Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Old Boy]

Millä saataisiin sanottua selkosuomella, että HÄVITTÄJIEN RAUHANAJAN KÄYTETTÄVYYDELLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ SODAN AJAN KÄYTÖLLÄ JA KÄYTÖSTÄ JOHDETULLA LUKUMÄÄRÄTARPEELLA!

Tässähän voi vaikka toteutua vanha raamatullinen viisaus: "Joka itsensä ylentää (nyt siis keskustelussa muiden yläpuolelle) se alennetaan." Ilmavoimien esittämä sa-tarve on yksi luku valmistelussa, johon poliitikot sitten ottaa kantaa. Maa on ollu samankokoinen 75 vuotta aina aselevosta alkaen mutta sen ilmatilan puolustamiseen on eri aikoina riittäny kourallinen Vampireja, alle 10 kunnossaolevaa Gnatia tai parikymmentä höyry-Migiä. Määrittäjänä valtion rahatilanne sekä hallitusten kitsaus puolustustuksen hyväksi. Meillä on puikoissa vasemmistohallitus, jonka enemmistö ei taida olla ainakaan tällä hetkellä samaa mieltä Ilmavoimien kanssa mitä Hornetien täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa.

 

[fyysikko]

On sillä tietysti merkitystä rauhanajan operointiin ja koulutukseen. Sodassa mennään sitten 120% lasissa.

Jaa kummalla, rauhanajan käyttöasteella vai rauhanajan käytettävyysasteella?

Ne korreloivat käänteisesti. Otetaan täysin teoreettinen esimerkki, jotta ero tulee selväksi. Jokin taho ostaa 100 uutta konetta, joilla ei lennetä ollenkaan. Koneista yksi vuorollaan käy silloin tällöin huollossa. Tällöin käytettävyysaste vaihtelee ajanhetkestä riippuen 99% ja 100% välillä, riippuen onko juuri tarkasteluhetkellä jokin kone huollossa vaiko ei. Käyttöaste taas tässä esimerkissä on tasan 0% koko ajan.

Käytettävyysaste ei siis ole koneen ominaisuus, vaan riippuu suuresti siitä miten koneita käytetään. Oikeasti taloudellista merkitystä on siis vain omalla rauhanajan käyttö- ja käytettävyysasteella, ei jonkin toisen saman konemallin käyttäjän vastaavilla luvuilla, mikäli koneiden käyttö poikkeaa olennaisesti omastamme. Rauhanajan keskimääräinen käyttöaste on siis pääosin ihan itse vapaasti valitsemamme luku (jolla toki on teoreettinen konekohtainen ylärajansa, mutta sitä ei mikään taho ole rauhan aikana lähelläkään), ja käytettävyysaste riippuu sekä kyseisestä valinnasta, koneen ominaisuuksista, varaosa logstiikasta ja siihen liittyvistä seikoista, huollon kapasiteetista (suurempien harjoitusten osalta nyt ainakin), että koneen käyttötavasta silloin kun sitä lennetään, siis esim suurien g-monikertojen lähitaisteluharjoitusten osuus kokonaislentotunneista, ym lukuisista tekijöistä.

Sodan aikana molemmat luvut muuttuisivat varsin olennaisesti, eikä kumpikaan pääse 100% koskaan. Mikään niitä koskeva luku ei taatusti ole julkista tietoa, vaan punaleimakamaa.

 

[fyysikko]

Tässähän voi vaikka toteutua vanha raamatullinen viisaus: "Joka itsensä ylentää (nyt siis keskustelussa muiden yläpuolelle) se alennetaan." Ilmavoimien esittämä sa-tarve on yksi luku valmistelussa, johon poliitikot sitten ottaa kantaa. Maa on ollu samankokoinen 75 vuotta aina aselevosta alkaen mutta sen ilmatilan puolustamiseen on eri aikoina riittäny kourallinen Vampireja, alle 10 kunnossaolevaa Gnatia tai parikymmentä höyry-Migiä. Määrittäjänä valtion rahatilanne sekä hallitusten kitsaus puolustustuksen hyväksi. Meillä on puikoissa vasemmistohallitus, jonka enemmistö ei taida olla ainakaan tällä hetkellä samaa mieltä Ilmavoimien kanssa mitä Hornetien täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa.

1) Miten lainaamamasi raamatullinen viisaus mielestäsi liittyy lainaamaasi Hanskin kommenttiin?
2) Liittyykö kommenttisi mielestäsi jotenkin rauhan ajan käytettävyysasteeseen? Jos liittyy niin miten?

