Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?

  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Gyllis1 kirjoitti:
Minulle ei vieläkään aukea, miksi se kokoonpano on mielestäsi ratkaiseva, jos se ei ollut viime kerrallakaan kuin 16% niistä reilun 3:n miljardin dollarin vastakaupoista? Loput 84% tuli muualta ja pitäisi tulla tälläkin kerralla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tälläkertaa suora teollinen yhteistyö on suurempi kuten tuossa kuvassa mainitaan. Laki on muuttunut Hornet ajoista.

Screenshot_20200202-130622__01.jpg


toinen esimerkki.

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/su...neteista/04d4e81f-2778-3cd8-bcf3-44434a6b0d3e



Suora yhteistyö liittyy siis suoraan hankintaa.
Screenshot_20200202-133653__01.jpg
En usko että meiltä ostetaan 1.5 miljardilla kehitystyötä kolmevitoseen.
 
Passi kirjoitti:
Tälläkertaa suora teollinen yhteistyö on suurempi kuten tuossa kuvassa mainitaan. Laki on muuttunut Hornet ajoista.

Katso liite: 36994


toinen esimerkki.

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/su...neteista/04d4e81f-2778-3cd8-bcf3-44434a6b0d3e



Suora yhteistyö liittyy siis suoraan hankintaa.
Katso liite: 36997
En usko että meiltä ostetaan 1.5 miljardilla kehitystyötä kolmevitoseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ellei sitten tehdä loppukokoonpanoa.
 
Passi kirjoitti:
Tälläkertaa suora teollinen yhteistyö on suurempi kuten tuossa kuvassa mainitaan. Laki on muuttunut Hornet ajoista.

Katso liite: 36994


toinen esimerkki.

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/su...neteista/04d4e81f-2778-3cd8-bcf3-44434a6b0d3e



Suora yhteistyö liittyy siis suoraan hankintaa.
Katso liite: 36997
En usko että meiltä ostetaan 1.5 miljardilla kehitystyötä kolmevitoseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aa nyt ymmärsin. Eli nähdäksesi tuon perusteella puolet siitä kolmesta miljardista pitää kohdistua suoraan koneeseen.

Ei tuon perusteella voi sellaista johtopäätöstä tehdä. Siellähän sanotaan ihan selvästi:

"Suoran ja epäsuoran teollisen yhteistyön jakaumasta ei tällä hetkellä ole tietoa, joten esimerkissä käytetään Hornet-hankinnan jakaumatietoa."
 
Gyllis1 kirjoitti:
Aa nyt ymmärsin. Eli nähdäksesi tuon perusteella puolet siitä kolmesta miljardista pitää kohdistua suoraan koneeseen.

Ei tuon perusteella voi sellaista johtopäätöstä tehdä. Siellähän sanotaan ihan selvästi:

"Suoran ja epäsuoran teollisen yhteistyön jakaumasta ei tällä hetkellä ole tietoa, joten esimerkissä käytetään Hornet-hankinnan jakaumatietoa."
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, mutta tuota Hornet lukua käytettiin teollisen yhteistyön kustannusten laskuun.

Muuten siellä todetaan että nykyoloissa epäsuora yhteistyö ei voi ylittää suoraa yhteistyötä.
 
Passi kirjoitti:
Muuten siellä todetaan että nykyoloissa epäsuora yhteistyö ei voi ylittää suoraa yhteistyötä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei todeta, siinä sanotaan että todennäköisesti ei voi ylittää.

Edelleen, osuuksien jakaumasta ei ole tietoa.
 
Hanski kirjoitti:
Vielä tulee huomioida uhkaympäristö, voi olla, että yksi kone ei voi kauaa pitää tutkaa päällä ja silloin tarvittaisiin toinen kone vaikkapa 50 kilometrin päässä, joka voisi vuorotella ykköskoneen kanssa. Lukitsen vastaukseni neljään, silloin joku koneista voisi olla huollossa ja pari tehtävässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivaston käyttöastearviota esimerkkinä (huonohkonalainatakseni: kahden lavetin operointi kehittyneellä kalustolla
Passi kirjoitti:
Tälläkertaa suora teollinen yhteistyö on suurempi kuten tuossa kuvassa mainitaan. Laki on muuttunut Hornet ajoista.

Katso liite: 36994


toinen esimerkki.

