti Euroopassa mielenkiintoa, sillä Suomi kannattaa EU:n oman puolustuksen vahvistamista. Se ei ole mahdollista ilman vahvaa eurooppalaista asetuotantoa.
Kun Belgia viime vuonna päätti valita amerikkalaisen F-35-hävittäjän, Ranskan presidentti Emmanuel Macron arvosteli sitä terävästi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ovat kuitenkin sitä mieltä, että tässä asiassa Suomi tekee ihan oman päätöksensä.
– Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei poliittinen, Kanerva sanoo.
Tarjolla askeleita kohti Natoa
Jos katsotaan viime aikaisia myyntitilastoja, seitsemän eurooppalaista Nato-maata on valinnut amerikkalaisen F-35 -häivehävittäjän joko korvaamaan vanhat koneensa tai muiden koneidensa rinnalle. Tosin lukumääräisesti eniten Euroopassa on myyty Eurofighteria.
Juha Rissanen / Yle.
Yhteiseurooppalaista Eurofighteriä ja ranskalaista Rafalea tilaavat nyt ne maat Euroopassa, joilla niitä muutenkin on.
Amerikkalaista Super Hornetia ei ole myyty Euroopassa lainkaan.
Ruotsi tilaa omaa Gripen E -konettaan. Muuten kone on mennyt kaupaksi vain Brasilian ilmavoimille. Viimeksi se putosi keväällä Sveitsin kilpailusta.
Amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35-häivehävittäjästä on tullut tavallaan uusi Nato-kone. Kone lentää jo Norjan ilmatilassa ja pian Puolassakin, siis yhä lähempänä Venäjää.
Richard Aboulafia pitää selvänä, että Suomen päätös on poliittinen tai ainakin geopoliittinen yhtä paljon kuin tekninen.
– Kyse ei ole niinkään parhaasta koneesta parhaaseen hintaan, vaan enemmänkin siitä, minkä strategisen valinnan Suomi tekee.
Aboulafian mukaan Suomella on paljon pelissä. Hän tiivistää Suomen valinnan kolmeen vaihtoehtoon.
– Suomi voi pitäytyä pohjoismaisessa puolueettomuudessa, mikä puoltaisi ymmärrettävästi Gripeniä. Suomi voi haluta säilyttää Nato-kumppanuuden ilman jäsenyyttä. Silloin päätös on Super Hornet. Suomi voi myös ottaa uusia askeleita Naton kanssa ja varmistaa, että kriisissä sillä on täysi yhteistoimintakyky Naton kanssa. Silloin valinta on F-35.
Amerikkalaistutkijan näkemys voi olla suoraviivainen tulkinta Suomen yksittäisestä asekaupasta mutta ei varmasti poikkeuksellinen.
Suomen suhde Natoon on kiperä kysymys, mutta niin on koneiden hintakin. Puolustusministeri Antti Kaikkonen lupaa, että hävittäjien hinnasta saadaan pian lisää tietoa.
– Sitä pitää pystyä hieman tarkentamaan loppuvuoden aikana.
Tutkijan visio Suomen hävittäjähankinnasta: Rafale, Typhoon tai Gripen 20 vuodeksi, sitten mukaan uuteen eurooppalaiseen projektiin
Uusi eurooppalainen hävittäjäprojekti sotkee hankintakuviota.
yle.fi
On tämä kyllä toivotonta kun asiantuntemus ei riitä niin tunteella mennään. Mitähän me saataisiin jos ostettaisiin ruotsalainen kone ilman jenkkien osuutta sen tekniikkaan. Tai sitten tarvitseeko meidän lainkaan laittaa Natoon jäsenhakemusta jos F35:n mukana tulee yhteinen puolustus. Tai pitääkö meidän ostaa kallein kone eli eurofighter koska rahat menee hyvään yhteiseen tarkoitukseen. Ja vielä miksi AMV:tä pitääkään markkinoida koska Ranskan mielestä Euroopassa ostetaan Euroopasta.
Ostamalla Ruotsista emmekö silloin tee geopoliittista päätöstä? Tai siis Venäjä tekee sen meidän puolesta. Miten tuo päätös olisi enemmän NEUTRAALI kuin päätös ostaa jenkkien kone. Mielestäni perustelu on juurikin poliittinen ja kaikkea muuta kuin neutraali.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Haisee yhä enemmän F-35:ä. Statistiikassa oli virhe Super Hornetin kohdalla, koska niitä on valmistettu ja myyty n. 700 kpl eli se on toiseksi eniten valmistettu konetyyppi eri versioineen.
Sensorit kuuluvat F-35 mukaan kiinteästi ja niitä ei kai skaalata asiakkaan mukaan(hillon mukaan) tiettävästi? Pääkilkkeet kuten tutka, IRST, EO-DAS tulevat mukana ja kaiketi AN/ASQ-239. Niistä ei siis makseta ekstraa tai tarvitse valita podeja. Kone on myös varmasti ajanmukainen 2040-luvullakin ja pidempään.
