Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kehityspotentiaali-aluetta käytetään herkkyysanalyysityökaluna lopullisen kokonaisarvion laatimisessa. Sen avulla tarkastellaan, muuttuuko Vaikuttavuus ja soveltuvuus -arvioinnin perusteella selville saatu HX-kandidaattien välinen paremmuusjärjestys, kun niiden kehityssuunnitelmissa saatava suorituskykylisä otetaan huomioon.
Hävittäjähankinnan vetäjä, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen vastaa sähköpostilla, että molempia hankkeita seurataan tarkkaan ja että niiden vaikutukset ehdolla olevien koneiden elinkaareen selvitetään.
Niin, mutta edelleenkin Ylen artikkelin kirjoittajat kuvittelevat F-35 koneen olevan mukana Turkin kilpailussa, vaikka kyseinen valtio on jo kokonaan suljettu F-35 projektin ulkopuolelle Venäläisen ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan ja käyttönoton seurauksena. Siis artikkelin lopun kartassa.Toimittaja on näköjään korjaillut artikkelia tuon alkuperäisen julkaisun jälkeen. Ensimmäisenä on osannut korvata tuosta kollaasista vanhan hornetin super hornetilla ja tuo taulukko on mennyt kokonaan uusiksi.
Siis heidän ja /tai Ylen mukaan USA:n hävittäjävalmistajat eivät ilmeisesti kehitä uusia hävittäjiä?!?Siis uusia hävittäjiä kehittävät juuri ne maat, jotka tarjoavat Suomelle nykyisiä koneitaan – Rafalea, Eurofighteria ja Gripeniä.
Päivytyksissä maksaa pääasiassa niiden kehittäminen. Sitä harjoitetaan suurimmalla todennäköisyydellä nimenomaan niissä yrityksissä joissa suunnitellaan myös uusia koneita. Mikäli jossain yrityksessä niin ei tehtäisi, olisi suuri riski ettei mitään kehitystäkään olisi, joten ei olisi mitään päivytyksiäkään maksajien määrästä riippumatta. Sellaisen yrityksen nykyisin valmistaman koneen hankinta vasta olisikin suuri riski. Sitä vain ei ole koska kaikki HX-hankkeen koneiden valmistajat osallistuvat enemmän tai vähemmän uusien koneiden kehittämiseen. Saab tosin vähemmän kuin muut, koska ei virallisesti ole ilmoittanut olevansa Tempestinkään kehityksessä mukana.Voiko käydä niin, että Suomelle myydään kone, jota ei sitten päivitetäkään riittävän kauan?
Se olisi Suomen kannalta huono tilanne, koska koneisiin tarvitaan vuosien varrella elinkaaripäivityksiä. Näistä käytetään nimitystä Mid-Life Upgrade. Päivitykset ovat erittäin kalliita, ja kustannusten jakamiseen tarvitaan useita maita.
Ai että jos HX hanki myöhästyisi ja se tiedettäisiin, niin Hornettia ei olisi päivitetty eikä päivitettäisi?!?Nimimerkki Corporal Frisk, bloggaaja:
”Tällä hetkellä voidaan varmuudella sanoa, että vaikuttavat, mutta miten se tapahtuu, on vielä avoin kysymys. Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän ja/tai rikkovan budjettia, kuten usein käy uusissa projekteissa.
?? Nyt et ole ehkä tavoittanut ajatusta samalla tavalla. Kysehän taisi olla pääkäyttäjästä ja miten niiden mahdollinen tekemättömyys vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin. Ei sille HX-hanke tai sen myöhästyminen vaikuta mitenkään. Mutta jos pääkäyttäjä jättää esim. AESA-tutkan tapaiset itse kehittämättä niin onhan se selvää, ettei Suomi-pojan rahuilla (Saksa voi tehdä halutessaan vaikka mitä) moisia maaliin ponnisteta (toki kaikkea ei välttämättä haluttaisi ostaa, mutta tarjolle kyllä). Elinkaaren tekninen jatko on aivan eri juttu.Ai että jos HX hanki myöhästyisi ja se tiedettäisiin, niin Hornettia ei olisi päivitetty eikä päivitettäisi?!?
Päinvastoin, silloin siihen olisi pakko tehdä kallis rungon elinkaaren pidennys ja lisää päivityksiä. Toisin voivat toimia vain sellaiset valtiot joissa puolustuskyvystä tinkiminen on hyväksyttävä vaihtoehto. Saksa ehkä saattaa olla sellainen, muut Eurooppalaiset hävittäjäkehitykseen osallistuvat valtiot tuskin enää jatkossa ovat, ja USA ei ole koskaan ollutkaan.
