Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Tämähän kuulostaa hyvältä hankkeelta, kun samassa tulee jo Nato-jäsenyyskin..tosin vain mikäli valinta osuu suosikki F-35:seen.
 
Se mitä itse olen eniten ihmetellyt on koneiden käytön hinta. Koneiden lentotunnin hinnoissa on suuria eroja. Jos vuodessa rahaa lentömiseen ei saisi kulua sen enempää kuin Horneteilla lennettäisiinkö joillakin koneilla sitten selvästi nykyistä vähemmän? Lentäjien lento-osaaminen laskisi varmasti.
 
Perttula ja Pesonen harrastamassa hienoista hakuammuntaa, mikä ei yllätä. Nuori osuja Frisk joutuu toimimaan järjen äänenä.
Jos ensin mainitut olisivat perehtyneet asiaan tarkemmin niin saattaisivat muistaa, että tiedossa olevan suorituskykyarvioinnin sisältö väistämättä ottaa huomioon meneillään olevat hankkeet.

Kehityspotentiaali-aluetta käytetään herkkyysanalyysityökaluna lopullisen kokonaisarvion laatimisessa. Sen avulla tarkastellaan, muuttuuko Vaikuttavuus ja soveltuvuus -arvioinnin perusteella selville saatu HX-kandidaattien välinen paremmuusjärjestys, kun niiden kehityssuunnitelmissa saatava suorituskykylisä otetaan huomioon.

Nyt ei ainakaan enää pitäisi olla epäselvää kun tässä uudessa on saatu asiaan Purasen kanta:
Hävittäjähankinnan vetäjä, kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen vastaa sähköpostilla, että molempia hankkeita seurataan tarkkaan ja että niiden vaikutukset ehdolla olevien koneiden elinkaareen selvitetään.

Loppu vaikuttaisi ampuvan yli. On se silti luultavasti huomattavasti lähempänä suorituskyvyn perusteella valintaa kuin Aboulafian ajatusta "– Kyse ei ole niinkään parhaasta koneesta parhaaseen hintaan, vaan enemmänkin siitä, minkä strategisen valinnan Suomi tekee."
 
Viimeksi muokattu:
Toimittaja on näköjään korjaillut artikkelia tuon alkuperäisen julkaisun jälkeen. Ensimmäisenä on osannut korvata tuosta kollaasista vanhan hornetin super hornetilla ja tuo taulukko on mennyt kokonaan uusiksi.
 
Toimittaja on näköjään korjaillut artikkelia tuon alkuperäisen julkaisun jälkeen. Ensimmäisenä on osannut korvata tuosta kollaasista vanhan hornetin super hornetilla ja tuo taulukko on mennyt kokonaan uusiksi.
Niin, mutta edelleenkin Ylen artikkelin kirjoittajat kuvittelevat F-35 koneen olevan mukana Turkin kilpailussa, vaikka kyseinen valtio on jo kokonaan suljettu F-35 projektin ulkopuolelle Venäläisen ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan ja käyttönoton seurauksena. Siis artikkelin lopun kartassa.

Melkoista sekoilua kyllä haastateltujen "puolustusalaan erikoistuneiden siviilienkin" (kuten Yle asian ilmaisi) näkemykset koneiden kehityksestä:
Siis uusia hävittäjiä kehittävät juuri ne maat, jotka tarjoavat Suomelle nykyisiä koneitaan – Rafalea, Eurofighteria ja Gripeniä.
Siis heidän ja /tai Ylen mukaan USA:n hävittäjävalmistajat eivät ilmeisesti kehitä uusia hävittäjiä?!?
Tottakai kehittävät.
Voiko käydä niin, että Suomelle myydään kone, jota ei sitten päivitetäkään riittävän kauan?
Se olisi Suomen kannalta huono tilanne, koska koneisiin tarvitaan vuosien varrella elinkaaripäivityksiä. Näistä käytetään nimitystä Mid-Life Upgrade. Päivitykset ovat erittäin kalliita, ja kustannusten jakamiseen tarvitaan useita maita.
Päivytyksissä maksaa pääasiassa niiden kehittäminen. Sitä harjoitetaan suurimmalla todennäköisyydellä nimenomaan niissä yrityksissä joissa suunnitellaan myös uusia koneita. Mikäli jossain yrityksessä niin ei tehtäisi, olisi suuri riski ettei mitään kehitystäkään olisi, joten ei olisi mitään päivytyksiäkään maksajien määrästä riippumatta. Sellaisen yrityksen nykyisin valmistaman koneen hankinta vasta olisikin suuri riski. Sitä vain ei ole koska kaikki HX-hankkeen koneiden valmistajat osallistuvat enemmän tai vähemmän uusien koneiden kehittämiseen. Saab tosin vähemmän kuin muut, koska ei virallisesti ole ilmoittanut olevansa Tempestinkään kehityksessä mukana.

