Suomi saattaa hankkia alle 64 hävittäjää: Nyt tuli ”kriittinen raja” – ”Venäjä on voimissaan ja haluaa näyttää kynsiään”
2.3.2020 07:00päivitetty 2.3.2020 09:54
Suomen hävittäjähankinnan ensimmäinen testausvaihe on takana. Mitä siitä jäi käteen? Viikon vieraana HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen.
Lukuaika noin 1 min
Venäjän sotilaallinen voima on merkittävästi kasvanut, arvioi puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja
Lauri Puranen Kauppalehden Viikon vieras -haastattelussa.
Ilmavoimien entinen komentaja ja kenraalimajuri evp. Puranen huomauttaa, että Venäjä on osoittanut myös tahtoa tarvittaessa käyttää sotilaallista voimaansa.
Kysymme Puraselta, miten Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne Venäjän kyljessä vaikuttaa hävittäjähankintaan ja voiko 10 miljardin euron hintalappu millään ylittyä. Entä miten käy Suomen ja Yhdysvaltain erityissuhteen, jos seuraavia hävittäjiä ei hankitakaan rapakon takaa?
Puranen kertoo Viikon vieras -haastattelussa myös Suomen tiukoista vaatimuksista ja arvioi, mikä niistä on kaikkein tiukin. Puutteita on Purasen mukaan ilmennyt muissakin koneissa kuin Saab Gripenissä.
Suomella on ollut käytössään 64 Hornet-hävittäjää, joista kaksi on tuhoutunut. Puranen kertoo videolla, miksi lukumäärä on juuri 64 ja kuinka paljon luvussa on joustovaraa, kun hankitaan uusia hävittäjiä. Ohjelmajohtaja paljastaa Viikon vieras -haastattelussa ”kriittisen rajan”.
Puranen pitää todennäköisenä, että kaikki viisi hävittäjää pysyvät Suomen hävittäjäkisassa mukana loppuun asti. Lopullisen tarjouspaketin pitää läpäistä ensin kaikki Suomen vaatimukset. Sitten paketti arvioidaan Suomen puolustustaistelussa.
Kaikki tarjotut paketit ja niiden kyvyt arvioidaan Purasen mukaan kahden viikon simuloidussa sodassa ensi vuoden alussa. Tämä vie noin kaksi viikkoa kandidaatti kohti. Sitten tarjoukset pannaan paremmuusjärjestykseen.
”Julkisuuteen kerrotaan vain voittaja”, Puranen kertoo Kauppalehdelle.