 

[Hanski]

1) Miten lainaamamasi raamatullinen viisaus mielestäsi liittyy lainaamaasi Hanskin kommenttiin?
2) Liittyykö kommenttisi mielestäsi jotenkin rauhan ajan käytettävyysasteeseen? Jos liittyy niin miten?

Eiköhän tuo raamatullinen viisaus liittynyt siihen, että olin @Old Boy :n mielestä "ylentänyt" itseni. Pahoittelen tällaista vaikutelmaa, mutta tulee turhauma, kun perusteita eri asioihin etsitään toistuvasti aiheista, jotka eivät liity toisiinsa....

 

[Hanski]

Tässähän voi vaikka toteutua vanha raamatullinen viisaus: "Joka itsensä ylentää (nyt siis keskustelussa muiden yläpuolelle) se alennetaan." Ilmavoimien esittämä sa-tarve on yksi luku valmistelussa, johon poliitikot sitten ottaa kantaa. Maa on ollu samankokoinen 75 vuotta aina aselevosta alkaen mutta sen ilmatilan puolustamiseen on eri aikoina riittäny kourallinen Vampireja, alle 10 kunnossaolevaa Gnatia tai parikymmentä höyry-Migiä. Määrittäjänä valtion rahatilanne sekä hallitusten kitsaus puolustustuksen hyväksi. Meillä on puikoissa vasemmistohallitus, jonka enemmistö ei taida olla ainakaan tällä hetkellä samaa mieltä Ilmavoimien kanssa mitä Hornetien täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa.

Hävittäjien määrä on aina kompromissi. Suihkukonekautena on ollut tavoitteena kolme lennostoa ja Pariisin rauhansopimus asetti maksimilukumäärän taistelukoneiden osalta vuosikymmeniksi 60 koneeseen. Kaikille on aivan selvää (ja varmasti oli myös esim. 1950-luvulla), ettei kourallinen Vampireja olisi riittänyt ilmatilan puolustamiseen.

Suomella on nyt ollut n. 60 hävittäjää yli 30 vuoden ajan ja määrä on osoittautunut hyväksi kompromissiksi tarpeen ja taloudellisten realiteettien välillä. Myös ilmavoimien toiminta on mitoitettu n. 60 hävittäjän suuruusluokkaan. HX-hankkeen myötä absoluuttinen ja todennäköisesti vastustajaan verrattu suhteellinen suorituskyky nousee huimasti ja näin on totta kai tarkoituskin. Konemäärän riittävyys tulee arvioida sodan tehtävien kautta esimerkiksi sotapeleissä ja näitä ei tietenkään avata julkisuudessa.

Nykyinen vasemmistohallitus tilasi puolustusministeriön esityksen mukaisesti korvetit täysimääräisesti. En näe mitään syytä, miksei hallitus tekisi tilauspäätöstä HX-koneista esityksen mukaisena, johan hankinnan yläraja täsmennettiin hallituksen toimesta 10 miljardiin.

 

[Protheon_93]

Ja olettaen, että Puolustusbudjetin sisäisesti käytetään vaikka se 5 miljardia HX:ään, niin siinä sitten ei tarvitse ottaa kuin 5 miljardia lisärahoitusta. Tällä tapaa hallitus voi kompromissina esittää sen, että luvattu summa käytettiin ja se mahdollistettiin lisärahoituksella. Samalla saa hallituksen vasen siipi pisteitä siitä, että otettiinkin 7-10 miljardin sijasta vain 5 miljardia lainaa, mikä sallii enemmän lainanottoa muille sektoreille kuten SoTeen ja koulutukseen. Samalla sitten Kokoomuksen riveissäkin ollaan tyytyväisiä, koska valtion velkaantuminen jääkin arvioitua pienemmäksi.

 

[Huhta]

Hävittäjien määrä on aina kompromissi. Suihkukonekautena on ollut tavoitteena kolme lennostoa ja Pariisin rauhansopimus asetti maksimilukumäärän taistelukoneiden osalta vuosikymmeniksi 60 koneeseen. Kaikille on aivan selvää (ja varmasti oli myös esim. 1950-luvulla), ettei kourallinen Vampireja olisi riittänyt ilmatilan puolustamiseen.