Nimimerkki Corporal Frisk, bloggaaja:
Tällä hetkellä voidaan varmuudella sanoa, että vaikuttavat, mutta miten se tapahtuu, on vielä avoin kysymys. Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän ja/tai rikkovan budjettia, kuten usein käy uusissa projekteissa.
Ai että jos HX hanki myöhästyisi ja se tiedettäisiin, niin Hornettia ei olisi päivitetty eikä päivitettäisi?!?
Päinvastoin, silloin siihen olisi pakko tehdä kallis rungon elinkaaren pidennys ja lisää päivityksiä. Toisin voivat toimia vain sellaiset valtiot joissa puolustuskyvystä tinkiminen on hyväksyttävä vaihtoehto. Saksa ehkä saattaa olla sellainen, muut Eurooppalaiset hävittäjäkehitykseen osallistuvat valtiot tuskin enää jatkossa ovat, ja USA ei ole koskaan ollutkaan.


Yle on se media jossa HX hankkeesta ymmärretään kaikkein vähiten, ja se tästäkin artikkelista selvästi näkyy.
 
Ai että jos HX hanki myöhästyisi ja se tiedettäisiin, niin Hornettia ei olisi päivitetty eikä päivitettäisi?!?
Päinvastoin, silloin siihen olisi pakko tehdä kallis rungon elinkaaren pidennys ja lisää päivityksiä. Toisin voivat toimia vain sellaiset valtiot joissa puolustuskyvystä tinkiminen on hyväksyttävä vaihtoehto. Saksa ehkä saattaa olla sellainen, muut Eurooppalaiset hävittäjäkehitykseen osallistuvat valtiot tuskin enää jatkossa ovat, ja USA ei ole koskaan ollutkaan.
?? Nyt et ole ehkä tavoittanut ajatusta samalla tavalla. Kysehän taisi olla pääkäyttäjästä ja miten niiden mahdollinen tekemättömyys vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin. Ei sille HX-hanke tai sen myöhästyminen vaikuta mitenkään. Mutta jos pääkäyttäjä jättää esim. AESA-tutkan tapaiset itse kehittämättä niin onhan se selvää, ettei Suomi-pojan rahuilla (Saksa voi tehdä halutessaan vaikka mitä) moisia maaliin ponnisteta (toki kaikkea ei välttämättä haluttaisi ostaa, mutta tarjolle kyllä). Elinkaaren tekninen jatko on aivan eri juttu.
Meillä tuntuu olevan karvaita kokemuksia jassmiinin integroinnin haasteista. Nyt haetaan avainta käteen.
 
?? Nyt et ole ehkä tavoittanut ajatusta samalla tavalla. Kysehän taisi olla pääkäyttäjästä ja miten niiden mahdollinen tekemättömyys vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin. Ei sille HX-hanke tai sen myöhästyminen vaikuta mitenkään. Mutta jos pääkäyttäjä jättää esim. AESA-tutkan tapaiset itse kehittämättä niin onhan se selvää, ettei Suomi-pojan rahuilla (Saksa voi tehdä halutessaan vaikka mitä) moisia maaliin ponnisteta (toki kaikkea ei välttämättä haluttaisi ostaa, mutta tarjolle kyllä). Elinkaaren tekninen jatko on aivan eri juttu.
Meillä tuntuu olevan karvaita kokemuksia jassmiinin integroinnin haasteista. Nyt haetaan avainta käteen.

