Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Ja Puranen sanoi myös, että 60:n alle on mahdollista mennä, jos simuloinnissa huomataan, että tämä konetyyppi palaa tehtävästä ehjänä muita todennäköisimmin ja tätä konetyyppiä ei menetetä samalla tahdilla kuin muita.

En voi muuta keksiä kuin, että tämä oli viittaus F-35:n kohdalle ja muilta sitten toivottaisiin se 60-64 konetta.
Growler, EAJP?
 
Onko minulta vain jäänyt asia aiemmin tyystin huomaamatta, vai onko tämä postaamasi ensimmäinen kuva gripenistä jossa canardit ovat keskenään täysin eri asennoissa, koneen vasemman puoleinen (eli kuvan oikealla puolella) hyvin pienellä positiivisella tulokulmalla, mutta se toinen lähes 90 asteen kulmassa poikittain virtaukseen. Onko differentiaalinen canardikulma siis myös ilmassa käytettävissä, vain maassa käytettävissä, vai poikkeustapaus jonkin huoltotoimenpiteen aikana?

Canardit oli laitettu tuohon asentoon HX-esittelyssä Pirkkalassa, ei ole kukaan tainnut kertoa miksi. Joku halusi ilmeisesti korostaa, että koneessa on huomattavan isot canardit. Olisi tietty ollut hienompaa, jos niissä olisi ollut Tigermeet-silmät :) Yleensä pysäköidyssä Gripenissä canardit ovat suorassa; Rafalessa ja EF:ssä niitä lukitaan harvemmin tuohon asentoon, vaan pidetään ilmeisesti vapaana. Gripikan canardit saattavat myös olla tasapainossa toisin kuin muiden.

Koneen käynnissä ollessa tietty jokainen ohjainpinta liikkuu itsenäisesti sen mukaan, mitä tietokone käskee. Ilmeisesti ainoa täysautomaattinen ja synkronoitu osa on etusolakot, jotka ainakin A/B:n ensimmäisissä ohelmistoissa liikkuivat pelkästään Mach-numeroon ja kohtauskulmaan perustuen, ja muut ohjaimet sitten trimmasivat ja ohjasivat konetta pilotin tai autopilotin haluamalla tavalla.

Kun FBW-canardit olivat uusinta hottia, oli esillä kaikenlaisia kuvauksia siitä miten niitä voi itsenäisinä ohjainpintoina käyttää sivuperäsiminä tai miten koneen voi laittaa lentämään hieman sivuttain (vähäkitkaisessa sivuluisussa), mutta ei niitä ominaisuuksia ole tarvittu sitten ainakaan tässä sukupolvessa vaivan väärtisti.
 
Tästä ajatustapojen erilaisuudesta oli joku hieno videokin YouTubessa. Taisi olla tämä:


Ihan mielenkiintoinen. Jokainen voi siitä poimia haluamansa faktat/propagandan.

Kärjistetty tiivistelmä: länsikoneille kiitoradat puhdistetaan ensin pölynimurilla, ryssä taas laskeutuu ja nousee vaikka kivikosta. Syyriassa näyttää kuitenkin laskeutuvan liekkien kanssa.

Tämähän on myös klassikko:


Juu, uusimman Siivet lehden mukaan ryssien uusimmatkin su koneet syö 6 moottoria elinkaarensa aikana. Verrokki f16 selviää yhdellä.
 
Tässä toisessa Kauppalehden jutussa mielenkiintoinen huomio; ilmeisesti F-35 oli ainoa, johon tuli toimintaa estävää vikaa kesken Haasteen. Eikä myöskään Gripenille yllätyspisteitä:


Täyttyivätkö tarjouspyynnöissä esitetyt lupaukset?

”Osin täyttyivät, osin eivät. Kaikkea tietoa ei ole vielä analysoitu. Aina tulee yllätyksiä, mutta se tiedettiin, että osassa koneita on vielä puutteita. Ensimmäiset koneet tulevat Suomeen vuonna 2025. Siihen mennessä kaikkien koneiden pitää olla luvatussa kunnossa.”

Millaisia yllätyksiä testeissä ilmeni?

”Tilannetta sotki esimerkiksi se, että F-35-hävittäjiä piti tulla neljä. Niitä tulikin vain kaksi, ja toiseen tuli tekninen vika. Se ei päässyt lentämään kaikkia lentoja. Toisella lennettiin kaikki lennot.”

Saab Gripenin operatiivinen valmius on ollut kysymysmerkki. Miten kommentoitte?

”Gripen on hävittäjistä tuorein ja prototyyppivaiheessa. Gripeniltä puuttuu järjestelmiä, mutta tekemistä riittää vielä kaikilla ehdokkailla, ehkä Gripenillä muita enemmän.”

Jättääkö joku vielä kisan kesken?

”Tuskin. Nämä koelennot olivat sen verran kalliita.”
 
Viimeksi muokattu:
Tässä toisessa Kauppalehden jutussa mielenkiintoinen huomio; ilmeisesti F-35 oli ainoa, johon tuli toimintaa estävää vikaa kesken Haasteen. Eikä myöskään Gripenille yllätyspisteitä:

Olisi mielenkiintoista tietää mitä järjestelmiä Gripenistä vielä puuttuu.
 
Lauri Puranen lupaa, ettei hävittäjähankinnan hinta nouse yli kymmenen miljardin.

Ts. hinta tulee olemaan rapia 12 miljardia.
 
Virkamiehen lupaukset asiasta on yhtä tyhjän kanssa, Puranen on toiminut konsulttina jo vuosia sitten kun lopullinen hinta tulee ilmi. 20% ylitys on konservatiivinen arvaus ja Watergate sääntö sanoo ettei mitään kannata uskoa ennenkuin se on virallisesti kielletty.
 