Suomella on nyt ollut n. 60 hävittäjää yli 30 vuoden ajan ja määrä on osoittautunut hyväksi kompromissiksi tarpeen ja taloudellisten realiteettien välillä. Myös ilmavoimien toiminta on mitoitettu n. 60 hävittäjän suuruusluokkaan. HX-hankkeen myötä absoluuttinen ja todennäköisesti vastustajaan verrattu suhteellinen suorituskyky nousee huimasti ja näin on totta kai tarkoituskin. Konemäärän riittävyys tulee arvioida sodan tehtävien kautta esimerkiksi sotapeleissä ja näitä ei tietenkään avata julkisuudessa.

Nykyinen vasemmistohallitus tilasi puolustusministeriön esityksen mukaisesti korvetit täysimääräisesti. En näe mitään syytä, miksei hallitus tekisi tilauspäätöstä HX-koneista esityksen mukaisena, johan hankinnan yläraja täsmennettiin hallituksen toimesta 10 miljardiin.

Sano nyt vielä, että tulee täysimääräinen lisärahoituskin.

 

[Huhta]

Tarkoitankin tässä rauhan ajan harjoitustoimintaa, jossa olisi hyvä olla tarpeeksi paljon käytettävissä olevia koneita, jotta saamme suhkot tasaisesti kulutettua niitä.

Harvemmin se niin menee, että pajalla on aina ne yhdet ja samat koneet ja toiset yksilöt taas lentävät kellon ympäri ilman pienintäkään huoltotarvetta. Tasainen käyttö onnistuu kyllä heikommallakin käytettävyysasteella.

Pienemmällä konemäärällä joudutaan lentämään enemmän tunteja per kone lyhentäen elinkaarta.

Lentotunnit suhteutetaan aina tarpeisiin ja resursseihin. Jos koneita on 20, ei ole tarvetta kouluttaa lentäjiä 60 koneen tarpeiksi. Jos budjettipaine pakottaa säästämään lentotunneista, niin tällöin lentotunteja vähennetään, kuten on tehtykin.

Ainoastaan operatiivisten tehtävien kohdalla on hankala säästää, mutta ne ovat pieni prosentti vuotuisista lentotunneista. Sitä paitsi, mitä pahaa siinä olisi, jos konekalusto olisikin lopussa jo esim. 25 vuodessa 30 vuoden sijaan? Tällöinhän pysyttäisiin paremmin ajan hermolla, kun koneet vaihdettaisiin nykyistä useammin.

 

[tutka]

Sodan aikana molemmat luvut muuttuisivat varsin olennaisesti, eikä kumpikaan pääse 100% koskaan. Mikään niitä koskeva luku ei taatusti ole julkista tietoa, vaan punaleimakamaa.

Harmaa vaihe on se, jolla on väliä. Silloin rauhan ajan koneisto väsytetään ja kulutetaan jatkuvalla ja heikosti ennakoitavalla häirinnällä ja "koputtelulla". Siirtyminen täyteen sodan ajan toimintamalliin on korkea kynnys ja sitä koetetaan välttää viimeiseen asti. Venäjä on erityisen taitava pitämään yllä asetelmaa, jossa koko ajan toivotaan tilanteen rauhoittuvan ja lykätään siirtymistä täyteen sotamoodiin. Ukrainassa on ollut harmaa sotatila viiden vuoden ajan. Siellä tilanne on maapainotteinen johtuen etnisistä syistä, meillä harmaus olisi ehkä enemmän ilmatilassa ja energiapuolella.

Nykyään varautumisen peruskursseilla painotetaan erityisesti sitä, että poikkeustilaa pidetään systemaattisesti 'viimeisenä keinona' ja normaalitilasta pidetään kiinni kynsin hampain. Sama koskee myös sotatilaa, koska silloin iso pyörä lähtee pyörimään ja pienelle Suomelle voi käydä mitä tahansa, jos sodanjulistus on tapahtunut. Ja sodanjulistus on tilanteesta riippuen käytännössä joko edellytys tai seuraus siinä vaiheessa, jos PV siirtyy täyteen sotamoodiin. Sota kun voi loppua vain molemminpuoliseen rauhansopimukseen. Harmaassa vaiheessa kaikki voivat vielä perääntyä.

 

[tiedotusosasto]

Sota kun voi loppua vain molemminpuoliseen rauhansopimukseen. Harmaassa vaiheessa kaikki voivat vielä perääntyä.