Luulen, että tulkitset nimimerkkiä @fyysikko väärin. Minun nähdäkseni Fyysikko kritisoi Friskiä virheellisestä ajatuskuviosta, että päivitykset jätettäisiin väliin, koska seuraava konetyyppi on myöhässä. Se nimenomaan on täysin järjenvastainen ajatus Friskiltä.

Friskin kommentti avautuu paremmin, kun poistaa siitä osan "ja/tai rikkovan budjettia".

Cpl Frisk kirjoitti:
Suurin riski on, että käyttäjä, jolla on uusi kone tulossa, ei enää laita rahaa nykykoneen päivitykseen. Tämä on erityisen iso riski, jos tuleva kone näyttää myöhästyvän, kuten usein käy uusissa projekteissa.

Lisätään vielä, että minun tulkitakseni @fyysikko myös ymmärtää pääkäyttäjän toimien merkityksellisyyden meidän kannalta. Hänhän pohtii lopussa, mitkä hävittäjiä kehittävät valtiot laiminlöisivät koneen päivittämisen.

Saksa ehkä saattaa olla sellainen, muut Eurooppalaiset hävittäjäkehitykseen osallistuvat valtiot tuskin enää jatkossa ovat, ja USA ei ole koskaan ollutkaan.
 
eihän tällaiset piirustuspöytä projektit mitään tässä vaiheessa sotke ellei anneta sotkea. Toinen noista ajatelluista euro hävittäjistä ei suurella todennäköisyydellä lennä ikinä ja olen skeptinen myös toisen suhteen jos miettii kuinka paljon pitää panostaa koko projektiin ihan jo yksin rahallisesti. 10-20 vuoden päästä saattaa olla jotain lentävää mutta kyllä siitä vielä matkaa on siihen, että noita vanhempia koneita aletaan sillä korvaamaan täysi määräisesti.
 
Joo, on se sinänsä turha huoli kun tähänkin asti oma halumme päivityksiin on alittanut tarjolla olevan. Jokaista tarjokkia on käytössä / tulee käyttöön sen verran, että Suomen kunnianhimoon suhteutettuna päivityksiä tullaan tekemään.

"Growler-Gripenin" rahoituspotentiaalikin saadaan luultavasti tarpeeksi hyvin selville ennakkoon.
 
Eurooppalaiset sotilasprojektit tuppaavat myöhästelemään pahoin ja porukkaakin putoaa niistä (Kuten Ranska lähti Eurofighterista ja teki paremman hävittäjän with blackjack and hookers), joten se ei ole läheskään itsestäänselvyys, että Tempest tai FCAS olisi 2040-luvulla valmiina ja Ranska voi irtautua taas oman itsenäisen hävittäjätuotannon takaamiseksi.

Voipi olla niin että noi 6. sukupolven eurooppalaiset kandidaatit ovat sitten HXX-projektiin justiinsa sopivasti valmistuneet ja keretty käyttää sen 5-10 vuotta, ja niistä on sitten hyvät näytöt.
 
Voipi olla niin että noi 6. sukupolven eurooppalaiset kandidaatit ovat sitten HXX-projektiin justiinsa sopivasti valmistuneet ja keretty käyttää sen 5-10 vuotta, ja niistä on sitten hyvät näytöt.
Vaan ei se Lockheed Martinkaan tähän panostustaan lopeta - päinvastoin - F-35 myynti lienee sitä luokkaa, että on mistä kehitellä seuraavaa sukupolvea.
 