?? Nyt et ole ehkä tavoittanut ajatusta samalla tavalla. Kysehän taisi olla pääkäyttäjästä ja miten niiden mahdollinen tekemättömyys vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin. Ei sille HX-hanke tai sen myöhästyminen vaikuta mitenkään. Mutta jos pääkäyttäjä jättää esim. AESA-tutkan tapaiset itse kehittämättä niin onhan se selvää, ettei Suomi-pojan rahuilla (Saksa voi tehdä halutessaan vaikka mitä) moisia maaliin ponnisteta (toki kaikkea ei välttämättä haluttaisi ostaa, mutta tarjolle kyllä). Elinkaaren tekninen jatko on aivan eri juttu.
Meillä tuntuu olevan karvaita kokemuksia jassmiinin integroinnin haasteista. Nyt haetaan avainta käteen.
Cpl Frisk kirjoitti:Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän, kuten usein käy uusissa projekteissa.
Saksa ehkä saattaa olla sellainen, muut Eurooppalaiset hävittäjäkehitykseen osallistuvat valtiot tuskin enää jatkossa ovat, ja USA ei ole koskaan ollutkaan.
Vaan ei se Lockheed Martinkaan tähän panostustaan lopeta - päinvastoin - F-35 myynti lienee sitä luokkaa, että on mistä kehitellä seuraavaa sukupolvea.Voipi olla niin että noi 6. sukupolven eurooppalaiset kandidaatit ovat sitten HXX-projektiin justiinsa sopivasti valmistuneet ja keretty käyttää sen 5-10 vuotta, ja niistä on sitten hyvät näytöt.
En minä tuota kieltänytkään.Vaan ei se Lockheed Martinkaan tähän panostustaan lopeta - päinvastoin - F-35 myynti lienee sitä luokkaa, että on mistä kehitellä seuraavaa sukupolvea.
Vaan ei se Lockheed Martinkaan tähän panostustaan lopeta - päinvastoin - F-35 myynti lienee sitä luokkaa, että on mistä kehitellä seuraavaa sukupolvea.
Meneeköhän tuossa nyt joillakin muistikuvat osin sekaisin? 99-luvulla lisähankittiin seitsemän Hawkia. Ja pian toki pohdittiin, olisiko kaksipaikkaisia Hornetteja hyvä olla enemmän. Ihan suoraa lisähankintakeskudtelua en muista. Viimeiset C ja D-mallit tehtiin Suomessa.Kuinka muutes tuolloin 1990-luvun lopulla, kun huhuiltiin Hornettien lisähankinnoista, niin kuinka tosissaan Ilmavoimissa oltiin sen seitsemän uuden kaksipaikkaisen lisähankinnan suhteen? Oliko sellaista kieli poskessa, että ei vakavissaan oltu, että mukava se olisi, mutta ei todellisuudessa lähdetä edes yrittämään?
Tuohon postaukseen kun siirryt niin sieltä löytyy PDF:nä uutinen aiheesta.Meneeköhän tuossa nyt joillakin muistikuvat osin sekaisin? 99-luvulla lisähankittiin seitsemän Hawkia. Ja pian toki pohdittiin, olisiko kaksipaikkaisia Hornetteja hyvä olla enemmän. Ihan suoraa lisähankintakeskudtelua en muista. Viimeiset C ja D-mallit tehtiin Suomessa.
Liitteenä taas muutamat lehtileikkeet. Kyllä vaje on kuin onkin näköjään havaittu hyvin aikaisin. 67 koneen hankinnan piti alkujaan nähtävästi jakautua 58+9. Lopulta hommattiin 57+7. Tuossa on käynyt selkeä käpy ja koko leikkaus olisi pitänyt kohdistaa C-versioon. Lähdetiedot valitettavasti loistavat taas poissaolollaan.
Muistan kyllä minäkin tuon harmittelun, mutten keskustelua lisätilauksen tarpeesta.Senaikaisen Siivet-lehden mukaan (yleisesti ottaen parhaiten informoitu media tuolloisesta hävittäjähankinnasta) hankintaa "laihdutettiin kolmella yksipaikkaisella ja 2-paikkaisten varustusta karsittiin".
En muista että tuplien lisätilausta olisi koskaan edes väläytelty vaikka tarve oli olemassa.
Ainoa mistä puhuttiin konseptitasolla oli tutkakoneet, mutta se ei koskaan edennyt varmaan edes minkäänlaisen esivalmistelun tasolle. Hornettien ja Hawkien lisätilauksen jälkeen ilmavoimien uudishankintoja oli työläs perustella.
Muistan kyllä minäkin tuon harmittelun, mutten keskustelua lisätilauksen tarpeesta.