Olisi mielenkiintoista tietää mitä järjestelmiä Gripenistä vielä puuttuu.

Targo-kypärätähtäin? Toimitukset vasta 2022 eteenpäin.

 
Vrt. Laivue 2020, hinta-arvio 1mrd johon lisättiin 200 milj budjetinylitysvaraa -> loppusumma 1.3mrd (tällä hetkellä).
Paitsi, että LV2020:n kanssa tuo 300 miljoonaa ylimääräistä on paljon kestettävämpi politiikoille.

Hallitus on linjannut, että koko HX-paketin täytyy mahtua 10 miljardiin, ja ylimääräisiä rahoja ei heru. Jos Puranen marssii sisään 12-13 miljardin hankintaehdotuksen kanssa, ei se tule menemään lävitse. Rahaa ei anneta, ja käsketään remontoimaan hankittavaa pakettia 10 miljardiin sopivaksi.
 
Onko minulta vain jäänyt asia aiemmin tyystin huomaamatta, vai onko tämä postaamasi ensimmäinen kuva gripenistä jossa canardit ovat keskenään täysin eri asennoissa, koneen vasemman puoleinen (eli kuvan oikealla puolella) hyvin pienellä positiivisella tulokulmalla, mutta se toinen lähes 90 asteen kulmassa poikittain virtaukseen. Onko differentiaalinen canardikulma siis myös ilmassa käytettävissä, vain maassa käytettävissä, vai poikkeustapaus jonkin huoltotoimenpiteen aikana?

Kai FBW-ohjaus mahdollistaa ainakin periaatteessa käyttää mitä tahansa vasemman ja oikean puolen ohjainpintoja epäsymmetrisesti.

Löytyi tuollainen canardien käyttöselostus Gripen-kuvalla (olisiko jopa Saabin omaa materiaalia), josta saa käsityksen, että canardeja käytetään symmetrisesti ja vain pitchin (nokka ylös, nokka alas) muutoksiin.

C5Oxve0WQAI3dv_.jpg


Kun katsoo tuota onnettomuusvideota 0.25 nopeudella, niin canardit liikkuvat rajusti, mutta mielestäni koko ajan symmetrisesti.

 
Kai FBW-ohjaus mahdollistaa ainakin periaatteessa käyttää mitä tahansa vasemman ja oikean puolen ohjainpintoja epäsymmetrisesti.

Löytyi tuollainen canardien käyttöselostus Gripen-kuvalla (olisiko jopa Saabin omaa materiaalia), josta saa käsityksen, että canardeja käytetään symmetrisesti ja vain pitchin (nokka ylös, nokka alas) muutoksiin.

C5Oxve0WQAI3dv_.jpg


Kun katsoo tuota onnettomuusvideota 0.25 nopeudella, niin canardit liikkuvat rajusti, mutta mielestäni koko ajan symmetrisesti.


Yleensä koneissa kallistus tehdään siipien vakaajilla, mutta taistelukoneissa liikkeet ovat rajuja ja siipintojen vastukset isoja; olisi kova rasitus jättää canardit suoraan kun konetta halutaan kallistaa; sihen työhön osallistuvat kyllä kaikki ohjaimet, myös canardit. Sama on Hornetissa, siinä kallistustyöstä merkittävä osa tehdään korkeusvakaajilla myös. Nuo kuvien ja ideoiden tilanteet eivät sisällä kallistuksen ohjausta, vaan pitch-liikkeitä. Kuvasarjassa näkyy hyvin, että pitch aloitetaan canardeilla ja jatketaan siipien aileroneilla; lopun aikaa canard pyrkii pitämään aiheuttamansa vastuksen niin pienenä kuin mahdollista. Vähän niinko linnut; kaikki ohjainpinnat vaistomaisessa yhteistyössä.

Täältä hyvää tekstiä koneen aerodynamiikasta:

 
Viimeksi muokattu:
Veikkauksia, kun koronalama tulee, leikkaako hallitus a) HX:stä b) jostain muusta c) ottaa vain lisää velkaa.
 
Vielä testeistä: F-35 osalta tuo HX-challenge oli siitä osin pettymys että vain yksi kone oli lentokelpoinen ja koneiden välistä datalinkkiä ei voitu testata täysin. Vika vaikutti joko sensoreihin tai sitten sitä ei ehditty korjata ajoissa tapahtuman aikana. Turvallisuuskriittinen se ei ainakaan voinut olla lopussa, koska molemmat koneet lensivät pois itse.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Veikkauksia, kun koronalama tulee, leikkaako hallitus a) HX:stä b) jostain muusta c) ottaa vain lisää velkaa.
Koronalama tulee ja menee... Seuraava maailmanlaajuinen influenssa iskee viimeistään 2022, joten näitä ehtii olla HX-hankkeen aikana varsin monta. Viimeisen 10 vuoden aikana on kohistu ainakin hullun lehmän taudista, sikainfluenssasta, lintuinfluenssasta, SARS-viruksesta ja nyt koronasta, keskimäärin siis kahden vuoden välein!
 
Koronalama tulee ja menee... Seuraava maailmanlaajuinen influenssa iskee viimeistään 2022, joten näitä ehtii olla HX-hankkeen aikana varsin monta. Viimeisen 10 vuoden aikana on kohistu ainakin hullun lehmän taudista, sikainfluenssasta, lintuinfluenssasta, SARS-viruksesta ja nyt koronasta, keskimäärin siis kahden vuoden välein!

Ei ongelmana ole koronavirus itsessään, vaan se, että se laukaissee todennäköisesti ison taloudellisen taantuman johon sopeutumistoimet alkavat 2021. Toivottavasti vasemmistohallitus on velan tiellä, mutta voi toki olla että ei.
 
Back
Top