Niin sitä ajattelisi mutta kyllä tämä on muuttunut. Nykyään sodat syttyvät kun konfliktit laajentuvat ja niihin panostetaan kylliksi. Ja sota loppuu kun voimankäyttö loppuu ja osapuolet tyytyvät tilanteeseen.

Suomen tilanne on kyllä kuvailemaasi parempi. Hyvin organisoitunut yhteiskunta, oikeusvaltio ja luotettava virkamieskunta sekä armeija merkitsevät, että yhteiskuntaa uhkaaviin häiriöihin reagoidaan nopeasti ja suunnitelmallisesti. Ei ole helppo löytää vaikuttamistapoja joilla voisi edetä harmaalla alueella ja uhata Suomen itsemääräämisoikeutta.

 

[Sarek1]

Suomi käyttää hävittäjiin todennäköisesti kaikki kauppaan varatut 10 miljardia euroa
https://yle.fi/uutiset/3-11046466

Tarkentavat tarjouspyynnöt lähtevät hävittäjäfirmoille perjantaina. Brexit-uhasta huolimatta Eurofighter on yhä kisassa mukana.

Perjantaina vuosien mittainen hävittäjien hankintaprosessi nytkähtää taas seuraavaan vaiheeseen, kun hävittäjiä Suomelle tarjoavat yritykset saavat vastattavakseen tarkennetut tarjouspyynnöt.
Seuraava Suomen ilmavoimien hävittäjä on joko Boeingin Super Hornet, Lockheed Martinin F35, Dassaultin Rafale, Saabin Gripen tai BAE-Systemsin Eurofighter Typhoon.
Monivaiheinen tarjouspyyntö on nyt toisessa vaiheessaan. Myöhemmin kaikille viidelle valmistajalle lähtee vielä lopullinen tarjouspyyntö. Sen jälkeen puolustushallinto suosittelee jonkin koneen valintaa, mutta lopullisesti asian ratkaisee Suomen hallitus. Se tekee päätöksen vuonna 2021.
10 miljardin hintakatto on käytännössä myös minimi
Hankinnan kustannuksia on hahmotettu tarjouskilpailun aikana myös poliittisille päätöksentekijöille.
Lokakuun alussa hallituksen talouspoliittinen minsterivaliokunta vahvisti, että
hintahaarukka on suunnitellut 7 - 10 miljardia euroa.
Ylelle kerrotaan hallituslähteistä, että puolustusvoimille haluttiin ratkaisulla viestiä, ettei yli 10 miljardin kauppoja ei tehdä. On kuitenkin todennäköistä, että hävittäjiin ja niiden ympärilleen tarvitsemiin toimintoihin uppoaa suunnilleen koko 10 miljardia, Ylelle arvioidaan hallitus- ja sotilaslähteistä.
Hintakatto helpotti ostajien ja myyjien työtä. Viisi hävittäjävalmistajaa kilpailevat nyt käytännössä siitä, mitä enintään 10 miljardin kauppaan mahtuu.
Hävittäjiä ei ole tulossa ainakaan enempää kuin nykyisten Hornet-hävittäjien täysimääräisen suorituskyvyn korvaamiseen tarvitaan. Täysimääräisen suorituskyvyn korvaamiseen tarvitaan puolustushallinnon mukaan noin 64 konetta, ja 64 koneesta Suomi lähetti tarjouspyynnön ensimmäisessä vaiheessa.
Jos kymmenellä miljardilla ei saa 64 konetta kaikkine tarvittavine tukitoimintoineen ja järjestelmineen, koneita ostetaan kappalemäärässä vähemmän, hallituslähteistä kerrotaan.