Kuinka muutes tuolloin 1990-luvun lopulla, kun huhuiltiin Hornettien lisähankinnoista, niin kuinka tosissaan Ilmavoimissa oltiin sen seitsemän uuden kaksipaikkaisen lisähankinnan suhteen? Oliko sellaista kieli poskessa, että ei vakavissaan oltu, että mukava se olisi, mutta ei todellisuudessa lähdetä edes yrittämään?
 
Vaan ei se Lockheed Martinkaan tähän panostustaan lopeta - päinvastoin - F-35 myynti lienee sitä luokkaa, että on mistä kehitellä seuraavaa sukupolvea.

Juurihan USAF uhosi että he alkavat saamaan uusia konetyyppejä joka 5. vuosi. Onko sitten 5 vuoden päästä seuraava rassi jo piirustuslaudalla ja taas valitetaan että Suomi on ostamassa vanhentuvan koneen?
 
Kuinka muutes tuolloin 1990-luvun lopulla, kun huhuiltiin Hornettien lisähankinnoista, niin kuinka tosissaan Ilmavoimissa oltiin sen seitsemän uuden kaksipaikkaisen lisähankinnan suhteen? Oliko sellaista kieli poskessa, että ei vakavissaan oltu, että mukava se olisi, mutta ei todellisuudessa lähdetä edes yrittämään?
Meneeköhän tuossa nyt joillakin muistikuvat osin sekaisin? 99-luvulla lisähankittiin seitsemän Hawkia. Ja pian toki pohdittiin, olisiko kaksipaikkaisia Hornetteja hyvä olla enemmän. Ihan suoraa lisähankintakeskudtelua en muista. Viimeiset C ja D-mallit tehtiin Suomessa.
 
Meneeköhän tuossa nyt joillakin muistikuvat osin sekaisin? 99-luvulla lisähankittiin seitsemän Hawkia. Ja pian toki pohdittiin, olisiko kaksipaikkaisia Hornetteja hyvä olla enemmän. Ihan suoraa lisähankintakeskudtelua en muista. Viimeiset C ja D-mallit tehtiin Suomessa.
Tuohon postaukseen kun siirryt niin sieltä löytyy PDF:nä uutinen aiheesta.
Liitteenä taas muutamat lehtileikkeet. Kyllä vaje on kuin onkin näköjään havaittu hyvin aikaisin. 67 koneen hankinnan piti alkujaan nähtävästi jakautua 58+9. Lopulta hommattiin 57+7. Tuossa on käynyt selkeä käpy ja koko leikkaus olisi pitänyt kohdistaa C-versioon. Lähdetiedot valitettavasti loistavat taas poissaolollaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Senaikaisen Siivet-lehden mukaan (yleisesti ottaen parhaiten informoitu media tuolloisesta hävittäjähankinnasta) hankintaa "laihdutettiin kolmella yksipaikkaisella ja 2-paikkaisten varustusta karsittiin".
En muista että tuplien lisätilausta olisi koskaan edes väläytelty vaikka tarve oli olemassa.
Ainoa mistä puhuttiin konseptitasolla oli tutkakoneet, mutta se ei koskaan edennyt varmaan edes minkäänlaisen esivalmistelun tasolle. Hornettien ja Hawkien lisätilauksen jälkeen ilmavoimien uudishankintoja oli työläs perustella.
 
Senaikaisen Siivet-lehden mukaan (yleisesti ottaen parhaiten informoitu media tuolloisesta hävittäjähankinnasta) hankintaa "laihdutettiin kolmella yksipaikkaisella ja 2-paikkaisten varustusta karsittiin".
En muista että tuplien lisätilausta olisi koskaan edes väläytelty vaikka tarve oli olemassa.
Ainoa mistä puhuttiin konseptitasolla oli tutkakoneet, mutta se ei koskaan edennyt varmaan edes minkäänlaisen esivalmistelun tasolle. Hornettien ja Hawkien lisätilauksen jälkeen ilmavoimien uudishankintoja oli työläs perustella.
Muistan kyllä minäkin tuon harmittelun, mutten keskustelua lisätilauksen tarpeesta.
 
Back
Top