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/su...neteista/04d4e81f-2778-3cd8-bcf3-44434a6b0d3e



Suora yhteistyö liittyy siis suoraan hankintaa.
Katso liite: 36997
En usko että meiltä ostetaan 1.5 miljardilla kehitystyötä kolmevitoseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suora teollinen yhteistyö todellakin liittyy suoraan HX-hankintaan (jollakin osuudella), eli kokoonpano ja elinjakson aikainen ylläpito vie leijonanosan. Epäsuora yhteistyö kattaa sitten pv:n kriittisiä teknologioita hyödyntävää tutkimusta ja teknologiasiirtoa. Se, miten jälkimmäinen osuus arvotetaan, on sitten jo toinen kysymys. Kokonaisuudessaan teollisen yhteistyön valmistelu ja sopimusjutut ova PML:n vastuulla.
 
Commander kirjoitti:
Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivaston käyttöastearviota esimerkkinä (huonohkonalainatakseni: kahden lavetin operointi kehittyneellä kalustolla


Suora teollinen yhteistyö todellakin liittyy suoraan HX-hankintaan (jollakin osuudella), eli kokoonpano ja elinjakson aikainen ylläpito vie leijonanosan. Epäsuora yhteistyö kattaa sitten pv:n kriittisiä teknologioita hyödyntävää tutkimusta ja teknologiasiirtoa. Se, miten jälkimmäinen osuus arvotetaan, on sitten jo toinen kysymys. Kokonaisuudessaan teollisen yhteistyön valmistelu ja sopimusjutut ova PML:n vastuulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis PLM:n.
 
magitsu kirjoitti:
"In French nuclear doctrine it is called a "pre-strategic" weapon, the last-resort "warning shot" prior to a full-scale employment of strategic nuclear weapons."
en.wikipedia.org

Air-sol moyenne portée - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

Eihän ne nykyiset strategiset ole yksittäiseltä lataukseltaan isompia, mutta laukaistaan sukellusveneestä ja MIRV. Eli esim. 6x terttu suurinpiirtein samanlaista marjaa.
ASMPia ilmeisesti käytettäisiin vain se yksi kun SLBM:iin siirtyessä peli olisi pelattu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka ranskalaiset käyttävät asetta tietyn doktriinin mukaisesti, ei se tarkoita, että meidän pitäisi käyttää sitä samalla tavalla. Suhteellisen pienikin arsenaali ydinaseita on erittäin merkittävä pelote, olettaen tietysti, että ne kyetään saattamaan perille kohteisiinsa.
 
Suomestahan jaetaan ilmatilannekuvaakin Ruotsiin. Oma mielipide maailman silmästä on että Ruotsi ujuttaa meille vastuuta valvonnasta joka heitä huolettaa. Rehellinen vastaus olisi hoitaa kustannukset 3/1 mutta ei. Tämä on loistava pohja sotilasliitolle! Me maksetaan ja hoidetaan ja Swea hyöytyy.

Hetkittäin taas pitää kovaa luottaa Ilmavoimien analyysiin. Toivottavasti tämmöiset troijalaiset sentään osataan hinnoitella oikein
 
Silmien upottaminen Suomen tarjoukseen on hyvä keino Saabille hankkia referenssejä uudelle tuotteelle. Näin saataisiin päätä auki ja seuraaville kaupoille olisi paremmat lähtökohdat.
 
Teräsvilla kirjoitti:
Suomestahan jaetaan ilmatilannekuvaakin Ruotsiin. Oma mielipide maailman silmästä on että Ruotsi ujuttaa meille vastuuta valvonnasta joka heitä huolettaa. Rehellinen vastaus olisi hoitaa kustannukset 3/1 mutta ei. Tämä on loistava pohja sotilasliitolle! Me maksetaan ja hoidetaan ja Swea hyöytyy.

Hetkittäin taas pitää kovaa luottaa Ilmavoimien analyysiin. Toivottavasti tämmöiset troijalaiset sentään osataan hinnoitella oikein
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa voi olla perää! Ruotsilla on itsellään käytössä kaksi Erieyeta, jotka eivät millään riitä ajallisesti ja peittoalueeltaan kattavaan valvontaan. Voihan olla, että Ruotsi on laskenut hyötyvänsä Suomeen tarjottavista lisälaveteista. Neljällä lavetilla saisi yhteen suuntaan jonkin näköisen peiton...
 
Kim Jäämeren haastattelu muutaman vuoden takaa. Siinä korostuvat selväkielisesti olennaiset asiat järjestyksessä: suorituskyky ja elinkaarikustannukset ilmavoimien osalta ja sitten puolustuspolitiikka, teollinen yhteistyö hallituksen osalta.
 
Saabin VHF ja UHF säiliöt ovat saattue-käyttöön, eli ne eivät saa sanella ja hidastaa saattueen nopeutta. (vrt. NGJ koko)

Ja miksi ulkoiset säiliöt:

"EA against low-frequency radars requires very high power, and the equipment is too bulky and heavy to be integrated permanently into a tactical fast jet, so it has been podded to make it a role-specific solution"
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top