BAE-Systems: Brexit ei haittaa Eurofighterin toimintaa ja kehitystä
Torstaina yhtä hävittäjähankinnan ehdokasta, Eurofighter Typhoonia esiteltiin suomalaisille toimittajille BAE-Systemsin kehitys- ja tuotantokeskuksessa Ison-Britannian Wartonissa.
Myös Wartonissa valmistaudutaan vastaamaan perjantaina tulevaan tarjouspyynnön tarkentavaan osuuteen.
– Analysoimme sen, ja olemme valmiina vastaamaan siihen tammikuun loppuun mennessä, sanoo John Rossall, joka johtaa HX-kampanjaa BAE-systemsillä.
BAE-Systems tarjoaa Suomelle yhteiseurooppalaista Eurofighter Typhoon -hävittäjää, joka on otettu käyttöön 2000-luvun alussa.
Eurofighterin taustalla on neljä maata: Saksa, Espanja, Italia ja Britannia. Hankkeen pääkonttori on Saksassa, mutta Suomelle konetta edustaa Britannia.
Britannian mahdollinen lähtö EU:sta voi tuoda mieleen mahdollisuuden, että brexitistä saattaisi olla haittaa myös puolustusyhteistyölle. Jälleen torstaina brittien piti erota EU:sta, mutta ero peruuntui. Nyt maa valmistautuu vaaleihin ja mahdolliseen uuteen brexit-päivämäärään.
BAE-Systemsillä vakuutetaan, ettei mahdollisesta brexitistä ole haittaa lentokoneelle. Projektia on tehty yhdessä Euroopan maiden kanssa jo useita vuosikymmeniä, HX-kampanjan johtaja Rossall muistuttaa.
– Olemme tehneet oman analyysimme. Emme usko, että brexitillä on suurta vaikutusta ohjelmaan, koska ohjelma toimii Naton piirissä ja säännöt, joilla maat toimivat, eivät muutu brexitin takia, sanoo Rossall.
Britit odottavat tammikuussa koittavia testejä, joissa Suomi aikoo varmistaa, että luvatut ominaisuudet todella ovat olemassa. Testit ovat Suomessa Pirkkalassa ja niihin osallistuvat näillä näkymin kaikki hävittäjäehdokkaat.

Panokset kovenee.
Yllä oleva on luonnollisesti vaikuttamista hankkeeseen liittyvään epästabiiliin komponenttiin (poliittinen tuuliviiri), mutta parempi näin päin.

Tarkentavien tarjouspyyntöjen myötä katsotaan, millainen käsi kullakin kilpailijalla on latoa korttipöytään. Ja kaikki tekevät varmasti kovan ja kilpailukykyisen tarjouksen. (Myös LM, tämähän kuulosti joskus mahdottomalta ajatukselta täällä foorumilla. )

Nääsvillen lähialueella kortteeraavilla foorumisteilla saattaa olla mahdollisuus nähdä kilvoittelijoita koelentojen aikana. Toivotaan hyviä tiirailukelejä!

 

[baikal]

Nykyinen vasemmistohallitus tilasi puolustusministeriön esityksen mukaisesti korvetit täysimääräisesti. En näe mitään syytä, miksei hallitus tekisi tilauspäätöstä HX-koneista esityksen mukaisena, johan hankinnan yläraja täsmennettiin hallituksen toimesta 10 miljardiin

Johtuu ihan siitä, että ns. yhteinen näkemys ja käsitys on kurikoitu paikoilleen jo ajat sitten. Ei siitä hevin lähdetä lipumaan suuntaan tai toiseen.

En näe mitään ihmeellistä siinä, että maksajan edustaja eli hallitus asettaa jonkun maksimisumman. Onhan se reilua myös aseen tarjoajia kohtaan: jokainen on siinä kohtaa samalla viivalla yrittäessään kasata tuohon maksimisummaan mahdollisimman ostettavaa pakettia. Itseasiassa maksimisumman asettaminen voi olla ihan taitava veto: kahtotaan millaisia paketteja tarjoajat oikeasti haluvat ja voivat tarjota. Mitään muuta konstia viime kädessä -tarjousten etujen maksimoimiseen- ei ole.

Nyt siis jää tarjoajien harteille osoittaa oma tarjouksensa parhaaksi. Ja ostajan valintaraadin tosioleva ammattitaito ilman minkään värisiä laseja on tulikokeessa. On osattava, ei riitä mikään hihasta heitetty tuntuma...on sellaiseen vähän liian paljon pelissä.

Ja jotta ratkaisu olisi vaikea oikeasti, niin on arvotettava myös ulkopoliittinen painoarvo, kun ratkaisua tehdään. Ei tämän mittaluokan tilaus ole enää mikään vain -suorituskykyasia- vaikka sitä halutaankin korostaa. Kyllä ratkaisulla ostetaan good willia ja sitoutumista eri tasoilla.....joltain taholta, oli se kuka tahansa.

Vaikea on ohittaa esim. Gripen, jos Ruotsi paaluttaa julkisesti olevansa Suomen isoveli, jota se puolustaa ehdoitta ja kaikin voimin mahdollista hyökkääjää vastaan. Tai mitä tarkoittaa -eurooppalainen konteksti-? Tai amerikkalainen.