Tutkijat eivät ymmärrä että pilkottu hankinta heikentää meidän puolustustamme, on kalliimpi toteuttaa sekä epävarmempi ratkaisu. Ilmavoimissa on todettu että pitkälle ajalle varmistettu kertahankinta on varmin ja taloudellisin, koska ei ole rahaa hankkia koneita 15 vuoden välein. Sen vuoksi Suomen hankintaprosessi on niin pitkä ja yksityiskohtainen, koska ei haluta ostaa sikaa säkissä.
Meillä ei varmastikkaan löydy hilloa laitettavaksi Tempestin tai muun konetyypin kehitysprojektiin, joka on periaatteessa Molokin kita pahimmillaan. Se söisi meillä vuotuista puolustusbudjettia varmasti, eikä toisi lyhyellä ajanjaksolla mitään lisää maanpuolustukseen, vain velvollisuuden lyödä rahaa tiskiin ja jakaa riskiä. Se sopii vain rikkaille maille.
Sensorit kuuluvat F-35 mukaan kiinteästi ja niitä ei kai skaalata asiakkaan mukaan(hillon mukaan) tiettävästi? Pääkilkkeet kuten tutka, IRST, EO-DAS tulevat mukana ja kaiketi AN/ASQ-239. Niistä ei siis makseta ekstraa tai tarvitse valita podeja. Kone on myös varmasti ajanmukainen 2040-luvullakin ja pidempään.
Tutkijat eivät ymmärrä että pilkottu hankinta heikentää meidän puolustustamme, on kalliimpi toteuttaa sekä epävarmempi ratkaisu. Ilmavoimissa on todettu että pitkälle ajalle varmistettu kertahankinta on varmin ja taloudellisin, koska ei ole rahaa hankkia koneita 15 vuoden välein. Sen vuoksi Suomen hankintaprosessi on niin pitkä ja yksityiskohtainen, koska ei haluta ostaa sikaa säkissä.
Meillä ei varmastikkaan löydy hilloa laitettavaksi Tempestin tai muun konetyypin kehitysprojektiin, joka on periaatteessa Molokin kita pahimmillaan. Se söisi meillä vuotuista puolustusbudjettia varmasti, eikä toisi lyhyellä ajanjaksolla mitään lisää maanpuolustukseen, vain velvollisuuden lyödä rahaa tiskiin ja jakaa riskiä. Se sopii vain rikkaille maille.
Luetunymmärtäminen tai ylipäätään kommentoitavasta aiheesta lähdelukeminen on sentään paremmin hallussa kuin em vassarilla.Onneksi täällä riittää asiantuntemusta ja asiantuntijoita
yrjö
Ylipäällikkö
15-20 vuodeksi samaan hintaan 4. sukupolven kone kuin 30 vuodeksi F-35? Ja tämä siksi, että päästään uusimaan koneet etuajassa päästäksemme yleiseurooppalaiseen kehityshankkeeseen rahoittajaksi. Vitun hyvä diili ja monikansalliset eurooppalaiset asehankkeet ovat olleetkin todellisia menestystarinoita
fulcrum
Greatest Leader
15-20 vuodeksi samaan hintaan 4. sukupolven kone kuin 30 vuodeksi F-35? Ja tämä siksi, että päästään uusimaan koneet etuajassa päästäksemme yleiseurooppalaiseen kehityshankkeeseen rahoittajaksi. Vitun hyvä diili ja monikansalliset eurooppalaiset asehankkeet ovat olleetkin todellisia menestystarinoita
Aika pöljä idea, koska ei koneista saa alennusta jos niitä aikoo käyttää vain 20 vuotta 30 vuoden sijaan. Ehkä jos jonkunlainen vuokradiili olisi mahdollinen niin tämä olisi realistisempi, muttei uudelle koneelle varmaankaan ole. Ja millään vanhalla räyskällä ei kannata HN:ää korvata 20 vuodeksi.
apumekaanikko
Majuri
Mietin tuota Rhinon määrää myös. On siihen keksittävissä se relevanssi, että suunnilleen tuota (tai pienempää) määrää ollaan päivittämässä samoihin aikoihin kuin HX:ää.
fulcrum
Greatest Leader
Toimittajalla on kai mennyt tilausmäärät ja toimitetut koneet jotensakin sekaisin eri tyyppien kanssa. Ehkä Super Horneteista on tilauksia tällä hetkellä tuo ~160.
Hornettien piti aikoinaan viedä Suomi Natoon, no näin ei käynyt. Nyt sitten jostain syystä on taas sama edessä. Hoh ja hoijaa.