 

[Hanski]

Suomi käyttää hävittäjiin todennäköisesti kaikki kauppaan varatut 10 miljardia euroa
https://yle.fi/uutiset/3-11046466



Panokset kovenee.
Yllä oleva on luonnollisesti vaikuttamista hankkeeseen liittyvään epästabiiliin komponenttiin (poliittinen tuuliviiri), mutta parempi näin päin.

Tarkentavien tarjouspyyntöjen myötä katsotaan, millainen käsi kullakin kilpailijalla on latoa korttipöytään. Ja kaikki tekevät varmasti kovan ja kilpailukykyisen tarjouksen. (Myös LM, tämähän kuulosti joskus mahdottomalta ajatukselta täällä foorumilla. )

Nääsvillen lähialueella kortteeraavilla foorumisteilla saattaa olla mahdollisuus nähdä kilvoittelijoita koelentojen aikana. Toivotaan hyviä tiirailukelejä!

Tämä on totta kai vaikuttamista poliitikkoihin, mutta en usko, että poliitikkojen päättävässä joukossa asiasta olisi epäselvyyttä. Joko Li tai Mustajärvi voi (virkansa puolesta) vähän kitistä, mutta se ei vaikuta päätökseen.

Erityisesti tämä on vaikuttamista hävittäjätarjoajiin. Kuten @baikal kirjoitti, nyt tarjoajat joutuvat urakoimaan tosissaan saadakseen voittavan paketin aikaiseksi. Hintakatto on kaikille sama ja jokainen tarjoaja joutuu varmasti venymään tarjouksissa. Hyvä, hyvä!

Tämä on erittäin tärkeää vaikuttamista myös itänaapurin suuntaan. Viesti on selvä: tsuhna varautuu huonoihin aikoihin ja helpommalla pääsee, kun uhittelee jollekin muulle.

 

[Protheon_93]

64 F-35 on kyllä sellainen pelote ryssälle, että varmasti nostaa kynnystä hyökätä tänne.

Toivottavasti F-35 on tulossa sieltä meille ja tuossa määrin.

 

[strelailija]

HX-tarjouskilpailu kääntyy lennossa ranskalaisen mallin suuntaan. Ja tämä ei ollut kannatuspuhe Rafalelle vaikka joku hätäinen voisi niin tulkita.

 

[Protheon_93]

HX-tarjouskilpailu kääntyy lennossa ranskalaisen mallin suuntaan. Ja tämä ei ollut kannatuspuhe Rafalelle vaikka joku hätäinen voisi niin tulkita.

Jos se summa on nyt totisesti se tasan 10 miljardia, niin kyllähän tämä Rafalen (ja Typhoonin) tilannetta tässä parantaa.

 

[ak.tied]

Jos se summa on nyt totisesti se tasan 10 miljardia, niin kyllähän tämä Rafalen (ja Typhoonin) tilannetta tässä parantaa.

Vasemmistohallitus on valmis maksamaan vaikka pari miljardia tyhjästä, kunhan ei tarvitse valita amerikkalaista konetta?

Tämä sopisi yllättävään kuvaan, jossa halua yhtäkkiä onkin odotettua enemmän. Sopisi myös vasemmistolaiseen taikaseinäpolitiikkaan, jossa rahaa kaadetaan surutta ei siihen miten oikeasti asiat ovat, vaan siihen miltä ne näyttävät -periaatteella. Moraaliposeerauksella kun ei hintalappua tunnu olevan.

 

[Protheon_93]

HX-hävittäjähankkeen tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

monitoimihävittäjävaihtoehdon

Tuli lukaistua valtioneuvoston tiedote aiheesta ja taas tuli näitä suomen kielen kultaisia puolia vastaan eli oikein pitkä juggernautti-luokan yhdyssana.

Rakastan suomen kieltä tällaisten uniikkien asioiden takia.

 

[Soldierblue]

Mitä tarkoitta tarkennettu tarjouspyyntö? onko se hinta aseiden kanssa?

 

[PSS]

Mitä tarkoitta tarkennettu tarjouspyyntö? onko se hinta aseiden kanssa?

Se voi tarkoittaa esim. että myyjä on kertonut, että koneiden lisäksi olisi hyvä olla yksi tällainen työkalupakki / tukikohta. Nyt Suomi vastaa, että pistetään niitä sitten kolme (neljä?).
Ja ihan yhtä lailla siinä voi olla kyllä niitä aseitakin.